RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 6. Vuosikerta N:o 2/63 Heinäkuu 1963 SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ- RYKMENTTI 45-VUOTIAS Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin 45-vuotisjuhlan tervehdyspuheessaan lausui rykmentin komentaja eversti V Karvinen mm seuraavaa: 45 vuotta sitten toukokuun 12. päivänä 1918 vapaussotamme juuri päätyttyä suoritettiin Suomenlinnassa Kustaanmiekan Zanderin linnakkeella historiallinen lipunnosto. Tässä tilaisuudessa lausui silloisen senaattimme puheenjohtaja P E Svinhufvud seuraavat historiaan jääneet sanat: Nyt on Suomi vapaa. Nyt liehuu Suomen lippu tämän vanhan linnoituksen harjanteella. Sen muistoksi onkin senaatti päättänyt, että Viapori-linnoituksen nimi on tästä lähtien oleva Suomenlinna. Älköön mikään vihollinen koskaan kyetkö vetämään alas tätä lippua, vaan liehukoon se tässä aina". Niin liehuu tänäkin päivänä uljas siniristilippumme Kustaanmiekan valleilla vapaan ja itsenäisen Suomen valtakunnallisena tunnusmerkkinä tervehtien kaikkia meritse pääkaupunkiimme tulevia matkailijoita. Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin kunniatehtävänä on toimia tämän valtakunnallisen sotalipun vartijana ja vaalijana samalla kun se tykistöllään suojaa maamme pääkaupungin mereltä tulevilta hyökkäyksiltä. Menneinä sotavuosina rykmentti suoritti tämän puolustustehtävän pääasiassa pelkällä olemassaolollaan toimien samalla koulutuskeskuksena monille rannikkotykistön taisteluosastoille, jotka sen piiristä lähetettiin muille rannikkorintamille. Rykmentin tämän hetken toiminnasta ja olosuhteista on todettava se epäkohta, että joukko-osastomme kaikkinainen toiminta liian voimakkaasti on keskittynyt Isosaareen, jossa on molempien patteristojen yhteisen koulutuspatterin lisäksi myös kiinteän rannikkotykistön aliupseerikoulu. Tästä johtuen on Isosaaren kasarmin majoitustilavuutta jouduttu ylittämään jopa yli 60 %:lla, mikä erittäin suuresti on vaikeuttanut koulutustehtävämme suoritusta sekä alentanut miehistön viihtyisyys-, mukavuus- yms mahdollisuuksia. Tämän epäkohdan poistamiseksi on rykmentin rakennustöiden painopiste jo lähes 2 vuotta ollut Mäkiluodossa, mutta uuden koulutuspatterin valmistumista ovat viivästyttäneet tavanmukaisten ulkolinnakerakentamisen mukanaan tuomien vaikeuksien lisäksi 2 erittäin kovaa jäätalvea, jolloin yhteydet sekä materiaalikuljetukset Mäkiluotoon ovat monasti olleet varsin monien vaikeuksien takana.
Tällä hetkellä näyttää tilanne kuitenkin valoisammalta. Mäkiluodon kasarmin peruskorjaus on nyt loppuun suoritettu ja tulos vaikuttaa melko onnistuneelta. Monet asiantuntijat ja ammattimiehet epäilivät aluksi suuresti sitä, ettei vanhasta kasarmista millään saa uuden veroista, nykyajan vaatimuksien mukaista kasarmia. Nyt kun peruskorjauksen lopputulos on meidän kasarmien käyttäjien nähtävissä, on todettava, että Mäkiluodon kasarmissa on ainakin tilavuutta, ilmavuutta ja valoisuutta enemmän kuin monessa muussa nykyajan kasarmirakennusarkkitehtuurin uusimmassa luomuksessa. Myös kantahenkilökunnan asuintalo on täydellisesti peruskorjattu, joten me voimme nyt tarjota uuden koulutuslinnakkeen kantahenkilöstölle täysin ensiluokkaiset asunnot kaikkine nykyajan mukavuuksineen ja hienouksineen. Linnakkeen varsin erikoislaatuisen ratkaisun saanut keittiöja ruokasalirakennelma valmistuu heinäkuussa, mutta erikoisjärjestelyin voidaan jo kesäkuussa sijoittaa osa II patteriston alokkaita Mäkiluotoon, jolloin Isosaaren majoitustilanne paranee oleellisesti ja rykmentti pääsee lopultakin kahden koulutuspatterin kokoonpanoonsa. Myös muualla rykmentin alueella on rakennustoiminta jatkunut vilkkaana. Iso saaressa valmistuu ensi kuussa 12 uutta kantahenkilökunnan asuntoa ja 2:n muun asuintalon sekä esikuntarakennuksen perustustustyöt ovat myös jo melko pitkällä., Uudet vartiorakennukset ovat valmistuneet Glosholmaan ja Kuivasaareen ja Suomenlinnassa puolestaan on peruskorjattu linnoituksen vanhaa päälaituria sekä Sairaalasaaren siltaa, joitten peruskorjaukset olivat sortumassa. Näin nämä viidessä eri työkohteessa suoritetut ja edelleen suoritettavat uudisrakennus- ja peruskorjaustyöt ovat osoituksena rykmentin rakenteellisen kehittymisen varsin voimakkaasta eteenpäinmenosta. Koulutustehtävä on yksi rykmevmimme päätehtävistä. Tykistöaselajissa todetaan saavutettu koulutustaso kolme kertaa vuodessa pidettävillä tykistöampumaleireillä. Suoritetuissa tykistöammunnoissa nähdään ampuvan patterin tieto ja taito tulenjohtajista viimeisimpään tykkimieheen ja aseseppään saakka. Onnistunut tykistöammunta edellyttää jokaisen miehen erehtymättömän varmaa, tarkkaa ja nopeaa toimintaa omassa erikoistehtävässään sekä lisäksi eri elimien ja laitteitten saumatonta yhteistoimintaa. Yhdenkin miehen täysin inhimillinen erehdys tai viivyttely johtaa monasti koko ammunnan epäonnistumiseen. Me rykmenttiin kuuluvat olemme jäävejä arvostelemaan joukko-osastomme koulutustuloksia. Rannikkotykistössä on kuitenkin joukko-osastojen kesken vuosittain jatkuva kilpailu erilaisista tykistöllisistä suorituksista alati kiertävine palkintoineen. Viime vuonna voitti rannikkotykistön raskaitten pattereitten välisen kilpailun Isosaaren patteri saaden vuodeksi haltuunsa tykistönkenraali Nenosen kiertopalkinnon, Canet-tykkimme pienoismallin. Tulenjohtajien välisen kilpailun voitti puolestaan AUK:n luutnantti J Simola saaden haltuunsa Tulenjohtajan Maljan hopea lautasineen. Kun rannikkotykistön tykistöampumakilpailuissa on kaikkiaan 5 kiertopalkintoa, voitti rykmentti viime vuonna niistä siis 40 %. Antakoon tämä tosiasia velvoittavan tavoitteen nyt vuosipäivän hetkeksi keskeyttämälle tykistökoulutukselle ja -harjoittelulle. Rykmentti aloittaa 46:nen ikävuotensa, erään miehuusiän parhaista vuosistaan, selvästi myötätuulessa sekä koulutuksellisesti että rakenteellisesti. Toivoa sopii, että me yhteisvoimin pystyisimme viemään kehitystä eteenpäin yhä parempia saavutuksia kohti. Meidän on itsekunkin omaa työpanostamme arvostellessamme täysi syy verrata sitä Suomenlinnan linnoituksen rakentajan Augustin Ehrensvärdin ja hänen aikalaistensa työmäärään, kun he toukokuun 12. päivänä 1748, 225 vuotta sitten aloittivat tämän valtavan työn silloisen Suomi Ruotsin valtakunnan puolustuksen hyväksi. Ja meidän on syytä kaikessa työssämme ja siinä ehkä esiintyvissä vaikeuksissa alati palauttaa mieliimme Augustin Ehrensvärdin meille jättämät, kiveen kirjoitetut sanat Kustaanmiekan Kuninkaanportilla: "Jälkimaailma. Seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun". CONSTANTÈM DECORAT HONOR KENRL E ROSCHIER TÄYTTI 60 VUOTTA 26. 4. 1963. Tykistön tarkastaja, kenraaliluutnantti Elof Rosehier täytti 26. 4. 60 vuotta Helsingissä. Kenraaliluutnantti Rosehier on syntynyt Kotkassa, tullut ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta v. 1921, suorittanut aktiiviupseeri tutkinnon kadettikoulussa v. 1923 ja yleisesikuntaupseeritutkinnon sotakorkeakoulussa v. 1937. Hän osallistui koulupoikana vapaussodassa Helsingin valtaukseen ja palveli mm patterin päällikkönä ja aliupseerikoulun johtajana jääkäritykistörykmentissä. Sotakorkeakouluopintojensa jälkeen hän oli kadettikoulun opettajana ja kenttätykistön ampumakoulun johtajana. Talvisodassa hän toimi toimistoesiupseerina puolustusministeriön taisteluvälineosastolla ja v. 1941 Raskaspatteristo 3:n komentajana. Jatkosotaan hän osallistui kenttätykistörykmentti 5:n komentajana ja 1. divisioonan tykistökomentajana Aunuksessa ja Maaselässä. Tässä tehtävässä hän johti divisioonan tykistöä edettäessä Laatokan Karjalasta Ääniselle ja Maaselkään ja vetäydyttäessä Maaseiästä Ilomantsiin. Sotien jälkeen silloinen eversti Rosehier palveli tykistötaktiikan opettajana Sotakorkeakoulussa ja Tykistökoulun johtajana Helsingissä. V 1954 hän toimi pääesikunnan operatiivisen osaston päällikkönä. Samana vuonna hänet määrättiin päämajoitusmestariksi. Uransa vaativimpaan tehtävään, tykistön tarkastajaksi hänet nimitettiin v 1956, josta virasta hän täysin palvelleena erosi 60 vuotta täytettyään. Kaikkiaan hän on palvellut sotilaana ja upseerina yli neljä vuosikymmentä. Kenraaliluutnantiksi hänet ylennettiin v. 1956. Kenraaliluutnantti Roschierin asiantuntemusta on käytetty monissa komiteoissa ja ohjesäänötoimikunnissa. Hän on ollut useita vuosia mm Suomen sotatieteellisen seuran arvostelulautakunnan ja johtokunnan jäsen sekä Sotilasaikakauslehden toimituskunnan jäsen. Se suuri lohi Tämä tapahtui Laatokan rannikkopuolustuksen alueella ennen suuria sotia. Kaksi kalaisan Luadogan kalastajaa keskusteli tähän tapaan: "Kuuleha sie ko mie sai eile rysäst mahottoma suure lohe." "No kui suur se sit oi." "Se oi nii pitkä ko täst sinnuu." "Älä valehtele. Ei nii suurta lohhee uokkaa." "No jos et uso ni tuo likemmääks." tuo=tule). 10 3
KENRAALIMAJURI R. HL RITA MÄÄRÄTTY TYKISTÖN TAR- KASTAJAN SIJAISEKSI Kenraalimajuri R H i r v a on määrätty 27. 4. 63 alkaen sijaisena hoitamaan tykistön tarkastajan tehtäviä. Kenraalimajuri Hirva on syntynyt v 1906 Sortavalassa, tullut ylioppilaaksi v 1926, suorittanut aktiiviupseeritutkinnon v 1929, yleisen komentajakurssin TK:ssa v 1948 ja SKK:n yleisen osaston maasotalinjan vv 1949 1951 Ennen sotia kenrm Hirva palveli vv 1929 1935 nuorempana upseerina, adjutanttina ja psto:n varapäällikkönä KTR 2:ssa, vv 1935 1937 PorSpErssa, vv 1937 1938 TK:ssa tykistöupseerina. Talvisotaan kenrm Hirva osallistui patteristoupseerina ja patteriston komentajana KTR 9:ssä sekä Pohjois-Suomen ryhmän tykistökomenta j ana. Palveltuaan välirauhan aikana IV AKE:n tykistötoimiston päällikkönä ja patteristoupseerina 16 Pr:ssä hänet määrättiin jatkosodan alkaessa KTR 19 komentajaksi. Sotien jälkeen kenrm Hirva on palvellut aliupseerikurssin johtajana KTR 2:ssa vv 1944 1945, aliupseerilinjan johtajana Tykistökoulussa v 1946, patteriston komentajana KTR 3:ssa vv 1947 1948, opettajana Tykistökoulussa vv 1951 1956, KTR l:n (PohmrTyikR:n) komentajana vv 1956 1958, PE järjospäällikkönä vv 1960 1961. Välittömästi ennen nykyiseen teh- 4 MITÄ ON KILTA? Sana kilta johtuu ruotsinkielisestä sanasta gille ja tarkoittaa sananmukaisesti henkilöryhmää, veljeskuntaa, "veljeyttä." Jo keskiajalla tiedetään maassamme olleen kiltoja, joiden tarkoituksena oli keskinäinen apu ja seuranpito. Näillä oli tavallisesti jonkin pyhimyksen nimi. Tämän suojeluspyhimyksensä nimipäivää kiltojen jäsenet viettivät juhlallisin menoin. Myöhemmin eräille yhdistyksille annettu kilta-nimitys pyrki usein vain historiallisen "värin" aikaansaamiseen. Sotien jälkeen maassamme on perustettu useita joukko-osastojen aselajikiltoja, joiden tarkoituksena on jonkin armeijamme joukkoosaston tahi aselajin perinteiden vaaliminen ja yhteyden pitäminen tässä joukko-osastossa palvelleiden kesken. Täten ovat syntyneet Karjalan Kaartin, Porin Rykmentin, Rajamiesten, Savon Prikaatin, Laivaston ym. killat. Nämä nykyajan killat ovat rekisteröityjä yhdistyksiä, joiden lainmukaiset oikeudet ja velvollisuudet perustuvat tammikuun 4 päivänä 1919 annettuun yhdistyslakiin. Lain 1 :ssä sanotaan mm. "Semmoisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten, mikä ei ole vastoin lakia tai hyviä tapoja, saa perustaa yhdistyksiä, noudattaen mitä tässä laissa säädetään." Rannikon Puolustajain Killan sääntöjen mukaan Killan tarkoituksena on mm. maanpuolustushengen ylläpitäminen, aselajin joukkoosastojen lähentäminen rannikkoväestöön, historiallisten perinteiden vaaliminen ja vakinaista palvelustaan suorittavien asevelvollisten palvelusalttiuden kannustaminen. Killan toiminnan perusteet ovat siis sangen väljät, joten säännöissä lausuttujen periaatteiden puitteissa voidaan järjestää monenlaista toimintaa. Näin tietysti tulee tapahtumaankin, kunhan Kilta on löytänyt ominaiset toimintamuotonsa. Toisaalta tässä lehdessä julkaistu toimintasuunnitelma on sekin vielä vain suuntaa osoittava yleisohje, josta mm. paikallisosastojen suoritettavaksi lankeava toiminta puuttuu huomattavalta osalta. täväänsä tykistön tarkastajan sijaiseksi siirtymistään kenrm Hirva toimi vv 1958 1960 komentopäällikön sijaisena ja vv 1961 1963 (alkupuolella) Sotakorkeakoulun johtajana. Kenraalimajuri Hirva on vuodesta 1962 lähtien toiminut Upseeriliiton puheenjohtajana. Hän on toiminut sotatieteellisen seuran ja kenttätykistön säätiön piirissä suorittaen mm useita palkittuja tutkimustöitä. RANNIKON PUOLUSTAJAIN KILLAN VUOSIKOKOUS Tähän kesän kauneimmillaan ollessa ilmestyvään numeroon on valitettavasti jouduttu sisällyttämään selostus jo maaliskuun 6 päivänä, ankaran talven ja rautatielakon meitä koetellessa, pidetystä Killan vuosikokouksesta, koska se myöhästyi maaliskuun numerosta. Katajanokan upseerikerhossa pidetty kokous oli koonnut, lakosta huolimatta, n. 70 Killan jäsentä. Erityisesti on syytä merkitä muistiin, että sotienaikainen merivoimien komentaja, kenraaliluutnantti Väinö Valve oli saapunut kunnioittamaan kokousta läsnäolollaan. Samoin ansaitsee erikoismaininnan, että naisjäsenistä oli monen "tyttären" voimalla edustettuna. Virallisen kokouksen jälkeen saimme kuulla esitelmän aiheesta "Rannikkotykistö tänään ja huomenna", jonka majuri O. Aspinjaakko meille sanoin ja rainakuvin havainnollisti. Myöhemmin illalla oli ohjelmallinen illanvietto, joka jatkui vuorokauden vaihtumishetkiin saakka. Virallisen kokouksen avasi Killan puheenjohtaja Eero Salovaara todeten mm., että kokous oli historiallinen, koska se oli Killan vajaan vuoden jatkuneen olemassaolon ensimmäinen. Kokouksen avaajan toimiessa puheenjohtajana käsiteltiin tilit, toimintakertomus ja toimintasuunnitelma, jotka kokous katsoi voivansa moitteetta hyväksyä. Toimintasuunnitelma sisältää monia huomionarvoisia asioita, joista tärkeimmät on julkaistu toisaalla, tässä numerossa. Jäsenmaksut pysytettiin entisellään, vain rahanuudistuksesta johtuvin muutoksin. Vuosittainen jäsenmaksu on siten 3 nmk; ainaisjäsenen ja kannattavan jäsen kertakaikkinen jäsenmaksu, edellisen 30 ja jälkimmäisen 60 nykymarkkaa. Killan puheenjohtajaksi valittiin edelleen ekonomi, yliluutnantti Eero Salovaara. Erovuoroisista jäsenistä valittiin jäsenet Heinikainen, Karvinen ja Rydman uudelleen sekä uusina jäseninä kapteeni Yrjö Rikkonen, Karhula, ja vahtimestari, tykkimies J. E. S u n d- ström, Helsinki. Johtokunnan uusi kokoonpano: pj a Eero Salovaara, varapja A. E. Lyytinen, jäsenet: V. Heinikainen, V. Karvinen, O. Nissinen, M. Ratia, Y. Rikkonen, K. Rydman, N. Simonen, J. E. Sundström ja V.Vyyryläinen. Tärkein kohta Killan tarkoitusperien luettelossa on epäilemättä pyrkimys maanpuolustustahdon lujittamiseen. Keskiajan kiltojen jäsenet kunnioittivat ja juhlivat ensi kädessä suojeluspyhimystään, jolta he pyysivät turvaa ja tukea toiminnalleen. Se pyhimys, jonka ympärille meidän tulee ryhmittyä, on nimeltään Isänmaa. Elintason kohotessa ja vaurauden levitessä tuntuu kaukaiselta se perusta, jolla kansallinen elämä ja kulttuuri, kaikki saavutuksemme, lepäävät. Unohtuvat menneet kohtalonvuodet ja usein se yksinkertainen tosiasiakin, että isänmaan onni on jokaisen omakohtaisen onnen ja menestyksen välttämätön edellytys. "Rannikon Puolustaja" sekä Rannikon Puolustajain Kilta tahtovat omalta osaltaan muistuttaa meitä siitä arvoasemasta, johon käsitteet isänmaa, maanpuolustushenki ja vapaudentahto jokaisen ajatuksissa ja toiminnassa kuuluvat. Rannikon Puolustajain Kilta r.y:n sihteeri, kapteeni, lainopin kandidaatti Väinö Heinikainen UUSIA JÄSENIÄ KILTAAN Kymenlaakson Kilta Ahtiainen, Osmo Samuli Anttila, Mauno Jalmari Kiri, Eino Hannes Kiviharju, Matti Klami, Oiva Klaus, Onni Edvard Kotiranta, Toivo Pellervo Kuokka, Heikki Emil Lahikainen, Seppo Juhani Lehtinen, Väinö Ilmari Liljasto, Arvo Lipponen, Elis Meuronen, Antti Muuronen, Emil Niemi, Vilho Palonen, Karl Max Knut Patokoski, Jouko Jorma Pohjanheimo, Frans Sakki, Toimi Ilmari Seppälä, Mauno S u o r 11 i, Viljo T i m p e r i, Sulo W a s s, Aimo 5
Rannikon Puolustajain Killan toimintasuunnitelma sisältää mm seuraavaa: Vuosikokouksessa 6.3.1963 hyväksytty 1) Paikallisosastojen perustaminen Jo perustettujen Helsingin, Turun, Kymenlaakson ja Rauman paikallisosastojen lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia osastojen perustamiseksi mm. Poriin, Hankoon, Uuteenkaupunkiin ja Lahteen. 2) Jäsenhankinta Vähimmäistavoitteeksi hyväksyttiin 550 uutta jäsentä. Kiintiö jakautuu: Helsinki 300, Turku 100, Kymenlaakso 100 ja Rauma 50. 3) Rannikon Puolustajain Päivä Vuosikokous katsoi, että erityisellä Rannikon Puolustajain Päivällä on suuri merkitys Killan toiminnalle. Se pyritään järjestämään tarkoitukseen sopivalla paikkakunnalla ao. paikallisosaston toimesta ja Killan johtokunnan avustamana. 4) P alkint oplak etti Palkintoesineiden hankinta ja jako niiden kotiuttamiserien parhaille varusmiehille, jotka kotiutetaan 240 päivän palvelusajan jälkeen. 5) Killan jäsenmerkki Suunnitellaan ja hankitaan erityinen jäsenmerkki jaettavaksi pienestä maksusta jäsenille. 6) Rannikon P u o l u s t a j a - l e h t i RtUY:n ja Killan julkaisua pyritään kehittämään ja laajentamaan. 7) Yhteys aselajin joukko-osastoihin Vuosikokous piti välttämättömänä, että Killan johtokunnan ja paikallisosastojen toimesta pidetään kiinteätä yhteyttä aselajin joukko-osastoihin. 8) Neuvottelutilaisuus Syksyllä 1963 järjestetään Killan johtokunnan ja paikallisosastojen johtokuntien yhteinen neuvottelutilaisuus. 9) Varojen hankinta Jäsenmaksutulojen lisäksi johtokunta tarvitsee varoja kuluvana vuonna ainakin 2.000: nmk, joiden hankinta lahjoituksin ym. on välttämätöntä järjestää. KILLAN JÄSENMAKSUJEN P ERIMINEN JA TILITTÄMINEN Killan vuosikokouksessa päätettiin jäsenmaksut pysyttää entisen suuruisina. Rahanuudistuksen huomioon ottaen ovat Killan jäsenmaksut kuluvana vuonna 1) varsinaiset ja naisjäsenet 3 nmk vuodessa, 2) ainaisjäsenet (uudet) 30' nmk 3) kannattavat jäsenet (uudet) 60 nmk (kertakaikkisena suorituksena). Perimiseen ja tilittämiseen nähden johtokunta pyytää meneteltäväksi seuraavasti: - paikallisosastoja kehoitetaan perimään jäsenmaksut jäseniltään ja tilittämään 2/3 kertyneistä maksuista Killan taloudenhoitajalle (os. Mannerheimintie 40', Paragon, Helsinki). Taloudenhoitaja huolehtii 1/3 suorittamisesta edelleen "Rannikon Puolustajalle". Maksut voidaan suorittaa myös Killan postisiirtotilille n:o 124911, mutta tilitys, maksun suorittajien nimi- ja osoiteluettelon seuraamana, on tällöinkin lähetettävä postitse taloudenhoitaj alle. jos jäsen asuu sellaisella paikkakunnalla, jossa ei ole paikallisosastoa, taikka hänellä muutoin ei ole tilaisuutta tehdä suoritusta paikallisosaston jäsenasiamiehelle, pyydetään jäsenmaksu (kokonaisena) lähettämään taloudenhoitajalle tai maksamaan postisiirtotilille. Turun ja Kymenlaakson paikallisosastojen perustaminen tapahtui niin myöhään vuoden 1962 lopulla, että perustajajäsenten jäsenmaksut on katsottu vuoden 1963 jäsenmaksuiksi, joten perimistä ei näiltä jäseniltä tarvitse suorittaa kuluvana vuotena. ainaisjäsenmaksun suorittaneet ovat luonnollisesti vapaat vuosittaisista jäsenmaksuista. Edellä ilmenevää 3-jakoa paikallisosaston, Killan johtokunnan ja "Rannikon Puolustajan" kesken noudatetaan myös ainaisjäsenmaksuihin nähden. Sitä vastoin uusien kannattavien jäsenten suorituksesta (60 nmk) tilitetään Killan johtokunnalla vain puolet (30 ; nmk) toisen puolen jäädessä paikallisosastolle. Perimiseen kehoitetaan ryhtymään viipymättä. Johtokunta toivoo, että tilitykset saataisiin ensi tilassa ja viimeistään syyskuun loppuun mennessä, jolloin "Rannikon Puolustajalle" tehtävä suoritus tulee ajankohtaiseksi. Tarvitessanne yhteyttä Killan johtokuntaan tai paikallisosastoihin käyttäkää alla mainittuja osoitteita ja puhelinnumeroita. RANNIKON PUOLUSTAJAIN KILTA r.y. (Perustettu 16. 4. 1962) Puheenjohtaja ekonomi Eero I. Salovaara, os. Hämeentie 19, Helsinki 70731/nimihuuto. (OTK), puh. Varapuheenjohtaja eversti A. E. Lyytinen, os. Arkadiankatu 21, Helsinki, puh. 44 93 40. Sihteeri lainopin kand. Väinö Heinikainen, os. Hiihtomäentie 20 B 21, Helsinki, puh. 12531/469 (virkaan) ja 786581 (kotiin). Taloudenhoitaja ekonomi Kai Rydman, os. Mannerheimintie 40, Helsinki (Paragon), puh. 44 04 51. Killan postisiirtotilin numero on 124911. Helsingin paikallisosasto (Perustettu 3. 10. 1962) Puheenjohtaja markkinointijohtaja Sulo Värtö, os. Luotsikatu 4, Helsinki (Kahvi Oy), puh. 10301/nimihuuto. Kymenlaakson paikallisosasto (Perustettu 11. 11. 1962) Puheenjohtaja kapteeni Yrjö Rikkonen, os. Kyminlinna, Kyntäj.ntie 6, puh. Kotka 62 134. Sihteeri vääpeli Kalervo Torkkeli, os. Kyminlinna, Patteristo. Turunmaan paikallisosasto (Perustettu 19. 11. 1962) Puheenjohtaja toimitusjohtaja John F. Veranto, os. Hakapellonkatu 4 B 32, Turku, puh. 28 606. Sihteeri myyntiedustaja Erkki Vilppu, os. Puutarhakatu 8 B 42, Turku, puh. 36 266. Rauman seudun osasto (Perustettu 10.2.1963) Puheenjohtaja kapteeni Lasse Virtala, os. Rauma. Sihteeri työnjohtaja Arvo Miettinen, os. Petäjäksentie 41, Rauma. RT-KERHO JOHTORENKAAN "HERRASMIESKILPAILUT" 19/4-63 Kilpailut pidettiin leppoisen kevätsään vallitessa Suomenlinnassa. Klo 17.30 lautan saavuttua kokoontuivat kilpailijat upseerikerholle, josta lähtö tapahtui. Arvonnassa parittoman luvun saaneet kiersivät kilpailureitin tietyssä järjestyksessä, parillisen luvun saaneet päinvastaisessa. Lähtö tapahtui minuutin väliajoin. TULOKSET 1963: 1. Vänr Rainesalo, res 40 pist. 2. Ltn J Valle, res 39 3. Maj A Kajaani, akt 36 4. Kapt I Oula, res 36 5. Vänr M Jäntti, res 33 6. Maj A Salin, akt 33 7. Ltn J Vehmas, akt 32 8. Maj V Lappinen, akt 32 9. Vänr A Frisk, akt 31 10. Ltn S Nieminen, res 30 11. Ltn Suominen, akt 12. Kapt A Tukiainen, akt 30 29 13. Ltn V Castren, res 14. Vänr P Rinne, res 28 28 15. Ltn P Pohjola, res 16. Vänr V Eravuo, res 27 27 17. Ltn M Pukonen, res 26,5 18. Ylil. Y. Iivonen, akt 26 19. Ltn J Niska, akt 25,5 20. Ltn E Virkki, akt 25 21. Kapt O Vehmas, akt 22. Vänr S Back, res 24 23 23. Ylil P Vähäkallio, res 24. Ylil V Skyttä, akt 23 23 25. Vänr H Manner, res (It-kerho).. 22 26. Vänr M Leino, res 22 27. Vänr J Kauppinen, res 21,5 28. Ylil O Nissinen, res 15 6
TURUN RANNIKKO- TYKISTÖRYKMENTTI KOTKAN RANNIKKO- PATTERISTO V I ^ PATTE RISTO SUOMENLINNAN HANGON RANNIKKO- RANNIKKOTYKISTO- R YK M ENI Nopeasti kesäksi kehittyneen kevään päätapahtumat ovat olleet patteristojen kesäleirit Utössä ja Kuuskaj askarissa. Niitten aikana suoritettiin tykistön kouluammunnat. Molemmat leirit onnistuivat hyvin ja maalilautat ammuttiin rikki tykkimiesten kunniaksi, mutta teknillisen toimiston harmiksi. Leirin päättäj äispuhutteluj en yhteydessä ylensi rykmentin komentaja parhaiten menestyneet varusmiehet alikersanteiksi ja korpraaleiksi. 10.5.63 oli juhlallinen upseerikokelaiden ylentämistilaisuus Turun linnassa. Parhaana kokelaana joukko-osastopalveluksessa palkittiin reserviupseeriliiton kunnia,plaketilla kokelas Matti Juhani Hotanen Kustavista. Koulutuspatterissa pidettiin vanhempien ryhmänjohtajien jatkokoulutustilaisuus. Sen parhaana ja erittäin vaativan sotilastaitokilpailun voittajana palkittiin kotiuttamistilaisuudessa reservin aliupseeriliiton plaketilla alik Jarmo Rantanen. 1. Ptrin alikersantti Jaakko Sakari Hynninen ylennettiin kersantiksi 1. 5. 63. 8. 5. 63 päättyneen rykmentin venemieskurssin ylivoimaisesti parhaana palkittiin todistuksenjakotilaisuudessa korjauspajan valmistamalla tyylikkäällä pienoisruorilla alik Jorma Kalervo Alajoki. Hän sai nimensä myös primustauluun ensimmäisenä. Puolustusvoimain lippujuhlapäivän paraatiin Turussa osallistui rykmentti maj L e r t o 1 a n komennossa. Lippu joukkueen muodosti joukkue Koulutuspatterin viestikurssilta. Palattaessa paraatista kasteli ukkossade paraatiasuisen edustus joukon läpimäräksi. Maj Jorma Verno ja vääpeli Väinö Leminen saivat Tasavallan presidentin myöntämän Valkoisen ruusun kunniamerkin. 8. 6. 63 järjesti Rannikkosotilaskotiyhdistyksen Turun paikallisosasto I Pston Utöstä kotiutuville 15. 10. 62 saapumiserän tykkimiehille kotiuttamis juhlan. Ohjelmassa oli mm Elsa Karastin johdolla TuUL:n tyttöjen tanssia. Eila Lappalainen ja Auralan näytelmäkerho esittivät katkelmia näytelmistä sekä Irja Lappalainen pakinoita." Paluumatkalla retkeilijät esiintyivät Korppoossa. Täysin palvelleina ovat 5.3.63 siirtyneet eläkkeelle yli vääpelit Leander Räisänen ja Alf Vihtori A i m o n e n sekä 7. 6. 63 sotilasmestari Antti Pellervo Kauppila. Omasta anomuksesta on eronnut ylik Seppo Järvi. Vakinaiseen palvelukseen väliaikaisena vänrikkinä on astunut vänr Aulis Juhani Tamminen Porista 1. Ptriin, vänr Ilpo A a p o 1 a Turusta 2. Ptriin ja vänr Hannu Johannes Laakso Karjaalta KoulPtriin. Väliaikaisina on kersantti ap:n toimeen otettu upskokelas Martti Juhani Hotanen Koul- Patteristossa on kevätkausi sujunut tavanomaista rataansa. Tammikuussa pidettiin talvileiri Kirkonmaa-Rankki alueella vaikeissa sää- ja jääolosuhteissa. Maalitoiminnan järjestelyssä oli ilmavoimien helikopteri erinomaisena apuna tuoden "luonnollista" väriä mm maahanlaskujen kuvaamiseen. Helikopteri oli ajoittain ainoa väline, jolla esim saarten tarvitsema huolto voitiin toimittaa perille. Maaliskuussa esitti rannikkotykistön ilmatorjuntakurssi Rankissa koulutuksensa päätteeksi erinomaisia ilmatorjunta-ammuntoja, joissa saatiin useita osumia suihkukoneen vetämään maalihihaan. Patteristo siirtyi avovesikauteen toukokuun alussa, jäät nimittäin lähtivät vasta vapun tienoissa. Kesäleiri saatiinkin sitten pitää erinomaisissa olosuhteissa toukokuun lopulla. Päähuomio kiinnitettiin tykistöammuntojen teknilliseen suoritukseen taistelu- ja kouluammuntoineen. Miehistön yritteliäisyys ja voitontahto olivat silmiinpistävät, tulenjohtajien samoin. Nähtäväksi jää, mille tilalle patteristo kouluammuntojen teholuvuilla joukko-osastojen ja yksiköitten välisessä kilvassa sijoittuu. Tykistön tarkastaja kenrl E Roschier vieraili pston talvileirillä Kirkonmaassa, ilmatorjunnan tarkastaja kenrm E Peura ilmatorjunta-ampumaleirillä Rankissa ja tykistön tarkastajan sijainen kenrm R Hirva kesäleirillä Kirkonmaassa. Rakennustöitäkin on ollut. Keväällä valmistui Rankkiin uusi ja tyylikäs miehistösauna ja Kyminlinnassa oli huhtikuussa uusien kantahenkilökunnan asuntojen harjannostajaiset. Harjaan nousi kaksi kuuden perheen rivitaloa tässä ensimmäisessä vaiheessa lopullisen tavoitteen ollessa 36 asuntoa. Silloin voidaankin todeta, että patteriston henkilökunta varusmiehistä alkaen on kokonaisuudessaan siirtynyt uusiin ajanmukaisiin tiloihin. Kymijoen Huumanhaaran rannalla sijaitseva Kyminlinnan Varuskuntakerho on kevään kuluessa myöskin uusittu ja on entistä viihtyisämpi. Korjaustöiden valmistuttua pidettiin kerholla tupaantuliaiset, jotka olivat samalla talvikauden lopettajäiset tai mikseipä myös avovesikauden alottajaiset. Yliv S Käyhkö erosi vakinaisesta palveluksesta 8. 9. 62 siirtyen eläkkeelle. Inskapt Toivo A i t o 1 a täytti 60 v 8. 5. 63 Ptriin ja alikersantit Aarne Antero Mäenranta Jalas järveltä sekä Christer Henrik af Ursin Uudestakaupungista 1. Ptriin ja alik Raimo Jaakko Myllymäki Jalasjärveltä KoulPtriin. Ylikersantti Kauko Aapeli Ijäs on siirtynyt UudPr:sta KoulPtriin. Kulunut toukokuu on ollut patteristossa erittäin vilkas. Toukokuun aikana ovat patteristoa käyneet tarkastamassa 2 3. 5. kenrl A Ehrnrooth, ev O Lehti, evl M Auvinen, maj O Ruhanen ja maj A V a a s- terä, 21.5. ylitarkastaja T Tarkka ja sosiaalitarkastaja A Paasonen, 27.5. kenr S Simelius, kenrl A Ehrnrooth, ev O Lehti ja maj J Valtonen, 28 29.5. kenrm R Hirva, ev R Aaltonen, evl K Miettinen ja maj O Kettunen. Lisäksi on kenrl E Roschier käynyt patteristossa j äähy väiskäynnillä. Kuukauden alkupuolella kokoontuivat puolustusvoimain sotilaslääkärit Hankoon neuvottelupäiville, joiden aikana lääkkenrm P S o- m e r kävi tarkastamassa patteriston sairaalan. 24-31. 5. pidettiin patteriston kesäleiri Hästö-Busössä. Tuskin koskaan on leiriaikana ollut niin ihanaa säätä kuin silloin. Leirin johtajana toimi evl P Heikkilä ja harjoituspatteriston komentajana kapt H Viitanen. Sunnuntaina 26. 5. pidettiin leirillä sotpastori O Ojalan johdolla lyhyt mutta mieliinpainuva kenttähartaustilaisuus Uudenmaan Prikaatin soittokunnan avustamana. Päivän kuluessa tutustuivat Hangon Reserviupseerikerhon jäsenet evl Heikkilän opastamina leiriin. Loistavan sään ja hyvin suunnitellun ja johdetun leirin johdosta saavutettiin asetetut koulutustavoitteet ja ammunnat onnistuivat hyvin. Leiri päättyi Russarössä pidettyyn paraatikatselmukseen ja ohimarssiin. Vakinaiseen palvelukseen ovat astuneet reservin vänrikki Markku Halme 15.5. 31.8. väliseksi ajaksi sekä reservin vänrikki Pekka Juhani Ahtola 1. 6. 31. 8. 63 väliseksi ajaksi. Vääpeli Seppo Tapio Ahokas on ylennetty 1.4.63 sotilasteknikoksi ja määrätty patteriston tutkateknikoksi. Ylikersantti Eric Albin Åkerblom on siirretty Uudenmaan Prikaatista patteristoon 1. 4. 63 ylennettynä vääpeliksi. Kersantti Pentti Orpana on 1.6.63 ylennetty ylikersantiksi. Ylikersantti Hannu Valtteri Untamo V o u- tilainen on siirretty 1.6.63 patteristosta Pohjois-Savon Prikaatiin. Kersantti Erkki Toivo Ilmari Hautala on siirretty patteristosta PE:n esikuntakomppaniaan. siirtyen eläkkeelle ja ylik A Koskela siirtyi eläkkeelle 10. 5. 63. Palvelukseen on ilmoittautunut insinööri Viljo Paajanen nimitettynä 4. 1. sotilasinsinöörin toimeen. 12.5. 1963 täytti rykmentti 45 vuotta. Tämän huomattavan merkkipäivän päiväjuhla pidettiin Isosaaressa paraateineen ja juhlalounaineen. Iltajuhlassa Suomenlinnan Upseerikerholla lahjoitettiin muistona rykmentistä eläkkeelle siirtyneille kaptl V Heinille ja ylil E Suolinnalle tyylitelty tykki sekä muualle siirtyneille maj L Gottbergille, maj M Wähäjärvelle ja kapt T Lahdelle rykmentin muistolaatta. Rykmentin kesäleiri pidettiin Isosaaressa 25. 5 1. 6. 63 välisenä aikana kauniin kesäsään vallitessa. Ammuntojen onnistumisesta saadaan kuulla ensi vuonna, mutta väliaikatietona voidaan mainita, että kouluammunnat menivät keskinkertaista paremmin. Ammuntojen ja harjoitusten ohessa kilpailtiin eri urheilulajeissa paremmuudesta. Upseerit voittivat perinteellisen jalkapallo-ottelun aliupseereita vastaan 1 0, 1. RsPtri yksiköiden välisen köydenvedon ja AuK soutukilpailun. 15. 6. 1963 oli myös merkkipäivä rykmentin historiassa. Silloin astuivat palvelukseen Mäkiluotoon ensimmäiset alokkaat sodan jälkeen. Linnake ei kuitenkaan ole vielä valmis, vaan muistuttaa lähinnä rakennustyömaata. Ruokala ja vesijohtoverkosto valmistuvat toivon mukaan ennen syksyä, jolloin nyt esiintyvät pahimmat puutteet korjaantuvat. Ylil Eino Gustav Asmund Suolinna on siirtynyt eläkkeelle 22. 4. 63 60-vuotiaana. Yliv Emil Engelbert Laaksonen on siirtynyt eläkkeelle 9. 5. 63. Vänr Antti Fr is k on siirretty SlRtR:in RUK: s ta 1.4.63. Kers Rauno Olavi S a u n a o j a on astunut palvelukseen SlRtR:in 1. 4. 63. Ylik Raimo Kuisma on siirtynyt HelLAsdle SlRtR:sta 15.6.63. Russarön emäntä rva Anna Karoliina Lind on siirtynyt eläkkeelle säädetyn eroamisiän perusteella 20.5.63. Patteristo lausuu hänelle parhaimmat kiitoksensa pitkäaikaisesta hyvin suoritetusta työstä puolustuslaitoksen hyväksi. Hänen tilalleen on määrätty emännäksi keittäjätär Aino Vii am a a 1.6.63. 2. Divisioonan komentaja on määrännyt kapteeni Heikko Juhani Viitasen 1.6. 63 alkaen 2. Ptrin päälliköksi ja kapteeni Erkki Harry V i r m o n 1. 6. 63 alkaen patteriston koulutusja järjestelytoimiston päälliköksi. Ylikersantti P Sirviö on 30.4.63 suorittanut tutkamestarikurssin, vääpeli K Kari 4. 5. sähköjohtoyliasentajakurssin sekä ylikersantti E Peltonen 9. 5. huoltoaliupseerikurssin. 9
Kadetti Tiilikainen: RT-KADETTI E N ELÄMÄÄ Talvi vilahti meiltä 33. Merikadettikurssin rannikkotykistölinjan kadeteilta ohi kuin unennäkö. Unia tosin ei liikoja ehditty nähdä, ei ainakaan viimeksi kuluneena kevätkautena. Joinakin aamuina olivat tukkamme kuin nippu sinikäyriä ja leukamme kuin Normandian maihinnousuranta taisteltuamme pitkälle yöhön matematiikan ja sotahistorian sokkeloissa. Suoritimme pelottomina kuivapurjehdusretkiä Haminasta Uuteenkaupunkiin tosin joskus esim Fär-saarten kautta kiertäen. Onnistuimme konstruoimaan yksinkertaisesta silmäpujonnasta jonkinlaisen modernisoidun Gordionin solmun, johon täytyi käyttää ratkaisua a- la Aleksanteri. Tuijotimme silmät ympyriäisinä sitä Meriteiden Sääntöjen kohtaa, jossa ilmoitetaan, että "tätä sääntöä ei sovelleta päivällä, kun alus näkee toisen aluksen edessään leikkaavan oman suuntansa, eikä yöllä, kun toisen aluksen punainen valo on kohti toisen punaista valoa tai toisen aluksen vihreä valo on kohti toisen vihreää valoa, taikka kun punainen, mutta ei vihreä tai vihreä, mutta ei punainen valo näkyy edestä tai kun sekä vihreä että punainen valo näkyy edestä tai kun sekä vihreä että punainen valo näkyy muualta kuin edestä" vai oliko se päinvastoin. Talvikauteen sisältyi myös leirejä, oli mm. sissileiri. Oli hämmästyttävää todeta, kuinka paljon pieni merensaari vetää väkeä. Eräässäkin saaressa oli yhtä aikaa kaksi komppaniaa - sissit ja takaa-ajajat autuaan tietämättöminä toistensa olinpaikoista. Olipa myös upseerikurssin leiri, jonka alussa sormet jäässä rakensimme taisteluammunnan maalilaitteet ja jäämiinoitteet. Jostakin syystä jää aina tyhjeni salamannopeasti, kun jostakin hiihteli esille tyytyväisesti hymyävä kadetti räjäytyslaukku kainalossa. Lieneekö paniikki johtunut valmisteluja edeltäneistä, 'herää'-hengen leimaamista räjäytyskokeiluista. Talvi meni, kevät tuli, sydämet suli ja päär siäisen jälkeen oli enää 50 % kurssilaisista rengastamatta. Lomat, sikäli kuin niitä oli, alkoivat jälleen tuntua lomilta. Puolessa välissä toukokuuta lähti kurssi Bromarviin "neuvomaan ja opastamaan maakadetteja rannikkosodankäynnissä", kuten Kadettikoulun johtaja kauniisti sanoi. Ja opetettua tulikin allekirjoittanut ainakin neuvoi eräälle kadetille, millainen on raskaan rannikkotykistöpatterin taktillinen merkki. Kuitenkin kaikitenkin selvisimme kunnialla ko kenttäharjoituksesta, saimmepa pikkuriikkisen kiitostakin, mikä tietenkin lämmitti sydäntä. Kävimme Suomenlinnassa kääntymässä ja lähdimme oikopäätä takaisin Hankoniemelle, tällä kertaa VaaRPston mukana. Jotkut meistä saivat siellä kokea sen miellyttävän tunteen, joka valtaa koko mielen, kun tuli- MERIS Keväinen ja helteinen alkukesän sää on löytänyt vertaisensa Merisotakoulun seinien sisäpuolelta, missä tiukka opiskelu on nostanut hikipisaroita niin koulutettavien kuin kouluttajien otsalle. Lähitulevaisuudessa onkin sitten edessä MeriSK:n kesäleiri, jolloin tiedot ja taidot punnitaan. Merivoimien Esiupseerikurssi 2 päättyi 25. 5. 1963 ja kurssin priimukseksi nousi kovassa kilvassa komkapt Vuorensaari. Merikadettikurssien pulpettikausi päättyi toukokuun alussa ja nyt ovat laivastolinjojen kadetit Mii Ruotsinsalmella merenkulkutaitojaan kasvattamassa. Rt-linja oli koululla pitempään harjoittelemassa käytännön taitojaan. Välillä osallistuttiin KadK:n kenttäharjoitukseen ja erittäin opettavaan Dragsvikin varuskuntaharjoitukseen Vaasan Rannikkopatteriston mukana. Muista tapahtumista mainittakoon Purjehduskauden avajaisjuhlatanssiaiset Katajanokan Upseerikerholla, joihin osallistui koulun johtajan lisäksi runsaasti edustajia osakunnista ja muista akateemisista piireistä. 47. Upseerikurssi on työskennellyt tiiviisti ja eräänä merkittävänä virstanpylväänä mainittakoon laaja sissiharjoitus Pirttisaari Onas alueella. Oppilaskunta on myös toiminut aktiivisesti järjestäen paitsi koulun hengellisen iltapäivän myös eri aloilta luennoitsijoita, jotka osaltaan ovat täydentäneet opiskelua. 22. Kanta-aliupseerikurssin II jakson rt-oppilaat aloittivat opiskelunsa kapt Penttilän johdolla. patteria johtaessaan huomaa ajaneensa väärälle tielle tykkeineen ja kuorma-autoineen tien ollessa kapea kuin kanttinauha ja jonkun älypään ehdottaessa: "Meidän täytyy kääntyä". Sekin leiri meni ohi ja jäljelle jäivät vain moniaat muistot ja arvokkaat opit. Päivä paistaa taas Suomenlinnassa, kun jälleen hääräämme täällä suuntakehien ja muiden mittauskojeiden kanssa. Liikuntakoulutusohjelmaamme on astunut uutuutena soutu suureksi iloksi linjamme johtajalle, joka tyytyväisenä ohjailee nelisoutuaan Suomenlinnan ympäristövesillä niin, että vanhait vallit vain kajahtelevat hänen "hii-op"-huudoistaan. Näin edistyvät opinnot hiljaa jo loppuaan lähestyen. Edessä on elämämme varmasti vaiherikkain kesä leireineen ja laivasto vierailuineen. Mikäpä on ollessa! Käytämme tässä yhteydessä tilaisuutta hyväksemme välittääksemme terveisemme Santahaminassa opiskeleville nuoremmille rt-kadeteille. RANNIKKOTYKISTÖN ALIUPSEERIEN TUTUSTUMISVI E ARAI L U HANGOSSA Rannikkotykistöjoukko-osastojen aliupseerit perheineen suorittivat tutustumisvierailun Hankoon 2. 6. 1963. Vieraat saapuivat Helsingistä ja Turusta linja-autoilla Hangon aliupseerikerholle klo 9.00 nauttien täällä tulokahvit Tervetulotoivotukset lausui Hangon aliupseerikerhon puheenjohtaja yliv J Partanen. Tämän jälkeen siirryttiin yhdysaluksella tutustumaan Russarön patterin olosuhteisiin. Laiturilla oli vastaanottamassa patterin päällikkö kapt J Karvinen toivottaen jokaisen vieraan tervetulleeksi linnakesaareen. Russarön linnaketta ja sen laitteita sekä "Hankoniemen silmää" Russarön majakkaa esittelivät yliv Y Sjöblom ja ylik M Niskanen. Russarön aliupseerit olivat järjestäneet pienoisgolfottelun, johon vieraat ottivat osaa. Kireän kilpailun alkupään järjestys muodostui seuraavaksi: I vääp V eräinen Suomenlinna 92 pist, II vääp Elo Suomenlinna 96 pist, III yliv Linna Suomenlinna 103 pist, IV vääp Saarinen Turku 107 pist, V yliv Partanen Hanko 110 pist, VI ylik Kujanpää Suomenlinna 112 pist. Tulkoon mainituksi, että Russarön aliupseerit eivät ottaneet osaa kilpailuun mahdollisina "ammattilaisina" vaikean radan niksit tuntien. Päivällisen jälkeen siirryttiin takaisin Hangon puolelle, jossa tutustuttiin Hangon kaupunkiin vesitornista katsellen.. Kaupunkia ja sen nähtävyyksiä selosti vieraille sotmest A Hedback. Vielä seurasi tutustumiskäynti Hyvon-kudeneuletehtaaseen, jossa esittelijät mielenkiintoisesti selostivat teollisuuslaitoksen syntyä, toimintaa, tuotantoa ja koneistoja. Tehtaalta tultiin takaisin Aliupseerikerhon suojiin, jossa Hangon Rannikkopatteriston komentaja evl P Heikkilä tervehti vieraita toivottaen heidät tervetulleeksi Hangon varuskuntaan. Esitelmän, 'Hangon kaupunki' esitti yliv K Orpana, valaisten Hangon kaupungin historiaa, nykyisyyttä sekä tulevaisuuden suunnitelmia. Tutustumisvierailu päättyi yhteisen seurustelun ja illanvieton merkeissä. VAASAN RANNIKKO- PATTERISTO Kulunut kevät on VaaRPston osalta sujunut tavanomaisesti, toisin sanoen patteristo on viettänyt sen leirien ja sotaharjoitusten merkeissä. Huhtikuussa oli upseerikokelaille ja vanhemmille ryhmänjohtajille viikon koulutustilaisuus, joka päättyi parin päivän leiriin Malmin maastossa. Toukokuun alussa osallistui osa patteristoa UudJP:n järjestämään koukkaus- ja sissiharjoitukseen östersundomin maastossa. Tämä heti Vapun jälkeen tapahtunut maastomarssi oli varsinkin upseerikokelaille virkistävä ja opettava tilaisuus, jossa Kesäleiri on meneillään ja sitten jatkuukin koulutus koulutuslinnakkeellamme yhdessä rtkadettien kanssa. Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä Merisotakoulu osallistui kokonaisuudessaan 45. vuotisjuhlaparaatiin Helsingissä. käytännössä päästiin yhteistoimintaan jalkaväen kanssa vaikeissa olosuhteissa. Toukokuussa oli sitten patteriston oma tykistöleiri Porkkalassa kauniin kesäisen sään vallitessa. Ammunnat, joita oli seuraamassa uusi tykistön tarkastaja, kenraalimajuri Reino Hirva, onnistuivat melko hyvin ja mieliala oli hyvä, kuten yleensäkin näin keväällä. Viikon hengähdystauon jälkeen osallistui patteristo UudPr:n järjestämään sotaharjoitukseen Hankoniemellä. Koko harjoituksen ajan vallitsi mitä kesäisin hellesää. Sotaharjoitusta kävivät puolustusvoimain komentaja ja 2. D:n komentaja seuraamassa. Elokuussa lähtee patteristo kauniiseen Lappiin kilvoittelemaan kenttätykistön kanssa tykistöammunnoissa ja syyskuussa odottaa 2. D:n suuri sotaharjoitus Rauman suunnalla. Patteriston 2. patterin päällikkö, kapteeni Arvi Karhuaho, siirtyy eläkkeelle ja siviilielämän palvelukseen heinäkuussa pitkän ja tunnollisen palveluksen jälkeen. Patteriston aseteknikko Jalmari Moilanen on siirretty 1.4.63 Pääesikunnan suojelutoimistoon. 10 11
Vehßkjua - > VAX H O LM ASTA Tukholman saaristossa, Tukholmasta n 40 km itäkoilliseen sijaitseva Vaxholman kaupunki on Suomenlinnan kummikaupunki. Näiden kesken on viime vuosina virinnyt vilkas kanssakäyminen. Keväisin on joko sieltä tullut seurue Suomenlinnaan tai päinvastoin. - Niinpä v 1959 oli 11-henkinen seurue Vaxholmassa (osan ajasta Tukholmassa), viime vuoden keväällä ennen Juhannusta oli 12-henkinen tennisseurue Suomenlinnassa ja nyt 8 16 kesäkuuta 22 henkeä vastavierailulla Vaxholmassa. Vaxholma on talvella 4000 ja kesällä 24 000 asukkaan idyllinen pikkukaupunki, muistuttaen meillä ehkä eniten Hankoa. Se on pienuudestaan huolimatta vireä kaupunki. Todistuksena tästä ovat siellä toimivat 100 eri yhdistystä. Kesäisin kaupunki on vilkas turistikeskus ja huvila-asukkaiden lisäksi tukholmalaisten virkistyspaikka, jonne pääsee sekä maanteitse että meritse. Meillä suomalaisilla on omat ennakkoluulomme ruotsalaisia kohtaan, mutta täytyy heti sanoa, että vaxholmalaisiin nähden nämä ennakkoluulot heittävät täydellisesti "'volttia". On vaikea kuvitella vieraanvaraisempia ja ystävällisempiä ihmisiä kuin vaxholmalaiset ainakin meitä suomenlinnalaisia kohtaan. Jo vuosi sitten huomasimme, että vaxholmalaiset ovat sangen miellyttäviä ihmisiä, mutta nyt; tämä ylitsevuotava sydämellisyys sai meidät tuntemaan itsemme suorastaan noloiksi. Sunnuntaiaamuna 9. 6. saavuttuamme Tukholmaan Skeppsbron laituriin olivat isännät meitä vastassa. Heidän seurassaan ajoimme linjaautolla Vaxholman Raatihuoneen torille. Täällä meitä tervehti nuorisotorvisoittokunta. Tervehdyspuheitten jälkeen tutustuimme Raatihuoneella jokainen meidät koteihinsa majoittaviin isäntiimme. Alkupäivien pääohjelmana olivat tennisottelut, mitkä tasaväkisyydestään huolimatta yhtä lukuunottamatta suomenlinnalaiset hävisivät (edellisenä vuonna kuitenkin 8 7 suomenlinnalaisten hyväksi). Lounaat ja illalliset eri ravintoloissa tarjosivat isännät, ts kukin vuorollaan näistä 100 yhdistyksestä. Illallisten jälkeen jatkui rattoisa seurustelu aina pikkutunneille saakka päättyen usein jonkun vieraanvaraisen isännän kotona. Täytyy sanoa, että vapaa-aika jäi näin kovin vähäiseksi. Torstain vietimme Tukholmassa, jossa aamupäivällä oli ohjelmassa tutustuminen kuninkaanlinnaan ja Suurkirkkoon. Loppupäivän vietti jokainen siellä oman ohjelmansa mukaan. Perjantaina 14. 6. oli mielenkiintoinen tutustuminen Vaxholman 1500-luvulta peräisin olevaan vanhaan linnoitukseen, jonka nähtyään vanhan sotamarsalkka v Moltken kerrotaan toisen kerran elämässään nauraneen ensimmäisen kerran se tapahtui, kun hänen anoppinsa kuoli. Vanha linnoitus on kuitenkin hyvin komea muistuttaen meidän omia vanhoja linnojamme, kuten Turun linnaa ja Olavin linnaa. Linnaa kunnostettiin parasta aikaa rt. museoksi. Aikaisemmin museo sijaitsi viereisellä Rindön saarella Oskar-Fredriksborgissa Aamupäivän tutustumisretki päättyi upseerikerholla tarjottuun lounaaseen, missä isäntänä toimi paikallisen rt-rykmentin komentaja, eversti Curt Karlberg. Minulla oli ilo tällöin ojentaa RtUY:n lahjana rykmentille "Suomen Rannikkotykistö 1918 19'58" ja "Rannikkotykistön vuosikirja IX-1962". Perjantai-iltapäivällä oli kiertoajelu Vaxholmassa ja jalkapallo-ottelun seuraaminen, jonka yhteydessä tapahtui myöskin köydenveto-ottelu Suomenlinna Vaxholm. Tämä päättyi tasapeliin 1 1. Unohtumaton viikko päättyi illalliseen Vaxholman hotellissa, jossa isäntien vieraanvaraisuus saavutti riemuvoittonsa. Suomenlinnalaisten puolesta huolehti koko matkan aikana ohjelmasta suurta suosiota saavuttaen "Sveaborgs blandade tenniskör." Lauantaina heitimme kaihoisat jäähyväiset isännillemme Vaxholmassa ja Tukholmaan saakka saattamaan tulleille Skeppsbrolla. Matka oli kertakaikkiaan onnistunut. VV TEIKARISSA KESÄLLÄ 1944 Teikarsaaren taistelujen aikana heinäkuussa 1944 joutui silloisen RannJP:n komentaja, majuri Tulikoura, komentopaikaltaan Vilaniemestä lähettämään erään käskyn Melansaaressa silloin taistellut johtaneelle kapteeni Hoikkalalle. Käsky oli sen laatuinen, että asialle lähetettiin pataljoonan lähettiupseeri, luutnantti Palosaari. Hän lähti moottoriveneellä matkalle, mutta aivan lähellä Melansaarta hyökkäsi parvi venäläisiä Il-koneita ja pudotti lastinsa veneen niskaan. Näytti siltä, että vene varmasti häviää olemattomiin, koska vesi kuohui joka puolella sen ympärillä. Mutta eipäs vain. Kun mylläkkä oli ohitse, ajoi vene kaikessa rauhassa rantaan. Sen keulassa istui luutnantti Palosaari roikotellen jalkojaan veneen reunalla ja lauleskeli: "Is geht alles voruber, es geht alles vorbei..." RANNIKON PUOLUSTAJA RtUY:n ja Rannikon Puolustajain Killan tiedotuslehti n:o 1/63 Päätoimittaja evl V Vuorela, Suomenlinna, VaaRPsto Toimittajat: kapt M Lappalainen, Helsinki, PE Levikki: n 1200 kpl ltn J Niska, Suomenlinna, MeriSK Helsinki 1958. Maalaiskuntien Liiton Kirjapaino.