Elämän riskit hallintaan

Elämän riskit hallintaan 1 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa 2008

1. Kuka voi liittyä SYT-kassaan ja miksi?... 3 2. Jäsenyysaika ja maksut... 5 3. Milloin kassasta voi saada päivärahoja?... 7 4. Kun yrittäjä on päivärahalla... 9 5. Työttömyysturvan sanastoa suomennettuna... 12 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa ja Jouni Korhonen 2008 2

1. Kuka voi liittyä SYT-kassaan ja miksi? Yrittäjän oma työttömyysturva Työttömyysvakuutuksen tarkoituksena on turvata yrittäjän ja hänen perheensä toimeentuloa sinä aikana, kun hän etsii elämäänsä uutta polkua yrityksen lopettamisen tai menettämisen jälkeen. Yrittäjän pitää erikseen vakuuttaa itsensä yrittäjien työttömyyskassassa. Työttömyysvakuutus on yrittäjälle vapaaehtoinen, mutta sen ehdot on määrätty laissa. Jos vaadittu jäsenyysaika ja muut ehdot täyttyvät, ja SYT -kassan jäsenmaksuista on huolehdittu, yrittäjä saa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa enintään 500 päivän ajalta. Yrittäjän päivärahan suuruuteen, jäsenyysehtoihin ja tarvittaviin papereihin työttömyyden sattuessa kannattaa tutustua huolellisesti. Yrittäjän työttömyysturvan ehdot ovat erilaiset kuin palkansaajilla. Kuka on yrittäjä? Yrittäjiä on monenlaisia. Yrittäjä tekee aina työtä yrityksessä. Ja omistaa firmastaan ainakin osan: puolet tai enemmän, joko itse tai perheen kanssa. Johtajalle riittää jo 15 % omaa omistusta tai 30 % perheen omistusta. Perheenä pidetään lähisukulaisia, jotka elävät yhteisessä taloudessa. Laissa määrätään yrittäjyyden rajat. Muistisäännöt : 1. YEL- tai MYEL-vakuutettu on aina yrittäjä. 2. Ei-johtavassa asemassa (eli tavallisena työntekijänä) 50 %:n oma tai perheen omistus tekee yrittäjän. 3. Johtavassa asemassa oma 15 %:n, oma + perheen 30 %:n tai perheen 30 %:n omistus tekee firmassa työskentelevästä ihmisestä yrittäjän. Johtavassa asemassa on henkilö, joka käyttää firmassa päätösvaltaa, yleensä toimitusjohtaja, hallituksen jäsen tai vastuunalainen yhtiömies. 4. Jos omistusosuus ja äänivalta yhtiössä poikkeavat toisistaan, määräysvalta ratkaisee (esim. jos johtavassa asemassa olevan 10 %:n osakeomistus tuottaa 20 % äänivallasta, henkilö katsotaan yrittäjäksi). 5. Pelkkä omistus ei tee yrittäjää. Omistamisen lisäksi vaaditaan, että henkilö työskentelee firmassa päätoimisesti. 6. Kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ja avoimen yhtiön yhtiömies ovat aina YEL- tai MYEL--vakuutettuja ja näin ollen yrittäjiä. Jos yhtiömiehen määräämisvaltaa ei ole yhtiösopimuksessa rajoitettu, on yrityksessä työskentelevä perheenjäsen myös aina yrittäjä. 7. Välillinen omistaminen toisen firman kautta lasketaan mukaan, jos oma tai perheen omistus tai määräämisvalta väliyhtiöstä on vähintään 50 %. 8. On tärkeää huomata, että muutkin kuin YEL:iä tai MYEL:iä maksavat ovat usein yrittäjiä. Ns. osaomistaja voi maksaa TyEL-vakuutusta, mutta olla silti yrittäjä (omistusrajat edellä kohdissa 2-3). OIKEA KASSA? Varsinkin palkansaajana aiemmin työskennelleen henkilön on syytä tarkistaa oma tilanteensa. Vakuutus pitää ottaa oikeasta kassasta, sillä lain mukaan yrittäjäksi katsottavalla henkilöllä ei ole valinnanvaraa työttömyysvakuutuksen suhteen. Myöhäinen siirtyminen yrittäjäkassaan voi aiheuttaa katkoksen työttömyysturvaan. Olen täällä töissä! Puoliso on varsinainen yrittäjä. Entä kotona asuvat lapset? Muistisääntö: yrittäjän vaimo tai mies on yrittäjä aina, jos hän työskentelee firmassa. Samoin lapsi, jos hän asuu kotona ja tekee firmassa työtä. Perheenjäseniä ovat mies, vaimo, alaikäiset lapset sekä firmassa työskentelevät täysi-ikäiset lapset, jotka asuvat kotona eli käytännössä saman jääkaapin äärellä. Asiaan ei vaikuta, onko perheenjäsenten kanssa tehty kirjallinen työsopimus vai ei. Varsinkin yrittäjän puoliso kuuluu usein virheellisesti työntekijäkassaan. Palkansaajakassaan maksetuista jäsenmaksuista ei työttömyyden alkaessa ole hyötyä, koska yrittäjän puoliso katsotaan lain mukaan yrittäjäksi eikä palkansaajaksi. Turhaan maksettuja jäsenmaksuja ei myöskään palauteta. Palkansaajasta yrittäjä? Palkansaajan ja yrittäjän ero on hämärtymässä. Puhutaan freelancereista, aliurakoitsijoista, tuolinvuokralaisista, yhteisomistajista jne. Jos varsinainen työsuhde muuttuu toisenlaiseksi tavaksi tehdä työtä, on mietittävä tarkkaan, onko henkilö tästä eteenpäin lain mukaan yrittäjä. Jos näin on, kannattaa erota palkansaajakassasta ja liittyä SYT -kassaan. Ja mieluiten nopeasti, sillä edut säilyvät parhaiten kun toimitaan kuukauden sisällä yrittämisen aloittamisesta. YRITTÄJÄKSI TEKEVÄ OMISTUSOSUUS YRITYKSESSÄ Tavallisen työntekijän omistusosuus oma tai perheen omistus 50 % = yrittäjä Johtavassa asemassa olevan työntekijän omistusosuus oma omistusosuus 15 % = yrittäjä oma + perheen omistusosuus 30 % = yrittäjä perheen omistusosuus 30 % = yrittäjä Yrittäjänä pidetään mm. jokaista, joka joutuu ottamaan yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL-vakuutuksen.) Ellei ole varma, mikä oma tilanne on, voi aina ottaa yhteyttä Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan ja selvittää tilanteen kassan kokeneiden asiantuntijoiden kanssa. Uusi yrittäjä voi saada lähes katkeamattoman työttömyysturvan, jos hän huolehtii asiasta ajoissa. Lainsäätäjä tarjoaa porkkanan: uusi yrittäjä saa hyväkseen kuusi kuukautta palkansaajakassan jäsenyysaikaa, jos hän kuukauden sisällä yritystoiminnan aloittamisesta ja palkansaajakassasta eroamisesta liittyy SYT:n jäseneksi. Silloin yrittäjän työttömyysturvan ehdot täyttyvät 18 kuukaudessa, eikä siihen kulu 24 kuukautta kuten yleensä. Tärkeä käytännön asia on, että YEL- tai MYEL-vakuutuksen tulee olla jo voimassa, kun liitytään kassaan jäseneksi. Yrittäjän työttömyysturvan ehdot selvitetään tarkemmin seuraavassa luvussa. 3

Lisäksi palkansaajakassasta siirtyvä uusi yrittäjä saa ns. jälkisuojaa. Tämä tarkoittaa, että hän voi saada SYT -kassasta palkansaajan päivärahaa, ellei yritystoiminta menesty ja hän joutuu työttömäksi 18 kuukauden sisällä yrittäjyyden alkamisesta. Tämä edellyttää, että päivärahaoikeus on jo kerrytetty palkansaajakassassa ennen yrittäjyyden alkamista ja maksettavia päiviä on jäljellä. Jos uusi yrittäjä ei jää työttömäksi, mutta lopettaa yritystoiminnan ja siirtyy palkkatyöhön ennen jälkisuoja-ajan päättymistä, hän voi siirtyä takaisin palkansaajakassaan vanhana jäsenenä säilyttäen alkuperäisen päivärahaoikeutensa. Kun yrittäjän päivärahaoikeus on jo kertynyt SYT:ssä, joko palkansaajakassasta siirtyvien uusien yrittäjien 18 kuukauden jäsenyydellä tai muiden 24 kuukauden jäsenyydellä, säilyy tämä oikeus myös tilanteessa, jossa yrittäjä siirtyy palkansaajaksi ja liittyy palkansaajakassaan. Jälkisuojan pituus on tällöin 32 viikkoa. Jos kassanvaihto tapahtuu ensimmäisen palkkatyökuukauden aikana, palkansaajakassan jäsenyyteen ja työssäoloehtoon saa lisäksi 11 viikon hyvityksen eli palkansaajan päivärahaoikeuden saa 32 viikon jäsenyydellä ja palkkatyöllä. Jos palkkatyö loppuisi ennen kuin 32 viikon jäsenyysaika on kertynyt, voi palkansaajakassa maksaa SYT -kassassa kerrytetyn päivärahaoikeuden perusteella yrittäjäsäännösten mukaista päivärahaa. Esimerkkejä jälkisuojaoikeudesta Työttömyysturva säilyy lähes ilman katkoksia, jos uusi yrittäjä siirtyy palkansaajakassasta SYT-kassaan kuukauden sisällä oman yrittäjyyden alkamisesta. Jälkisuoja eli oikeus palkansaajakassassa kerrytettyyn päivärahaan säilyy SYT:ssä 18 kk yritystoiminnan aloittamisesta. Lisäksi saa kuuden kuukauden hyvityksen kahden vuoden jäsenyysvaatimuksesta eli oikeus yrittäjän päivärahaan kertyy jälkisuoja-ajan ohessa. 1. Kassanvaihto heti palkansaajakassasta SYT-kassaan: paras vaihtoehto Yrittäjä aloitti liiketoiminnan 1.1.2008 työttömänä ja liittyi SYT -kassaan samana päivänä erottuaan palkansaajakassasta hänelle oli ehditty maksaa palkansaajakassasta 100 päivää työttömyyspäivärahaa määrältään 39 päivä ennen yrittäjyyttä hänellä on jälkisuojaoikeus 18 kuukautta 1.1.2008 30.6.2009 välisen ajan, mikä tarkoittaa käytännössä jos hän lopettaisi yritystoiminnan ennen 30.6.2009, SYT maksaisi hänelle jäljellä olevat 400 arkipäivää ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa määrältään 39 päivä. jos hän lopettaisi yritystoiminnan 1.7.2009 tai sen jälkeen, olisi SYT:n jäsenyys jo kerrytetty (6 kk hyvitys jäsenyysajassa) ja päivärahaa maksettaisiin 500 päivää yrittäjäsäännösten mukaan. Jos yrittäjyyden alkamisesta on kulunut yli kuukausi ja yrittäjä on edelleen palkansaajakassan jäsen, kannattaa kassanvaihto silti tehdä. Jälkisuoja-ajan jäljellä olevat kuukaudet ovat voimassa myös SYT:ssä ja sen ohessa alkaa kertyä SYT:n kahden vuoden jäsenyysaika. Jälkisuojaajan säilyminen edellyttää, että palkansaajakassasta eroaminen ja SYT kassaan liittyminen tapahtuu kuukauden sisällä. 2. Kassanvaihto jälkisuoja-ajalla ensimmäisen yrittäjyyskuukauden jälkeen Yrittäjä aloitti toiminnan 1.1.2008 suoraan palkkatyöstä ja jäi palkansaajakassan jäseneksi. Hänelle ei ole aikaisemmin maksettu päivärahaa. hän liittyi SYT-kassaan 1.4.2008 ja erosi samana päivänä palkansaajakassasta koska kassanvaihtoa ei tehty ensimmäisen yrittäjyyskuukauden aikana, pitää SYT:ssä kerryttää kahden vuoden jäsenyys eli hän tulee yrittäjäsäännösten mukaisen päivärahan piiriin 1.4.2010 hänellä on kuitenkin jälkisuojaoikeus 18 kuukautta ajalla 1.1.2008 30.6.2009 jos hän lopettaisi yritystoiminnan ennen 30.6.2009, SYT maksaisi hänelle 500 arkipäivää ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Päivärahan suuruus määriteltäisiin palkansaajasäännösten mukaan. Päiväraha perustuisi palkkatuloihin ennen yrittäjyyttä. kun jälkisuoja-aika on loppunut eikä SYT:n kahden vuoden jäsenyysaika ole vielä kerrytetty, ei SYT voi maksaa päivärahaa. Ansiosidonnaisessa päivärahassa on siis yhdeksän kuukauden katkos ajalla 1.7.2009 31.3.2010. Katkos olisi kuitenkin paljon pidempi eli kaksi vuotta, jos yrittäjä jäisi palkansaajakassan jäseneksi koko jälkisuoja-ajan ajaksi (katso esimerkki 3). Jos yrittäjä jää palkansaajakassaan koko jälkisuojan ajaksi, voi sen loputtua liittyä SYT-kassaan, mutta katkos ansioturvassa on kaksi vuotta. 3. Jäsenyys palkansaajan työttömyyskassassa: työttömyysturvan säilymisen kannalta huonoin vaihtoehto Yrittäjä aloitti toiminnan 1.1.2008 ja jäi palkansaajan työttömyyskassaan 18 kuukaudeksi ajalle 1.1.2008 30.6.2009. hänellä on ollut jälkisuojaoikeus voimassa 18 kk hän eroaa palkansaajakassasta 30.6.2009 ja liittyy Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan 1.7.2009 hän on ilman ansiosidonnaista työttömyysturvaa kaksi vuotta, kunnes saa päivärahaoikeuden SYT:ssä 1.7.2011, kun kahden vuoden jäsenyysaika on kerrytetty! YRITTÄJÄN JÄLKISUOJA Palkansaajakassasta SYT-kassaan Jälkisuoja 18 kuukautta = palkansaajana hankittu päivärahaoikeus säilyy myös yrittäjäkassassa ollessa yritystoiminnan ensimmäisten 18 kuukauden ajan. Päivärahaa voidaan maksaa palkansaajan säännösten mukaan, jos jää työttömäksi. Kuukauden sisällä yrityksen aloittamisesta yrittäjäkassaan siirtyvä saa lisäksi kuuden kuukauden hyvityksen yrittäjän 24 kuukauden työssäoloehdosta. SYT -kassasta palkansaajakassaan Jälkisuoja 32 viikkoa = palkkatyöhön siirtyvä saa pitää jo hankkimansa yrittäjän päivärahaoikeuden ensimmäisten 32 viikon ajan palkkatyössä. Päivärahaa voidaan tällöin maksaa yrittäjän säännösten mukaan. Lisäksi kuukauden sisällä palkansaajakassaan siirtyvä saa 11 viikon hyvityksen kerätessään uudessa kassassa palkansaajan työssäoloaikaa. Eläketurva rajoittaa työttömyysvakuutusta Laki yhdistää toisiinsa yrittäjän eläkevakuutuksen ja työttömyysvakuutuksen. Eläkevakuutuksen pitää olla tietyn suuruinen, jotta yrittäjä saisi ottaa työttömyysvakuutuksen. Yrittäjän itselleen päättämä eläketaso määrää samalla myös työttömyysvakuutuksen ylärajan. Jos henkilöllä on YEL- tai MYEL-vakuutus, vakuutusyhtiön kanssa sovitun vahvistetun YEL- tai MYEL-työtulon pitää olla vähintään 8.520 euroa vuodessa, jotta työttömyysvakuutus voidaan ottaa. Yrityksen ns. osaomistajalla (omistusosuus enintään 50 %) eläkevakuutus on työntekijän eläkevakuutus (TyEL). Saadakseen osaomistajana työttömyysvakuutuksen pitää yrittäjän nostaa eläkevakuutuksen alaista palkkaa vähintään 710 euroa kuukaudessa. Tulo on otettava yrityksestä varsinaisena palkkana, ei osinkona tai ns. yksityisnostona. Jos eläkkeen perusteena oleva työtulo tai itselle maksama palkka 4

jää alle näiden rajojen, ei vielä voi ottaa yrittäjän työttömyysvakuutusta. Ensin täytyy korottaa YEL- tai MYEL-työtuloa tai nostaa itselleen enemmän TyEL-palkkaa, jotta eläketaso riittäisi työttömyysvakuutuksen ottamiseen. YEL:n korottaminen tulee tehdä vahvistettuun YELtyötuloon, ei pelkkää jousto-oikeutta käyttämällä. Yrittäjä voi itse valita haluamansa työttömyysvakuutuksen suuruuden. Minimitaso on edellä kerrottu 8.520 euroa, ja ylärajana on oman eläkevakuutuksen vuosityötulo tai vuosipalkka. Takakannessa on esimerkkejä vakuutustasosta, jäsenmaksusta ja sen tuottamasta päivärahasta. On tärkeää muistaa, ettei yrittäjä voi vakuuttaa itseään työttömyyden varalta isomman työtulon mukaan kuin mitä YEL-, MYEL- tai TyEL-vakuutuksen mukaan ansaitsee. Jos työttömyysturvaa halutaan nostaa nykyistä suuremmaksi, eikä eläkkeen perusteena oleva tulo riitä siihen, on mahdollista korottaa YEL- tai MYEL-vakuutuksen työtuloa tai nostaa yhtiöstä lisää TyEL-palkkaa. Yli 20 prosentin kertakorotus työttömyysturvan tasoon nostaa kuitenkin työttömyyspäivärahaa täysimääräisesti vasta 24 kuukauden kuluttua. TYÖTTÖMYYSVAKUUTUKSEEN OIKEUTTAVA ELÄKEVAKUUTUS YEL- tai MYEL-vakuutus vuodessa vähintään 8.520 > työttömyysvakuutuksen voi ottaa Osaomistajan minimipalkka kuukaudessa vähintään 710 > työttömyysvakuutuksen voi ottaa Osaomistajan tulon tulee olla TyEL -palkkatuloa, ei osinkoja tai yksityisnostoja! 2. Jäsenyysaika ja maksut Kauanko pitää olla jäsenenä? Yrittäjä saa työttömyysturvaa, kun hän on 24 kuukautta sekä toiminut yrittäjänä että maksanut kassan jäsenmaksua. Tavallisesti yrittäjällä on oikeus työttömyysturvaan, kun hän on ennen työttömyyttä kuulunut kaksi vuotta (24 kuukautta) SYT-kassaan ja toiminut samalla päätoimisena yrittäjänä (ns. yrittäjän työssäoloehto). Työssäoloehto voidaan kerätä työttömyyden alkua välittömästi edeltävien neljän vuoden aikana, kun kassan jäsen toimii tästä ajasta 24 kuukautta yrittäjänä. Työttömyysturvan edellytyksenä oleva yritystoiminta voi joskus keskeytyä pidemmäksikin aikaa hyväksyttävän syyn, kuten pitkän sairasloman, äitiysloman tai opiskelun takia. Näissä poikkeustapauksissa työssäoloehto ja oikeus työttömyysturvaan voidaan säilyttää jopa seitsemän vuoden poissaolon ajan, jolloin yrittäjän 24 kuukauden työssäoloehto kertyy maksimissaan yhdentoista vuoden aikana. Työssäoloehdon keräämisen jälkeen kassan jäsenellä on oikeus 500 päivän ansiosidonnaiseen päivärahaan sekä muihin kassan etuuksiin, mm. koulutustukiin. Päivärahan maksamiselle on kuitenkin vielä muita edellytyksiä. Mitä jäsenyys maksaa ja mihin jäsenmaksu käytetään Vakuutusmaksut määrätään suhteessa riskiin. Pienellä vuotuisella investoinnilla saa työttömyyden sattuessa monikymmenkertaisen tuoton. Vakuutusmaksut voi yrittäjä vähentää henkilökohtaisessa verotuksessaan, mikä leikkaa niistä jopa puolet pois. Valtio maksaa keskimäärin vähän yli puolet päivärahoista. Loppuosa kerätään työttömyysvakuutuksen ottajilta keskinäisen vastuun periaatteella. Vakuutusvalvontavirasto vahvistaa vuosittain kassan jäsenmaksun. Vuonna 2007 jäsenmaksu lasketaan seuraavasti: vähennetään valitusta kassan vakuutustasosta 5.800 euroa, josta ei vielä makseta vakuutusmaksua. Välillä 5.800 25.000 euroa vakuutusmaksu on 2,75 % vakuutustasosta. Jos on valittu yli 25.000 euron vakuutustaso, vähennetään ensin vakuutustasosta 25.000 euroa ja kerrotaan erotus 2 %:lla. Saatuun summaan lisätään 528,00 euroa, jolloin tiedetään kassan jäsenmaksu valitulla vakuutustasolla. Tämän oppaan liitteenä on jäsenmaksu- ja päivärahataulukko. Jäsenmaksulaskuri löytyy SYT-kassan internetsivuilta osoitteesta www.syt.fi. JÄSENMAKSUN SUURUUS SUHTEESSA VAKUUTUSTASOON Vakuutustaso enintään 25.000 2,75 x ( vakuutustaso 5.800 ) 100 Vakuutustaso yli 25.000 2 x (vakuutustaso 25.000 ) 100 + 528,00 Haluamansa päivärahan ja vuosityötulon voi jäsen itse päättää kassaan liittyessään. Jotta yrittäjä voisi liittyä kassaan, YEL- tai MYELtyötulon on oltava vähintään 8.520 vuodessa tai TyEL-palkan vähintään 710 kuukaudessa. Työttömyysvakuutus voidaan ottaa enintään sille summalle, josta maksetaan YEL- tai MYEL-vakuutusta tai joka on TyEL-vakuutuksen perusteena. 5

SYT -KASSAN VAKUUTUSTASON VALINTA Työtulo Päiväraha 1.1.2008 euroa/vuosi Jäsenmaksu euroa/arkipäivä 25.000 528,00 57,09 16.000 280,50 41,39 8.520 74,80 28,34 Yrittäjän YEL vakuutuksen vahvistettu työtulo on 25 000 euroa vuodessa. SYT kassasta voi valita vakuutustasoksi minkä tahansa vuositulon väliltä 8520 25 000 euroa. SYT:n päiväraha ja jäsenmaksun suuruus määräytyvät valitun tason perusteella. Kuten kaikki vakuutukset, tämäkin on kallis maksettaessa, mutta halpa vahingon sattuessa. Jos yrittäjä joskus joutuu työttömäksi tai lopettaa yrityksensä, saa hän vuotuisen jäsenmaksunsa takaisin jo runsaan kymmenen päivän työttömyyskorvauksina. Korvausta maksetaan aina 500 arkipäivään asti. Iso vakuutus, suuri päiväraha Yrittäjä saa parhaan hyödyn yrittäjän työttömyysturvasta, kun hän vakuuttaa itsensä samasta summasta, josta YEL-, MYELtai TyEL-vakuutus lasketaan. Jäsen voi päättää vakuuttaa itsensä pienemmällä korvaustasolla, mutta ei suuremmalla. Työttömyysvakuutus kannattaa heti alussa mitoittaa riittävän isoksi, sillä myöhemmin tehdyt korotukset eivät heti nosta päivärahaa uudelle tasolle. Jos päiväraha tulee maksuun eikä yrittäjyydessä ole ollut katkoksia ennen yrittäjyyden päättymistä tai keskeytymistä, SYT:stä valittua vakuutustasoa katsotaan 24 kk taaksepäin. Päiväraha lasketaan tämän vuositulon perusteella, jos YEL- tai MYELtulo tai TyEL-palkka on vähintään saman suuruinen. Vuositulo tarkastetaan päivärahan määrityksen yhteydessä. Jos vakuutustasoon on tehty korotus, päiväraha määräytyy eri tasojen keskiarvon perusteella. Korotus tai pienemmät korotukset yhteensä tasojen välillä otetaan huomioon 20 prosenttiin asti. Jos korotus on yli 20 prosenttia ja korotettu taso on ehtinyt olla voimassa vähintään 24 kk, määräytyy päivärahan suuruus kokonaan korotetun tason mukaan. Uusi korotettu taso ei saa ylittää YEL- tai MYEL-vakuutuksen työtuloa tai TyEL-palkkaa. VAKUUTUSTASON KOROTUSTEN VAIKUTUS PÄIVÄRAHAAN Enintään 20 % Vuosi Valittu vakuutustaso 2006 22 000 e 2007 26 400 e vakuutus päätetty 31.12.2007 2008 Yrittäjä työtön 14.1.2008. Päivärahan perusta 24 200 e Vakuutustaso, josta päiväraha lasketaan, on vuosien 2006 ja 2007 vakuutustasojen painotettu keskiarvo, koska korotus ei ylitä 20 prosenttia ja vahvistettu YEL -työtulo on ollut saman suuruinen. Yli 20 % Vuosi valittu vakuutustaso 2005 22 000 e 2006 30 000 e 2007 30 000 e vakuutus päätetty 31.12.2007 2008 Yrittäjä työtön 14.1.2008. Päivärahan perusta 30 000 e Yli 20 prosentin korotus: päiväraha maksetaan korotetun tason mukaan, koska se on ehtinyt olla voimassa 24 kk ja TyEL -palkka on saman suuruinen. Jos yrittäjä olisi jäänyt työttömäksi 1.1.2007, olisi päiväraha määritelty vuosien 2005 ja 2006 tasojen keskiarvona. Korotuksesta olisi huomioitu keskiarvolaskentaan 20 %, joten päiväraha olisi määritelty tasosta 24 200 e (keskiarvo tasoista 22 000 e ja 26 400 e) Liian alhaisen vakuutustason korjaaminen oikealle tasolle vaikuttaa täysimääräisesti päivärahan suuruuteen vasta kahden vuoden päästä. Miten ja milloin vakuutus maksetaan Jäsenmaksu maksetaan yleensä yrittäjän omalta tililtä, kerran vuodessa tai neljänä eränä. Sen voi vähentää verotuksessa kokonaan. Jäsenmaksusta (eli yrittäjän työttömyysvakuutusmaksusta) jäsen saa laskun kerran vuodessa. Jäsenmaksu maksetaan SYT:n lähettämällä viitepankkisiirrolla joko kerralla tai neljänä eränä vuoden mittaan. Uudet jäsenet maksavat jäsenmaksua liittymiskuukauden alusta. Suoraveloitus ei toistaiseksi onnistu, mutta maksun voi maksaa koti- tai yrityspäätteellä sekä pankkiautomaatilla. Jäsenmaksu voidaan vähentää kokonaan henkilökohtaisessa verotuksessa. Vakuutustason muutos ja jäsenmaksuvapautus kirjallisesti Jäsenmaksuvapautusta on haettava kassasta kirjallisesti. Samoin ilmoitus vakuutustason muutoksesta on tehtävä kirjallisesti. Edellisen kalenterivuoden ja sitä edeltävien vuosien jo maksettuja jäsenmaksuja, jotka on ilmoitettu verottajalle, ei palauteta takautuvasti. Jäsenmaksuvapautus koskee yrittäjänä toimivia tai päivärahan saajia. Jos kassan 500 päivärahapäivää tai koulutuspäivärahan 565 päivää on jo maksettu, eikä jäsen ole aloittanut uudelleen yrittäjänä, ei minimijäsenmaksusta voi hakea enää vapautusta. SYT:n vakuutustaso ei saa olla suurempi kuin eläkevakuutuksen vuositulo. Pienin eläketyötulo, jolla yrittäjä on työttömyysturvan piirissä, on edelleen 8 520 euroa vuodessa. Vakuutustason muutoksen voi ilmoittaa kirjallisesti sähköpostilla neuvonta@syt.fi, faksilla numeroon (09) 622 4840 tai kirjeellä osoitteeseen SYT, PL 999, 00101 Helsinki. Ilmoitus voi olla vapaamuotoinen tai siihen voi käyttää oppaan lopussa olevaa lomaketta. Takautuvasti muutos voidaan tehdä vain kuluvan kalenterivuoden osalta. Kassalle voi myös faksata tai postittaa eläkevakuutusyhtiön lähettämän vahvistuksen kuluvan vuoden YEL tai MYEL-työtulosta, jos SYT kassan vakuutustaso halutaan samalle tasolle 1.1. alkaen. Vuoden lopussa kannattaa ilmoittaa seuraavan vuoden työtulotaso. SYT kassa ei saa suoraan tietoja eläkeyhtiöltä. 6

Jäsenmaksuvapautus voidaan myöntää yli kuukauden kestävän sairasloman, vanhempainloman, hoitovapaan tai päätoimisen opiskelun takia. Vapautus myönnetään täysille kalenterikuukausille vapautukseen oikeuttavan ajan sisällä. Hakemus tehdään faksilla numeroon (09) 622 4840 tai postitse osoitteeseen SYT, PL 999, 00101 Helsinki. Liitteeksi tarvitaan kopio Kelan tai vakuutusyhtiön päätöksestä maksettavasta päivärahasta, eläkkeestä tai opintotuesta. Hakemus voi olla vapaamuotoinen tai siihen voi käyttää oppaan lopussa olevaa lomaketta. Jos saa SYT -kassasta päivärahaa ja jäsenmaksuvapautus on myönnetty työttömyyden perusteella, ei jäsenmaksuvapautusta tarvitse hakea erikseen. Kassa saa tiedon suoraan Kelan myöntämistä etuuksista. Asiasta on kuitenkin ilmoitettava työvoimatoimistoon. Jos vakuutusyhtiö on myöntänyt työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen, voi päätöksen kopion postittaa tai faksata kassaan, koska kassa ei saa näitä tietoja automaattisesti. Osa-aikaeläke ja Osatyökyvyttömyyseläke Jos SYT -kassan jäsenyys ja työssäoloehto on kerrytetty ennen eläkkeen alkamista, määritellään päivärahan taso ennen eläkkeen alkamista voimassa olleiden vakuutustasojen mukaan. Jäsenmaksu määräytyy sen vakuutustason mukaan, jonka mukaan päivärahaakin voidaan maksaa. Jos yrittäjyyden päättyessä osatyökyvyttömyyseläke jatkuu edelleen, pienentää eläke maksettavaa päivärahaa. Jäsenmaksun suuruus määräytyy ennen eläkettä olleiden työtulojen perusteella. Oikean jäsenmaksutason määrittämiseksi tarvitsemme vakuutusyhtiön todistuksen, josta selviää milloin osa-aikaeläke tai osatyökyvyttömyyseläke on alkanut eläkkeen alkamisvuoden YEL- tai MYEL-työtulo sekä alkamisvuotta edeltäneiden kahden kalenterivuoden YEL- tai MYEL-työtulo. Henkilöt, jotka eivät kuulu YEL- tai MYEL-vakuutuksen piiriin, ilmoittavat vastaavalta ajalta TyEL-palkan suuruuden (TEL-, LEL- tai TaEL-palkka ennen vuotta 2007). Jos 24 kuukauden työssäoloehto ei kerry ennen eläkkeen alkamista, voidaan päivärahan määrityksessä käyttää eläkkeen aikaista työtuloa, jos se on vähintään 8 520 e. Postitamme kirjallisen vahvistuksen päivärahan tasosta ja jäsenmaksusta, kun olemme käsitelleet asian. Vakuutusyhtiön todistus faksataan numeroon (09) 622 4840 tai postitetaan osoitteeseen SYT, PL 999, 00101 Helsinki. 3. Milloin kassasta voi saada päivärahoja? Milloin yrittäjä on työtön? Yrittäjä on työtön, kun yritys on myyty, lopetettu tai pantu jäihin ainakin neljäksi kuukaudeksi. Ennen työttömyyttä henkilön tulee olla kassan jäsenenä, hoitaa jäsenmaksunsa ja toimia samaan aikaan yrittäjänä vähintään 24 kuukautta. Karenssi- eli omavastuuaika on seitsemän arkipäivää, jota myyntivoitto ehkä pidentää. Työttömäksi yrittäjä katsotaan vasta sitten, kun hän ilmoittautuu työvoimatoimistoon lopetettuaan yritystoimintansa tai myytyään oman osuutensa yrityksestä. Yritys voidaan lopettaa myös vapaaehtoisesti, jos kaikki yrityksen omaisuus samalla myydään pois tai siirretään omiin nimiin. Yrittäjyys voi päättyä myös konkurssiin, selvitystilaan tai avioeron takia. Työvoimatoimisto päättää, mistä päivästä lähtien kassa voi maksaa päivärahaa ja antaa kassalle työvoimapoliittisen lausunnon asiasta. Omavastuuaika ennen korvauksen maksamista on lain mukaan aina seitsemän arkipäivää, jos hakija on kokonaan työtön ja päiväraha maksetaan täysimääräisenä. Jos yrittäjä työllistyy heti oman yrittäjyyden päätyttyä esim. osa-aikaisesti palkkatyössä, hänelle voidaan maksaa palkan lisäksi pienempää nk. soviteltua päivärahaa. Tällöin omavastuupäivien lukumäärä voi olla enemmän kuin seitsemän arkipäivää. Karenssiaikaa voi pidentää myös yrityksen myymisestä jäänyt myyntivoitto, josta lisää jäljempänä. Ellei yritystä myydä tai lopeteta, joutuu päivärahaa odottamaan yleensä ylimääräiset neljä kuukautta toiminnan keskeyttämisen jälkeen. Keskeyttäminen tarkoittaa, ettei lähetetä laskuja tai tilata tavaraa yrityksen nimissä, ei luovuteta tavaraa varastosta eikä tehdä sopimuksia yrityksen puolesta, sekä keskeytetään yrityksen vakuutukset ja ilmoitetaan verottajalle toiminnan keskeyttämisestä. Keskeyttämisestä vaaditaan aina todisteet eli ilmoitukset on tehtävä verottajalle ja YEL- tai MYEL-vakuutuksen lopettamisesta vakuutusyhtiölle. Oma ilmoitus keskeyttämisestä ei riitä. NÄIN JÄRJESTELMÄ TOIMII 1. Yrityksen lopettamispaperit viedään työvoimatoimistoon. 2. Työvoimatoimisto antaa kassalle päätöksen päivärahaoikeudesta. 3. Jäsen lähettää hakemuksen kassaan. 4. Kassa maksaa päivärahan. 5. Jäsen lähettää jatkohakemuksen suoraan kassaan kerran kuussa. Miten päivärahaa saa Ensin on mentävä työvoimatoimistoon ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi. Työvoimatoimisto antaa kassalle lausunnon asiasta, vakuutusyhtiöstä yrittäjä saa todistuksen YEL- tai MYEL-työtulosta tai TyEL-palkasta, sekä SYT-kassasta päivärahan hakulomakkeen ja myyntivoiton selvityslomakkeen. 7

Ilman näitä papereita ei SYT-kassa maksa päivärahaa! Ensimmäiset päivärahat tulevat muutamassa viikossa siitä, kun paperit ovat kunnossa. Muista: myyntivoiton selvityslomake pitää aina täyttää ainakin osittain, vaikka myyntivoittoa ei olisi tullutkaan. Päiväraha maksetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kaikki tarvittavat paperit on saatu. Kassan on pakko varmistaa, että kaikki lain määräykset täyttyvät. Jos paperit ovat kunnossa, SYT saa yleensä uuden hakemuksen käsiteltyä kahdessa - kolmessa viikossa. Päivärahoja maksetaan kassasta ulos kerran viikossa. Jatkohakemus pitää tehdä neljän viikon välein tai kalenterikuukausittain, ja maksu tulee noin viikon päästä siitä kun hakemus on perillä kassassa. Päivärahat ovat veronalaista tuloa. Kassa saa yleensä verotustiedot suoraan verottajalta. Työttömyyspäivärahan ennakonpidätys on vähintään 20 prosenttia. Jos pidätysprosenttia muutetaan, on alkuperäinen muutosverokortti etuutta varten toimitettava kassaan. Paljonko korvausta ja kuinka kauan Viisisataa päivää, viisi arkipäivää viikossa. Ja kassan jäsen saa paljon enemmän kuin Kelan päivärahan. Paljonko rahaa tulee? Riippuu siitä, miten suuren vakuutuksen on ottanut. Päivärahaa voidaan maksaa, jos yrittäjän työssäoloehto täyttyy. Työssäoloehto tarkoittaa, että yrittäjä on kassan jäsenenä ollessaan toiminut päätoimisena yrittäjänä vähintään 24 kuukautta, jotka sisältyvät välittömästi yrittäjyyden päättymistä edeltäneeseen 48 kuukauteen. Tätä aikaa kutsutaan tarkastelujaksoksi. YEL- tai MYEL-vakuutuksen vahvistetun työtulon tai TyEL-palkan on oltava vähintään 8.520 euroa, jotta aika voidaan laskea työssäoloehtoa kerryttäviin 24 kuukauteen. Uudella yrittäjällä voi olla päivärahaoikeus heti jälkisuojan perusteella tai työssäoloehto kerrytetty jo 18 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä. Työssäoloehto ei kerry sellaisilta kuukausilta, joilta yrittäjä saa Kelasta päivärahaa sairauden, äitiysloman tai vanhempainvapaan takia tai on päätoiminen opiskelija. Muun muassa näistä syistä tarkastelujaksoa voidaan kuitenkin pidentää jopa seitsemän vuotta, koska yrittäjällä on hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta. Jos hyväksyttävää syytä ei ole, eikä henkilö ole työmarkkinoiden käytettävissä (yrittäjänä, palkkatyössä, työnhakijana työvoimatoimistossa tai esim. työvoimapoliittisessa koulutuksessa), voi päivärahaoikeuden menettää vuoden yrittäjyyskatkoksen jälkeen. Tavallisimmin tämä voi tapahtua, jos kassan jäsen oleskelee yhdenjaksoisesti ulkomailla yli vuoden. Työttömyysvakuutuksen tason korkeintaan 20 prosentin korotus vaikuttaa päivärahaan heti. Tätä suuremmat korotukset vaikuttavat täydellä teholla päivärahaan vasta 24 kuukauden voimassaolon jälkeen, jos yrittäjyydessä ei ole katkoksia esimerkiksi sairasloman takia. Ansiopäiväraha lasketaan siitä vakuutustasosta tai niiden tasojen keskiarvosta, josta jäsen on työssäoloehdon täyttävien 24 kuukauden aikana itsensä vakuuttanut SYT-kassassa ennen yrittäjyyden päättymistä. Korotus tasojen välillä otetaan huomioon korkeintaan 20 prosenttiin asti. Yrittäjä ei voi ottaa työttömyysvakuutusta SYT-kassasta eikä korottaa sitä myöhemmin yli oman YEL- tai MYEL-vakuutuksen tai TyELpalkkasumman. Alemman vakuutustason voi valita. Kun päiväraha määritellään, verrataan SYT-kassan vakuutustasoa ja eläkeyhtiön vakuutustasoa samalta ajalta. Päiväraha määritellään alemmasta tasosta. Alin vakuutuskelpoinen YEL-, MYEL- tai TyEL--summa on 8.520 euroa vuodessa. Esimerkiksi 16 000 euron vakuutussumma (vakuutusmaksu 280,50euroa vuodessa) tuottaa 41,39 euron päivärahan, ja 26 000 euron summa (vakuutusmaksu 548,00 euroa vuodessa) tuo 58,83 euroa korvausta päivässä (v. 2008). Ansiopäiväraha sisältää Kelan peruspäivärahan suuruisen perusosan 24,51 euroa (v. 2008). Perusosan lisäksi ansiopäiväraha sisältää nk. ansio-osan, joka on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos palkka on kuukaudessa suurempi kuin 90-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä osalta 20 prosenttia. Päivärahan laskentakaava on yrittäjillä sama kuin palkansaajilla. Puolison tulot eivät vaikuta päivärahan suuruuteen. Jos jäsenellä on yksi alle 18-vuotias lapsi huollettavana, saa päivärahaan lapsikorotusta 4,64 euroa. Kahdesta lapsesta saa korotusta 6,82 euroa ja kolmesta tai useammasta 8,79 euroa päivässä (v. 2008). Summat voivat vaihdella vuosittain. Päiväraha lapsikorotuksineen voi olla korkeintaan 90 prosenttia siitä päiväpalkasta, jonka perusteella päiväraha lasketaan. Päiväpalkka lasketaan päivärahan pohjana olevasta vakuutustasosta (vuositulo) jakamalla se kahdellatoista, jotta saadaan kuukausipalkka. Kuukausipalkka jaetaan luvulla 21,5, joka on kuukauteen sisältyvien arkipäivien laskennallinen määrä. Näin saadaan päiväpalkka. Päiväraha on tämän nk. 90 prosentin säännön mukaan aina pienempi kuin mitä henkilö on ansainnut työllistyessään päätoimisena yrittäjänä. Jäsenmaksu- ja päivärahataulukko on tämän oppaan liitteenä. Tuoreet tiedot saa myös SYT-kassasta sekä nettisivuilta www.syt.fi. Nettisivuilla on päivärahalaskuri, jolla voi laskea päivärahan suuruuden eri vakuutustasoilla. Jos jostakin syystä jää työttömäksi, saa koko vuoden jäsenmaksut takaisin jo parissa viikossa päivärahan muodossa. TASETARKASTELU JA MYYNTIVOITON VAIKUTUS Edellisen täyden tilikauden tase miinus yrityksen velat: Summa enintään 10.000 > ei vaikuta päivärahan maksuun! Summa yli 10.000 > lasketaan myyntivoitto: jos myyntivoittoa jää, päiväraha siirtyy myöhemmäksi. Sijoitus työttömyyskassaan Jos jäsen täyttää ehdot, hän saa hyvän tuoton vakuutusmaksuilleen. Mutta ellei hän lain mukaan voi saada päivärahaa, ei SYT-kassakaan voi sitä maksaa. Vaikka kassamme on yrittäjien perustama ja toimimme yrittäjähenkisesti, ei meillä SYT:ssä käytännössä ole suurta liikkumavaraa. Tuotettamme, yrittäjän työttömyysturvaa, säätelevät monenlaiset rajoitukset ja määräykset. Rajatapauksissa on paljon kiinni työvoimatoimiston päätöksestä: onko jäsen yrittäjä vai ei, onko toiminta keskeytynyt vai ei, katsotaanko hänen edelleen työllistyvän perheellä mahdollisesti olevassa yrityksessä ja niin edelleen. Kassan on aina noudatettava työvoimatoimiston (yleensä työvoimatoimikunnan) tekemää tulkintaa. Kaikista kassan päätöksistä voi tyytymätön jäsen kuitenkin valittaa työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan ja edelleen vakuutusoikeuteen, jonka päätös on lopullinen. Työttömyysvakuutus on kaiken kaikkiaan hyvä sijoitus, sillä yrittäjä saattaa oikeasti joutua työttömäksi jonakin päivänä. Tai ehkä myydä liikkeensä, eikä heti aloita uutta yritystoimintaa. Yrittäjän työttömyysvakuutuksella henkilö voi parantaa toimeentuloaan ja saada lisäaikaa uuden alun etsimiseen. Tasetarkastelu ja myyntivoiton jaksotus Yrittäjyyden päättyessä selvitetään yritystoiminnan taloudellinen tilanne. Ensin tehdään tasetarkastelu. Jos on tarvetta, selvitetään myös myyntivoitto. Jos sitä jää, se jaksotetaan eli jäsenen pitää elää myyntivoitolla jaksotusaika. Sen jälkeen maksetaan kyllä täydet päivärahat 500 päivän ajalta. Myyntivoittoa saattaa lain mukaan syntyä, vaikka yrittäjälle ei olisi jäänyt rahaa yrityksen luovuttamisesta. Selvityslomakkeen joutuu jokainen hakija aina täyttämään! 8