SELVITYS KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2017
Julkaisija: Suomen kesäyliopistot ry Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2018 ISSN 1796-3087
SISÄLTÖ 1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY... 4 2. YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA... 4 2.1. Kesäyliopistolaitoksen kasvu... 4 2.2. Kesäyliopistojen hallinto... 4 2.3. Kesäyliopistojen toiminta-ajatus... 4 2.4. Opetusohjelmat ja yhteistyötahot... 5 3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA 2017... 6 3.1. Opetustoiminta... 6 3.2. Opettajat... 7 3.3. Opiskelijat... 7 4. KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET... 8 5. KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS... 8 5.1. Tulot... 8 5.2. Menot... 8 TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2017... 9 Taulukko 1a Kesäyliopistojen perustamisvuosi, ylläpitäjä, toimihenkilöiden ja toimipaikkojen lukumäärä sekä henkilötyövuodet 2017... 10 Taulukko 1b Kesäyliopistojen koulutuksien järjestämispaikkakunnat 2017... 11 Taulukko 2 Kaikkien kurssien/opintojaksojen lukumäärä, osallistumiset ja opetustunnit yhteensä... 12 Taulukko 3 Yhteenveto kesäyliopistojen toiminnasta koulutustyypeittäin vuonna 2017... 13 Taulukko 4 Avoimen yliopisto-opetuksen oppiaineiden lukumäärä sekä suoritetut opintopisteet korkeakouluittain... 14 Taulukko 5 Avoimena yliopisto-opetuksena järjestetyt opintojaksot... 16 Taulukko 6 Ammatillinen lisäkoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus sekä työnantajan tilaama koulutus... 17 Taulukko 7 Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus, avoin ammattikorkeakouluopetus, muut koulutukset sekä alle 6 tunnin koulutukset ja lapsille/nuorille järjestetyt koulutukset... 18 Taulukko 8 Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus, EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestetty koulutus sekä ikääntyvien yliopistotoiminta 2017... 19 Taulukko 9 Opetushenkilökunta... 20 Taulukko 10 Opiskelijamäärä kesäyliopistoissa vuosina 2006-2017 sekä avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneet vuonna 2017... 21 Taulukko 11 Opiskelijoiden ammatti ja kieli... 22 Taulukko 12 Opintojen tarkoitus... 23 Taulukko 13 Opiskelijoiden koulutustausta ja pääasiallinen toiminta... 25 Taulukko 14 Opiskelijoiden kotipaikka... 26 Taulukko 15 Opiskelijoiden ikä... 27 Taulukko 16 Tulot... 28 Taulukko 17 Talouden suhdelukuja vuoden 2015 toiminnasta... 30
1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY. Kesäyliopistojen järjestäytynyt yhteistyö alkoi vuonna 1968, jolloin perustettiin niiden yhteistoimikunta. Vuodesta 1972 toimintaa on jatkanut Suomen kesäyliopistot ry. (rekisteröity 20.1.1972), joka toimii kesäyliopistojen valtakunnallisena yhteenliittymänä. Suomen kesäyliopistot ry:n jäseninä vuonna 2017 oli 19 kesäyliopistoa ylläpitävää yhteisöä. Suomen kesäyliopistot ry:n keskeisimpiin toimintoihin kuuluvat: - kesäyliopistojen edunvalvonta taloudellisissa ja säädöksellisissä asioissa - yhteydenpito mm. valtion- ja kuntien hallintoon sekä eri järjestöihin - koulutuspolitiikan seuraaminen ja siihen vaikuttaminen - yhteisten kehittämishankkeiden valtakunnallinen suunnittelu ja koordinointi - kesäyliopistojen yhteistiedotuksesta vastaaminen - kesäyliopistotoimintaa kuvaavien selvitysten ja tilastojen laadinta - kesäyliopistojen kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistäminen. Kesäyliopistojen toimintaa säätelee laki vapaasta sivistystyöstä. Suomen kesäyliopistot ry:n hallitukseen vuonna 2017 kuuluivat: Raimo Turunen, puheenjohtaja sekä jäseninä rehtori Elina Ivakko (varalla rehtori Ari Salo), vt. johtaja Mira Huotari (rehtori Tuija Österman), rehtori Eija Pollari (rehtori Tapio Mäkelä 05/2017 asti) professori Kari Laine (rehtori Irene Myllylä), professori Kari Pitkänen (sivistys-johtaja Nina Lehtinen), professori Hannu Rantanen (emeritus rehtori Ilkka Pöyhönen). Yhdistyksen pääsihteerinä toimii Mika Nirvi. 2. YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA 2.1. KESÄYLIOPISTOLAITOKSEN KASVU Ensimmäinen kesäyliopisto perustettiin vuonna 1912 Jyväskylään. Toinen kesäyliopisto perustettiin 1936 Turkuun ja kolmas 1951 Ouluun. Lähtökohtana olivat paikalliset koulutustarpeet, erityisesti opetusalan tarve saada yliopistotasoista täydennys- ja jatkokoulutusta. Monissa tapauksissa kesäyliopistot, paitsi toivat akateemisen koulutuksen korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolisille alueille, myös muodostivat luontevan lähtökohdan korkeakoulun saamiselle sijaintipaikkakunnalleen. Kesäyliopistojen määrä kasvoi etenkin 1950- ja 1960- luvuilla, kun taas 1970- ja 1980-luvuilla laajeneminen tapahtui perustamalla kesäyliopistoille uusia toimipaikkoja. Alueellisuutta on lisätty edelleen järjestämällä koulutusta varsinaisten toimipaikkojen ulkopuolella. Kesäyliopistot järjestävät koulutusta myös ulkomailla, lähinnä eri Euroopan maissa. 4 Vuonna 2017 Suomessa toimi 19 kesäyliopistoa. Niillä oli vakinaisia toimipaikkoja yhteensä 31 paikkakunnalla. Yksittäisiä koulutustapahtumia toimeenpantiin kaikkiaan 87 paikkakunnalla. 2.2. KESÄYLIOPISTOJEN HALLINTO Kesäyliopistojen ylläpitäjiä ovat pääsääntöisesti tätä toimintaa varten perustetut kesäyliopistoyhdistykset. Vuonna 2015 kahdentoista kesäyliopiston ylläpitäjänä oli kesäyliopistotai korkeakouluyhdistys, kahden alueellinen kuntaliitto. Kolmen kesäyliopiston ylläpitävänä organisaationa oli säätiö, kahden koulutuskuntayhtymä ja yhden kaupunki. Kesäyliopistoja ylläpitävissä organisaatioissa alueen kunnat ovat keskeisessä asemassa. Noin 50 % Suomen kunnista on kesäyliopistoa ylläpitävän yhdistyksen jäsenkunta. Toiminnasta vastaa organisaation hallitus tai johtokunta. Hallintoelinten päätösten mukaisesta toiminnasta vastaa rehtori, toiminnanjohtaja tai johtaja riippuen mitä nimitystä kesäyliopisto käyttää. Tiederehtorit toimivat kesäyliopistojen edustajina yliopistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ja osallistuvat kesäyliopistojen järjestämän avoimen yliopistoopetuksen laadun kehittämiseen ja seurantaan. Tuottamiensa koulutuspalvelujen määrään verrattuna kesäyliopistot tulevat toimeen varsin pienellä hallinto- ja suunnitteluhenkilöstöllä. Vuonna 2017 niiden palveluksessa oli yhteensä 151 vakinaista toimihenkilöä. Kesäyliopistojen hallinto voidaan kuvata yleistäen seuraavasti: Kunnat (ym. ylläpitäjät) Kesäyliopistotoimintaa ylläpitävän yhdistyksen kokous Kesäyliopiston tiederehtori Yhdistyksen hallitus Rehtorin johtama kesäyliopiston toimisto 2.3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA-AJATUS Vuonna 2010 voimaan tulleen vapaan sivistystyön lain mukaan kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. Kesäyliopistot ovat yleishyödyllisiä, aikuiskoulutuksessa toimivia koulutuspalvelujen tuottajia, joiden tarkoituksena on organisoida ja kehittää alueellista koulutustarjontaa sekä
päämääränä parantaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja lisätä toimintaympäristönsä hyvinvointia vapaan sivistystyön lain mukaisesti. Kesäyliopistojen identiteetti muodostuu seuraavista asioista: alueellisuus (palvelee kuntaa laajempaa väestöä ja sen tarpeita) avoimuus (kaikilla on mahdollisuus osallistua) korkea-asteen opetuksen järjestämiseen erikoistunut oppilaitos (mutta voi järjestää myös esim. toisen asteen koulutusta) keskittyy koulutukseen ja koulutusta tukeviin oheispalveluihin nopealiikkeisyys (raskaat, ratkaisuja hidastavat rakenteet puuttuvat) virtuaalisuus (ei vakinaista opetushenkilökuntaa eikä omia rakennuksia) verkottuneisuus joustavuus (pystyvät vastaamaan erilaisiin tarpeisiin) kustannustehokkuus (kiinteät kustannukset pieniä) omistuspohja kunnallinen tai yksityinen elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ja tukeminen. Kesäyliopistolaitoksen tavoitteena on ylläpitää ja monipuolistaa väestön koulutusmahdollisuuksia ja edistää asiakaslähtöisessä koulutustoiminnassaan toiminta-alueensa kehittymistä. Tässä tarkoituksessa kesäyliopistot järjestävät: avoimia yliopisto-opintoja ja avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä muita korkea-asteen koulutuspalveluja ja niitä tukevaa asiakaskeskeistä opintoneuvontaa ja ohjaustoimintaa ammatillissivistävää koulutusta yleissivistävää koulutusta luovan ja esittävän kulttuurin sekä harrastustoiminnan edistämiseen tähtäävää koulutusta koulutukseen liittyvää ja sitä tukevaa kehittämisja palvelutoimintaa ikäihmisten koulutustoimintaa tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja lisäävää koulutusta kieli- ja kulttuurikoulutusta yhteiskuntaan integroivia opintoja maahanmuuttajille kansalaistaitoja kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviä opintoja avoimen yliopiston opintoihin valmentavaa koulutusta. Kesäyliopistolaitoksen visio on, että kesäyliopistot ovat osa Suomen avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulutoiminnan kokonaisjärjestelmää ja ne järjestävät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Yhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on kesäyliopistotoiminnalle tyypillistä. Toiminnan tavoitteena on uusien alueellisten avoimen yliopisto- ja korkeakouluopetuksen oppimisreittien luominen sekä näitä tukevien korkeakoulutasoisten koulutus- ja kulttuuripalvelujen suunnittelu-, toteutus- ja palvelujärjestelmien rakentaminen yhteistyönä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Kesäyliopistot nähdään visiossa taloudellisesti kilpailukykyisinä vapaan sivistystyön oppilaitoksina, jotka lisäävät korkea-asteen opetuksen saatavuutta maan eri puolilla. Kesäyliopistot täydentävät alueellisesti ja sisällöllisesti yliopisto- ja korkeakouluverkkoa ja lisäävät näin alueellisella toiminnallaan koulutuksellista tasa-arvoa elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan erityiskehittämisalueena ns. avoimen yliopiston väylä, alueita palvelevat avoimen yliopiston opetuskokonaisuudet ja näitä tukevat uudet tieto- ja viestintätekniset opetusjärjestelyt. Kesäyliopistolaitoksen missioksi nähdään: Kesäyliopistot toimivat ympäristönsä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäjinä ja ylläpitäjinä tarjoten sivistyksellisiä ja ammatillisia koulutuspalveluita eri asiakasryhmille. Aikuisväestön sivistyssisällöt ja ammattitaidot kaipaavat yhä useammin päivittämistä. Lisäksi syrjäytymistä aiheuttava työttömyys asettaa kesäyliopistoille haasteen toimia omalta osaltaan yhteiskunnallisesti haitallisten ilmiöiden lievittäjänä. 2.4. OPETUSOHJELMAT JA YHTEISTYÖTAHOT Avoin korkeakouluopetus järjestetään yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa alueellisten koulutustarpeiden mukaan. Avoimella yliopisto-opetuksella on aina korkeakoulun vahvistus. Opetus toteutetaan yliopistojen tiedekuntien tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelmien mukaisesti; se vastaa sisällöltään ja vaatimustasoltaan sekä opettajien pätevyyden osalta yliopistoissa edellytettyä tasoa. Suoritetuista opinnoista todistuksen antaa aina yliopisto. Avoin ammattikorkeakouluopetus toteutetaan vastaavilla periaatteilla ammattikorkeakoulujen hallintokäytänteiden mukaisesti. Ammatillissivistävä koulutus toteutetaan joko omaehtoisena koulutuksena tai työnantajien tilaamana henkilöstökoulutuksena. Kesäyliopistot järjestävät myös oppisopimuskoulutusta. Ammatillissivistävän koulutuksen suunnittelua ja koulutustarpeiden selvittämistä varten kesäyliopistoilla on kiinteät yhteydet eri ammattikuntien edustajiin, joista on muodostettu suunnittelu- ja ideointiryhmiä. Tällöin asiakas on koulutuksen suunnittelun keskiössä. Työttömille suunnattu työvoimakoulutus sekä Euroopan Sosiaalirahaston hankkeet toteutetaan alueellisten ELYkeskusten ostotoiminnan mukaisesti. Lisäksi kesäyliopistot järjestävät vapaatavoitteista koulutusta, joka on lähinnä kieltenopetusta sekä taide- ja kulttuurialojen koulutusta. Kesäyliopistot järjestävät myös ikääntyvien yliopistotoimintaa. 5
Opetustarjonnallaan kesäyliopistot pystyvät vastaamaan myös toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden korvaavien ja täydennysopintojen tarpeisiin. Kesäyliopistot toimivat yhteistyössä toiminta-alueensa eri oppilaitosten kanssa. Opetus suunnitellaan vastaamaan alueellisiin tai valtakunnallisiin koulutustarpeisiin. Lisäksi kesäyliopistot organisoivat ja ovat mukana toiminta-alueensa kansainvälistymis- ym. alueelliseen kehitykseen tähtäävissä koulutus- ja kehittämisprojekteissa. Aloitteet koulutuksen järjestämiseksi tulevat alueen kunnista, valtion paikallis- ja keskushallinnon viranomaisilta sekä elinkeinoelämän ja eri järjestöjen edustajilta. Kesäyliopistot ottavat mielellään vastaan koulutusta koskevia aloitteita myös yksityishenkilöiltä. 3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA 2017 3.1. OPETUSTOIMINTA Vuonna 2017 kesäyliopistot järjestivät yhteensä 1 7 494 kurssia/opintojaksoa 106 754 opetustuntia 101 782 osallistujalle. Kesäyliopistojen toiminta on nimestä huolimatta ympärivuotista. Varsinaisen kesälukukauden (1.5.-30.9.) ulkopuolella järjestetään koulutuksesta puolet kaikista kursseista. Kesäyliopistojen järjestämällä avoimella korkeakouluopetuksella on tärkeä merkitys kesällä, jolloin yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut eivät toimi. Kesäyliopistojen avoimesta korkeakouluopetuksesta merkittävä osa järjestetään kesälukukaudella 1.5.-30.9. Täten kesäyliopistot tehostavat avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa sekä alueellisesti että ajallisesti. Avointa yliopisto-opetusta järjestettiin yhteensä 11 eri yliopiston ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan yhteensä 433 oppiaineessa. Itä-Suomen yliopisto järjesti eniten kursseja ja muodosti kolmanneksen (34 %) oppiaineista. Avoimen yliopisto-opetuksen osuus kaikista kesäyliopistojen järjestämistä opetustunneista oli 33 %. Suurin osa opintojaksoista oli kasvatustieteiden, humanististen ja yhteiskuntatieteiden alalta. Avoimen yliopisto-opetuksen opintojaksoja järjestettiin kesäyliopistoissa vuonna 2017 kaikkiaan 2 130. Lukuun on laskettu sekä opetus ja siihen liittyvät kuulustelut, että erillisinä kuulusteluina järjestetyt opintojaksot. Vuonna 2017 opintojaksoista 81,7% oli perusopintoja; 18,2% aineopintoja ja 0,1 % syventäviä opintoja. Vastaavasti opetustunneista 86,3 % oli perusopintoja; 12,2 % aineopintoja ja 1,5 % syventäviä opintoja. Avoimen yliopisto-opetuksen opetustuntien jakautuminen vuonna 2015 Perusopinnot 86 % Kesäyliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen tarjonta on vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoista laajin ja syvin. Vuonna 2016 kesäyliopistot järjestävät vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä avoimesta yliopisto-opetuksesta 65,0%. Kansanopistojen osuus oli 27,4% ja kansalaisopistojen 7,6%. Kesäyliopistojen osuus ammattikorkeakouluopetuksesta oli 81,9%, kansanopistojen osuus 8,7% ja kansalaisopistojen osuus 9,4%. 2 Koulutustarjonnan syvyys näkyy myös siinä, että kesäyliopistot järjestävät perusopintojen yli meneviä opintokokonaisuuksia aineopintotasolla ja antavat opiskelijoille mahdollisuuden edetä opinnoissaan pidemmälle. Avointa ammattikorkeakouluopetusta järjestettiin yhdeksässä kesäyliopistossa yhteensä 83 kurssia. Opetusta annettiin 2 725 tuntia, osallistumisia kertyi 860 ja opintopistesuorituksia 3 409. Ammatillisia täydennyskoulutuskursseja 3 järjestettiin 1 505 kpl, joka on 14,9 % kaikista kursseista. Opetusta annettiin 37 726 tuntia, joka on 35,3 % kaikista opetustunneista. Kursseille osallistumisia kertyi yhteensä 33 873. Vapaana sivistystyönä järjestettyä koulutusta sekä muuta koulutusta 4 järjestettiin 2 971 kurssia/opintojaksoa 60 375 opetustuntia 48 480 osallistujalle. Aineopinnot 12 % Syventävät opinnot 2 % Edellisiin lukuihin sisältyvää ikääntyvien yliopistotoimintaa järjestettiin kolmessatoista kesäyliopistossa yhteensä 2 502,5 tuntia ja osallistumisia kertyi 11 339 Avoimen yliopisto-opetuksen opintopistesuorituksia kertyi yhteensä 57 435,5. Opetustuntimäärä oli yhteensä 35 282 ja opetukseen osallistumisia kertyi 26 307 1 Tiedot on kerätty kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamista tiedoista. 2 Tilastokeskus / Oppilaitosten tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus 2016. 6 3 Lukuihin sisältyy omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta 1 484 kurssia, 38 611 osallistumista ja 33 511 opetustuntia (taulukko 3, s.13). 4 Luvuista puuttuvat edellisessä kappaleessa ilmoitetut omaehtoisen ammatillissivistävän koulutuksen luvut.
3.2. OPETTAJAT Kouluttajia ja opettajia oli kesäyliopistoissa vuonna 2017 yhteensä 3 558 henkilöä. Kouluttajat ja opettajat ovat kurssija koulutusohjelmakohtaisesti palkattuja, avoimessa yliopisto-opetuksessa yliopistojen opettajia sekä ammatillissivistävässä koulutuksessa eri sisältöalueiden asiantuntijoita. Opettajista 33 % toimi avoimessa yliopisto-opetuksessa ja 67 % ammatillissivistävässä koulutuksessa ja muussa koulutuksessa. Avoimen yliopisto-opetuksen opettajista 95 %:lla oli korkeakoulututkinto. Kesäyliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen opettajat ovat yliopistojen omia opettajia. Kesäyliopistojen oman henkilökunnan osuus avoimen yliopiston opettajista oli 0,1 % eli 6 henkilöä. Nämä henkilöt toimivat eri oppiaineiden tuutoreina. Ei tietoa 13% Työtön 4% Muu 5% Eläkeläinen 8% Opiskelija 15% Työllinen Opiskelijoiden ammattijakauma oli seuraava: 55% Kesäyliopistojen koko opettajakunnasta 31 % asuu kesäyliopistopaikkakunnalla. Kesäyliopistot ovat alueellisia koulutusorganisaatioita, jotka käyttävät pääsääntöisesti toimipaikkakuntansa ulkopuolisia kouluttajia ja opettajia. Opettajista 1,5 % oli ulkomaalaisia. 3.3. OPISKELIJAT 5 Kesäyliopistoissa opiskeli vuonna 2017 yhteensä 61 280 opiskelijaa, joista 11 674 opiskelijaa kirjoittautui avoimeen yliopisto-opetukseen, joista 3 090 oli korkeakoulussa kirjoilla 6 628 opiskelijaa kirjoittautui avoimeen amk-opetukseen, joista 174 oli amk:ssa kirjoilla. Opiskelijoiden ikäjakauma oli seuraava: alle 25-vuotiaat ei tietoa 25-39-vuotiaat yli 40-vuotiaat 11% 18% 22% Opiskelijoiden koulutustausta oli seuraava: Ei tietoa Korkea- Toinen Perusaste 9% 21% 23% 48% 48% Opiskelijoiden pääasiallinen toiminta jakaantui seuraavasti Opettajat Opiskelijat ja koululaiset Terv.hoitoalan työntekijät Muut (esim yrittäjät) Palvelualojen, teollisuuden Muut valtion ja kunnan Sosiaalialan työntekijät ei tietoa Naisten osuus kesäyliopistojen koulutuksiin osallistuneista opiskelijoista vuonna 2017 oli 70 %. Opiskelijoista 54 % ilmoitti kotipaikakseen kesäyliopistopaikkakunnan. Lähes puolet opiskelijoista tulivat kesäyliopistopaikkakunnan ulkopuolelta. Näiden paikkakunnan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden ja myös opettajien työllistävät ym. kerrannaisvaikutukset ovat arvioitavissa varsin merkittäväksi kesäyliopiston sijaintipaikkakunnan eduksi. Luku ilmentää myös kesäyliopistotoiminnan alueellista luonnetta. Ulkomailla asuvien opiskelijoiden osuus oli 1,0 %. Vuonna 2017 ulkomailla asuvia opiskelijoita oli yhteensä 653. Lukumäärä koostuu pitkälti suomen kielen ja kulttuurin kursseille osallistuneista. 100000 50000 0 14% 11% 10% 9% 7% 7% Kesäyliopisto-opiskelijoiden määrä 2006-2017 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 20% 2017 22% 5 Isoihin yleisöluentoihin / massatilaisuuksiin osallistuneista ei kaikista ole kerätty opiskelijaprofiilitietoja. 7 6 Luvusta puuttuvat kahden kesäyliopiston tiedot.
4. KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET Innostunut ja välitön ilmapiiri, motivoituneet opiskelijat sekä koulutusryhmien heterogeenisuus ovat leimallista kesäyliopisto-opetukselle. Opiskelijoille kesäyliopisto merkitsee valinnanvaran lisääntymistä, korkeakoulurajat ylittävien opintojen mahdollistamista ja monitieteellisyyttä. Korkeakoulujen perusopiskelijat lyhentävät kesäyliopistoopinnoilla tutkintojensa suoritusaikoja osallistumalla opetukseen kesäaikaan. Vuonna 2017 kesäyliopistoissa opiskeli 3 264 7 korkeakouluissa kirjoilla olevaa opiskelijaa. Kesäyliopistot järjestävät useamman yliopiston korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaista opetusta, ja välittävät siten opiskelijoille niitä oppiaineita, joita oma korkeakoulu ei tarjoa. Vuonna 2017 kesäyliopistot järjestivät opetusta 11 yliopiston ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan. Kesäyliopistot vastaavat vuosittaisella tuotoksellaan hyvinkin yhtä yliopistoa maassamme, sillä niissä suoritettiin esim. vuonna 2017 yhteensä 56 155 opintopistettä, jotka merkitsevät n. 312 yliopistollista alempaa korkeakoulututkintoa (á 180 op). Alueellisina koulutusorganisaatioina kesäyliopistot vastaavat kuntaa laajemman väestön koulutustarpeisiin ja organisoivat erilaisia toiminta-alueensa koulutus- ja kehittämisprojekteja. Ne voivat myös välittää eri eurooppalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen koulutustarjontaa maahamme. Kesäyliopisto-opiskelijoilta tiedustellaan vuosittain opintojen tarkoitusta. Enemmistö (41 %) vuonna 2017 nimesi opintojen tarkoitukseksi ammatillisen täydennyskoulutuksen, harrastuksenaan kesäyliopistoissa opiskeli 24 % ja korkeakoulututkinto oli tavoitteena 8 %:lla. Avoimeen yliopistoon kirjoittautuneista korkeakoulututkinto oli tavoitteena 22 %:lla ja 19 %:lla opintojen tarkoituksena oli ammatillinen täydennyskoulutus. 5. KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS Kesäyliopistojen kokonaistulot vuonna 2017 olivat yhteensä 8 17 472 476 euroa (muutos vuodesta 2016 +0,5 %). 5.1. TULOT Kesäyliopistojen tulot muodostuvat opiskelijamaksuista, kuntien avustuksista ja maksuosuuksista, valtion avustuksista, sekä opetushallinnon ja työvoimahallinnon koulutusostoista. Valtionavustuksen osuus kesäyliopistojen tulorahoituksesta on ollut koulutuksen määrään nähden riittämätön, joten toiminnan rahoituksessa on korostunut opiskelijamaksut ja kuntien maksuosuudet. (Ks. kaavio alla.) Opiskelijamaksutuloja kesäyliopistoille kertyi vuonna 2017 yhteensä 9,8 miljoonaa euroa (v. 2016 9,2 Meur), joka on 57,2 % kesäyliopistojen kaikista tuloista. ELY-keskusten, Opetushallituksen, oppisopimustoimistojen ostaman koulutuksen sekä EU-hankkeiden arvo vuonna 2017 oli yhteensä 421 710 euroa eli 2,4 % kaikista tuloista (v. 2016 3,5 %). Maksupalvelu- ja tilauskoulutus olivat 346 367 euroa eli 2,0 % kaikista tuloista (v. 2016 1,8 %). Muut tulot olivat yhteensä 362 617euroa eli 2,1 % kaikista tuloista (v. 2016 1,6 %). Kesäyliopistoille osoitettujen kaikkien maksuosuuksien ja avustusten kokonaissumma oli vuonna 2017 yhteensä 6,6 Meur eli 38,5 % kesäyliopistojen kaikista tuloista (v. 2016 7,0 Meur, eli 40,0 %). Kuntien avustukset olivat yhteensä 1,7 Meur eli 9,9 % kesäyliopistojen koko tulokertymästä (v. 2016 9,9 %). Valtionavustuksia sekä muita avustuksia (mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, eri keskusvirastot, läänien taidetoimikunnat) kesäyliopistot saivat kaikkiaan 4,8 miljoonaa euroa, joka oli n. 28 % kesäyliopistojen tuloista. 5.2. MENOT Opetushallitus kerää vuosittain kesäyliopistojen menot. Suomen kesäyliopistot ry kerää menoista kesäyliopistojen järjestämän avoimen yliopisto-opetuksen tiedot. Kesäyliopistojen tulorakenne vuonna 2017 Opiskelijamaksut; 56,50% Kesäyliopistojen taloudellista toimintastrategiaa voidaan kuvata sanoilla joustavuus ja säästäväisyys. Hallinnolliset kulut on pystytty pitämään pieninä. Vuosien mittaan hallintoa ei ole paisutettu. Kesäyliopistoilla ei myöskään pääsääntöisesti ole omia kiinteistöjä, vaan opetus on järjestetty koulutuskohtaisesti sopivissa vuokratiloissa. Yli puolet kesäyliopistoista järjestää valtaosin avoimen yliopiston opetuksen yliopistojen tiloissa. OPH:n ostamat täydennyskoulutusp alvelut; 0,70% Oppisopimustoimist ojen ostama koulutus; 0,30% Muut avustukset; 0,60% Maksupalvelu- ja tilauskoulutus; 2% ELY-keskusten koulutusostot, muu koulutus sekä hanketoiminta; 1,10% EU-hankkeet; kansallinen ja kansainvälinen rahoitus sekä muut tulot; 0,40% kuntien avustukset; 10,10% Valtionosuus ja avustukset; 28,30% 7 Luvusta puuttuvat kahden kesäyliopiston tiedot. 8.
TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2017 19 kesäyliopistoa 151 vakinaista työntekijää 3 669 tuntiopettajaa 17,5 Meur tulot yhteensä 61 280 opiskelijaa 101 905 osallistujaa 7 494 opintojaksoa/kurssia 106 828 opetustuntia Opetustuntien jakautuminen vuonna 2017 Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Avoin yliopisto-opetus Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus 14,70% 21,10% 55,20% Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä yksinomaan naisille ja 5,90% Muut koulutukset Työnantajan tilaama koulutus Avoin ammattikorkeakouluopetus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 1,20% 0,90% 0,80% 0,10% 0,10% 0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kesäyliopistojen tulorakenne 2017 2016 Milj. euroa Osuus Milj. euroa Osuus Opiskelijamaksut 9,67 55,2 9,18 52,8 Valtionosuus ja avustukset 4,85 27,7 5,13 29,5 Kuntien avustukset 1,73 9,9 1,72 9,9 EU-hankkeet; kansallinen tai kansainvälinen rahoitus sekä muut tulot 0,43 2,5 0,38 2,2 ELY-keskusten koulutusostot, muu koulutus sekä hanketoiminta 0,19 1,1 0,32 1,8 Maksupalvelu- ja tilauskoulutus 0,35 2,0 0,31 1,8 Muut avustukset 0,1 0,6 0,1 0,6 Oppisopimustoimistojen ostama koulutus 0,05 0,3 0,12 0,7 OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut 0,12 0,7 0,12 0,7 Yhteensä 17,49* 100 17,38 100 *tuntematon pyöristysvirhe 20 000 euroa 9
TAULUKKO 1a KESÄYLIOPISTOJEN PERUSTAMISVUOSI, YLLÄPITÄJÄ, TOIMIHENKI- LÖIDEN JA TOIMIPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ HENKILÖTYÖVUO- DET 2017 YLLÄPITÄVÄ YHTEISÖ Perustamisvuosi Toimihenkilöt* Hlövuodet ** Vak. toimipaikat Yksitt. kurssien pitopaikat *** Etelä- Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa 1956 Itä-Suomen Yliopistoseura ry. 1961 Etelä-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys ry. 1966 Helsingin seudun kesäyliopistosäätiö 1972 Hämeen liitto 1912 Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry. 1968 Kainuun Korkeakouluyhdistys ry. 1965 Keski-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys ry. 1956 Snellman-instituutti ry. 1967 Kymenlaakson liitto 1962 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 1970 Mikkelin kesäyliopiston kannatusyhdistys ry. 1966 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 1951 Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistoseura ry. 2014 Porin kaupunki 1963 Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistys ry. 1964 Savonlinnan kesäyliopistoyhdistys ry. 1955 Tampereen kesäyliopistoyhdistys ry. 1936 Turun Aikuiskoulutussäätiö 1960 Vaasan kesäyliopisto - Vasa Sommaruniversitet ry. 5 5 2 2 6 4,96 1 1 16 11,67 1 1 8 7,45 1 8 6 5,8 2 6 5 2 1 1 6 4,33 2 4 8 6,35 3 6 7 4,57 2 8 5 3,8 1 9 5 4,28 1 4 11 5,22 1 10 23 16,2 4 9 4 1,75 1 1 4 4,38 1 2 7 3,19 1 10 12,2 12,2 1 8 8 5,75 1 4 5 3,63 3 3 Y H T E E N S Ä 151,2 112,5 30 97 Keskimäärin 8,1 5,1 1,6 5,1 * Osa vakinaisista toimihenkilöistä on osapäiväisiä ** Sisältää määräaikaiset toimihenkilöt sekä harjoittelijat ja muut lyhytaikaiset työsuhteet *** Sisältää myös vakinaiset toimipaikat **** Ei tilastoituja tietoja 10
TAULUKKO 1b KESÄYLIOPISTOJEN KOULUTUKSIEN JÄRJESTÄMISPAIKKA- KUNNAT 2017 Päätoimipaikat lkm Sivutoimipaikat lkm lkm Yksittäisten kurssien järjestämispaikkakunnat Yhteensä Etelä- Karjala Imatra, Lappeenranta 2 2 Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki 1 1 Helsingin seutu Helsinki 1 1 Häme Jyväskylä Hämeenlinna 1 Jyväskylä 1 Saarijärvi 1 Forssa, Hattula, Riihimäki ja Urjala, Ateena, Berliini, Kreeta, Santorini Laukaa, Saarijärvi, Varsova, Bordeaux, Seinäjoki, Tampere 7 8 6 8 Kainuu Kajaani 1 1 Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Kokkola 1 Pietarsaari 1 Kannus, Alavus Kuopio 1 Iisalmi, Varkaus 2 Siilinjärvi, Pieksämäki, Pietari Kouvola, Kotka 2 Rovaniemi 1 Hamina, Pyhtää, Loviisa, Espoo, Cellesi, Pietari Kemi, Tornio, Enontekiö, Pyhäjoki, Yli-Ii, Haaparanta, Pasvik, Porto, Venäjä Mikkeli 1 Hamina, Joensuu, Varkaus Juuka, Kitee, Koli, Lieksa, Nurmes, Outokumpu, Rääkkylä, Tuupovaara, Joensuu 1 Ylämylly Kuusamo, Raahe, Ylivieska-Pyhäjärvi Alavieska, Haapajärvi, Ii, Kärsä- Oulu 1 4 mäki, Reisjärvi Pori 1 Lahti 1 Orimattila Iisalmi, Joroinen, Juva, Mikkeli, Nurmes, Pieksämäki, Ristiina, Sulkava, Savonlinna 1 Varkaus Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula, Juupajoki, Parkano, Tampere 1 Kihniö Turku 1 Helsinki, Salo, Valkeakoski Vaasa 1 Närpiö, Pietarsaari 2-2 4 3 6 6 8 9 10 3 4 9 10 5 10 1 1 2 9 10 7 8 3 4 2 Yhteensä 21 10 70 87 11
TAULUKKO 2 KAIKKIEN KURSSIEN / OPINTOJAKSOJEN LUKUMÄÄRÄ, OSALLISTUMISET JA OPETUSTUNNIT YHTEENSÄ * Kaikkien kurssien määrä Kaikkien kurssien osallistumismäärä Joista naisia Kaikkien opetustuntien määrä Etelä-Karjala 156 2 855 2 217 2 534 Etelä-Pohjanmaa 161 2 850 2 323 2 347 Helsingin seutu 547 10 533 8 150 18 150 Häme 212 6 573 4 637 6 332 Jyväskylä 295 7 079 5 122 5 242 Kainuu 436 1 342 1 125 1 472 Keski-Pohjanmaa 70 781 622 1 405 Kuopio/ Snellman 237 7 568 5 488 5 714 Kymenlaakso 155 2 336 1 908 3 687 Lappi 115 1 127 861 1 953 Mikkeli 273 3 923 3 300 2 739 Pohjois-Karjala 54 2 337 1 620 1 570 Pohjois-Pohjanmaa 842 11 747 5 840 17 164 Pori 52 2 582 1 855 554 Päijät-Häme 200 2 719 2 285 3 042 Savonlinna 67 3 742 2 464 3 670 Tampere 480 8 775 6 350 15 005 Turku 416 7 855 6 526 10 031 Vaasa 90 3 424 1 732 2 886 Y H T E E N S Ä 4 858 90 148 64 425 105 497 Keskimäärin 256 4 745 3 301 5 552 * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin; Kaikkien opetustuntien määrä 2017 Pori Keski-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Mikkeli Vaasa Päijät-Häme Savonlinna Kymenlaakso Jyväskylä Kuopio/Snellman Häme Turku Tampere Pohjois-Pohjanmaa Helsingin seutu 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 12
TAULUKKO 3 1. Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus YHTEENVETO KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA KOULUTUSTYYPEITTÄIN VUONNA 2017 * Kurssien / opintojaksojen lkm yhteensä % Osallistumisia yhteensä % Naisia % Annetut opetustunnit yhteensä 13 0,2% 187 0,1% 130 75,2% 721 0,5% % 2. Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus 8 0,1% 175 0,1% 155 88,6% 194 0,1% 3. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 0,0% 0,0% 0,0% 4. Työnantajan tilaama koulutus 95 1,3% 4 957 3,7% 3 943 79,5% 1 797 1,3% 5. Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 2 971 39,6% 48 480 35,8% 35 128 72,5% 60 375 42,0% - josta omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta 1484 19,8% 33 511 24,8% 36 811,15 25,7% 6. Avoin ammattikorkeakouluopetus 83 1,1% 860 0,6% 664 77,2% 2 725 1,9% 7. Avoin yliopisto-opetus 2 130 28,4% 26 883 19,8% 18 699 69,9% 33 780 23,5% 8. Muut koulutukset 118 1,6% 2 772 2,0% 2 288 82,5% 1 110 0,8% 9. Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä yksinomaan lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset 592 7,9% 17 591 13,0% 10 220 58,1% 6 126 4,3% - sisältää ed. mainittuja koulutuksia Yhteensä 7 494 100,0% 101 905 100,0% 71 227 70,0% 106 828 100,0% Ed. mainittuihin lukuihin sisältyy EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestettyä koulutusta 116 kurssia, 4 358 osallistumista ja 877 opetustuntia * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 48480 60375 5. Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 26883 33706 17591 6126 7. Avoin yliopisto-opetus 9. Alle 6 tuntia kestäneet sekä lasten ja nuorten koulutukset Osallistumisia yhteensä Annetut opetustunnit yhteensä 6000 5000 4957 4000 3000 2000 1000 0 721 187 175 194 0 1. Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus 2. Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus 0 3. Työvoimaapoliittinen aikuiskoulutus 1797 4. Työnantajan tilaama koulutus 860 2725 6. Avoin ammattikorkeakouluopetus 2772 1110 8. Muut koulutukset Osallistumisia yhteensä Annetut opetustunnit yhteensä 13
TAULUKKO 4 AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN OPPIAINEIDEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ SUORITETUT OPINTOPISTEET KORKEAKOULUITTAIN AY Aalto yliopisto LY Lapin yliopisto HY Helsingin yliopisto LTY Lappeenrannan teknillinen yliopisto UE Itä-Suomen yliopistopisto OY Oulun yli- F JY Jyväskylän yliopistdyo Tai- Taideyliopisto (SibA, Teak) TaY Tampereen yliopisto TT Tampereen teknillinen yliopisto Y TY Turun yliopisto VY Vaasan yliopisto ÅA Åbo Akademi Oppiaineiden lkm AY HY UE F J Y LY LTY OY TaidYo TaY TT Y TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala 8 3 2 7 Etelä-Pohjanmaa 3 3 1 1 14 22 Helsingin seutu 20 7 2 2 12 2 45 Häme 2 4 5 2 2 5 20 Jyväskylä 10 2 1 4 17 Kainuu 28 3 31 Keski-Pohjanmaa 5 3 1 7 1 17 Kuopio/ Snellman 3 4 1 8 Kymenlaakso 15 1 1 17 Lappi 4 2 1 2 3 12 Mikkeli 22 7 2 31 Pohjois-Karjala 2 1 1 4 Pohjois-Pohjanmaa 1 8 5 8 26 3 2 53 Pori 9 7 16 Päijät-Häme 3 6 2 1 2 4 17 Savonlinna 8 8 Tampere 7 3 4 3 5 13 3 11 49 Turku 5 3 2 23 33 Vaasa 1 2 2 1 12 8 26 YHTEENSÄ (brutto) 34 146 42 21 1 35 19 15 62 50 9 434 * Tietoja ei ole tilastoitu AY 0 % TTY 0 % UEF 34 % LTY 0 % ÅA 2 % TaY 4 % LY 6 % JY 7 % HY 8 % TaidYo 4 % TY 15 % VY 12 % OY 8 % 14
AY Aalto yliopisto LY Lapin yliopisto TaY Tampereen yliopisto HY Helsingin yliopisto LTY Lappeenrannan teknillinen yliopisto TTY Tampereen teknillinen yliopisto UEF Itä-Suomen yliopisto OY Oulun yliopisto TY Turun yliopisto JY Jyväskylän yliopisto TaidYo Taideyliopisto (SibA, Teak) VY Vaasan yliopisto ÅA Åbo Akademi Suoritetut opintopisteet AY HY UEF JY LY LTY OY TaidYo TaY TTY TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala 581 149 15 745 Etelä-Pohjanmaa 198 277 28 10 1654,4 2 167,4 Helsingin seutu 4 067 1 255 504 785 2 155 516 9282 Häme 152 1 413 2 076 853 313 446 5253 Jyväskylä 1 627,5 235 43 294 2 199,5 Kainuu 67 42 109 Keski-Pohjanmaa 74 43 0 251 45 413 Kuopio/ Snellman 134 146 0 280 Kymenlaakso 1 675 70 0 1745 Lappi 181 185 33 41 323 763 Mikkeli 3 073,5 649 124 3 846,5 Pohjois-Karjala 54,5 15 320 389,5 Pohjois-Pohjanmaa 85 1 117,5 416 2 287 5 948 635 151,5 10 640 Pori 620 457 1 077 Päijät-Häme 115 941 50 120 33 664 1 923 Savonlinna 111 111 Tampere 756 842 1 524 1 878 385 1 214 828 2 173 9 600 Turku 964 510 395 2 365 4 234 Vaasa 529 70 36 742,5 1 377,5 YHTEENSÄ 5175 15 458 6 137 5 854 120 7 180 2 935 1 527 6 088 5 636,5 45 56 155,5 * Tietoja ei ole tilastoitu 15
TAULUKKO 5 AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA JÄRJESTE- TYT OPINTOJAKSOT Opintojaksojen lkm Osallistumiset lkm Opetustunnit yhteensä Suoritetut opintopisteet Etelä-Karjala 71 565 586 745 Etelä-Pohjanmaa 105 1 032 1 632 2 167,5 Helsingin seutu 218 4 525 7 457 9 282 Häme 168 2 462 2 137 5 253 Jyväskylä 126 1 250 948 2 316,5 Kainuu 40 69 57,5 712 Keski-Pohjanmaa 28 118 643 413 Kuopio/ Snellman 19 271 379 280 Kymenlaakso 110 424 454 1 745 Lappi 80 315 625 763 Mikkeli 210 1 280 1568 3 846,5 Pohjois-Karjala 10 109 126,5 389,5 Pohjois-Pohjanmaa 454 6 641 7284 10 640 Pori 22 305 179 1 077 Päijät-Häme 120 956 588 1 923 Savonlinna 10 30 278 111 Tampere 220 3 788 6 211 9 600 Turku 151 2 330 3 383 4 234 Vaasa 38 413 1 244 1 937,5 YHTEENSÄ 2 200 26 883 35 780 57 435,5 Keskimäärin 116 1 437 1 857 2023 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS OPINTOJEN TASON MUKAAN Opetustunnit yhteensä % Perusopinnot 30 878 86,30 % Aineopinnot 4 365 12,20 % Syventävät opinnot 536 1,50 % YHTEENSÄ 35 780 100 % 16
TAULUKKO 6 AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS, TYÖVOIMAPOLIITTINEN AIKUISKOULUTUS SEKÄ TYÖNANTAJAN TILAAMA KOULUTUS * Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työnantajan tilaama koulutus Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala 3 99 41 Etelä-Pohjanmaa Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu 4 49 119 Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman 17 1 897 171 Kymenlaakso 6 1 177 899 Lappi 1 31 6 Mikkeli Pohjois-Karjala 2 47 48 6 160 127 Pohjois-Pohjanmaa 7 119 44 Pori 1 14 9 19 224 149 Päijät-Häme 18 819 199 Savonlinna Tampere 14 302 138 Turku 9 138 602 5 114 137 7 Vaasa 2 129 23 Y H T E E N S Ä 13 187 721 8 175 194 100 4957 1797 Keskimäärin 1 10 38 0 9 10 0 0 0 5 261 95 * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS, TYÖVOIMAPOLIITTINEN AIKUISKOULUTUS SEKÄ TYÖNANTAJAN TILAAMA KOULUTUS 4957 Osallistumisia Opetustunnit 1797 721 187 175 194 0 0 Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus Työvoimaapoliittinen aikuiskoulutus Työnantajan tilaama koulutus 17
TAULUKKO 7 VAPAANA SIVISTYSTYÖNÄ JÄRJESTETTY KOULUTUS, AVOIN AMMATTIKORKEAKOULUOPETUS, MUUT KOULUTUKSET SEKÄ ALLE 6 TUNNIN KOULUTUKSET JA LAPSILLE/NUORILLE JÄRJESTE- TYT KOULUTUKSET* Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Avoin ammattikorkeakouluopetus Muut koulutukset Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä ja nuorille järjestetyt koulutukset lapsille Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala 82 2 191 1 907 26 469 330 Etelä-Pohjanmaa 37 1 319 622 19 499 93 18 730 60 Helsingin seutu 312 5 844 10 372 13 164 321 23 390 55 Häme 90 2 916 3 565 46 1 959 166 Jyväskylä 152 4 229 4 201 17 1 600 93 33 518 639 Kainuu 4 52 116 9 76 290 18 333 323 Keski-Pohjanmaa 51 701 800 15 51 168 25 320 95 Kuopio/ Snellman 140 2 906 3 460 12 177 253 2 13 18 47 2 354 1 433 Kymenlaakso 39 735 3 186 20 552 147 Lappi 52 763 1 197 2 18 125 6 165 13 Mikkeli 63 2 643 1 171 32 187 223 Pohjois-Karjala 38 1 887 1 236 64 2 351 1 369 Pohjois-Pohjanmaa 405 5 924 8 922 39 1 384 231 97 1 426 683 Pori 25 2 252 230 22 400 79 Päijät-Häme 60 896 1 970 16 514 47 Savonlinna 24 2 492 2 989 11 1 175 247 39 895 230 Tampere 217 4 341 7 257 25 284 1 308 4 60 91 17 637 50 Turku 229 3 529 5 700 3 37 78 1 21 40 30 1 666 95 Vaasa 51 2 860 1 474 4 53 182 13 725 89 Y H T E E N S Ä 2 971 48 480 60 375 83 860 2 725 93 4 752 813 592 16 591 6 126 Keskimäärin 109 2 552 3 178 4 45 143 5 250 43 31 873 322 * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin ** Tiedot puuttuvat VAPAANA SIVISTYSTYÖNÄ JÄRJESTETTY KOULUTUS, AVOIN AMMATTIKORKEAKOULUOPETUS, MUUTA KOULUTUKSET SEKÄ ALLE 60375 6 TUNNIN KOULUTUKSET JA LAPSILLE/NUORILE JÄRJESTETYT KOULUTUKSET 48480 Osallistumisia 860 2725 4752 813 Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Avoin ammattikorkeakouluopetus Muut koulutukset Alle 6 tuntia kestäneet sekä lasten ja nuorten koulutukset 18 Opetustunnit 17591 6126
TAULUKKO 8 OMAEHTOINEN AMMA- TILLISSIVISTÄVÄ KOU- LUTUS EU- TAI MUULLA KANSAIVÄLI- SELLÄ, KANSALLISELLA TAI ALUEELLISELLA RAHOITUK- SELLA JÄRJESTETTY KOULUTUS Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala 64 1 944 1 494 Etelä-Pohjanmaa 55 2 049 682 19 499 93 Helsingin seutu 35 400 495 Häme 82 3 220 1 949 Jyväskylä 53 1 549 1 554 5 300 35 Kainuu 4 52 116 Keski-Pohjanmaa 51 747 372,15 Kuopio/ Snellman 81 2 007 2385 Kymenlaakso 48 1 065 3 212 Lappi 49 742 978 Mikkeli 65 2 700 1 102 Pohjois-Karjala 31 1 296 770 1 24 8 Pohjois-Pohjanmaa 368 5 553 7 637 39 1 384 231 Pori KYSY 34 657 203 Päijät-Häme 63 1 024 1 867 Savonlinna 5 560 245 47 2 070 379 Tampere 217 4 341 7 257 4 60 91 Turku 112 2 204 2 953 1 21 40 Vaasa 67 1401 1 540 Y H T E E N S Ä 1 484 33 511 36 811,15 108 4 358 877 Keskimäärin 78 1 764 1 937 6 229 46 19
IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTOTOIMINTA 2017 Opiskelijat Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto 201 858 32,5 Hämeen kesäyliopisto 269 870 32 Jyväskylän kesäyliopisto 860 2 690 1 387 Kainuun kesäyliopisto 52 84 66 Keski-Pohjanmaan kesäyliopisto 163 574 54 Kuopio/Snellman 124 190 220 Kymenlaakson kesäyliopisto 163 180 16 Lapin kesäyliopisto 19 19 8 Mikkelin kesäyliopisto 263 1 055 72 Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto 447 1 159 467 Päijät-Hämeen kesäyliopisto 264 347 12 Tampereen kesäyliopisto 290 2 933 132 Vaasan kesäyliopisto 115 380 4 YHTEENSÄ 3 230 11 339 2 502,5 20
TAULUKKO 9 Pohjois-Pohjanmaa OPETUSHENKILÖ- KUNTA OPETTAJIA OPETTAJIEN KOTIPAIKKA Yhteensä Avoimessa yliopistoopetuksessa -joista prof., dos. ja toht. - joista kktutkinnon suorittaneita - joista muun tutkinnon suorittaneita - joista kesäyliop. hall.hlökunnasta opettajana toimineet Muussa opetuksessa kesäyliopistopaikkakunta maakunta muu alue Suomessa Ulkomaat Etelä-Karjala 301 88 31 57 213 105 6 190 Helsingin seutu 101 29 10 16 3 72 28 23 21 299 168 59 105 4 1 131 218 8 67 6 Häme 502 108 26 66 16 1 394 36 26 436 Jyväskylä 341 91 32 53 6 250 215 33 93 Kainuu * * * * * * * * * * * Kuopio/ Snellman 73 12 18 51 4 61 12 2 59 188 16 1 15 172 35 15 137 1 Kymenlaakso 178 66 26 40 112 20 4 146 8 Lappi 79 27 12 15 52 24 2 47 6 Mikkeli 155 72 34 38 83 7 76 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala 156 6 2 3 1 150 32 6 108 10 372 206 99 101 6 1 166 87 22 262 1 Pori 61 6 1 5 55 33 8 20 Päijät-Häme 88 27 11 13 3 61 11 16 65 Savonlinna 206 60 29 30 1 146 32 60 134 12 Tampere 307 114 29 76 9 2 193 117 40 150 Turku 202 54 8 39 7 148 67 13 45 2 Vaasa 60 36 8 28 24 42 5 13 YHTEENSÄ 3 669 1 186 436 751 59 6 2 483 1 121 289 2 069 46** Keskimäärin 193 66 24 42 3 0 138 62 16 115 2 *Tietoja ei kerätty ** 33 kotipaikkaa ei tiedetä 21
TAULUKKO 10 OPISKELIJAMÄÄRÄ KESÄYLIOPISTOISSA VUOSINA 2006-2017 SEKÄ AVOI- MEEN YLIOPISTO-OPETUKSEEN KIRJAUTUNEET VUONNA 2017 Avoimeen yliopisto-opetukseen kirjautuneet (netto) **** 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Yht. ** Miehiä Naisia *** Etelä-Karjala 3 338 3 431 4 268 3 810 4 092 5 860 4 185 4 209 3 146 3 038 3 199 2 394 128 16 112 128 Etelä-Pohjanmaa 1 521 1 556 1 582 2 041 1 836 2 622 3 113 2 454 2 240 2 221 2 028 2 073 334 83 251 47 Helsingin seutu 7 394 6 679 6 981 6 894 6 725 6 530 6 791 7 409 7 669 7 154 8 057 6 208 2 670 604 2066 421 Häme 3 551 3 704 3 819 3 698 4 188 4 738 4 295 4 170 3 571 3 701 3 884 3 935 798 157 647 144 Jyväskylä 5 169 6 282 5 789 5 725 4 431 4 819 6 425 5 131 4 323 2 293 2 672 2 827 538 167 371 274 Kainuu 1 322 1 418 1 458 1 092 1 017 2 085 533 447 307 312 550 471 180 31 149 15 Keski-Pohjanmaa 1 340 1 124 1 195 1 519 1 495 1 337 1 176 1 462 1 154 1 097 943 920 40 7 33 * Kuopio/ Snellman 5 888 5 463 5 847 4 453 4 711 4 998 4 020 3 976 3 590 3 497 5 043 5 028 102 15 87 10 Kymenlaakso 3 104 950 2 356 2 897 1 731 1 720 2 216 2 058 1 572 1 326 1 446 2 680 288 28 260 51 Lappi 1 593 1 021 1 180 1 804 1 376 2 148 1 227 1 296 1 801 978 1 255 965 98 9 89 Länsi-Suomi - 31.12.2013 2 415 2 695 3 041 3 743 2 816 2 519 2 580 1 618 Mikkeli 2 138 1 517 1 338 1 320 1 663 2 137 3 513 2 244 2 182 2 605 2 768 2 391 732 83 649 61 Pohjois-Karjala 2 526 4 653 3 702 4 034 3 947 3 948 3 861 3 178 2 334 2 735 3 484 3 509 74 17 57 * Pohjois-Pohjanmaa 6 310 7 208 5 378 6 207 5 942 7 596 7 178 7 147 6 795 7 389 7 031 7 966 1 617 405 1 212 989 Pori 1.1.2014-885 1 805 1 401 2 072 77 5 72 11 Päijät-Häme 2 871 2 525 2 790 2 841 2 534 2 342 2 611 1 841 2 111 1 753 1 921 2 100 287 45 242 75 Savonlinna 2 742 2 420 2 836 3 068 2 848 2 780 3 023 2 933 3 089 3 100 3 368 4 098 47 7 40 8 Tampere 3 316 3 439 3 574 3 585 4 166 4 527 4 596 4 740 4 761 4 784 4 787 4 780 2 102 373 1 729 472 Turku 3 622 2 825 2 477 2 632 2 256 2 710 2 621 2 599 3 089 3 479 4 897 5 427 1 236 291 945 229 Vaasa 1 674 1 836 1 751 1 812 1 849 1 903 1 509 1 606 1 625 1 664 1 463 1 436 326 92 234 155 YHTEENSÄ 62 614 62 710 62 172 63 925 60 315 68 194 66 174 61 255 56 888 54 931 60 197 61 280 11 674 2 435 9 245 3 090 Prosenttia (%) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100% 19% 21% 79% 26% Keskimäärin 3 295 3 331 3 272 3 364 3 174 3 589 3 483 3 224 2 994 2 891 3 168 3 331 614 128 487 163 * Tietoja ei ole tilastoitu ** Luvut sisältyvät edellisen sarakkeen kokonaisopiskelijamäärään *** Yliopistossa kirjoilla - Luvut sisältyvät avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneiden määrään 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 OPISKELIJAMÄÄRÄT 2006-2017 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 22
TAULUKKO 11 OPISKELIJOIDEN AMMATTI JA KIELI 1 = opiskelijat ja koululaiset 6 = palvelualojen, teollisuuden sekä 2 = opettajat maatalouden työntekijät 3 = terv.hoitoalan työntekijät 7 = muut (esim. yrittäjät) 4 = sosiaalialan työntekijät 8 = ei tietoja 5 = muut valtion ja kunnan viranhaltijat sekä luottamushenkilöt Opisk. yht. Ammatti 9 = korkeakoulussa kirjoilla (sisältyy kohtaan 1) Kieli 1 2 3 4 5 6 7 8 9 suomi ruotsi muu ei tietoa Etelä-Karjala 2 394 194 647 261 121 460 108 112 491 128 2 367 27 Etelä-Pohjanmaa 2 073 172 856 251 187 98 135 142 232 334 2 046 22 5 Helsingin seutu 6 208 1 816 599 442 176 410 816 984 965 467 4 767 144 1 297 Häme 3 935 302 1 970 270 239 358 262 350 184 144 3 827 44 55 9 Jyväskylä 2 827 855 172 271 194 184 171 961 19 274 2 681 4 42 100 Kainuu 471 33 40 63 34 36 32 17 216 15 454 1 4 12 Keski-Pohjanmaa 920 48 156 163 43 133 116 81 180 * 803 111 6 Kuopio/ Snellman 5 028 192 1 236 633 383 363 386 387 1 448 30 3 396 24 71 1 537 Kymenlaakso 2 680 101 1 237 288 545 191 146 172 51 2 610 6 64 Lappi 965 42 165 235 34 157 232 42 58 914 1 2 48 Mikkeli 2 391 124 429 630 239 126 123 225 495 61 2 379 1 11 Pohjois-Karjala 3 509 528 607 311 97 437 448 77 1 004 * 2 708 6 38 757 Pohjois-Pohjanmaa 7 966 1 753 1 378 1 030 698 670 438 595 1 404 989 6 902 23 249 792 Pori 2 072 36 * * * * * * 2 036 11 2 057 10 5 Päijät-Häme 2 100 108 284 277 306 255 430 344 96 84 1 863 17 48 172 Savonlinna 4 098 206 1 015 33 55 63 22 57 2 633 8 3 997 12 66 23 Tampere 4 780 908 621 526 239 235 574 478 1 199 549 4 206 47 382 145 Turku 5 427 761 794 992 430 314 877 866 483 229 4 540 144 291 452 Vaasa 1 436 237 137 143 47 178 435 70 189 186 1 077 250 99 10 Y H T E E N S Ä 61 280 8 416 12 343 6 819 4 067 4 668 5 751 5 960 13 332 3 560 53 594 867 2 762 4 057 Prosenttia (%) 100 % 14% 20% 6% 7% 8% 9% 10% 22% 6% 87% 1% 4,5% 7% * Tietoja ei ole tilastoitu OPISKELIJOIDEN AMMATTI 2017 24 % 15 % Opiskelijat ja koululaiset Opettajat Terv.hoitoalan työnt. OPISKELIJOIDEN ÄIDINKIELI 2017 Ruotsi 1 % Ei tietoa Muu 7 % 5 % 1 % 11 % 8 % 7 % 12 % 22 % Sosiaalialan työnt. Muut valtion ja kunnan työnt. Palvelual. sekä maatalouden työnt. Muut (esim. yrittäjät) Suomi 87 % 23
TAULUKKO 12 OPINTOJEN TARKOITUS 1 = valmentautuminen yo-tutkintoon 5 = harrastus- tai sivistysintressi 2 = valmentautuminen korkeakoulun pääsykokeeseen 6 = luottamustoimen hoito 3 = korkeakoulututkinto 7 = muu 4 = ammatillissivistävä/ammatillinen 8 = ei tietoa täydennyskoulutus 1 2 3 4 5 6 7 8 Yhteensä Etelä-Karjala 90 23 28 1 003 206 235 354 455 2 394 Etelä-Pohjanmaa 4 33 145 1 493 248 1 57 92 2 073 Helsingin seutu 640 129 630 1 175 2510 93 709 322 6 208 Häme 113 51 459 2 010 527 25 720 30 3 935 Jyväskylä 94 68 192 1 004 1 250 58 134 27 2 827 Kainuu 6 20 12 153 49 1 33 197 471 Keski-Pohjanmaa 29 2 44 594 31 19 20 181 920 Kuopio/ Snellman 8 10 132 2 302 1 031 113 231 1201 5 028 Kymenlaakso 0 5 222 2 124 197 95 37 2 680 Lappi 29 5 22 701 139 22 37 10 965 Mikkeli 21 23 177 1 275 331 6 117 441 2 391 Pohjois-Karjala 1 22 422 1 357 268 14 125 1 300 3 509 Pohjois-Pohjanmaa 284 97 1 096 3 357 1 372 332 377 1 051 7 966 Pori * * * * * * * 2 072 2 072 Päijät-Häme 23 47 171 1 178 314 137 127 103 2 100 Savonlinna 42 14 73 1 100 2 725 35 105 4 4 098 Tampere 669 143 478 1 338 1 482 48 335 287 4 780 Turku 207 83 297 2 226 1 664 42 432 476 5 427 Vaasa 3 27 217 754 200 39 93 103 1 436 Y H T E E N S Ä 2 263 802 4 817 25 144 14 544 1 315 4 043 8 352 61 280 Prosenttia (%) 4% 1% 8% 41% 24% 2% 7% 14% 100% * Tietoja ei ole tilastoitu OPINTOJEN TARKOITUS 2017 4 % 1 % Valmentautuminen yo-tutkintoon 2 % 7 % 13 % 8 % Valmentautuminen korkeakoulun pääsykokeisiin Korkeakoulututkinto ammatillissivistävä/ammatillinen 24 % 41 % Harrastus- tai sivistysintressi luottamustoimen hoito 24
TAULUKKO 13 OPISKELIJOIDEN KOULUTUSTAUSTA JA PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Perusaste Toinen aste Korkea-aste Ei tietoa Yht. Työllinen Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu Ei tietoa Etelä-Karjala 379 565 1 177 273 2 394 1 688 56 193 68 116 273 Etelä-Pohjanmaa 125 478 1 410 60 2 073 1 658 42 124 124 62 63 Helsingin seutu 694 1 596 3 658 260 6 208 2 725 680 1 952 506 345 Häme 190 748 2 979 18 3 935 3 079 103 316 319 109 9 Jyväskylä 668 985 774 400 2 827 939 108 658 842 245 35 Kainuu 10 79 176 206 471 191 23 32 5 22 198 Keski-Pohjanmaa 44 336 500 40 920 726 3 49 109 33 Kuopio/ Snellman 294 1 074 2 100 1 560 5 028 2 893 103 188 401 167 1 276 Kymenlaakso 144 380 2 156 2 680 2 396 17 101 153 13 Lappi 42 180 596 147 965 823 19 59 42 21 1 Mikkeli 83 518 1 238 552 2 391 1 559 35 98 175 79 445 Pohjois-Karjala 38 177 266 3 028 3 509 1 649 23 969 2 55 811 Pohjois-Pohjanmaa 887 2 252 3 647 1 180 7 966 4 145 177 1 808 549 411 876 Pori 65 435 612 960 2 072 775 43 63 240 951 Päijät-Häme 112 524 827 637 2 100 1 590 72 85 178 50 125 Savonlinna 123 198 1 090 2 687 4 098 1 213 17 184 22 38 2 624 Tampere 1 099 1 386 2 295 4 780 1 675 380 1 010 959 672 84 Turku 328 1 612 3 004 482 5 427 3 391 246 809 226 276 479 Vaasa 47 454 659 276 1 436 912 35 273 111 105 Y H T E E N S Ä 5 372 13 977 29 164 12 766 61 280 34 027 2 182 8 971 5 031 2 819 8 250 Prosenttia 9% 23% 48% 21% 100% 55% 4% 15% 8% 5% 13% * Tietoja ei ole tilastoitu OPISKELIJOIDEN KOULUTUSTAUSTA 2017 Ei tietoa 21 % Korkea-aste 47 % Toinen aste 23 % Perusaste 9 % OPISKELIJOIDEN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 2017 Eläkeläine n 8 % Ei tietoa 13 % Muu 5 % Opiskelija 15 % Työtön 4 % Työllinen 55 % 25
TAULUKKO 14 OPISKELIJOIDEN KOTIPAIKKA % Maakunta % Muu Suomi % Kesä-yliopisto-paikkakunta Ulkomaat % % Ei tietoa Yhteensä Etelä- Karjala 1 481 61,9 % 128 5,3 % 781 32,7 % 4 0,2% 0,0 % 2 394 Etelä-Pohjanmaa 864 41,7 % 887 42,8% 320 15,4 % 2 0,1 % 0,0 % 2 073 Helsingin seutu 5 277 85,0 % 470 7,6 % 318 5,1 % 143 2,3% 0,0 % 6 208 Häme 794 20,2 % 603 15,3% 2535 64,4 % 3 0,1 % 0,0 % 3 935 Jyväskylä 2 187 77,4 % 470 12,2 % 132 4,7 % 38 1,3 % 0,0 % 2 827 Kainuu 252 53,5 % 138 29,3% 81 17,2 % 0,0 % 0,0 % 471 Keski-Pohjanmaa 465 50,5 % 277 30,1 % 178 19,3 % 0,0 % 0,0 % 920 Kuopio/ Snellman 1 857 36,9 % 688 1,4 % 2 481 49,3 % 2 0,0 % 0,0 % 5 028 Kymenlaakso 2 166 80,8% 303 11,3 % 207 7,7 % 4 0,1 % 0,0 % 2 680 Lappi 531 55,0 % 288 29,8 % 92 9,5 % 52 5,4 % 2 0,2 % 965 Mikkeli 876 36,6 % 355 14,8 % 1157 48,4 % 3 0,1 % 0,0 % 2 391 Pohjois-Karjala 960 27,4 % 836 23,8 % 995 28,4 % 106 3,0 % 612 17,4 % 3 509 Pohjois-Pohjanmaa 4 872 61,2 % 1 663 20,9 % 847 10,6 % 41 0,5 % 543 6,8 % 7 966 Pori 1 845 89,0 % 150 7,2 % 77 3,7 % 0,0 % 0,0 % 2 072 Päijät-Häme 957 45,6 % 454 21,6 % 689 32,8 % 0,0 % 0,0 % 2 100 Savonlinna 1 656 40,4 % 609 14,9 % 1 748 42,7 % 18 0,4 % 67 1,6 % 4 098 Tampere 2 875 60,1 % 1 176 24,6 % 503 10,5 % 73 1,5% 153 3,2 % 4 780 Turku 2 386 44,0 % 1 637 30,2 % 1 279 23,6 % 125 2,3 % 0,0 % 5 427 Vaasa 1 055 73,5% 194 13,5 % 148 10,3 % 39 2,7 % 0,0 % 1 436 Y H T E E N S Ä 33 356 54,4 % 11 326 18,4 % 14 568 23,8 % 653 1,01% 1 377 2,2 % 61 280 * Tietoja ei ole tilastoitu OPISKELIJOIDEN KOTIPAIKKA 2017 Ulkomaat 1 % Ei tietoa 2 % Muu Suomi 24 % Maakunta 19 % Kesä-yliopisto-paikkakunta 54 % 26