Erään lentäjän tarina Toivo Heilä 1905-1940
Toivo Heilä syntyi 18.3.1905 Uudenkirkon pitäjässä (aik. ja myöh. Kalanti / nyk. Uusikaupunki) Kotitalo Kytämäellä Heilän pojat Toivo, Pentti, Eero jakosti Yrjö, Martti ja Väinö
Liittyi Kytämäen suojeluskuntaan 1920-luvulla Kävi Suojeluskuntain ohjaajakurssi 2:n Utissa 1.6. 15.7.1924 Koulukone Caudron C.60 Kansainvälinen ohjaajatodistus
Anoi ja hyväksyttiin asevelvolliseksi Ilmailukouluun Santahaminaan Asepalvelus alkoi 14.3.1925 - nimitys lentäjäksi ja siirto Ohjaajaosastolle 23.3.1925 - koulutus aluksi Santahaminassa ja 2.6.1925 lähtien Maaohjaajaosastolla Utissa
Siirto Meriohjaajaosastolle Santahaminaan 17.7.1925 Hansa-ohjaajaksi (ensilento 20.7.1925) Ylennys korpraaliksi 24.7.1925 Siirto ohjaajaksi Tähystäjäosastolle 24.9.1925 Ylennys alikersantiksi 31.9.1925
Topin työkaluna I.V.L. A.22 Hansa Ilmailuvoimien i i lentokonetehtaan valmistama - perustui Hansa Brandenburg W 33 -tyyppiin - osittain uudelleensuunniteltu Suomessa - tuotantomäärä 120 kpl vuosina 1922 1926
Tähystäjäosaston kapitulantti- ohjaajan toimenkuva: - tähystäjäkoulutettavien lennätyksiä -matkalentoja - omaa kouluttautumista -lentonäytöksiä - koelentoja
Moottorivian aiheuttama kaputti 31.3.1926 SLM 14.4.1926 (nro 108) Kapitulanttisopimus 2.6.1926 Ylennys kersantiksi 2.7.1926 Ylennys vääpeliksi 6.12.1926
Propagandatoimintaa ilmailun ja väestönsuojelun puolesta Kansalaisten huolestuneisuus lentoaseen kehityksestä ja Ilmavoimien i alennustilasta t kasvoi 1920-luvun lopullall - eri puolille maata perustettiin Ilmapuolustus- yhdistyksiä ja lentokerhoja ja näille kattojärjestöksi Suomen Ilmapuolustusliitto SIPL - yhdistyksille ja kerhoille lentokoneita - ohjaajat Ilmavoimista Mikkelin Lentokerho osti I.V.L:n valmistaman D.H. 60X Moth -koneen maaliskuun alussa 1929 - Topi siirtyi virkavapaalle ja Mikkelin Lentokerhon palvelukseen ohjaajaksi ja lennonopettajaksi 9.3.1929
Mikkelin Lentokerhon Moth -kone - rekisteritunnus K-SILB, Mikkeli Virkavapaus jatkui 25.8.1929 asti - lentotunteja kertyi noin 220 -yleisölennätyksiä, liöl ätkiä tilauslentoja, l t mainoslentoja - lennätettyjä henkilöitä noin 800
Paluu Ilmailukoulun palvelukseen 26.8.1929 - koulu oli virkavapauden aikana muuttanut Kauhavalle - ja palvelusyksikön nimi muuttunut Tähystäjälaivueeksi - ja koneet vesikoneista maakoneiksi Vanhoja ja uusia työkaluja Caudron C.60 Gourdou-Leseurre G.L.22 Martinsyde F.4 Buzzard Aero A.11
Tähystäjälaivueen kapitulantti- ohjaajan toimenkuva: - tähystäjäkoulutettavien lennätyksiä -matkalentoja - omaa kouluttautumista, mm. - pommitusharjoituksia - ampumaharjoituksia a a a - hävittäjäohjaajakurssi -lentonäytöksiä Ylennys - koelentoja lentomestariksi Uran toinen kaputti 15.9.1930, 59 93 24.12.1929 9 Caudron C.60 CA-67 poistoon ohjaajan syy kolme vuorokautta arestia
Lisää työkaluja Fokker C.VE De Havilland D.H.60X Moth Morane-Saulnier M.S.50C Letov Š218A Smolik
Lisää työkaluja Potez 25 A.2 Aero A-32GR VL Sääski II Gloster Gamecock II
Menestys hävittäjäohjaajakurssilla j j johti Topin siirtoon LAs. 5:en (Suur-Merijoella) LLv. 26:een 1.3.1934 Laivueen konepulan takia siirto toteutui vasta 10.11.1934 Suur-Merijoki
LLv. 26 sai uusia Bristol Bulldog IV -koneita vuoden 1935 alkupuolella Siihen saakka lennettiin MO-, AEj-, GA- ja SÄ-koneilla, j, j (omia ja lainakoneita)
LLv. 26:n BU-koneilla aluksi - naamiointikokeiluja - lentoharjoituksia i -matkalentoja myöhemmin - syöksypommitusharjoituksia - hyökkäysharjoituksia - talvikokeiluleirejä sekä - lentonäytöksiä - Suur-Merijoki 3.8.1935 - Turun lentokentän vihkiäiset 8.9.1935 - ohjaajille lisäksi teoreettista koulutusta eri aiheista
LLv. 26:n BU-koneisiin aseet vasta marraskuussa 1936 - syy: aseiden toimivuuden kanssa ongelmia - siihen saakka ammunnat suoritettiin LLv. 24:n GA-koneilla Neuvostoliiton lentokoneiden suorittamien Suomen ilmatilan loukkausten määrä Kannaksella kasvaa 1930- luvun puolivälistä alkaen. LAs. 5:llä torjuntavastuu.
Vuodenvaihteessa 1937 1938 Ilmavoimien organisaatiomuutoksen myötä hävittäjälaivueet siirrettiin LentoR 2:een (Utti) ja tiedustelulaivueet LentoR 1:een (Suur- Merijoki, Turkinsaari/Viipuri i/vii i ja Kasinhäntä/Sortavala) t - Topi jäi Suur-Merijoelle ja sai siirron LLv. 10:een - laivueelle vähitellen uusia Fokker C.X -koneita, vuoden 1939 alussa kunnossa 14, korjattavana 3
LLv. 10:n toimintaa 1938- - lentoharjoituksia - mittarilentokoulutusta -yölentokoulutusta l t t - syöksypommituskoulutusta (10 ohjaajaa, mukana Topi) - liukupommituskoulutusta - tähystäjä- ja ohjaajakonekivääriammuntoja - yhteistoimintaharjoituksia muiden aselajien kanssa - sotaharjoituksia - torjuntavastuu Kannaksen ilmatilan loukkauksissa -lentonäytöksiä hj jill li äk i i -ohjaajille lisäksi teoreettista koulutusta eri aiheista
LLv. 10:n konemäärä ja koneiden varustus puutteellinen - syöksypommituskoulutuksessa aluksi vain yksi kone - AGA-syöksypommitustähtäimiä tähtäi iä muihin koneisiin ii vasta kesällä 1939 - Kannaksen ilmatilan loukkausten torjunta ei ollut mahdollista FK-kalustolla, jolloin LentoR 1:lle Suur-Merijoelle luovutettiin kolme Fokker D.XXI -konetta torjuntatehtäviin
Maailmanpoliittinen tilanne kiristyi syksyllä 1939, Saksa hyökkäsi Puolaan ja Suomi sai Neuvostoliitolta kutsun saapua alueluovutuksia koskeviin neuvotte- luihin - Ylimääräiset Harjoitukset (Ilmavoimissa 10.10.1939) - LLv. 10 siirtyi Lappeenrannan kentälle - konesuojien, miehistökorsujen ja It-asemien kaivuutöitä, naamiointia - lentoharjoituksia - karttaharjoituksia - teoreettisia harjoituksia - Neuvostoliiton taktiikan, asevoimien, kaluston ja tukikohtien opiskelua
Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 - LLv. 10 siirrettiin LentoR 1:n alaisuudesta Ilmapuolustuksen esikunnan (IPE) alaisuuteen ja laivuettaoli li tarkoitus käyttää vain erityistehtäviin i t ii - tarvittaessa IPE voisi luovuttaa laivueen LentoR 1:lle, mutta vain tarkoin rajattuihin ja oleellisiksi katsottuihin tehtäviin - laivuetta tuli käyttää pääasiassa vihollisen tykistöasemien ja huoltokolonnien pommituksiin - mm. sääolosuhteista johtuen ensimmäinen tehtävä vasta 17.12.193912 1939 - kohteena vihollisen maihinnousulaivasto Koivistolla - kohdetta ei löytynyt, oletettua maihinnousua ei tapahtunut
Tilanne Laatokan pohjoispuolella kiristyi tammikuun alussa neuvostojoukkojen lähestyessä Sortavalaa - 1. ja 2. lentue siirtyivät Mensuvaaraan (Sortavalan länsipuolella) l ll 10.1.1940, 1 1940 3. lentue jäi Lappeenrantaan - Mensuvaaraan siirrettyjen lentueiden tehtävänä oli häiritä vihollisen etenemistä Laatokan pohjoispuolella sekä estää vihollista huoltamasta Kitilän ja Lemetin seuduille motitettuja joukkojaan
Laatokan pohjoisrannalla, Salmin kylän kaakkoispuolella Karkunlammella oli Neuvostoliiton hävittäjätukikohta - LLv. 10:n koneissa oli ongelmia kovien pakkasten takia - lisäksi sääolosuhteet eivät suosineet lentotoimintaa
Lentoja suoritettiin säiden salliessa kunnossa olevilla konemäärillä - vihollisen motitettujen esikuntien pommituksia i - vihollisen huoltokolonnien pommituksia Laatokan rantatiellä - Pitkärannan Pusunsaaressa olevan huoltokeskuksen pommitus - Karkunlammen hävittäjätukikohdan pommitus Ensimmäiset tappiot: - 15.1.19401 1940 FK-87 katosi tiedustelulennolla luutnantti Mustonen ja vänrikki Turtiainen
Seuraavat tappiot: - 26.1.1940 FK-81 katosi tiedustelu- ja pommituslennolla Salmin suunnalla lentomestari Heilä ja luutnantti Vaittinen
Toivo Heilä 1905 1940