Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Oikeustieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opintoja koskevat pysyväismääräykset 1.8.2014 alkaen Nämä pysyväismääräykset koskevat tiedekunnassa oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin sekä kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintoa opiskelevia. Vaasan koulutuksessa opinnot aloittaneille sovelletaan lisäksi Vaasan koulutuksesta erikseen vahvistettuja määräyksiä. Eri valintamenettelyjen kautta valituille opiskelijoille sekä aiemman tutkintoasetuksen aikana opinnot aloittaneille on omia tarkentavia tai poikkeavia määräyksiä. Tutkintojen ja opintojen järjestämisessä ja suorittamisessa noudatetaan, mitä yliopistolaissa (558/2009) siihen tehtyine muutoksineen, yliopistojen tutkinnossa annetussa asetuksessa (794/2004), Helsingin yliopiston johtosäännössä (8.10.2009 siihen tehtyine muutoksineen) ja tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä (28.4.2010), kyseisten säännösten nojalla tehdyissä päätöksissä ja määräyksissä sekä näissä pysyväismääräyksissä määrätään. Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot Oikeustieteellisiä tutkintoja ovat: a) oikeusnotaarin (ON) tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto, b) oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto, c) kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto (MICL), joka on ylempi korkeakoulututkinto, d) oikeustieteen lisensiaatin (OTL) tutkinto, joka voidaan suorittaa tieteellisenä jatkotutkintona tai ammatillisesti suuntautuneena jatkotutkintona e) oikeustieteen tohtorin (OTT) tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto. Oikeusnotaarin (ON) tutkinto on 180 opintopisteen laajuinen alempi korkeakoulututkinto, joka voidaan suorittaa kolmessa vuodessa. Ylempiä oikeustieteellisiä korkeakoulututkintoja ovat oikeustieteen maisterin tutkinto (OTM) sekä kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto (MICL), jotka ovat 120 opintopisteen laajuisia ja suoritettavissa tutkintorakenteen mukaan kahdessa vuodessa. Jos tiedekunnassa jo perustutkintoa suorittava opiskelija valitaan International Business Law and Public International Law -koulutusohjelmaan, hänelle ei myönnetä uutta OTM-tutkinnon suoritusoikeutta, vaan hänet siirretään opiskelijaksi International Business Law and Public International Law -koulutusohjelmaan suorittamaan OTM-tutkintoa. Opiskelijarekisteriin aiemmin kirjattu OTM-tutkinnonsuoritusoikeuden alkamispäivä säilyy ennallaan. Oikeusnotaarin tutkinto Oikeusnotaarin (ON) tutkinto on 180 opintopisteen laajuinen alempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto, johon kuuluu yleisopintoja, perusopintoja ja aineopintoja. Oikeusnotaarin tutkinto 1.8.2005 alkaen Yleisopinnot 22 op Orientoivat opinnot (5 op), syventävät TVT -opinnot (2 op), kieli- ja viestintäopinnot (15 op). Perusopinnot 31 op Oikeudellisen ajattelun perusteet (11 op), oikeushistoria (5 op), kirjanpito (5 op), yksityisoikeuden johdantokurssi (3 op), velvoiteoikeus/sopimusoikeus (7 op). Aineopinnot 127 op Pakolliset aineopinnot velvoiteoikeus/yleinen velvoiteoikeus (5 op), kauppaoikeus (9 op), kirjanpito (4 + 1 op) esineoikeus (7 op), perheoikeus (6 op), työoikeus (6 op), maa-, vesi- ja ympäristöoikeus (6 op), kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu (4 op), rikosoikeus (11 op), eurooppaoikeus (6 op), prosessi- ja insolvenssioikeus (13 op), 1
valtiosääntöoikeus (5 op), hallinto-oikeus (10 op), oikeusteoria (6 op), kansainvälinen oikeus (4 op), finanssioikeus (10 op). Valinnaiset aineopinnot Käytännön taidot/ valinnaiset (7 op), ensimmäinen harjoitusseminaari (6 op), ON-lopputyö (toinen harjoitusseminaari) (6 op). Oikeusnotaarin tutkinto 1.8.2013 alkaen Yleisopinnot 22 op Orientoivat opinnot (5 op), Tieteellisen kirjallisen työn ja tiedonhankinnan perustaidot ( TVT jatkokurssi) (2 op), kieli- ja viestintäopinnot (15 op). Perusopinnot 8 op Oikeudellisen ajattelun perusteet (8 op) Aineopinnot 147 op Pakolliset aineopinnot Yksityisoikeus I (22 op), julkisoikeus I (15 op), julkisoikeus II (16 op), kauppa- ja finanssioikeus (22 op), yksityisoikeus II (16 op), rikos-, prosessi- ja insolvenssioikeus (24 op), oikeusteoreettiset aineet (11 op). Valinnaiset aineopinnot Tieteellisen tiedon hallinta ja tuottaminen (tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja ON-lopputyö) (15 op), valinnaiset opinnot (7 op). Valinnaiset opinnot Valinnaisiin opintoihin (7 op) voi sisältyä oppiaineiden valinnaisia aineopintoja, kieliopintoja, käytännöllisten taitojen opintoja sekä muualla suoritettuja opintoja. Käytännöllisten taitojen opinnot ON- tai OTM-tutkintoihin tulee sisältyä vähintään 7 opintopistettä käytännöllisiä opintoja niin, että ne sisältyvät joko ON-tutkintoon tai OTM-tutkintoon tai molempiin tutkintoihin yhteensä. Käytännölliset opinnot voivat muodostua erilaisista tiedekunnan hyväksymistä käytännön kursseista ja/tai työharjoittelusta. Oikeusnotaarin tutkintoon kuuluvat toisen kotimaisen kielen opinnot Opiskelijan tulee osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Nämä vaatimukset koskevat myös niitä opiskelijoita, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Opetussuunnitelman muutosta koskevat siirtymäsäännöt Tiedekunnassa toteutetaan vuosina 2013 2015 opetussuunnitelman kokonaisuudistus, jossa muuttuu oikeusnotaarin tutkinnon rakenne, opintojen suositeltu suoritusjärjestys sekä opetussuunnitelman sisältö. Lukuvuonna 2014 2015 järjestetään uuden opetussuunnitelman mukaisesti ON-tutkinnon ensimmäisen ja toisen vuoden opinnot. Mikäli syksyllä 2013 tai sen jälkeen ON-tutkinnon opinnot aloittanut opiskelija haluaa edetä suositeltua suoritusjärjestystä nopeammin, hän voi suorittaa opintojaan myös vanhan opetussuunnitelman mukaisesti (1.8.2015 saakka). Kolmannen vuoden opinnot järjestetään lukuvuonna 2014 2015 vanhan opetussuunnitelman mukaisesti, Lukuvuonna 2015 2016 järjestetään vain uuden opetussuunnitelman mukaista opetusta. Ennen syksyä 2013 opintonsa aloittanut opiskelija voi suorittaa opintojaan myös uuden opetussuunnitelman mukaisina. Mikäli ON-tutkintoa suorittavan kokonaisopintopistemäärä jäisi opetussuunnitelman uudistuksesta johtuen alle 180 opintopisteen, opiskelijan tulee suorittaa tutkinnolle asetetusta kokonaisopintopistemäärästä puuttuvat opinnot ns. vapaasti valittavina valinnaisina opintoina. Velvoiteoikeuden osalta katso kuitenkin velvoiteoikeuden opetussuunnitelma. Mikäli ON-tutkintoa suorittavan kokonaisopintopistemäärä 180 opintopistettä ylittyisi 2
opetussuunnitelman uudistuksesta johtuen, edellytetystä ns. vapaasti valittavien valinnaisten opintojen määrästä vähennetään ylittyvä määrä opintoja (enintään 7 op). Uudessa opetussuunnitelmassa opintopisteytys muuttuu seuraavien opintojen osalta: - Oikeudellisen ajattelun perusteiden opintopistemäärä muuttuu 11 opintopisteestä 8 opintopisteeseen. - Velvoiteoikeuden 7 opintopisteen laajuisen sopimusoikeuden ja 5 opintopisteen laajuisen yleisen velvoiteoikeuden opintopistemäärä muuttuu siten, että velvoiteoikeus muodostuu 6 opintopisteen laajuisesta sopimusoikeuden, 3 opintopisteen laajuisen yleisen velvoiteoikeuden ja 3 opintopisteen laajuisen vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden osioista. - 5 opintopisteen laajuinen tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja 10 opintopisteen laajuinen ON-lopputyö vastaavat kahta 6 opintopisteen laajuista harjoitusseminaaria, joista toinen on ON-lopputyö. - Finanssioikeuden opintopistemäärä muuttuu 10 opintopisteestä 9 opintopisteeseen. - Kauppaoikeuden opintopistemäärä muuttuu 9 opintopisteestä 10 opintopisteeseen. - Kirjanpito 4 op ja kirjanpidon jatkokurssi 1 op toteutetaan kauppaoikeuden opetuksen yhteydessä tilinpäätösoikeuden nimellä. Näiden opintojen osalta siirtymävaihe on kuvattu tarkemmin opinto-oppaassa. Opintojaksot suoritetaan useissa oppiaineissa osasuorituksin. Osasuoritusmahdollisuudet, niiden rekisteröinti ja niiden arvostelun koostaminen oppiaineen arvosanaksi kuvataan tarkemmin opinto-oppaassa. Myös ennen lukuvuotta 2013 2014 suoritettujen korvaavien luentojen ja hyvityspisteiden huomioon ottaminen on kuvattu opinto-oppaassa kunkin opintojakson kohdalla (ks. myös kohta luentosuoritusten vanhentuminen). Mikäli tutkinnon rakenteen, tentin rakenteen tai opetussuunnitelman muutoksesta johtuen luentosuoritusta ei voida enää samalla tavalla hyvittää, hyvitys tapahtuu muulla kohtuullisella tavalla. Uuteen opetussuunnitelmaan siirryttäessä opintoihin voi sisältyä edelleen ns. korvaavia tai hyvityspisteluentoja. Näiden suoritusten voimassaolosta ilmoitetaan kunkin luentosarjan kohdalla erikseen. Muilta osin opintosuoritukset merkitään uuden opetussuunnitelman mukaisesti opintosuoritusrekisteriin sen jälkeen, kun ne on suoritettu. Rekisteriin viedyt opintosuoritukset eivät vanhene. Oikeusnotaarin tutkinnon opintojen suositeltu suoritusjärjestys Vanhassa opetussuunnitelmassa ON-tutkinnon opintojaksot on sijoitettu oppiaineiden opetuskausiin. Jokaisella aineella on oma opetuskautensa, jonka aikana järjestetään aineen tenttiin valmistava opetus. Opetusta voidaan järjestää myös opetuskauden ulkopuolella. Opintojaksot suositellaan suoritettavaksi opetuskausien järjestyksessä. Uudessa opetussuunnitelmassa oppiaineet on ryhmitelty laajempiin opintokokonaisuuksiin. Kokonaisuudet jakautuvat oppiainekohtaisiin opintojaksoihin, joiden sisällä voi olla erillisiä osasuorituksia. Opintojakso voi koostua erityyppisistä tehtävistä, kuten esimerkiksi oikeustapausharjoituksiin osallistumisesta, luennoista, kirjoitustehtävästä ja tentistä. Opintokokonaisuuksilla on omat opetusperiodinsa, jonka sisällä opintojaksojen opetus järjestetään. Opintojaksot suositellaan suoritettavaksi opetuskokonaisuuksien järjestyksessä. Sekä uudessa että vanhassa opetussuunnitelmassa oppiaineen pakollinen aineopintojakso on suoritettava ennen aineen valinnaisia opintoja, ellei valinnaisen opintojakson opettaja erityisestä syystä myönnä poikkeusta. Maisterintutkintoon kuuluvia opintoja on mahdollista suorittaa ennen kuin ON-tutkinto on suoritettu. Maisteritutkinnon kursseissa voidaan kuitenkin asettaa ennakkotietovaatimukseksi tai etusijalle ON-tutkinnon suorittaminen tai vastaavat tiedot. Oppiaineilla voi olla suosituksia siitä, mitkä edeltävät opinnot ovat erityisen tärkeitä tietyn opintojakson opetuksen seuraamiselle. Uuden ja vanhan opetussuunnitelman mukainen oikeusnotaarin tutkinnon suositeltu suoritusjärjestys on kuvattu alla olevassa taulukossa. 3
Ennen vuotta 2013 ON-tutkinnon opinnot aloittanut opiskelija ON-tutkinnon suositeltu suoritusjärjestys (1.8.2005 alkaen) 2013 ON-tutkinnon opinnot aloittanut opiskelija ON-tutkinnon suositeltu suoritusjärjestys (1.8.2013 alkaen ) 1. VUOSI 1. VUOSI Periodi Opetuskausi Oppiaine OP Periodi Opintokokonaisuus Oppiaine OP 35 36 Orientointi 1 Orientointi 1 HOPS 1 Orientoivat opinnot ja HOPS 1 I TVT-ajokortti 3 I oikeudellisen TVT-ajokortti 3 ajattelun perusteet 37 43 Oikeudellisen ajattelun perusteet 11 Oikeudellisen ajattelun perusteet 8 Yksityisoikeuden 44 47 Oikeushistoria 5 II johdantokurssi 3 48 50 Kirjanpito 4 Sopimusoikeus 6 1 2 Yksityisoikeuden johdantokurssi 3 II-III Yksityisoikeus I Yleinen velvoiteoikeus 3 III 3 6 Sopimusoikeus 7 Vakuutus- ja vahingonkorvausoikeus 3 7 9 Yleinen velvoiteoikeus 5 Esineoikeus 7 Valtiosääntöoikeus 5 11 16 Kauppaoikeus 9 IV IV Julkisoikeus I Kansainvälinen oikeus 4 17 21 Esineoikeus 7 Eurooppaoikeus 6 2. VUOSI 2. VUOSI Periodi Opetuskausi Oppiaine OP Periodi Opintokokonaisuus Oppiaine OP I 36-39 Perhe- ja jäämistoikeus 6 I Julkisoikeus II Ympäristöoikeus 6 Hallinto-oikeus 10 41-45 Työoikeus 6 II Kauppa- ja Kauppaoikeus ja 15 46-49 Maa-, vesi- ja ympäristöoikeus 6 II-III finanssioikeus tilinpäätösoikeus Kv. yksityisoikeus ja Finanssioikeus III 5-8 oikeusvertailu 4 9 Perhe- ja jäämistöoikeus 6 11-17 Rikosoikeus 11 IV IV Yksityisoikeus II Työoikeus 6 Kv.yksityisoikeus ja 18-21 Eurooppaoikeus 6 oikeusvertailu 4 3. VUOSI 3. VUOSI Periodi Opetuskausi Oppiaine OP Periodi Opintokokonaisuus Oppiaine OP I 36 41 Prosessioikeus 13 Rikosoikeus 11 Rikos-, prosessi- ja 44 50 Valtiosääntöoikeus 5 I-II II insolvenssi-oikeus Prosessioikeus 13 47 50 Hallinto-oikeus 10 III 2 5 Oikeusteoria 6 Oikeusteoreettiset Oikeushistoria 5 III 6 9 Kansainvälinen oikeus aineet 4 Oikeusteoria 6 11 Kirjanpito* 1 Tieteellisen tiedon IV 12 16 Finanssioikeus 10 IV hallinta ja ON-lopputyöseminaari 10 17 21 (ON-)harjoitusseminaari 6 tuottaminen *Vanhassa opetussuunnitelmassa kirjanpito jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäisen suorituksesta merkintään opintorekisteriin 4 op ja jälkimmäisestä 1op, jolloin opintopisteiden yhteismäärä on 5op. Uudessa opetussuunnitelmassa kirjanpito on toteutetaan kauppaoikeuden opetuksen yhteydessä luennoilla, kirjallisuuskuulustelulla sekä pakollisella pienryhmäopetuksella nimikkeellä tilinpäätösoikeus. ON-tutkintoon sisältyvät opinnot, joilla ei ole suositeltua suoritusajankohtaa. Tieteellisen kirjoittamisen perusteet tulee kuitenkin suorittaa ennen ON-lopputyötä. Harjoitusseminaari I 6 Tieteellisen kirjallisen työn ja tiedonhankinnan perustaidot/ Tieteellisen kirjoittamisen perusteet 5 Syventävät TVT-opinnot 2 TVT-jatkokurssi Tieteellisen kirjallisen työn ja tiedonhankinnan perustaidot 2 Äidinkieli 5 Äidinkieli 5 4
II kotimainen kieli 5 Kieli- ja viestintäopinnot II kotimainen kieli 5 Vieraskieli 5 Vieraskieli 5 Valinnaiset /käytännön taidot/ valinnaiset/käytännön taidot/ Valinnaiset opinnot työharjoittelu 7 työharjoittelu 7 Oikeustieteen maisterin tutkinto Oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinto on virkatutkintona kelpoisuusvaatimuksena moniin oikeushallinnon ja eräisiin hallinnon alan virkoihin. OTM-tutkinto on 120 opintopisteen laajuinen ylempi korkeakoulututkinto, johon kuuluu yleisopintoja, aineopintoja ja syventäviä opintoja. OTM-tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kaksi vuotta. OTM -tutkinnossa opinnot jaotellaan seuraaviin kokonaisuuksiin: Yleisopinnot (6 op): Kieliopinnot, HOPS Aineopinnot (44 op): Oikeustaloustiede, Oikeussosiologia, Kolmas harjoitusseminaari, Valinnaiset opinnot Syventävät opinnot (70 op): Metodiseminaari, Projektia tukevat valinnaiset opinnot, Projektitentti, Projektiseminaarit, Tutkielma OTM-tutkinnon opintojen laajuudet ovat seuraavat: Opintojakso op HOPS 1 Syventävä tai laajentava kurssi kielissä 5 Oikeustaloustiede 6 Oikeussosiologia 6 Harjoitusseminaari 6 Valinnaisia opintoja 26 Projektia tukevia valinnaisia opintoja 5 Metodiseminaari 5 Projektitentti 10 Projektiseminaarit 10 OTM-tutkielma 40 Yhteensä 120 Syventävät opinnot suoritetaan projektissa, joihin hakuaika järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Koska syventävien opintojen opetustarjonta on vuosittain eri oppiaineissa rajoitettu, opiskelijan kannattaa harkita useampia projekteja vaihtoehtoina, jotta opintojen eteneminen ei viivästyisi. Projektiin kuuluvat projektitentti, projektiseminaari sekä tutkielma. Metodikurssin voi suorittaa joko projektin yhteydessä pidettävällä metodiseminaarilla tai kaikkien projektien opiskelijoille avoimissa metodiseminaareissa. Projektia tukevat valinnaiset opinnot sovitaan projektin vetäjän kanssa, ja ne voivat olla myös muita kuin projektin oppiaineen opintoja projektin vetäjän suostumuksella. Maisterin tutkinnon valinnaisina opintoina opiskelija voi suorittaa joko oikeustieteellisen tiedekunnan tarjoamia opintoja, vaihdossa suoritettuja opintoja tai muita yliopistotasoisia opintoja, jotka ovat hyväksiluettavissa OTMtutkintoon. Valinnaiset opinnot Valinnaisiin opintoihin voi sisältyä oppiaineiden valinnaisia aineopintoja, kielipintoja, käytännöllisten taitojen opintoja sekä muualla suoritettuja opintoja. Käytännöllisten taitojen opinnot ON- tai OTM-tutkintoihin tulee sisältyä vähintään 7 opintopistettä käytännöllisiä opintoja niin, että ne sisältyvät joko ON-tutkintoon tai OTM-tutkintoon tai molempiin tutkintoihin yhteensä. Käytännölliset opinnot voivat muodostua erilaisista tiedekunnan hyväksymistä käytännön kursseista ja/tai työharjoittelusta. Erilliset tutkintovaatimukset OTM-tutkintoa suorittaville 5
Tiedekuntaan suoravalinnassa suoraan OTM-tutkintoa suorittamaan valituilla opiskelijoilla, jotka ovat suorittaneet oikeusnotaarin tutkinnon toisessa suomalaisessa yliopistossa tai suorittaneet ETA-kelpoisuuskokeen oikeusnotaaritasolle, on erilliset tutkintovaatimukset OTM-tutkintoon. Kuten myös niillä kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin koulutusohjelmaan valituilla opiskelijoilla, joiden pohjatutkintona on suomalaisessa yliopistossa suoritettu ON-tutkinto tai muu alempi oikeustieteen tutkinto yhdessä oikeusnotaaritasolle suoritetun ETA-kelpoisuuskokeen kanssa, ja jotka näin ollen suorittavat ohjelmassa OTM-tutkinnon. Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto (MICL) Maisteriohjelman suorituskieli on englanti. Vähintään ¾ tutkinnosta on suoritettava englanniksi. Kaikki tutkintoon sisältyvät englanninkieliset kurssit on suoritettava kokonaisuudessaan englanniksi kuten esim. tenttivastaukset, seminaari- ja muut kirjalliset työt sekä pro gradu -tutkielma. Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintoon tiedekuntaneuvosto hyväksyy erikseen tutkintovaatimukset. Ohjelmassa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa International Business Law ja Public International Law. Tutkinto sisältää yleisopintoja 19 op, pakollisia suuntautumisvaihtoehdon opintoja 18 op, valinnaisia opintoja 18 op ja syventäviä opintoja 65 op. Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintorakenne: Orientaatio ja HOPS 2 op Kieliopinnot 5 op Elements of Modern Law 6 op European Comparative Legal History 6 op Pakolliset opinnot suuntautumisvaihtoehdossa (sis. harjoitusseminaari 6 op) 18 op Valinnaiset opinnot 18 op Tutkimusseminaari 10 op Tutkimusseminaaritentti 10 op Metodiseminaari 5 op MICL-tutkielma 40 Yhteensä 120 Osoittaakseen tutkintoasetuksen (794/2004) 6 :ssä mainitun kielitaidon kansainväliseen maisteriohjelmaan hyväksyttyjen koulusivistyksensä suomeksi tai ruotsiksi saaneiden opiskelijoiden tulee suorittaa oikeusnotaaritutkintoon vaadittavat äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnot (5op + 5op) ennen valmistumistaan. Äidinkielen opintoihin ei tässä tapauksessa sisällytetä tekstitaidon näytettä, muutoin opinnot suoritetaan kuten ON-tutkinnossa edellytetään. Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto (MICL) ei anna pätevyyttä sellaiseen tehtävään, johon pätevyysvaatimuksena on oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinto. Maisteriohjelmassa on myös mahdollista suorittaa oikeusministeriön hallinnonalan virkoihin tarvittava oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinto. Jos opiskelija on suorittanut kotimaisen oikeusnotaarin (ON) tutkinnon tai ETA-kelpoisuuskokeen oikeusnotaaritasolle, hän voi suorittaa ohjelmassa oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinnon. Yleistä opintojen suorittamisesta Opintopisteet Tutkintoasetuksen 5 :n mukaan opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot on pisteytetty niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa näin ollen noin 26,7 tunnin työpanosta. Kirjallisuuden osalta 1 opintopiste vastaa 150 luettavaa sivua. Säädöksiä ei lakikirjatenteissä lasketa mukaan luettaviin sivuihin. Opintojaksoihin sisältyvä luento-opetus ja muu kontaktiopetus otetaan huomioon opiskelijan työpanosta arvioitaessa. Kurssikirjallisuus ja säädökset Tutkintovaatimuksiin kuuluva kurssikirjallisuus on mainittu kunkin oppiaineen kohdalla erikseen. Paitsi kurssikirjallisuuteen, opiskelijan on kunkin aineen kuulustelua varten erityisesti perehdyttävä niihin säädöksiin, jotka on aineen kohdalla erikseen mainittu. Säädösluetteloissa on kunkin säädöksen nimen jälkeen mainittu sen antamispäivä, numero Suomen säädöskokoelmassa ja jos säädös on Suomen Laki -teoksessa, sen signum. Perehtyminen lakikirjojen käyttämiseen jo opintojen alkuvaiheessa on erittäin tärkeää. 6
Opiskelijan on tunnettava ne kuulusteluaineeseen kuuluvat lait ja asetukset sekä niiden muutokset, jotka on julkaistu säädöskokoelmassa vähintään kolme kuukautta ennen viimeistä kuulusteluun ilmoittautumispäivää, riippumatta siitä sisältyvätkö ne säädöskokoelman ulkopuoliseen muuhun lakikirjajulkaisuun. Opetukseen osallistuminen Jos opintojaksoon sisältyy seminaarityöskentelyä, harjoituksia, työpajoja, oikeudenkäyntiopetusta, oppimispäiväkirjan laatimista tai muuta opiskelijan aktiivista osallistumista, opetustapahtumat edellyttävät läsnäoloa. Opettaja antaa tällöin tarkemman ohjeistuksen mahdollisten poissaolojen varalta esim. korvaavista oppimistavoista. Yleensä edellytetään aktiivista osallistumista luento-opetukseen. Erityisesti aktiivista osallistumista edellytetään, jos suoritustapa on esimerkiksi oppimispäiväkirja tai essee. Osallistumisvelvoite ilmenee opetussuunnitelmasta ja kurssin tiedoista (WebOodi). Yleensä läsnäoloa edellytettäessä edellytetään vähintään 80-prosenttista läsnäoloa. Opettaja antaa tarkempia ohjeita läsnäolosta, sen kontrolloinnista ja vaihtoehtoisesta suoritustavasta joko WebOodissa tai ensimmäisellä luennolla. Luennoille ja muihin opetustapahtumiin ilmoittauminen WebOodissa alkaa 30 päivää ennen kurssin alkua ja päättyy 8 päivää ennen ensimmäistä opetuspäivää ellei toisin ole ilmoitettu. Tenttiin ilmoittautuminen Ellei toisin ole ilmoitettu, tenttiin on ilmoittauduttava vähintään 8 päivää ennen tenttipäivää WebOodissa. Ajoissa ilmoittautuminen on tenttiin osallistumisen ehdoton edellytys eikä jälki-ilmoittautumisia oteta vastaan. Tenttiilmoittautumisen yhteydessä tulee vastata kaikkiin vaadittuihin kohtiin sekä tarvittaessa ilmoittaa pyydetyt lisätiedot. Puutteellisesti täytettyjä tentti-ilmoittautumisia ei käsitellä. Tentti-ilmoittautumisen voi tarkistaa omista ilmoittautumisista WebOodissa. Jos opiskelija osallistuu tenttiin ilman, että hänellä on siihen oikeutta, tenttiä ei arvostella. Tentti-ilmoittautumisen voi perua ilmoittautumisajan puitteissa. Perumattomat tentti-ilmoittautumiset katsotaan hylätyksi suoritukseksi, jolloin arvosanaksi merkitään ei saapunut. Luentokuulusteluihin ei tarvitse erikseen ilmoittautua ellei kurssin opettaja muuta edellytä. Tentin suorittaminen Tiedekunta järjestää tentit ilmoittamallaan tavalla. Tenttejä ei järjestetä erityisjärjestelyin ulkomailla. Oikeustieteellinen tiedekunta ei järjestä muiden tiedekuntien ja yliopistojen tenttejä. Tenttiminen tenttiakvaariossa Tenttiakvaario on tila, jossa opiskelija voi käydä tenttimässä tietokoneella haluamanaan ajankohtana. Tenttiakvaariossa voi suorittaa eräitä valinnaisten ja syventävien opintojen tenttejä. Tenttiakvaariossa ei resurssisyistä ole mahdollista tenttiä pakollisten aineopintojen tenttejä eikä yksittäisille opiskelijoille räätälöityjä tenttejä. Opintojaksokuvauksissa kerrotaan mikäli tentti on mahdollista suorittaa tenttiakvaariossa. Tenttiakvaariotenttimisessä noudatetaan pääsääntöisesti Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöä sekä lisäksi erillisiä ohjeita: http://blogs.helsinki.fi/tenttiakvaario/opiskelijanohjeet/tenttiakvaarion-kayttoohjeet/. Erillisohjeet poikkeavat osin tiedekunnan yleisestä ohjeistuksesta, esim. tenttitilaan ei saa tuoda mitään eikä sieltä saa viedä mitään (esim. sanakirjoja) ja tilasta ei saa poistua kesken tentin, sillä tilasta poistuminen päättää tentin. Tarkempia tietoja ja lista suoritettavista tenteistä: https://tenttiakvaario.it.helsinki.fi/. Lakikirjatentit Osa tenteistä on lakikirjatenttejä, ks. tarkemmat tiedot kunkin oppiaineen opinto-opastekstistä. Opiskelijalla on oikeus käyttää lakikirjatenteissä suomenkielisinä lakikirjoina Talentum Oyj:n kustantamia teoksia Suomen Laki I, II ja III sekä Edita Oyj:n kustantamaa Lakikirja -teosta ruotsinkielisinä lakikirjoina Talentum Oyj:n kustantamia teoksia Finlands Lag I ja II sekä Edita Oyj:n kustantamaa Lagbok -teosta Euroopan unionin laki -teosta yhdistelmiä yllämainituista teoksista 7
Lisäksi opiskelijoilla on oikeus käyttää Suomen säädöskokoelman irtokappaleita, niiden valojäljennöksiä tai pdfmuotoisia tulosteita sähköisestä Suomen säädöskokoelmasta (www.finlex.fi/laki/kokoelma) sekä EU-lainsäädännön osalta EY:n virallisen lehden irtokappaleita, pdf-muotoisia tulosteita sähköisestä EY:n virallisesta lehdestä (http://eur-lex.europa.eu/fi/index.htm -> Virallinen lehti) tai valokopioita lakikirjasta. Suoraan ajantasaiseksi päivitettynä säädöksiä saa tuoda ainoastaan Suomenlaki.com-palvelusta pdf-muodossa tulostettuna. Muita kuin pdfmuotoisia tulosteita tenttiin ei saa tuoda lainkaan. Kaikkien irtokappaleiden, jäljennösten tai tulosteiden tulee kuulua tentissä vaadittaviin säädöksiin. Oppiaine voi oman tenttinsä osalta antaa näitä määräyksiä täydentäviä tai muuttavia määräyksiä. On opiskelijan omalla vastuulla huolehtia siitä, että hänellä on tentissä mukanaan tarvittava säädösaineisto siltä osin kuin se ei sisälly hänen käyttämäänsä lakikirjateokseen. Sallittuja merkintöjä tenttitilaisuuteen tuotavissa lakikirjoissa ja säädöskokoelman irtokappaleissa sekä niiden valojäljennöksissä tai tulosteissa ovat ainoastaan alleviivaukset, pykäläviittaukset ja säädösten muutoksiin liittyvät säädöskokoelman numerot. Oikeus käyttää sanakirjoja tentissä Opiskelijoilla on oikeus käyttää perussanakirjoja. Sanakirjoissa ei saa olla merkintöjä. Sähköisiä sanakirjoja ei saa käyttää. Kaksikielistä tutkintoa (suomi-ruotsi) suorittava saa tuoda tentti- ja kuulustelutilaisuuksiin yhden seuraavista suomi-ruotsi-/ruotsi-suomi -perussanakirjoista ja seuraavan lakikielen sanakirjan: Perussanakirjat (uudemmat tai vanhemmat painokset) WSOY:n Suomi-ruotsi-suomi-sanakirja (Nils Cantell Nina Martola Birgitta Romppanen Mats-Peter Sundström Anja Sundström Anja Sarantola Tauno Sarantola) Gummeruksen suomi-ruotsi-suomi taskusanakirja (Lea Köykkä Marianne Saanila Marianne Saari Kirsti Tirkkonen Kari Viljanen) Suomalais-ruotsalainen suursanakirja Finsk-svensk storordbok (Knut ja Aulis Cannelin Lauri Hirvensalo Nils Hedlund) Suomi-ruotsi suursanakirja. Finsk-svensk storordbok (Knut ja Aulis Cannelin Lauri Hirvensalo Nils Hedlund) Lea Lampén: Ruotsi-suomi suursanakirja. Svensk-finsk storordbok. Marianne Saanila Marianne Saari Kari Viljanen: Suomi-ruotsi sanakirja. Lakikielen sanakirja Suuri lakikielen sanakirja: suomi ruotsi suomi. Toim. Amborsius Wollstén. Yrityskirjat OY. Tentteihin myönnettävät erityisjärjestelyt Erityisjärjestelyillä tarkoitetaan lähinnä käytännön järjestelyjä koetilanteessa. Tällaisia voivat olla esim. liikuntaesteiden poistaminen, rauhallinen koetila, lisäaika, laajempi kirjoitustila, apuvälineiden käyttö tai muu vastaava järjestely. Näillä järjestelyillä on tarkoitus huolehtia siitä, että erityisjärjestelyjä koetilanteessa tarvitsevat ovat tasavertaisessa asemassa muiden hakijoiden kanssa. Jos tiedekuntaan hakevalle myönnetään em. syistä erityisjärjestely valintakokeeseen, valintalautakunta päättää samalla siitä, onko hakijalla oikeus vastaavaan erityisjärjestelyyn opiskeluaikana, mikäli hakija tulee hyväksytyksi tiedekuntaan. Tiedekunta toimittaa tiedon näistä myönnetyistä erityisjärjestelyistä opiskelijaneuvonnan vammaispalveluihin, kun hakija on tullut hyväksytyksi tiedekuntaan. Opiskelijaneuvonta huolehtii tämän jälkeen erityisjärjestelyistä käytännön tasolla. Jos tarve erityisjärjestelyihin ilmenee vasta opiskeluaikana tai opiskelija on tullut valituksi muussa menettelyssä kuin valintakoevalinnassa, opiskelija tekee vapaamuotoisen erityisjärjestelyhakemuksen ja liittää hakemukseensa lääkärinlausunnon, josta selviää vamman tai sairauden laatu ja erityisjärjestelyjen tarve. Lukemisen tai kirjoittamisen vaikeuden todentamiseksi riittää erityisopettajan, psykologin tai puheterapeutin lausunto. 8
Opiskelija voi lisäksi esittää hakemuksen liitteeksi myös ylioppilastutkintolautakunnan vastaavan päätöksen. Hakemus lähetetään osoitteeseen Oikeustieteellinen tiedekunta, Kanslia, PL 4 00014 Helsingin yliopisto tai tuoda kansliaan, P357. Päätöksen erityisjärjestelystä tekee dekaani opintoasiainpäällikön esityksestä. Tiedekunta toimittaa tiedon päätöksestä opiskelijaneuvonnan vammaispalveluihin. Erityisjärjestely myönnetään määräajaksi, pysyvän vamman tai sairauden perusteella tutkintojen rajauslain piirissä opiskeleville lähtökohtaisesti tutkinnonsuoritusajan loppuun. Opiskelijalle voidaan vastaavasti myöntää erityisjärjestelyjä tutkinnonsuoritusoikeuden lisäajalla opiskelun ajalle. Erityisjärjestelyasioiden käsittelyssä noudatetaan salassapitosäännöksiä (JulkL 24.1, 25 k). Hakemuksia ja päätöksiä koskee siis asiakirjasalaisuus, vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto. Arvostelu Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä) ja 0 (hylätty). Tiedekuntaneuvoston hyväksymät ON-lopputyön sekä OTM- ja MICL-tutkielmien arvosteluperusteet ovat nähtävissä tiedekunnan verkkosivuilla. Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito arvostellaan arvosanoilla tyydyttävät tiedot ja hyvät tiedot. Tiedekuntaneuvoston 21.5.2013 tekemän päätöksen mukaan oikeustieteellisessä tiedekunnassa noudatetaan 1.9.2013 lähtien uutta arvosteluasteikkoa siten, että hyväksyttyyn suoritukseen ja arvosanaan 1 vaaditaan 50-57 prosenttia kuulustelun kokonaispistemäärästä. Muut arvosanat määräytyvät seuraavasti: 2 = 58-64 %, 3 = 65-71%, 4 = 72-79% ja 5 = 80% kuulustelun kokonaispistemäärästä. Mikäli tentin arvostelu näitä perusteita noudattaen johtaisi siihen, että kohtuuttoman suuri määrä tenttijöistä saisi hylätyn, voidaan esitetyistä prosenttimääristä poiketa alaspäin opiskelijan hyväksi. Muualla tai aiemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen oikeustieteellisen tiedekunnan tutkintoihin Oikeustieteellisen tiedekunnan tutkintoihin voidaan hyväksilukea opintoja, jotka on suoritettu Helsingin yliopiston toisessa yksikössä tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa. Rehtori on määritellyt yleiset linjaukset aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta (RP 77/2011). 1. Hyväksilukemisen yleiset periaatteet Hyväksilukua voivat hakea HY:n oikeustieteellisessä tiedekunnassa läsnäolevat opiskelijat, joilla on tiedekunnassa tutkinnon suoritusoikeus. Muualla suoritettuja opintoja voidaan hyväksilukea joko korvaamalla tutkintoon kuuluvia pakollisia opintoja tai sisällyttämällä tutkintoon valinnaisina opintoina. Korvattaessa tutkintoon kuuluvia pakollisia opintoja muualla suoritettujen opintojen tulee vastata tiedekunnan opintojen sisältöjä, laajuuksia, vaativuutta ja osaamistavoitteita. Korvattujen opintojen asemasta ei vaadita lisäsuorituksia. Sisällytettäessä tutkintoon kuuluviin valinnaisiin opintoihin muualla suoritettujen opintojen ei tarvitse suoraan vastata tiedekunnassa suoritettavia opintoja. Opiskelijavaihdossa suoritetut opinnot hyväksiluetaan mahdollisimman täysimääräisesti edellyttäen, että ne soveltuvat tiedekunnassa suoritettavan tutkinnon osaamistavoitteisiin. Alla tarkempi ohjeistus miten vaihdossa suoritettuja opintoja voi korvata pakollisia opintoja tai miten niitä voi sisällyttää tutkintoon valinnaisina. Ennen vaihtoon lähtemistä opiskelijoiden tulee tehdä alustava opintosuunnitelma siitä, mitä opintoja aikoo vaihdossa ollessaan suorittaa. Tiedekunta päättää hyväksiluvuista vasta kun opiskelija on palanut vaihdosta kotiin. 9
2. Muualla ja aiemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muualla ja aiemmin suoritettuja opintoja voidaan hyväksilukea tiedekunnan perustutkintoihin allamainituin periaattein. Lähtökohtaisesti pakollisten aineopintojen korvaamisesta päättää oppiaineen vastuuhenkilö ja valinnaisten opintojen sisällyttämisen tutkintoon hyväksyy tiedekunnan opintoasiainpäällikkö. Kielteisen hyväksilukupäätöksen tekee opintoasiaintoimikunnan puheenjohtaja. Pakollisten kieliopintojen (pl. puheviestintä ja oikeuskieli) ja kaikkien opiskelijavaihdossa suoritettujen kieliopintojen korvaamisesta ja sisällyttämisestä päättää Kielikeskus. Englanninkielisten maisteriohjelmien pakollisten opintojen korvaavuuksista päättää ohjelman vastuuopettaja (pl. pakolliset yleisopinnot, joiden korvaamisesta päättävät ao opintojaksojen vastuuopettajat). Alla tarkempi ohjeistus. 2.1. Yleis- ja aloitusopinnot Aloitusopintoja voi muutoin korvata aiemmin suoritetuilla vastaavilla opinnoilla, mutta orientointijaksoja, HOPSia tai TVT-ajokorttia ei voi korvata. Poikkeus: Helsingin yliopistossa tai sen Avoimessa yliopistossa 1.8.2005 jälkeen suoritettu 3 opintopisteen laajuinen TVT-ajokortti korvaa sellaisenaan vastaavan suorituksen eikä korvaavuutta tarvitse erikseen hakea. Menettely: Oikeudellisen ajattelun perusteet -opintojakson korvaamisesta päättää oppiaineen vastuuhenkilö. Tieteellisen kirjallisen työn ja tiedonhankinnan perustaidot -kurssin korvaamisen hyväksyy oppiaineen vastuuopettaja eli tiedekunnan pedagoginen yliopistolehtori. Englanninkielisen maisteriohjelman yleisopintojen oikeushistorian ja -teorian korvaamisesta päättää opintojakson vastuuopettaja. 2.2. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot Muussa korkeakoulussa tai Helsingin yliopiston toisessa tiedekunnassa suoritetut kieliopinnot korvaavat sellaisenaan tiedekunnan tutkinnoissa vaadittavat pakolliset kieliopinnot, vaikka muualla suoritetut kieliopinnot poikkeaisivat laajuudeltaan tiedekunnan kieliopinnoista. Täydentäviä opintoja ei tässä tapauksessa edellytetä. Muita kieliopintoja voidaan sisällyttää valinnaisiin opintoihin. Menettely: Kieliopintojen hyväksilukemisesta päättää Kielikeskus. Poikkeus: Suomen kielen puheviestinnän ja oikeuskielen hyväksilukemisesta päättää opintoasiainpäällikkö. Kielikeskuksen hyväksilukemista opinnoista ei tarvitse hakea tiedekunnalta erikseen hyväksilukemis-päätöstä. Pakolliset vieraan kielen opinnot (5 op) voi korvata joko ON- tai maisteritutkintoon myös suorittamalla opiskelijavaihdossa oikeus- tai lähitieteiden opintoja kyseisellä kielellä vähintään 20 opintopistettä. Menettely: Hyväksilukemisesta päättää opintoasiainpäällikkö. 2.3. Pakolliset aineopinnot ja harjoitusseminaarit Menettely: Pakollisten aineopintojen ja harjoitusseminaarien tai niiden osien korvaamisesta päättää kyseinen oppiaineen vastuuhenkilö. 2.4. Projektitentti/-seminaari Menettely: Projektitentin/-seminaarin tai niiden osien korvaamisesta muualla suoritetuilla opinnoilla päättää projektin vetäjä, jonka kanssa asiasta on aina sovittava etukäteen. 2.5. Valinnaiset opinnot ja käytännön taitojen kurssit Menettely: Valinnaisten opintojen ja käytännön taitojen kurssien sisällyttämisen tutkintoon hyväksyy opintoasiainpäällikkö. Tiedekunnan valinnaisia opintoja ja käytännöntaitojen opintoja ei voi korvata muualla suoritetuilla opinnoilla, vaan nämä muualla suoritetut opinnot sisällytetään tutkintoon. 2.6. Tiedekunnassa ennen tutkinnonsuoritusoikeutta suoritetut opinnot Tiedekunnassa ennen tutkinnonsuoritusoikeutta suoritetut opinnot (kuten esim. opiskelijavaihdossa, entisessä LLMdiplomiohjelmassa tai erillisinä opintoina suoritetut opinnot) sisällytetään sellaisenaan tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon tai niillä voidaan korvata pakollisena tutkintoon kuuluva opintojakso. Korvaaminen edellyttää, että opintojaksojen sisältö ja laajuus ovat vastaavat. Menettely: Näissä opinnoissa ei tarvita hyväksilukumenettelyä, koska opinnot ovat jo opiskelijarekisterissä tiedekunnan opetussuunnitelman mukaan suoritettuina. 10
2.7. HY:n toisessa yksikössä suoritetut opinnot Toisessa Helsingin yliopiston yksikössä suoritetut opinnot voidaan sisällyttää tiedekunnassa suoritettavan tutkinnon valinnaisiin opintoihin tai niillä voidaan korvata pakollisia kieliopintoja/tvt-opintoja. Menettely: Näissä opinnoissa ei tarvita hyväksilukumenettelyä, koska opinnot ovat jo HY:n opiskelijarekisterissä. 2.8. HY:n avoimen yliopiston oikeustieteen opinnot Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa suoritetuilla oikeustieteellisen tiedekunnan vahvistamat opinnoit korvaavat sellaisenaan tutkintoon kuuluvan opintojakson tai sen osasuorituksen sellaisenaan. Menettely: Näissä opinnoissa ei tarvita hyväksilukumenettelyä, koska opinnot ovat jo rekisterissä tiedekunnan opetussuunnitelman mukaan suoritettuina. 3. Aiempaan korkeakoulututkintoon sisältyvät opinnot ja muut rajoitukset hyväksilukemiseen Pääsääntöisesti aiempaan korkeakoulututkintoon sisältyviä opintoja ei hyväksilueta tiedekunnan tutkintoihin. Tästä määräyksestä on kuitenkin seuraavat poikkeukset: - Tiedekunnan tutkintoihin kuuluvia pakollisia opintojaksoja voidaan korvata päätöksen tekijän harkinnan mukaan; - Muussa korkeakoulussa tai Helsingin yliopiston toisessa tiedekunnassa suoritetut kieliopinnot korvaavat sellaisenaan tiedekunnan tutkinnoissa vaadittavat pakolliset kieliopinnot, vaikka muualla suoritetut kieliopinnot poikkeaisivat laajuudeltaan tiedekunnan kieliopinnoista; - Tiedekunnassa ennen tutkinnon suoritusoikeutta suoritetut opinnot (ks edellä); - Kypsyysnäytteellä jo kertaalleen osoitettua äidinkielen taitoa ei tarvitse osoittaa uudelleen; - TVT-opintojaksot edellä mainituin edellytyksin; - Kieliopinnot edellä mainituin edellytyksin; Tiedekunnassa suoritettavaan ON-tutkintoon voidaan hyväksilukea aiempaan korkeakoulututkintoon sisällytettyjä opintoja yhteensä enintään 90 op ja maisteritutkintoon yhteensä enintään 60 op. Opinnäytetöitä (ON-lopputyö ja maisteritutkielmia) ja kypsyysnäytteitä ei hyväksilueta. Kaikkia hyväksiluettavia opintoja koskevat samat vanhenemismääräykset kuin muitakin opintoja. 4. Hyväksiluettavien opintojen arviointi Opintosuoritusten hyväksilukemista arvioitaessa kriteereinä käytetään opintosuoritusten laajuutta, sisältöä ja vaativuustasoa. Opintosuoritusten sisällön vastaavuus arvioidaan niiden samankaltaisuuden perusteella, jolloin ei tule vaatia muuta kuin sellaista sisällöllistä yhdenmukaisuutta, jolla on olennaista merkitystä opintojen tai tutkinnon osaamistavoitteiden kannalta. Tutkintoihin ei voida sisällyttää opintoja, joiden sisältö on olennaisesti sama tai samansisältöinen, mutta suppeampi kuin tutkintoihin pakollisina kuuluvien opintojen sisältö. Opintosuoritusten vaativuutta arvioidaan saavutettujen teoreettisten, menetelmällisten tai taidollisten valmiuksien avulla. Opintosuoritusten laajuuden arviointi perustuu niiden edellyttämään työmäärään ja aikaan. Laajuutta arvioidaan samoin kriteerein kuin tiedekunnan omien opintojen laajuutta: kukin opintopiste vastaa 26,7 tunnin työskentelyä (kirjallisuuden osalta 150 sivua =1op). ECTS-pisteinä ilmoitetuissa laajuuksissa käytetään muuntokerrointa 1 ECTS = 1 op. Opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja hyväksiluettaessa käytetään arvostelua hyväksytty / hylätty. Poikkeuksena hyväksiluettavat suoritukset, joissa arvosana on annettu yliopistossa käytettävän arvosana-asteikon mukaisesti. Jotta edellämainittuja asioita voidaan arvioida, opiskelijan tulee aina liittää hyväksiluku-hakemukseensa opintojen laajuuden ja arvostelun todentamiseksi opintosuoritusote. Lisäksi pakollisten opintojen korvaamishakemukseen on liitettävä selvitys opintosuoritusten sisällöstä. 11
Rehtorin päätöksen 056/2005 mukaisesti Helsingin yliopistossa ennen 1.8.2005 tehdyt opintosuoritukset muunnetaan opintoviikoista opintopisteiksi käyttämällä kerrointa 2. Oikeustieteellisen tiedekunnan siirtymäsäännöksien (dekaanin päätös 139/2005) mukaisesti myös 1.8.2005 jälkeen, kuitenkin ennen 31.7.2008 muualla suoritetut opinnot, jotka hyväksiluetaan opiskelijan tutkintoon, muunnetaan opintoviikoista opintopisteiksi käyttämällä kerrointa kaksi (2). Työharjoitteluun ja Käytännön taidot -kursseihin liittyviä määräyksiä Opiskelija voi liittää työharjoittelun valinnaisiin opintoihin. Tutkintoon voidaan liittää työharjoitteluopintosuoritus sellaisista työskentelyjaksoista, joiden loppuunsaattamisesta on opintosuorituksen hakemisen ajankohtana kulunut alle 10 vuotta ja joista esitetään opinto-oppaassa mainitut selvitykset. Yhden työnantajan palveluksessa samoissa tai olennaisesti samantyyppisissä tehtävissä suoritetusta työstä voi saada vain yhden työharjoitteluopintosuorituksen, vaikka työskentely olisi ollut useassa jaksossa. Yhtä työharjoitteluopintosuoritusta ei voi koostaa useasta eri työrupeamasta eri työnantajalle. ON-tutkinnon harjoitusseminaarit/tieteellisen kirjoittamisen perusteet/on-lopputyön seminaari Vanhamuotoisen ON-tutkinnon opetussuunnitelmaa suorittavalle kuuluu pakollisena kaksi harjoitusseminaaria. Harjoitusseminaari voi olla uuden opetussuunnitelman mukainen tieteellisen kirjoittamisen perusteet kurssi (5 op), harjoitusseminaari (6 op) tai ON-lopputyöseminaari (10 op) eli vanhamuotoisen opetussuunnitelman mukaan opiskeleva voi suorittaa myös uuden opetussuunnitelman mukaisia harjoitusseminaareja. Harjoitusseminaarin laajuus ja mahdollinen kohderyhmä määritellään kunkin harjoitusseminaarin opinto-opastekstissä. Harjoitusseminaarit tulee tehdä jossakin tiedekunnan oppiaineessa. Yhden harjoitusseminaarin voi korvata Juristin vuorovaikutustaidot -kurssilla, mikäli kurssi on suoritettu ennen vuotta 2010. Uusimuotoisen ON-tutkinnon opetussuunnitelmaa suorittavalle kuuluu pakollisena 5 opintopisteen laajuinen tieteellisen kirjoittamisen perusteet -kurssi sekä 10 opintopisteen laajuinen ON-lopputyö ja seminaari. Jos syksyllä 2013 tai sen jälkeen opintonsa aloittanut etenee opinnoissaan nopeammin, hän voi halutessaan suorittaa vanhamuotoisen opetussuunnitelman mukaisia 6 opintopisteen laajuisia harjoitusseminaareja (1.8.2015 saakka). Siirtymävaiheen jälkeen uusimuotoisen opetussuunnitelman mukaan opintonsa aloittaneet eivät voi sisällyttää 6 opintopisteen harjoitusseminaareja tutkintoonsa pakollisten harjoitusseminaarien sijaan. Tieteellisen kirjoittamisen perusteet -seminaarin yhteydessä suoritetaan 2 opintopisteen laajuinen Tieteellisen kirjallisen työn ja tiedonhankinnan perustaidot (entinen TVT-jatkokurssi). Ilmoittauduttaessa ensimmäiseen harjoitusseminaariin tai tieteellisen kirjoittamisen perusteet seminaariin opiskelijan on oltava suorittanut tai ilmoittautunut suorittamaan kunkin periodin alussa järjestettävän Tieteellisen kirjallisen työn ja tiedonhankinnan perustaidot kurssin tai TVT-jatkokurssin. ON-lopputyö Toisessa harjoitusseminaarissa (6 op) laajuinen kirjallinen työ tai ON-lopputyöseminaarissa (10 op) laadittu kirjallinen työ on ON-lopputyö. ON-lopputyötä ei ole mahdollista laatia pari- eikä ryhmätyönä. ON-lopputyön kirjoitusprosessi kokonaisuudessaan sekä äidinkielenopintoihin liittyvä tekstitaidon näyte muodostavat pääsääntöisesti ON-tutkinnon maturiteetin (ks. opinto-oppaan kohta maturiteetit). Opinto-oppaan kohdassa Maturiteetit selostetuissa poikkeustapauksissa opiskelija kirjoittaa varsinaisen maturiteettikokeen ON-lopputyön aihepiiristä. ON-lopputyö arvostellaan asteikolla yhdestä viiteen kiinnittäen kokonaisarvioinnissa erityistä huomiota tehtävänasetteluun ja aiheen rajaukseen, rakenteen selkeyteen ja systemaattisuuteen, lähteiden käyttöön, argumentointiin ja päätelmien johdonmukaisuuteen sekä esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun. Hyvän tutkielman tunnusmerkit ja tarkemmat arvostelukriteerit löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta. OTM- ja MICL-tutkintoon sisältyvä seminaari OTM- ja MICL-tutkintoihin kuuluu pakollisena yksi 6 opintopisteen laajuinen harjoitusseminaari. Harjoitusseminaarin laajuus ja mahdollinen kohderyhmä määritellään kunkin harjoitusseminaarin opintoopastekstissä. Harjoitusseminaarit tulee tehdä jossakin tiedekunnan oppiaineessa. Yhden harjoitusseminaarin voi korvata Juristin vuorovaikutustaidot -kurssilla, mikäli kurssi on suoritettu ennen vuotta 2010. Yleistä seminaareista Seminaareissa opiskelijan tulee osoittaa perehtyneisyytensä oikeudelliseen ajatteluun ja kykyä käsitellä oikeudellisia ongelmia kirjallisesti oikeustieteen menetelmin. Tieteellisen kirjoittamisen perusteet -seminaarityön (5 op) 12
ohjeellinen pituus on 10 12 sivua, harjoitusseminaarityön/on-lopputyön (6 op) 15 20 ja ON-lopputyön (10 op) 20 25 sivua. Seminaariin ilmoittautuneen kurssipaikan peruuttamisesta tulee ilmoittaa seminaarin ohjaajalle. Poissaolo seminaarin aloitustapaamisesta voidaan seminaarin opettajan niin päättäessä katsoa tarkoittavan kurssipaikan peruutusta. OTM- ja MICL-tutkielma Oikeustieteen maisterin tutkintoa varten opiskelija laatii syventävien opintojen projektissa tutkielman. Tutkielma on tutkimuksellinen opinnäyte. Sen tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa selkeään oikeustieteellisten kysymysten asetteluun, oikeuslähteiden hankintaan ja hyödyntämiseen, oikeustieteelliseen argumentointiin, perusteltujen johtopäätösten tekoon ja asian esittämiseen hyvässä kirjallisessa muodossa. Maisteritutkintoon kuuluva tutkielma on laajuudeltaan 40 op. Kysymyksenasettelu ja siihen perustellun vastauksen löytäminen oikeustieteen menetelmin on keskeisessä asemassa maisteritutkielmassa. Tutkielma on laadittava opettajan kanssa sovitusta aiheesta, joka kuuluu projektin kohteena olevaan asiakokonaisuuteen, ellei opettaja erityisistä syistä anna suostumustansa sille, että opiskelija valitsee tutkielmansa aiheen projektin ulkopuolelta. Syventävien opintojen projekteista ks. tarkemmin opinto-oppaan kohta Projektit. Tutkielman ohjepituus on 60 80 normaalikokoista (A4, 12 pt Times New Roman tai sitä vastaava, riviväli 1,5, sidottu marginaali 3 cm ja muut marginaalit 2,5 cm) sivua. Kielenkäytön tulee olla huoliteltua ja kirjoittajan on tarpeellisessa määrin perehdyttävä alan kirjallisuuteen ja oikeuskäytäntöön. Myös alle 60-sivuinen tutkielma voidaan hyväksyä, jos kirjoittaja on osoittanut pystyvänsä käsittelemään tutkimuskohdettansa riittävän perusteellisesti. Ylimittaisen (yli 80-sivuisen) tutkielman tekeminen ei ole suositeltavaa. Kirjoituksen pituus ei voi korvata siinä olevia laadullisia puutteita. Tutkielman voi kirjoittaa myös vieraalla kielellä, esimerkiksi englanniksi. (ks. myös kohta Maturiteetti ja kielitaidon osoittaminen). Tutkielman tarkastaminen ja hyväksyminen Helsingin yliopiston johtosäännön mukaan syventävien opintojen tutkielmat hyväksyy tiedekuntaneuvosto. Tutkielman tarkastettavaksi jättämisestä on sovittava hyvissä ajoin etukäteen tutkielman tarkastajien kanssa. Opiskelijoiden on jätettävä tutkielmansa tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen sitä tiedekuntaneuvoston kokousta, jossa tutkielma on tarkoitus hyväksyä. Tutkielman tulee olla ulkoasultaan viimeistelty tarkastettavaksi jätettäessä. Tutkielma on tarkastettava kohtuullisessa ajassa siten, ettei valmistuminen tarpeettomasti viivästy. Tutkielman tekijän pyynnöstä hänelle on varattava tilaisuus saada arvio tutkielmasta ennen tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa arvostelua. Tutkielma on jätettävä tarkastettavaksi E-Thesis-järjestelmään. Lisäksi tutkielma on vielä lukuvuonna 2014-2015 jätettävä tarkastettavaksi kahtena kirjallisena kappaleena. Tämän lisäksi yksi kappale tutkielmaa on toimitettava tiedekunnan kansliaan tiedekunnan kirjastoa varten. E-Thesis sisältää plagiaatintunnistusjärjestelmän Urkundin käytön osana tarkastusprosessia. Tutkielman hyväksymisen jälkeen opiskelijan suostumuksella työstä voidaan tehdä kopio julkista levittämistä varten avoimeen arkistoon. Tutkielma ja siihen liittyvä maturiteettikirjoitus arvostellaan asteikolla: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Tutkielmien arvioinnin osa-alueet ja tunnusmerkit löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta. Ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon tutkielman tarkastaa kaksi asianomaisen aineen opettajaa. Toisen tarkastajan tulee olla professorin viran haltija tai hoitaja taikka yliopistolehtorin viran haltija tai hoitaja, jolla on dosentinpätevyys, toisen tarkastajan tulee olla vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut. Tarkastajien tulee laatia E-Thesis-järjestelmän kautta tutkielmasta tiedekuntaneuvostolle kirjallinen lausunto sekä ehdottaa tutkielman hyväksymistä ja arvolausetta tai tutkielman hylkäämistä. Kaikki tutkielmat arvioidaan järjestelmässä olevan yhteisen lomakkeen sisältämien kriteerien pohjalta. Tutkielman arvosanaa ei kuitenkaan lasketa yleisarvostelun arviointiperusteista annettujen numeroiden keskiarvona, vaan kyseessä on kokonaisarvostelu. Lausunto sisältää myös sanallisen kuvauksen arvostelupäätöksen perusteista. Mikäli tarkastajat ehdottavat, että tutkielma hylätään, on tutkielman tekijälle varattava tilaisuus antaa vastine ennen asian ratkaisemista tiedekuntaneuvostossa. Opiskelija voi ennen tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa arvostelua pyytää kirjallisesti, että opintosuorituksen arvostelu keskeytetään. Tällöin arvostelumenettely raukeaa. 13
Tutkielmien julkisuus Tutkielmat ovat julkisia. Periaatteesta voidaan poiketa, jos tutkielma sisältää sellaisia seikkoja, joiden perusteella se voidaan katsoa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 :n nojalla salassa pidettäviksi asiakirjoiksi. Tällöin dekaani voi myöntää luvan laatia sellainen tutkielma, joka sisältää salassa pidettävää aineista. Lupa on pyydettävä etukäteen. Tutkielmana hyväksyttävät työt on pyrittävä laatimaan siten, etteivät ne sisällä salassa pidettävää tietoa. Opiskelijan tulee koota tutkielmaan mahdollisesti sisältyvä salassa pidettävä aines erilliseen liitteeseen. Tällöin siis tutkielmasta todetaan ainoastaan liite salassa pidettäväksi. Tarkempia tietoja menettelystä voi tiedustella tiedekunnan opintoasiainpäälliköltä. Tutkielman tiivistelmä Tekijän tulee laatia tutkielmastaan tiivistelmä, jonka tarkoituksena on antaa opinnäytteestä kiinnostuneille tiivistetty kuva sen sisällöstä. Jos opiskelija on osoittanut kielitaitonsa oikeusnotaarin tutkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, maisteritutkielmasta ei kirjoiteta erillistä kypsyysnäytettä, vaan maisteritutkielman tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä, jolla opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan. (ks. kohta Maturiteetti ja kielitaidon osoittaminen). Tiivistelmä laaditaan käyttäen sähköistä lomakepohjaa, joka löytyy tiedekunnan verkkosivuilta. Teksti kirjoitetaan ykkösrivivälillä. Tiedekunnan kirjasto toimittaa opinnäytetiivistelmäjulkaisua. Kirjasto suosittelee, että tutkielman tiivistelmälomakkeessa käytetään kirjaston asiasanoja. Asiasanaluetteloita on esillä kirjastossa. Henkilökunta neuvoo tarvittaessa. Tiivistelmä liitetään luovutettavien tutkielmakappaleiden nimiölehden jälkeiseksi sivuksi. Tiedekunnan kansliaan jätetään lisäksi kaksi erillistä opinnäytteen tiivistelmälomaketta. Näistä toinen toimitetaan tiedekunnan kirjastoon informaatikolle ja toinen lähetetään tiedoksi yliopiston tiedotustoimistoon. Luvaton lainaaminen kirjallisissa töissä Oikeustieteellisiin tutkintoihin kuuluvissa kirjallisissa töissä (esimerkiksi harjoitusseminaarityöt ja muut lähteiden käyttämistä edellyttävät kirjalliset työt) noudatettavat yleiset ohjeet Lähteiden käyttäminen on välttämätöntä. Puutteet ja/tai virheet lähteiden käyttötavassa vaikuttavat monella tavalla työn arvostelussa. Ääritapauksessa ne voivat merkitä hyvän tieteellisen käytännön ja jopa tekijänoikeuden loukkaamista, mikä johtaa opinnäytteen hylkäämiseen ja saattavat aiheuttaa ryhtymisen Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (jatkossa oikeusturvajohtosääntö) 51 mainittuihin kurinpidollisiin toimiin. Oikeustieteellisiä opinnäytteitä laadittaessa on viitattava lähdeaineistoon silloin, kun kirjoittajan esittämät ajatukset perustuvat olennaisilta osiltaan johonkin oikeus- tai muuhun lähteeseen. Kirjoituksessa on käytävä myös selkeästi ilmi, miltä osin ajatus on kirjoittajan oma. Lähteiden suora (tai vähäisillä poikkeamilla suora) lainaaminen ei ole suotavaa, ellei siteeraamalla haluta erityisesti korostaa esimerkiksi jonkun yksittäisen sanonnan tai ilmaisun merkitystä. Mikäli lähdettä lainataan suoraan (tai lähes sanasta sanaan), sitaatti on laitettava lainausmerkkeihin (osoittamalla selkeästi asiayhteydessä se, miltä osin lainaus ei ole sanatarkka). Lakitekstin suoraa lainausta ei tarvitse laittaa sitaatteihin. Lähteinä tulee pääsääntöisesti käyttää alkuperäisiä lähteitä. Niin sanottuja toisen käden viittauksia (käytetään lähdettä, jossa kerrotaan, mitä jossakin toisessa lähteessä on kerrottu) käytettäessä opinnäytteeseen on merkittävä selvästi näkyviin viittauksen laatu (esimerkiksi AX:n mukaan Y on todennut, että...@, jonka jälkeen viitataan X:ään). Käytettyjen lähteiden merkitsemistavan osalta on tärkeää, että lähdeviittaus (lähteestä viittauksissa käytetty lyhennetty ilmaisu) yksilöi lähteen selvästi ja lähdeluettelosta helposti löydettävällä tavalla. Lähdeluettelossa on mainittava jokainen käytetty lähde täydellisine bibliografisine tietoineen sekä siitä viittauksissa käytetty lyhennetty ilmaisu. Viitteiden merkitsemistavan osalta kirjallisuudessa on käytetty useita erilaisia viittaustekniikoita. Yleisesti tunnettuja seikkoja ei tarvitse dokumentoida lähdeviittauksilla. Edellä mainitut ohjeet soveltuvat myös varsinaiseen opinnäytetyöhön valmentaviin kirjallisiin töihin kuten harjoitusaineisiin, harjoitusseminaaritöihin ja muihin kirjoituksiin, joissa edellytetään lähteiden käyttämistä. Opinnäytetyötä edeltävissä valmentavissa töissäkin opiskelijan tulee pyrkiä noudattamaan näitä ohjeita mahdollisimman tarkasti, sillä myös lähteiden käyttötavan ja viittaustekniikan oppii vain harjoittelemalla. Varsinaiseen opinnäytetyöhön valmentavista töistä vastaavan opettajan tulee ennen kirjoitustehtävän antamista selvittää opiskelijalle lähteiden käyttöä ja viittaustekniikkaa koskevat yleiset periaatteet. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus saada asianomaiselta opettajalta ohjausta lähteiden käytössä ja viittaustekniikkaan liittyvissä kysymyksissä myös työn suorittamisen aikana. Jo valmentavien kirjallisten töiden arvostelemisessa tulee kiinnittää huomiota myös lähteiden käyttöön ja viittaustekniikkaan, mikä on selvitettävä etukäteen myös opiskelijalle. 14
Kirjallisen työn valmistuttua opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaisesti valmistavan työn teettäneeltä opettajalta arviointi kirjoituksensa sisällöstä sekä lähteiden käytöstä ja viittaustekniikasta. Jos opiskelijaa on syytä epäillä vilpistä, toimitaan yliopiston oikeusturvajohtosäännön sekä rehtorin plagiointi- ja vilppitapauksissa noudatettavaa menettelyä koskevan ohjeen mukaisesti. Suoritusten vanhentuminen Opintosuoritusrekisteriin merkityt suoritukset eivät vanhene. Luentosuoritusten vanhentuminen Ennen 1.9.2013 suoritetut hyvityspisteluentojen ja korvaavien luentojen suoritukset ovat voimassa suoritusvuoden ja kolme seuraavaa kalenterivuotta, eli suoritusvuodesta riippuen enintään 31.12.2016 saakka. Eräiden oppiaineiden ennen 31.8.2013 tehdyt luentosuoritukset eivät vanhene. Näiden luentosuoritusten huomioon ottamisesta ilmoitetaan kyseisen oppiaineen tutkintovaatimuksissa. Uuteen opetussuunnitelmaan siirryttäessä osa oppiaineista järjestää vielä lukuvuonna 2014 2015 hyvityspisteluentoja ja korvaavia luentoja. Näiden luentosuoritusten voimassaolo ilmoitetaan kunkin luentosarjan kohdalla erikseen. Hyvityspisteluentojen ja korvaavien luentojen suoritukset ovat voimassa kuitenkin enintään 31.12.2016 saakka. Mikäli tutkinnon rakenteen, tentin rakenteen tai opetussuunnitelman muutoksesta johtuen luentosuoritusta ei voida enää samalla tavalla hyvittää, hyvitys tapahtuu muulla kohtuullisella tavalla. Maturiteetti ja kielitaidon osoittaminen Tutkintoasetuksen (794/2004) 6 :n mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 1 momentin mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon ollessa pätevyysvaatimuksena valtion virkaan, henkilöstöltä vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Em. kotimaisten kielten taito osoitetaan oikeusnotaaritutkintoon sisältyvillä äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnoilla (5op + 5op) sekä maturiteetilla eli kypsyyskokeella. Tiedekunta edellyttää em. opinnot kaikilta opiskelijoilta, jotka suorittavat ON- tai OTM-tutkinnon. MICL-tutkinnon suorittaville vaatimukset ovat seuraavat: opiskelijalta, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, ei edellytetä em. kotimaisten kielten taitoa. Mikäli MICL-tutkintoa suorittava on saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä, häneltä lähtökohtaisesti edellytetään em. kotimaisten kielten suorittaminen. Kypsyysnäytteet eri tutkinnoissa Tutkintoasetuksen 10 ja 16 :n mukaan opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä kieli- ja viestintäopinnot. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelijalta ei vaadita suomen ja ruotsin kielen taitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen ja ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. 1) päävalinnan kautta ON- ja OTM-tutkintoa suorittamaan valitut opiskelijat Valintakokeessa ON- ja OTM-tutkintoa suorittamaan valitut opiskelijat tekevät kypsyysnäytteen eli maturiteetin seuraavasti: 15
-uusimuotoisen ON-tutkinnon suorittajat:opiskelijan tulee tehdä ON-lopputyö sekä sen koko laatimisprosessi sillä kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Lisäksi opiskelijan tulee valita 8-10 sivua ON-lopputyöstä ja ilmoittautua tekstipajaan (ks. tarkemmin Äidinkielen opinnot), jossa valittua tekstiä käsitellään. Tekstinäytteen tarkastava äidinkielenopettaja toteaa tekstitaidon näytteestä opiskelijan suomen tai ruotsin kielen erinomaisen taidon. Lopputyön tarkastaja toteaa perehtyneisyyden opinnäytteen alaan hyväksyessään ON-lopputyön. -vanhamuotoisen ON-tutkinnon suorittajat: sama kuin edellä, mutta opiskelija voi valita tekstin kummasta tahansa harjoitusseminaarityöstään. Harjoitusseminaarin tarkastaja toteaa perehtyneisyyden opinnäytteen alaan hyväksyessään harjoitusseminaarin. OTM-tutkinnon suorittajat: Kypsyysnäytteenä toimii OTM-tutkielman tiivistelmä. Opinnäytteen alaan perehtyneisyyden toteaa tutkielman tarkastaja. 2) suoraan OTM-tutkintoa (ETA-väylän kautta) suorittamaan valitut opiskelijat Jos opiskelija ei ole osoittanut suomen tai ruotsin kielen (koulusivistyskielensä) erinomaista taitoa ONtutkinnossaan, hänen tulee OTM-tutkinnossa kirjoittaa erillinen maturiteettikirjoitus tällä kielellä. Lisäksi hänen tulee suorittaa ON-tutkintoon sisältyvät äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnot (5op + 5op ilman tekstitaidon näytettä) ennen valmistumistaan. Nämä äidinkielen ja toisen kotimaisen opinnot sisältyvät oikeustieteen maisteirn tutkinnon 120 op:n minimivaatimuksiin. Opiskelijan on lisäksi kirjoitettava OTM- tai MICL-tutkinnon kypsyysnäyte sillä kielellä kuin äidinkielen kurssit on suoritettu. Maturiteetiksi kirjoitetaan tällöin 1-4 sivuinen aine, jonka aiheen antaa tutkielman tarkastaja. Sen tarkastavat suomen tai ruotsin kielen opettaja sekä tutkielman tarkastaja. Maturiteetti on kirjoitettava ennen tutkielman arvostelua kyseisen oppiaineen tenttitilaisuudessa. Maturiteetin suorittamisesta on sovittava työnohjaajan kanssa ennen tutkielman jättämistä tarkastettavaksi E-Thesisjärjestelmään. Maturiteetti järjestetään tiedekuntatenttien yhteydessä työnohjaajan kanssa sovittuna aikana. ja sovitulla tavalla. Maturiteetti on suoritettava ennen arvostelulausunnon antamista. Tieto maturiteettikokeen suorituksesta toimitetaan kansliaan. Opiskelija saa OTM-tutkinnon todistukseensa merkinnän siitä, että hän on osoittanut saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. 2) MICL-tutkintoa suorittamaan hyväksytyt opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä suomeksi tai ruotsiksi Jos opiskelija ei ole osoittanut suomen tai ruotsin kielen (koulusivistyskielensä) erinomaista taitoa ONtutkinnossaan, hänen tulee OTM-tutkinnossa kirjoittaa erillinen maturiteettikirjoitus tällä kielellä. Lisäksi hänen tulee suorittaa ON-tutkintoon sisältyvät äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnot (5op + 5op ilman tekstitaidon näytettä) ennen valmistumistaan. Nämä äidinkielen ja toisen kotimaisen opinnot sisältyvät oikeustieteen maisterin tutkinnon 120 op:n minimivaatimuksiin. Opiskelijan on lisäksi kirjoitettava OTM- tai MICL-tutkinnon kypsyysnäyte sillä kielellä kuin äidinkielen kurssit on suoritettu. Maturiteetiksi kirjoitetaan tällöin 1-4 sivuinen aine, jonka aiheen antaa tutkielman tarkastaja. Maturiteettikirjoituksen tarkastavat suomen tai ruotsin kielen opettaja sekä tutkielman tarkastaja. Maturiteetti on kirjoitettava ennen tutkielman arvostelua kyseisen oppiaineen tenttitilaisuudessa. Maturiteetin suorittamisesta on sovittava työnohjaajan kanssa ennen tutkielman jättämistä tarkastettavaksi E-Thesisjärjestelmään. Maturiteetti järjestetään tiedekuntatenttien yhteydessä työnohjaajan kanssa sovittuna aikana. ja sovitulla tavalla. Maturiteetti on suoritettava ennen arvostelulausunnon antamista. Tieto maturiteettikokeen suorituksesta toimitetaan kansliaan. Opiskelija saa OTM-tutkinnon todistukseensa merkinnän siitä, että hän on osoittanut saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. 3) MICL-tutkintoa suorittamaan valitut opiskelijat, jotka eivät ole saaneet koulusivistystään suomeksi tai ruotsiksi. MICL-tutkielman tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä, jolla opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan. Maturiteettiin ilmoittaudutaan kuten tentteihin. (ks. Opinto-oppaan kohta tenttiin ilmoittautuminen) Maturiteettiin ilmoittauduttaessa on ilmoittautumiskorttiin merkittävä suorituksen vastaanottaja, projektin nimi ja tutkielman nimi. Valmistuminen Publiikkiin tulee ilmoittautua viimeistään 16 päivää ennen publiikkia tiedekunnan kansliassa sen aukioloaikana 9-12. Publiikkiin tulee ilmoittautua viimeistään 16 päivää ennen publiikkia tiedekunnan Flamma-sivuilla ilmoitetulla sähköisellä e-lomakkeella. Lukukauden viimeisiin publiikkeihin voidaan määrätä varhaisempi ilmoittautumisaika. 16
Mikäli opiskelija haluaa sisällyttää tutkintoonsa muualla suoritettuja opintoja tai hakea työharjoittelusta opintosuoritusta, hänen on haettava hyväksilukua opintoasiaintoimikunnalta tai asiasta päättävältä opettajalta viimeistään 6 viikkoa ennen suunniteltua publiikin ajankohtaa tai sitä ajankohtaa, jolloin hän viimeistään tarvitsee merkinnän opintosuorituksesta. Muualla suoritettua opintojaksoa ei voida sisällyttää tutkintoon, ellei sitä ole luettu hyväksi, vaikka itse opintosuoritus näkyisikin rekisterissä. Mikäli tutkielman hyväksymistä koskeva asia on esillä tiedekuntaneuvostossa vasta viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, tulee publiikkiin ilmoittautua määräajassa ehdollisesti. Uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelijat suorittavat ON-tutkinnon ennen OTM-tutkinnon suorittamista. Kaikkien oikeustieteellisestä tiedekunnassa tutkintoon valmistuvien opiskelijoiden tulee ilmoittautua publiikkiin. Suoritusten rekisteröinti Opintosuoritustiedot rekisteröidään yliopiston opintosuoritusrekisteriin, jonka tietoja käytetään mm. kirjoitettaessa tutkintotodistusta. Valmistumisvaiheessa olevia opiskelijoita kehotetaan hyvissä ajoin (n. 3-4 viikkoa) ennen suunniteltua publiikkia tulostamaan ote opintosuoritusrekisteristä, jotta opiskelija voi tarkistaa rekisterissä olevien suoritustietojensa oikeellisuuden. Otteesta puuttuvista opintosuorituksista tai siinä virheellisinä olevista suoritustiedoista opiskelijan tulee hankkia opettajilta vastaanottoaikoina oikeat tiedot. ON- ja OTM -tutkinnot ovat erillisiä tutkintoja. Tutkintoihin ei voi käyttää samoja opintoja, vaan kukin opintojakso sidotaan vain yhteen tutkintoon. Poikkeuksen myöntäminen tutkintoja koskevista pysyväismääräyksistä Dekaanilla on oikeus myöntää toimivaltansa rajoissa poikkeuksia pysyväismääräyksistä. Poikkeuksen myöntäminen edellyttää erityisen painavia perusteita. Poikkeuksen myöntämistä hakevalla opiskelijalla on vastuu päätöksen tekemiseen riittävän aineiston toimittamisesta tiedekunnalle. Erilliset opinto-oikeudet Erillisten opintojen suoritusoikeus voidaan myöntää henkilölle, joka ei ole Helsingin yliopiston kirjoissa tutkintoa suorittavana opiskelijana. Erillisten opintojen suoritusoikeus voidaan myöntää enintään neljään oikeusnotaarin tai maisteritutkintojen opintojaksoon. Erillisten opintojen suoritusoikeuksia ei myönnetä opintojaksoihin Oikeudellisen ajattelun perusteet, käytännön taitojen kursseille eikä yleis- ja kieliopintoihin. Erillisten opintojen suoritusoikeuksia ei myönnetä sellaisiin opintojaksoihin, joita on hakuaikaa seuraavana lukukautena tarjolla avoimessa yliopistossa. Erillisten opintojen suoritusoikeutta ei myönnetä opiskelijalle, joka on kirjoilla Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tai Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa tai Itä-Suomen oikeustieteiden laitoksella, ellei kyse ole opintojaksosta, jota ei ole tarjolla opiskelijan omassa tiedekunnassa. Erillisten opintojen suoritusoikeuden saanut ei ole yliopistossa kirjoilla. Hänellä ei ole samoja etuja kuin kirjoissa olevilla opiskelijoilla. Suoritusoikeuden saaneella henkilöllä ei ole oikeutta tällä perusteella suorittaa yliopistossa tutkintoa. Suoritusoikeus rajoittuu niihin opintoihin, joiden suorittamista varten oikeus on myönnetty. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa suoritusoikeutta haetaan kirjallisesti lomakkeella. Täytetyt hakemukset palautetaan tiedekunnan kansliaan. Hakuajat päättyvät 30.4. ja 31.10. Opinto-oikeuden myöntää pakollisten aineopintojen, valinnaisten opintojen osalta ja syventävien opintojen osalta oppiaineaineen vastuuhenkilö. Hakemuksen liitteenä tulee olla opiskelijan pääaineen professorin lausunto opintojen liittymisestä tutkintoon tai muu luotettava selvitys hakemuksen perusteista. Opiskelijalla pitää hakuajan päättymiseen mennessä olla vähintään 60 op oman pääaineensa tai tiedekuntansa opintoja suoritettuina. Tiedekunta päättää suoritusoikeuden myöntämisestä ao.vastuuhenkilöä kuultuaan ja hakijan esittämät perustelut huomioon ottaen. Suoritusoikeutta myönnettäessä otetaan huomioon oppiaineen opetusresurssit ja hakijan edellytykset selviytyä opinnoista. Suoritusoikeus myönnetään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. 17
Suoritusoikeutta voi hakea: a) toisessa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai oppilaitoksessa opiskeleva, joka sisällyttää opintoja muualla suoritettavaan tutkintoon (hakemukseen liitettävä oman oppilaitoksen vahvistama opintosuunnitelma). Huom! yliopistossa opiskelevat kuuluvat ns. joustavan opinto-oikeuden (JOO) järjestelmän piiriin ja heidän tulee hakea oikeustieteen opintojen suoritusoikeutta ko. järjestelmän kautta. b) korkeakoulu- tai toisen asteen tutkinnon suorittanut henkilö tutkintonsa täydennykseksi ja pätevöitymiseksi (hakemukseen liitettävä jäljennös tutkintotodistuksesta sekä selvitys erillisten opintojen tavoitteesta ja tarkoituksesta) c) ammattitehtävissä toimiva henkilö ammattipätevyyden lisäämiseksi (hakemukseen liitettävä työnantajan todistus tai vastaava perusteltu selvitys opintojen liittymisestä ammattipätevyyden lisäämiseen) d) avoimen yliopiston opiskelija, jos haettuja opintoja ei ole tarjolla avoimessa yliopistossa; hakijalla on oltava vähintään 30 op oikeustieteen opintoja suoritettuna avoimessa yliopistossa hakuajan päättymiseen mennessä (hakemukseen liitettävä todistus avoimen yliopiston opinnoista sekä selvitys opintojen tavoitteesta ja tarkoituksesta) Hakija voi liittää hakemukseen myös muita asiakirjoja, joiden katsoo puoltavan hakemustaan. Erilliset opinnot ovat maksullisia Määräaikainen opiskeluoikeus Määräaikainen opiskeluoikeus, joka on voimassa yleensä korkeintaan yhden lukuvuoden, voidaan myöntää ulkomaisessa yliopistossa kirjoilla olevalle tutkinto-opiskelijalle. Opiskeluoikeuden myöntämisen perusedellytys on, että opiskelijan kotiyliopisto lukee täysimääräisesti hyväksi opiskelijan tutkintoon määräaikaisen opiskeluoikeuden aikana Helsingin yliopistossa suoritetut opinnot. Määräajaksi opiskeluoikeuden saaneilla (visiting students) ei ole tutkinnon suoritusoikeutta. Määräaikaisen opiskeluoikeuden hakemiseen on vuosittain kaksi määräaikaa: 15.5. mennessä syyslukukaudelle tai koko lukuvuodelle, 15.10. mennessä kevätlukukaudelle. Sivuaineopinnot Sivuaineopinnot oikeustieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopiston muun tiedekunnan opiskelija saa suorittaa enintään kuusi oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin tutkintoon sisältyvää pakollista aineopintojaksoa ja lisäksi yhdessä näistä aineista valinnaisia opintoja sekä syventävät opinnot. Käytännön taitojen kursseille ei myönnetä sivuaineoikeuksia. Valinnaisia tai syventäviä opintoja on mahdollista suorittaa vasta kun kyseisen aineen pakollinen aineopintojakso on suoritettu. Oppiaine voi asettaa myös lisävaatimuksia. Sivuaineoikeuksia ei myönnetä opiskelijalle, joka on kirjoilla Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tai Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa tai Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella, vaikka kyseinen opiskelija olisi myös Helsingin yliopiston muun tiedekunnan opiskelija. Opiskeluoikeutta haetaan opintojaksokohtaisesti lomakkeella. Opinto-oikeuden myöntää pakollisten aineopintojen, valinnaisten opintojen osalta ja syventävien opintojen osalta oppiaineaineen vastuuhenkilö. Hakemuksen liitteenä tulee olla opiskelijan pääaineen professorin lausunto opintojen liittymisestä tutkintoon tai muu luotettava selvitys hakemuksen perusteista. Opiskelijalla pitää hakuajan päättymiseen mennessä olla vähintään 60 op oman pääaineensa tai tiedekuntansa opintoja suoritettuina. Tiedekunta päättää suoritusoikeuden myöntämisestä ao. vastuuhenkilöä kuultuaan ja hakijan esittämät perustelut huomioon ottaen. Suoritusoikeutta myönnettäessä otetaan 18
huomioon oppiaineen opetusresurssit ja hakijan edellytykset selviytyä opinnoista. Suoritusoikeus myönnetään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Oikeustieteen opiskelijoiden sivuaineopinnot muualla Sivuaineopintomahdollisuuksista on tarkempia tietoja opinto-oppaassa. Tiedekunta voi puoltaa hakemuksia oikeustieteellisiin alempiin ja ylempiin tutkintoihin (oikeusnotaari, oikeustieteen maisteri, kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisteri) sisällytettäviin JOO-opintoihin yhteensä korkeintaan 25 opintopisteen verran opiskelijaa kohden. Joustava opinto-oikeus (JOO) Toisen yliopiston opiskelija voi hakea suorittamaan tiedekunnan opintoja joustavan opinto-oikeuden eli JOO-opintojen kautta. Opintojen suoritusoikeutta haetaan JOOPAS-verkkopalvelussa osoitteessa www.joopas.fi. Tiedekunta voi puoltaa oman tiedekuntansa perustutkinto-opiskelijoiden hakemuksia oikeusnotaarin ja/tai oikeustieteen maisteri tutkintoon/tutkintoihin sisällytettäviin muussa yliopistossa suoritettaviin JOO-opintoihin yhteensä korkeintaan 25 opintopisteen verran opiskelijaa kohden. Määräaikainen opiskeluoikeus Määräaikainen opiskeluoikeus, joka on voimassa yleensä korkeintaan yhden lukuvuoden, voidaan myöntää ulkomaisessa yliopistossa kirjoilla olevalle tutkinto-opiskelijalle. Opiskeluoikeuden myöntämisen perusedellytys on, että opiskelijan kotiyliopisto lukee täysimääräisesti hyväksi opiskelijan tutkintoon määräaikaisen opiskeluoikeuden aikana Helsingin yliopistossa suoritetut opinnot. Määräajaksi opiskeluoikeuden saaneilla (visiting students) ei ole tutkinnon suoritusoikeutta. Määräaikaisen opiskeluoikeuden hakemiseen on vuosittain kaksi määräaikaa: 15.5. mennessä syyslukukaudelle tai koko lukuvuodelle, 15.10. mennessä kevätlukukaudelle. 19