LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y:N TIEDOTUSLEHTI

LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y:N TIEDOTUSLEHTI N:O 1/2015 2/2004 1/2005 Roosa nauha -keräys ennäysulokseen 35-vuoias Sykerö uo iloa syöpälapsille Veraisuella yhdessä eeenpäin HPV-rokoe apuna syövän ehkäisyssä Nuori leski-isä oppi pyöriämään arkea Lahjoiamalla aua meiä auamaan

2-2015 - N:o 1 Vapaaehoisoiminaa parhaimmillaan Syöpäjärjesöissä avoieena on syövän voiaminen. Syövän voiaminen on ajauksena moniahoinen. Se voi arkoiaa ennalaehkäisyä: jos emme ee miään, syöpään sairasuneiden määrä voisi olla paljon suurempi. Syöpään sairasuneen elämässä syövän voiamisesa ulee henkilökohainen asia. Syöpäyhdisyksen ehävä poilasjärjesönä on olla rinnalla kulkija ja ukija siinä, eä syöpä sairauena voieaan avalla ai oisella. Syöväsä parannuaan ai audin kanssa opiaan elämään, niin eei se hallise arkea liikaa. Oikea ja riiävä ieo on ensiarvoisa. Lounais-Suomen Syöpäyhdisys on ärkeä erikoissairaanhoidon kumppani ensiiedon, erilaisen esieiden, neuvonnan ja uen anajana sekä sopeuumisvalmennuskurssien järjesäjänä. Arkielämään paluussa parhain apu saadaan kuienkin veraisila, ihmisilä, joka ova ise kokenee syövän. Syöpäjärjesöjen ehävä on mahdollisaa veraisen oimina ja veraisuki. Veraisuus on sponaania, sydämesä ja kokemuksesa lähevää oisen ihmisen auamisa ja kohaamisa. Veraisuki aas on järjeselmällisesi ohjaua oiminaa. Siinä veraisela edellyeään soviua osaamisa ja apaa oimia, hän on saanu siihen kouluuksen. Näiden kahden ärkeän roolin selkeyäminen on meillä ämän vuoden avoie, joka näkyy kouluuksessamme sekä paikallisosasojen ja poilaskerhojen yheisissä apaamisissa. Lukemalla juu Salon paikallisosason ja lapsisyöpäpoilasperheiden kerho Sykerön oiminnasa saa hyvän käsiyksen yhdisyksen oiminnasa juuri poilasjärjesönä. Missä kaikkialla haluaa vapaaehoisesi omalla ajallaan vaikuaa ja millä avoin? Siiä alkaakin kolmannen sekorin monimuooisuus ja rikkaus, johon myös nuore mahuva mukaan akiivisina oimijoina. Tule iäsä riippumaa mukaan vaikuamaan kansalaisjärjesön jäsenenä ja osallisu ärkeään vapaaehoisyöhömme omalla avallasi! Toimiusjohaja Tiina Surakka, Lounais-Suomen Syöpäyhdisys r.y. Frivilligverksamhe när den är som bäs Cancerorganisaionerna har som mål a vinna över cancern. Som anke är de a man övervinner cancern mångfaceerad. De kan beyda förebyggande ågärder: om vi ine gör någo, skulle anale insjuknade kunna vara mycke sörre. För dem som insjukna blir de en personlig sak a övervinna cancern. Som paienorganisaion är de cancerföreningens uppgif a så vid paienens sida och a söda anken på a cancersjukdomen kan övervinnas på e eller anna sä. Man kan boas från cancer eller lära sig a leva med sjukdomen så a den ine dominerar vardagen för mycke. Rikig och illräcklig informaion är yers vikig. Sydväsra Finlands Cancerförening är en vikig samarbesparner för specialsjukvården då de gäller a ge inledande informaion, olika broschyrer, rådgivning och söd sam som organisaör av anpassningsräningskurser. Den bäsa hjälpen för a åergå ill vardagen fås emellerid av personer som vari i samma siuaion dvs. av personer som själva har upplev hur de är a ha cancer. Cancerföreningarnas uppgif är a möjliggöra södverksamhe och kamrasöd. Med södverksamhe avses här en sponan och genuin vilja a hjälpa och bemöa en annan människa och a dela med sig av sin erfarenhe. Kamrasöd är sysemaisk handledd verksamhe. Personer som fungerar som kamrasöd förvänas ha en viss överenskommen kunskap och handlingsmodell som de få ubildning i. Klarläggande av dessa vå vikiga roller är e av våra mål dea år, vilke syns i våra ubildningar och på de gemensamma möena med lokalavdelningarna och paienklubbarna. Genom a läsa ariklarna om verksamheen vid Salos lokalavdelning och klubben för barncancerpaiener Sykerö får man en bra uppfaning om föreningens verksamhe uryckligen som en paienorganisaion. AUTETAAN SUOMEA YHDESSÄ Sääsöpanki jakava joka vuosi osan voiosaan paikallisesi niille, joka apua arviseva. Haluamme kusua sinu avuksemme pääämään, mihin apumme piäisi sinun koipaikkakunnallasi kohdisaa. Osallisu äänesämällä osoieessa saasopankki.fi/facebook ai poikkea konorissamme. Äänesäneiden kesken arvomme kolme 300 euron rahasosijoiusa. Liedon Sääsöpankki Kaarina Lieo Loimaa Naanali Paimio Raisio Turku www.saasopankki.fi/liedonsp P. 010 430 900 *) *) 8,35 sn/puh. + 6 sn/min., makapuhelimisa 8,35 sn/puh. + 17,17 sn/min. maailman ensimmäinen EKO-MONITOIMILAITE ulosa ai kopioi ja PYYHI PAPERI TYHJÄKSI käyä paperi uudelleen JOPA VIITEEN KERTAAN Frågan är hurdan frivilligarbee man vill dela i på sin friid och på vilke sä? De är jus här som den redje sekorns mångsidighe och rikedom börjar och som även de unga kan a del i som akiva akörer. Kom med oberoende av ålder. Som medlem i en medborgarorganisaion kan du för egen del påverka och dela i vår vikiga frivilligarbee! Verksällande direkör Tiina Surakka, Sydväsra Finlands Cancerförening r.f. Seiskarinkau 35, 20900 Turku puhelin (02) 2657 666 (keskus) Sähköposi: iina.surakka@lssy.fi Pääoimiaja: Tiina Surakka Toimiussiheeri: Aleksi Rajamäki Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdisys r.y. Painos: 250.000 Painopaikka: Turun Sanoma Lue leheä verkossa: lssy.fi/jasenille/julkaisu Seuraava lehi ilmesyy syyskuussa 2015 KANNEN KUVA Nuore vapaaehoise Elina Ala-Juusela (vas.), Mikko Kairas ja Maria Luosarinen kampanjoiva hyvän asian puolesa HK Areenalla lokakuussa. Kuva: Aleksi Rajamäki Toshiba TEC Nordic AB, Finland www.oshibaec-nd.com Joukahaisenkau 6, 20520 TURKU Puh. 010-568 5000 Pyydä esiely ai lisäieoja: juha-pekka.makela@oshibaec-nd.com

N:o 1-2015 - 3 TAPAHTUMIEN VILINÄSSÄ Teksi: Aleksi Rajamäki Kuva: Tiina Surakka, Niina Ollikainen, AR Ysävänpäivänä kuljeiin yhdessä eeenpäin Kavlila 12 000 euroa syöpäsairaille lapsille Elinarvikekonserni Kavli haluaa lahjoiuksellaan ukea Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen lapsisyöpäpoilasperheiden kerho Sykerön oiminaa. Vara suunnaaan pienen syöpäpoilaiden ja heidän läheisensä aloudelliseen ja henkiseen auamiseen. Kavli-konsernin omisaa sääiö, joka jakaa osan konsernin uooisa hyvänekeväisyyeen vuosiain. Sääiön pääavoieena on rahoiaa humaniaarisa avususyöä, kuluuria ja lääkeieeellisä ukimusa. Lisäksi konserni avusaa paikallisesi valisemiaan koheia. Lasen ja nuoren hyvinvoinnin edisäminen on meille ärkeä lahjoiuskohde, ja siä olemme ukemassa henkilökunamme aloieesa. Kavlin Turun oimipise osallisuu ensimmäisä keraa lahjoiuksen kohdenamiseen. Kavli muisi rahalahjoiuksella myös Lasenklinikoiden Kummeja Ysävänpäivä 14. helmikuua oli oikea superlauanai, kun Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen yönekijä ja vapaaehoise jalkauuiva kaheen kauppakeskukseen Turun alueella: Hansaan ja Myllyyn. Kauppakeskus Hansassa yhdisys esieli palveluiaan eriyisesi veraisukioiminnan näkökulmasa. Päivän eemana oli Yhdessä eeenpäin. Hansaorille leviäyyneessä yleisöapahumassa kuuliin muun muassa veraisukihenkilöiden haasaeluja sekä musiikkia Timo Raualan ulkisemana. Paikan päällä oli mahdollisuus jäää kannususerveise syövän kanssa kamppaileville. Myllyssä sen sijaan muiseiin syöpäsairaia lapsia ja nuoria perineisellä uoliapahumalla. Kansainväliseen lasen syövän päivään liiyvässä empauksessa yleisön nähäville aseeliin punaisia ja sinisiä uoleja, joka edusiva niiä yöjä ja poikia, joka ova sairasunee syöpään edelävän vuoden aikana. Tapahuman järjesi Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen lapsisyöpäpoilasperheiden kerho Sykerö, joka lahjoii osan päivän lipaskeräysuoosa Aamu Suomen Lasen Syöpäsääiölle. Kauppakeskuksessa oli uolien lisäksi esillä pienen syöpäpoilaiden aiseluarinoia. Moni osoksilla ollu pysähyi lukemaan arinoia ja anoi oman panoksensa lasen syövänhoidon ukemiseksi, keroo Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksessä vasikään lapsiperhekoordinaaorina aloianu Niina Ollikainen. Ollikaisen ehäviin kuuluva muun muassa lapsisyöpäpoilasperheille suunnaun virkisysoiminnan ja veraisuen koordinoiminen sekä iedoaminen. Kevään aikana aloian ryhmäoiminnan nuorille ja nuorille aikuisille yhdessä veraisukihenkilön kanssa. Lisäksi avoieena on suunniella ja käynnisää Arjen ysävä -oiminaa, jossa arjoaan apua syöpäpoilaille ja heidän perheilleen sairauden ja hoiojen aikana. ja Icehears ry:ä, keroo Turun yksikön ehdaspäällikkö Oui Prykäri. Sykerö on syöpäsairaiden lasen vanhempien vuonna 1980 perusama poilaskerho, joka arjoaa syöpälapsiperheille muun muassa virkisysä ja veraisukea. Kerhon keskeisenä avoieena on uoda syöpään sairasuneelle edellyyksiä elää mahdollisimman normaalia elämää raskaisa hoiojaksoisa ja infekioerisyksesä huolimaa. Lapsen ja nuoren vakava sairasuminen vie myös vanhempien voimavaroja. Tämänkalaisilla lahjoiuksilla pysymme kokonaisvalaisesi ukemaan perheiden jaksamisa järjesämällä muun muassa erilaisia infekioriskiömiä apahumia ja keskuseluilaisuuksia, Sykerön puheenjohaja Mikko Pohjanheimo iloisee. Kavli on O. Kavli og Knu Kavli s Almennyige Fond -sääiön omisama elinarvikekonserni, joka Syöpäyhdisys esiäyyi oiminapäivässä Lounais-Suomen Syöpäyhdisys järjesi ensimmäisen kerran oiminapäivän, jossa maakunnallisa syövän vasaisa yöä esieliin eri oimialojen, paikallisosasojen ja vapaaehoisyönekijöiden näkökulmasa. Toiminapäivä pideiin Meri-Karinassa lauanaina 11. lokakuua. Päivän aikana kuuliin ieoiskuja muun muassa kurssi- ja vapaaehoisoiminnasa, saaohoidosa, luoamushenkilönä oimimisesa sekä Meri- Karinan ruoka-, juhla- ja ravinolapalveluisa. Tapahumassa oli myös mahdollisuus juuaa vasuuhenkilöiä ja ilmoiauua vapaaehoisyönekijäksi. Halusimme paisi esiellä palveluarjonaamme myös keroa jäsenisölle, miä yhdisyksessä Syöpäsääiön viime vuoden Roosa nauha -keräys innosi suomalaisia ukemaan syöpäukimusa ja rinasyöpään sairasuneia paremmin kuin koskaan aikaisemmin; kokoon saaiin 1 150 000 euroa. Keräyksen ulosa kasvaiva eriyisesi yksiyisen ihmisen ekemä lahjoiukse ja nauhamyyni. Roosa nauha on Syöpäsääiön apahuu ällä hekellä ja mihin suunaan ollaan menossa, iivisää uuena oimiusjohajana viime vuoden oukokuussa aloianu Tiina Surakka. Toiminapäiväsä on arkoius ehdä perinne. Tapahumapaikkana on myös änä vuonna Meri- Karina ja ajankohana lokakuu. Yhdisyksen on luonevaa esiellä monipuolisa oiminaansa juuri silloin, sillä lokakuun oisena lauanaina vieeään vuosiain kansainvälisä saaohoiopäivää. Lokakuu on myös Roosa nauhan kampanjakuukausi. Hirvensalossa sijaiseva Meri-Karina on Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen omisama oimina- ja palvelukeskus, jonka kampusalueella oimiva ehoseun palveluasumisen koi Karinarana, unneuin keräyskampanja, jonka uoolla ueaan koimaisa syöpäukimusa. Tieeellinen ukimus on syövän ehkäisyn, varhaisen oeamisen, diagnosiikan, hyvien hoiojen ja poilaiden kunouumisen perusa. Viime vuonna Roosa nauha -rahasosa jaeiin ukimusapurahoja yheensä 560 000 euroa. Roosa nauha -keräyksellä rahoieaan myös Syöpäjärjesöjen valakunnallisa, maksuona neuvonapalvelua sekä maakunnissa ehävää neuvonaa. Syöpäjärjesöjen neuvonahoiaja auava syöpään sairasuneia ja heidän läheisiään sairauden eri vaiheissa. Osalla uoleisa paloi kynilä syöpään menehyneen muisoksi. Idea Kansainvälisen lasen syövän päivän vieosa on lähöisin syöpäsairaiden lasen vanhempien kansainväliselä kaojärjesölä ICCCPO:la. Kansainvälisä lasen syövän päivää vieeiin ny jo 14. kerran yli 60 maassa. Vuoden 2015 eemana oli hoioyön ukeminen, joa mahdollisimman moni syöpään sairasunu lapsi paranuisi ulevaisuudessakin. Suomessa syöpään sairasuu joka vuosi noin 150 lasa. Heisä kolme neljäsä paranee. Hansaorilla jaeiin ieoa Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen veraisukioiminnasa. Kavli Oy myönsi 12 000 euron lahjoiuksen lapsisyöpäpoilasperheiden kerho Sykerölle lasen oikeuksien päivänä 20. marraskuua. Paikalla oliva poilaskerhon puheenjohaja Mikko Pohjanheimo (vas.) Nisse-poikansa kanssa, ehdaspäällikkö Oui Prykäri sekä Turun oimipiseen henkilökunaa. saaohoioon erikoisunu Karinakoi ja Pyhän Henrikin ekumeeninen aidekappeli. Lounais-Suomen Syöpäyhdisys ekee yöä syöpäpoilaiden ja heidän läheisensä hyväksi arjoamalla muun muassa eriyiskouluuksen saaneiden ammailaisen apua sopeuumisvalmennuskursseilla. Forssan paikallisosason mieskuoro Enise nuore kajaui vierailijoiden iloksi uudisuneella Heikin Pihalla. Roosa nauha -keräys uoi uuden ennäyksen Vaikka Roosa nauhan virallinen kampanjoini osuu lokakuulle, rahasoon voi ehdä lahjoiuksia ympäri vuoden: Syöpäsääiö FI20 2344 1800 0032 29 (viie 5445). Lue lisää osoieesa www.roosanauha.fi. valmisaa muun muassa sulaejuusoja, mausekasikkeia, majoneesia sekä riisi-, kaura- ja soijapohjaisia valmiseia. Yhiöllä on oimipiseiä Norjassa, Ruosissa, Suomessa ja Isossa-Brianniassa. TPS puki hallin ja pelaaja pinkkiin Roosa nauha -päivää vieeiin perjanaina 10. lokakuua, jolloin rinasyöpää vasaan aiselevaa kampanjaa vauhdii muun muassa TPS yheisyössä Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen, Terveysalon, Avis Auovuokraamon, Vilperi Digimedia Oy:n ja Lumenen kanssa. TPS eki ennennäkemäömän hyvänekeväisyysempauksen pukemalla pelaajansa ja koko HK Areenan pinkkiin koioelussaan Bluesia vasaan. Vaaleanpunaisen pelipaiojen huuokauppauoo meni lyhenämäömänä hyvänekeväisyyskeräykseen. Roosa nauha -kampanjan unnus on nimensä mukaisesi roosan värinen silkkinauha. Päivän oelussa monen akin pielusa korisikin Minna Parikan suunnielema vaaleanpunainen rusei, joia sai osaa Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen vapaaehoisyönekijöilä. Kampanjaa saaoi ukea myös osallisumalla lipaskeräykseen. Tempauksen suojelijana oimi Minna Arve.

4-2015 - N:o 1 Ilmoiauumise ja lisäiedo: Makari Oy puh. 2657 913 Raskauden hormoniehkäisy sekä kohoaa eä pienenää syöpäriskiä Makanjohaja: Pirkko Hallanoro Lounais-Suomen Syövänorjunasanoma Uude hieno, muodikkaa peruukkimalli Peruukin pohja muooillaan asiakkaan päänmuooon sopivaksi. Peruukin hiukse leikaaan asiakkaan haluamaan malliin. Monipuolinen ja muodinmukainen Liikkeesämme saaavana kaikki PERUU K K I L I IKE Suomeen uoava peruukkimalliso. Laadukkaa monofilamen-peruuki Heioimiuksessa laaja varaso. anava luonnollisen ilmeen Nykyaikaise muodikkaa malli Revlon, Ellen Wille, Dimples, LaadukasAdolfo, kesävä maeriaali Henri Naural Image, Wig, OmaMargu, pesu- ja hoiouoee Ehkäisyvalmiseiden syöpä- ja veriulppariskeisä kohisaan ajoiain runsaasi. Osa raskauden ehkäisyssä luoeavaksi unneujen hormonaalisen ehkäisyvalmiseiden syöpäriskeisä unneaan, lisää ieoa kuienkin arviaan. Muisaa kuienkin kannaaa, eä syöpäriskiin vaikuava myös mone elinapaekijä, kuen upakoini, runsas alkoholin käyö, ylipaino ja vähäinen liikuna, joihin nainen voi ise vaikuaa. Hormonaalisella ehkäisyllä arkoieaan joko ns. yhdiselmäehkäisyä, jossa ehkäisyvalmiseessa on sekä esrogeenia eä kelarauhashormonia, ai pelkäsään kelarauhashormoniehkäisyä. Yhdiselmäehkäisyn valmisee ova yypillisimmillään ableeja, mua niiä on saaavilla myös 18laasareina ai emäimeen laieavana ehkäisyrenkaana. Kelarauhashormoniehkäisyvalmisee ova joko ableeja ( minipilleri ) ai implaneja (ihon alle asenneava ehkäisykapseli ai hormonikierukka). Rinasyöpäriski nousee hieman Yhdiselmäehkäisyn on ukimuksissa odeu lisäävän hieman rinasyöpäriskiä. Riski häviää vähiellen kymmenen vuoden kuluessa käyön lopeamisesa. Koska rinasyöpä on harvinainen alle 40-vuoiailla naisilla, joka ova yypillisimpiä yhdiselmäehkäisyn käyäjiä, on vähäisen riskin lisäänymisen vaikuus odeuihin syöpäapauksiin pieni. Myös kohdunkaulansyöpää odeaan jonkin verran enemmän yhdiselmäehkäisyn käyäjillä kuin ehkäisyä käyämäömillä naisilla, mua on epäselvää, onko ehkäisyn käyö isenäinen riskiekijä, vai onko kysymyksessä voimakkaampi alisuminen papilloomavirukselle suojameneelmän (kondomin) puuuessa. Munasarjasyöpäriski laskee jopa puoleen Yhdiselmäehkäisyn munasarjasyöpäriskiä vähenävä vaikuus on luoeavasi osoieu. Ly- hyaikainenkin yhdiselmäehkäisyn käyö pienenää naisen munasarjasyöpäriskiä, ja yli viiden vuoden käyön on arvioiu lähes puoliavan naisen elämänaikaisen munasarjasyöpäriskin. Vaikuus perusuu ovulaaion esoon, sillä naisen elämän aikana apahuneiden ovulaaioiden määrä kasvaaa munasarjasyöpäriskiä. Vasaavaa hyöyä ei saada pelkällä kelarauhashormoniehkäisyllä, jonka ehkäisyvaikuus ei perusu munasolun iroamisen esoon. Kelarauhashormoniehkäisyn syöpävaikuuksisa ei vielä ole riiäväsi ieoa, keroo doseni, naisenauien erikoislääkäri Annika Auranen. Neuvona, opasus jahairline kampaamopalvelu Raquel Welch, EERIKINKADUN Raquel Welch European Collecion Ma-To 10-17 Pe 10-16 www.peruukkiliikehyvarinen.fi Punarissa mona asiaa Hormonaalinen ehkäisy lisää siis hieman rinasyöpäriskiä. Kohdunkaulan syövän ilmaanumiseen hormonivalmiseiden vaikuuksia ei äysin unnea. Munasarjasyövän riskiä yhdiselmävalmiseiden käyö saaaa jopa puoliaa. Tärkeää on kuienkin huomaa, eä ehkäisyn rinnalla on monia asioia, joihin nainen voi syöpäriskissään ise vaikuaa. Lopeamalla upakoinnin, rajoiamalla alkoholin käyöä, syömällä erveellisesi ja liikkumalla runsaasi voi ise pienenää riskiä sairasua erilaisiin syöpiin, iivisää Annika Auranen. Doseni Annika Auranen luennoi aiheesa Tyks ukii ja hoiaa -yleisöluenosarjan ilaisuudessa joulukuussa 2014. Teksi: Tuula Vainikainen Fordi Turun alueella myy ja huolaa LAAKKONEN. Laakkonen TURKU Nikkarinkau 1, Raisio Ford-myyni 010 214 7850 Puheluhinna 010 yriysnumeroon: Kiineän verkon liiymäsä 8,35 sn/puh + 6,00 sn/min. Makaviesinverkon liiymäsä 8,35 sn/puh + 17,17 sn/min. Hinna sisälävä arvonlisäveron 24 %. T E R V E T U L O AM E H I L ÄI S E E N! Sähköisesä ieopalaueesa ukea syöpäpoilaille E l ämä e i aina s uju s uunni e l mie n muk aan.m o nipuo l is e pal v e l ummeja mo iv o i une e as ian un ijammeo v a uk e nas i aina,k un apua arv i s e. Rinasyöpää sairasavan poilaan sädehoioa koskevan iedon asoa voiiin lisää e-ieopalaueen avulla. Tiedon lisääminen kohoi myös psykososiaalisa hyvinvoinia. Tämä kävi ilmi TM Mervi Siekkisen joulukuussa arkaseusa väiösukimuksesa. Samaa palauesyseemiä voiaisiin käyää muidenkin syöpien hoidon ja kunouuksen ukena. Sädehoioa saavien poilaiden hoidon laaua voidaan kehiää arjoamalla poilaille ieoa sähköisen e-ieopalaueen avulla. Palaue lisäsi ieoa eriyisesi sädehoidon sivuvaikuusen isehoidosa, vähensi ahdisusa ja paransi elämänlaaua varsinkin sädehoidon jälkeen. Syövän hoidossa käyeään yleisesi sädehoioa kasvaimen kirurgisen poison ja lääkehoidon rinnalla. Suomessa sädehoioa saa vuosiain yli 16 000 syöpää sairasavaa. Sädehoidon ekninen hoioympärisö ja hoidon aiheuava haiavaikuukse heräävä pelkoja, joka heikenävä poilaan hyvinvoinia. Sädehoiojakso voi kesää viikkoja, mua yksi käynikera kesää vain kymmenen minuuia. Siinä ajassa poilaan iedonarpeisiin ei välämää ehdiä vasaa, eikä arvioida, onko poilas ymmäräny saamansa iedon. Tämä olisi kuienkin ärkeää, joa poilas pärjäisi hoiojen jälkeen koona, pohii Mervi Siekkinen. Siekkinen kehii väiösukimuksessa sähköisen e-ieopalaueen, joka sisälsi ieoesin ja siiä saaavan palaueen. e-tieopalaueeseen kooiin ieoa sädehoidosa, joka vasasi rinasyöpää sairasavien poilaiden odouksia. Tukimuksessa selvisi, eä sädehoiopoilaa odoava varsinkin biofysiologisa ja oiminnallisa ieoa esimerkiksi siiä, unuuko säeily, millaisia haiavaikuuksia se aiheuaa ja mien niiä voi ise hoiaa. Mien oimia arjessa sädehoiojakson aika- Eerikinkau 9 20100 Turku Wiklundin puh. 231 9277 viereinen valopiha Ma-To 10-17 Pe 10-16, la sulj. Eerikinkau 9 B 20100 Turku Puh. 231 9277 na ja sen jälkeen kiinnosi myös, keroo Siekkinen. e-tieopalaueen lopullinen sisälö muovauui yheisyössä ammailaisen ja rinasyöpää sairasavien poilaiden kanssa sädehoioyksikössä sekä syöpäyhdisyksen veraisukiryhmässä keskuselujen ja koeesauksen jälkeen. Tieoesi ennen sädehoioa Sädehoioa odoava poilas sai linkin e-ieopalaueeseen sähköposiinsa. Läheysä linkisä aukesi e-ieoesi, jonka väiämiin poilas vasasi kyllä ai ei. Jokaisen vasauksen jälkeen hän sai palaueen, joka keroi oikean vasauksen ja lisäieoa väiämän aiheesa. e-tieoesiin osallisuneiden iedonasoa, ahdisusa ja elämänlaaua verraiin sädehoiojakson pääyyä ja kolmen kuukauden kuluua hoidosa konrolliryhmään, joka oli saanu normaalia poilasohjausa. Tulokse oliva posiiivisia, ja e-ieopalaue hyödyi poilaia riippumaa siiä, mikä oli esimerkiksi poilaan ikä ja kouluus ai kuinka hän osasi käyää inerneiä. Siä voidaankin suosiella normaalin poilasohjauksen ueksi niille rinasyöpää sairasaville poilaille, joilla on käyössä sähköposi. Sama meneelmä on varmasi käyökelpoinen muidenkin syöpäauien hoidon ukena, iivisää Siekkinen. Teksi: Tuula Vainikainen V araa aik ao s o i e e s a me h il aine n. fi ai nume ro s a0 1 04 1 40 0. T urk u,k auppias k a u 8 me h il aine n. fi S o i ok iin e än v e rk o nl ii y mäs ä0, 0 8 / puh.+0, 0 6 / min. M a k apuh e l inl ii y mäs ä0, 0 8 / puh.+0, 1 7 / min. TUE LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN TOIMINTAA lahjoiamalla ee hyvää! Syöpäpoilasoimina TOP FI31 5713 4520 0120 54 Lapsisyöpäpoilasoimina TOP FI51 5713 4520 0130 52 Tukimusoimina TOP FI83 5713 4520 0161 62 Saaohoiooimina TOP FI82 5710 0420 0697 00 Tuusu neisivuihin: www.lssy.fi

N:o 1-2015 - 5 ENEMMÄN MAKUJA ELÄMÄÄSI. Omisajan käynikori KIITOS, ETTÄ VALITSET PAIKALLISTA HOITOA. Eloni peruseiin keväällä 2013, joa Turussa olisi jälleen paikallinen koko perheen lääkäriasema. Työllisämme jo yli 150 erveydenhuollon ammailaisa: lääkäreiä, asianunijoia ja hoiohenkilökunaa. Olemme iloisia, eä niin mone yriykse ja yksiyisasiakkaa ova löyänee meidä. Valisemalla urkulaisen ja suomalaisen Elonin sinäkin ue paikallisa yöllisymisä ja koiseuumme elinvoimaa. Avoinna ma o 8 20, pe 8 18, la 10 15, su 12 16. Puhelinajanvaraus aukeaa 1 h aikaisemmin. VARAA AIKA: 02 4844 500 ai www.eloni.fi Yliopisonkau 20, Kauppakeskus Hansan 3. krs.

6-2015 - N:o 1 Moikoisen Syövänukimussääiö jakoi vuoden 2014 apuraha Lähes 80 000 euroa alueelliseen syöpäukimukseen Moikoisen Syövänukimussääiö r.s. ukee Varsinais-Suomessa ehävää syöpäauien ieeellisä ukimusyöä yheensä 76 000 eurolla. Vuoden 2014 apuraha myönneiin perineisessä Lounaissuomalaisen Syövänorjunapäivän ilaisuudessa 14. joulukuua. Syövän ehkäisy, sen varhainen oeaminen, ehokas ja hyvän elämänlaadun säilyävä hoio sekä kunouus perusuva ukimukseen, jonka varaan myös Lounais-Suomen Syöpäyhdisys perusaa oiminansa, Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen halliuksen puheenjohaja, kauppaneuvos Riso Korpela avasi juhlailaisuuden. On arvioiu, eä vuonna 2020 syöpään sairasuu Suomessa vuosiasolla yli 33 000 ihmisä ja syövän aiheuama kusannukse kasvava noin 1,5 miljardiin euroon vuodessa. Keskuudessamme on enisä enemmän syöpäpoilaia, ja heidän määränsä lisäänyy edelleen. Nykyaikaisin keinoin yhä useampi syöpäpoilas pysyään hoiamaan. Toivon apurahojen edesauavan saajiensa määräieoisa yöä syövän ongelman rakaisemisessa. Keskiössä nuore ukija Väiöskirja-apurahoja jaeiin kahdeksalle ja ukimusapurahoja neljälle syöpäukijalle. Lisäksi myönneiin neljä maka-apurahaa. Eusijalla oliva väiöskirjojen ekijä ja nuore väiellee syöpäukija. Suurimman yksiäisen ukimusapurahan, 14 900 euroa, sai filosofian ohori Saara Hämälisö syöpäsolujen lysosomeja, soluille elinärkeiä hajousrakkuloia, selvielevään ukimukseensa. Apuraha myönneiin Irja Keosen muisorahasosa sekä Jukka ja Marja Ruolan rahasosa. Hämälisö yöskenelee ällä hekellä pos doc -ukijana Tanskassa, josa hän lähei juhlaan lämpimä erveise. Suuri kiiokseni äsä rahasa, joka on eriäin ärkeä eriyisesi ny yöni alkuvaiheessa. Tukimukseni arkoiuksena on selviää, mien syöpäsolujen muuuneia lysosomeja säädellään sekä solun sisälä eä solun pinnan väliämänä. Lisäksi ukin, mien voiaisiin kehiää ehokkaia syöpälääkkeiä sääelymekanismeja hyödynämällä. Apurahoja haki änä vuonna 26 ukijaa ai ukimusryhmää. Lisäksi jäeiin kuusi maka-apurahahakemusa. Apurahojen jaosa pääää vuosiain Moikoisen Syövänukimussääiön hallius apuraha-asianunijayöryhmän esiyksesä. Osmo Järvi -miali Jukka Wesermarckille Lounaissuomalaisen Syövänorjunapäivän ilaisuudessa on perineisesi kuulu Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen perusajajäsenen, professori Osmo Järven nimeä kanava juhlaesielmä. Tänä vuonna sen pii Suomen Syöpäinsiuuin Sääiön ukijaprofessori, Turun bioekniikan keskuksen ukimusjohaja Jukka Wesermarck. Palkiu ukijaprofessori Wesermarck on nosanu useissa puheenvuoroissaan esille ajankohaisen ja ärkeän kysymyksen iedehallinnon ja ieeen visionäärisyydesä. Wesermarck johaa lääkeiedeä ja eknologiaa yhdisävää ukimushankea, jossa arkasellaan aivosyövän uua hoiosraegiaa sekä lääkekuljeusekniikkaa, joka mahdollisaisi Kari Ojala yksi vuoden erveysalan vaikuajisa Sosiaalineuvos, Turun yliopison lääkeieeellisen iedekunnan kunniaohori Kari Ojala on nimey erveysalan sadan vaikuajan joukkoon. Terveydenhuollon ammailaisen siouumaon uuislehi Mediauuise valisee saa erveydenhuollon vaikuajaa vuosiain. Peruselujen mukaan viime vuonna Lounais- Suomen Syöpäyhdisyksen oimiusjohajan yösä eläköiyny Ojala on ehny merkiävän uran syöpäukimuksen ja -kunouuksen kehiäjänä. erilaisen akiivisen molekyylien äsmäannoselun. Lounaissuomalaisen Syövänorjunapäivän ilaisuudessa häne palkiiin Osmo Järvi -mialilla. Juhlassa muiseiin myös muia syövän vasaisessa yössä ansioiuneia. Lounaissuomalaisen Syöpäjärjesöjen yheinen kulainen miali myönneiin professori Peni Seppälälle unnusuksena hänen pikäaikaisesa syövänorjunayösään, joka alkoi jo 50 vuoa sien Turun Radium-kodisa. Professori Seppälä oimii ällä hekellä Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen halliuksen varapuheenjohajana. Lauri Rauramo -miali myönneiin keväällä eläkkeelle siiryneelle oimiusjohaja, sosiaalineuvos Kari Ojalalle. Lauri Rauramo -mialia on myönney vuodesa 1978 alkaen, ja sen on ensimmäisenä saanu maaherra emeria Sylvi Silanen. Mai Koivurina -mialin puolesaan vasaanoi professori Toivo T. Salmi, joka yöskenelee väsymää korkeaasoisen lasen syövänhoidon puolesa niin Lounaissuomalaisissa Syöpäjärjesöissä kuin Aamu Suomen Lasen Syöpäsääiössä. Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen viirin saiva Mediauuisen sadan vaikuajan lisaus koosuu kymmenesä kaegoriasa, joisa kärkikymmenikkö on eroeu sijaluvuin. Muiden kaegorioiden vaikuaja ova aakkosjärjesyksessä. Lisan kärkeen valiiin sosiaali- ja erveysminiseriön sosiaali- ja erveyspalvelualan johaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki. Mediauuise lisasi erveydenhuollossa vaikuavia ekoja ehnee jo neljännenoisa kerran. Vuoden 2014 lisaus julkaisiin joulukuussa. Salon seudun paikallisosason johokunnan akiivinen siheeri Sirkka-Liisa Virpi, Turun paikallisosason oiminnassa mukana oleva lehori Seija Vesala, yhdisyksen joulumyyjäisen järjesämisessä uuerasi jo vuosia auanu Kari Juvonen ja Turun yliopisollisen keskussairaalan lasen hemaologian yksikkö. Turun paikallisosaso puolesaan anoi yhdisykselle rahalahjoiuksen käyeäväksi muun muassa saaohoiooiminaan. Vuonna 1989 peruseu Moikoisen Syövänukimussääiö rahoiaa Varsinais-Suomessa ehävää syöpäauien ukimusyöä sekä ukimushankkeia. Syövänukimussääiön vuosiain jakamasa rahasa noin puole on makseu ukimusapurahoina. Lounaissuomalaisa Syövänorjunapäivää vieeiin sunnunaina 14.12. Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen Meri-Karinan oimina- ja palvelukeskuksessa Turun Hirvensalossa. Teksi: Aleksi Rajamäki Kuva: Ari Peuho / Sudio Brahe Tukijaprofessori, ukimusjohaja Jukka Wesermarck valiiin vuoden 2014 Osmo Järvi -mialin saajaksi. Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen piirissä on aina ymmärrey syöpäukimuksen merkiys uloksellisen syövänorjunayön lähökohana, painoi ilaisuuden avannu LSSY:n halliuksen puheenjohaja, kauppaneuvos Riso Korpela. Ennen varsinaisa apurahojenjakoilaisuua kuuliin Pyhän Henrikin ekumeenisessa aidekappelissa musiikkia Reea Haavison ja Jouni Someron ulkisemina. Moikoisen Syövänukimussääiö r.s. haluaa apurahojen myönämisellä edisää eriyisesi nuoren lupaavien ukijoiden yöä. Väiöskirja-apuraha: Myönney apuraha FM Anna Paaso 3 500 Ihmisen papilloomavirus (HPV) -infekion aiheuama immuunivase ja sen merkiys audin kulkuun naisilla. Terveysbioieeiden maiseri Taina Korpela 3 500 Esriinin rooli syövän eenemisessä. FM Hanna-Mari Koskimaa 3 500 Ihmisen papilloomavirusinfekio vasasynyneillä ja varhaislapsuudessa sekä niihin liiyvä immuunivase ja sen ilmeneminen. LL Aida Kiviniemi 3 500 Gliooman somaosaiinireseporien PET/TT kuvanaminen. LL Emmi Rogers 3 500 Reinoblasoomaproeiiniperhe kiveksen kehiyksen sääelijänä. LL Heli Repo 3 500 PTTG1-geeni ja sen merkiys rinasyöpäsolukon jakauumisessa. FM Jenni Mäki-Jouppila 3 500 MikroRNA-molekyyli ja pienyhdisee syöpäsolujen jakauumisen salpaajina. TM Loa Kauhanen 3 500 Syöpää sairasavien lasen fyysisen akiivisuuden ukeminen. Tukimusapuraha: Myönney apuraha FT Saara Hämälisö 14 900 Syöpäsolujen lysosomi kohdenneu lääkehoio. LT Pauliina Kronqvis 10 000 Securin rinasyövän aggressiivisen audinkulun arvioinnissa. FT Johanna Tuomela 10 000 Sisäsynyisen immunieein reseporin (TLR9n) vaikuus eurauhassyövässä. LT Gaber Komar 10 000 Rinasyövän diagnosinen ja oiminnallinen kuvanaminen MRI:llä. [18F]FDG PET:illä ja [15O]H20 PET:illä prospekiivinen kohori ukimus. Maka-apuraha: Myönney apuraha FM Maias Knuuila 700 maka-apuraha Iso-Briannia LT Pauliina Kauhanen 1 200 maka-apuraha USA FT Elisa Närvä 700 maka-apuraha Ialia LT Sanna-Mari Maula 500 maka-apuraha Tanska Apurahoja myönneiin seuraavisa rahasoisa: Aili ja Toivo Kivirineen muisorahaso, Anja ja Juhani Lundenin rahaso, Anneli ja Hannu Niemisen rahaso, Anneli ja Peni Seppälän rahaso, Arja ja Ani Koivurinnan rahaso, Asser ja Siiri Serjamon rahaso, Elvi ja Emil Heikkilän lahjoiusrahaso, Jukka ja Marja Ruolan rahaso, Irja Keosen muisorahaso, Lauri Rauramon muisorahaso, Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoiusrahaso, Mari ja Mikael Ruolan rahaso, Sairaanhoiaja Aune Hyhkön rahaso Edellisen lisäksi LT Minna Koskenvuolle myönneiin jo alkuvuodesa kolmivuoisen apurahan viimeinen osuus 30 000 euroa Moikoisen Syövänukimussääiön käyörahasosa sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdisykselle 4000 euroa käyeäväksi erveydenhuollon ammaihenkilöiden maka-apurahoihin.

N:o 1-2015 - 7 Henkilökohaisa verkkopalvelua! Neuvoelu pankki- ja vakuuusasioissa onnisuu vaikka koisohvala. Varaa aika verkkoneuvoeluun joko op.fi :ssä ai soiamala 0100 0500. *Puhelu 010-numeroihin maksava lankaliymisä 0,0835 /puhelu + 0,07 / min. ja makapuhelinliymisä 0,0835 /puhelu + 0,17 /min. (hinna sis. alv). Yhdessä hyvä ulee.

8-2015 - N:o 1 SYKERÖ peruseiin vanhempien ueksi Raiius- ja urheiluseura Zoom ja Sykerö Team ova jo useana vuonna pelannee hyvänekeväisyysoelun lapsisyöpäpoilaiden hyväksi. Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen lapsisyöpäpoilasperheiden kerho Sykerö on oiminu 35 vuoa. Sen perusajajäseniä oliva lapsisyöpäpoilaan vanhemma Liisa ja Gusav Rönnholm, joka oiva yheyä LSSY:n silloiseen oimiusjohajaan Kari Ojalaan vuonna 1979. Yksi syy kerhon perusamiseen oli vanhempien arve veraisuelle. Lapsisyöpäpoilaiden hoio oli 1980-luvun alussa vielä äysin oisella asolla kuin nykyään. Tuolloin pienisä poilaisa menehyi neljä viidesä. Ny neljä viidesä lapsesa paranee sairaudesaan. Professori Toivo T. Salmi eki yöuransa Tyksin lasenklinikalla. Hän muiselee lapsisyöpäpoilaiden hoioa 1970-luvulla. Lapsisyöpäpoilaien hoio apahui aluksi milloin missäkin osasolla. Kun (lasenklinikan ylilääkäri ja lasenauiopin professori) Tuomas Pelonen ja (lasenauien erikoislääkäri) Peni Kero hoieliva 1970-luvun alussa, oliva leukemiapoilaa joko osasolla 415 ai 416:lla, ja polikliininen hoio apahui polin silloisen osasonhoiajan Ulla Blumbergin kanssa. Näin jakui myös silloin, kun asuin remmiin 1970-luvun puolenvälin jälkeen. Solidi uumori (kiineä kasvaime) hoideiin kokonaan kirurgisella osasolla kirurgien oimesa. 1970-luvun lopussa oimina muuui vähiellen sien, eä myös solidi uumori uliva pediarien (lasenlääkäreiden) hoideaviksi, koska oleellinen osa hoidosa muuui eli mukaan uliva syosaai leikkausen ja sädehoidon lisäksi. Hoidin lääkärin ehävä aluksi sivuoimisesi eli vähän aikaa apulaislääkärinä (nykyään erikoisuva lääkäri), sien eri erikoislääkärin ehävissä, pisimmän aikaa apulaisopeajana (nykyään kliininen opeaja). Rekiä ja mukavaa puuhaa Suomen syöpäsairaiden lasen ja nuoren yhdisyksen Sylvan oiminnanjohaja Anne Vähäkylä- Aulo uli mukaan Sykerön oiminaan hakemaan veraisukea vuonna 1982. Pikkuhiljaa lasen vanhemma alkoiva järjesää erilaisia rekiä ja muua mukavaa lapsille. Raha saaiin myyjäisillä, Vähäkylä-Aulo muiselee. Äidi, mummi ja kummi leipoiva myyjäisiin erilaisia uoeia. Ternimaio oli kova sana, ja siä saimme muisaakseni Loimaan ja Perniön suunnala pakaseena, sen menekki oli hyvä. Myyjäisiä pideiin Turun Iäisellä Pikäkadulla Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen monioimialo Karinassa 2 3 keraa vuodessa. Sykeröllä oli myyjäisissä kirppuori, jossa myyiin omia ja ysävien avaroia. Tuohon aikaa kirppuoreja oli vähemmän kuin nykyään, joen avaroilla oli hyvä menekki. Lisäksi osallisuimme LSSY:n muihin empauksiin, olimme myymässä arpoja vappuorilla, lis- Janne Kaaja oi aikaa Sykerön sunnunaihin Niilo Ylenius, 6 v, aikoo isona Aku Hirviniemeksi. Paraislaisen nuorenmiehen urasuunnielmasa kuulee ensimmäisenä Akun julkkiskaveri Janne Kaaja. Janne on viihdyämässä Turun Meri-Karinassa Sykerön väkeä vinkeillä aikaempuilla. Lounaissuomalaisen lapsisyöpäperheiden kerholla on meneillään iloinen oiminapäivä. Eleään vuoden 2014 ensimmäisä advenisunnunaia: ilmassa on jo joulunkin aikaa. Janne Kaajan hupsunhauska aikaempu saava ankaran arjen unohumaan. Esradille on Jannen kanssa päässy Samu Mainalo. Tänä vuonna 35 vuoa äyävä Sykerö on järjesäny jäsenilleen oiminapäiviä vähinään kerran kuussa. Osa niisä on infekiosuojauja, niin adveniriehakin. Janne Kaajan aikashow a apiaa muiden mukana koko joukko pieniä kaljupäiä, joille isoon porukkaan pääseminen on harvinaisa herkkua. Maailman parhaaksi iedey syöpähoio syö vasususkykyä. Tavallinen flunssakin saaaa käydä kohalokkaaksi; lasa ei voi viedä edes maiokauppaan. Eleään kuplassa, kuen syöpälasen vanhemma usein kuvaava. Jokainen voi auaa Janne Kaajan ova herkisänee pikkupoilaiden asialle ausa lasenklinikoiden kummeissa ja oma isyys. Isäksi synnyään sillä hekellä, kun vauva ulee maailmaan. Äidiksi on synnyy jo odousaikana, Janne pohdiskelee. Isänä olo onkin sien huola 24/7. Voi vain kuviella, milä unuu, kun lapsi sairasuu vakavasi. Lapsen sairaus on odella kohuuona. Meillä erveiden lasen vanhemmilla on suorasaan velvollisuus auaa. Ilmaiseksi aikaemppuilevan Jannen mielesä kuka ahansa voi kanaa korensa kekoon. Aina ei arvia rahaa vaihdanavälineeksi. Voi arjoa käyöön oma aionsa. Laskupäällä varuseusa esimerkiksi saisi varmaan kelpo kirjanpiäjän.

N:o 1-2015 - 9 akerääjinä syövänorjunayössä ja niin edelleen. Tähän vapaaehoisyöhön osallisuiva lähinnä ne perhee, joissa lapsen hoido oliva jo ohi ai ilanne oli muuen sellainen, eä pääsi irauumaan kooa. Rahoilla eimme rekiä koimaassa muun muassa Ähäriin ja Sylvan keväpäiville. Lisäksi eimme myös ulkomaan makoja Ruosiin, Tanskan Legolandiin (Toivo T. Salmi oli lääkärinä mukana) Hampuriin ja Osloon. Infekioriskiläisille lapsille järjeseiin urvallisia koimaan makoja. Meillä oli hyvä yheishenki ja innokkaia vanhempia, aivan kuen nykin on. Ennen Meri-Karinan oimina- ja palvelukeskuksen valmisumisa Sykerö kokoonui LSSY:n oimison kokoushuoneessa Karina-monioimialossa. Meillä oli vanhempainiloja, joiden eemana oli jokin syöpäsairaan lasen hoioon liiyvä asia, sekä asianunijalueno. Juoiin kahvia ja keskuseliin. Oli ärkeää olla yhdessä, avaa oisia ja saada ieoa lasen syöpähoidosa, koska siihen aikaan ei ollu miään kirjallisuua aiheesa. Neisä ei edes unelmoiu. Lapsille oli Karinan alakerrassa omaa ohjelmaa. Syöpälapse osasolle 416 Toivo T. Salmi oli kahdesi Yhdysvalloissa 1970- ja 1980-luvun aieessa. Kun palasin oisen kerran Yhdysvalloisa syksyllä 1981, saaiin sairaalan ilaneeseen muuoksia. Osasosa 416 uli vähiellen lasen syöpäosaso. Se oli siä ennen isojen lasen infekio-osaso, Toivo T. Salmi keroo. Aivan arkkaan ei voi sanoa, milloin osaso kokonaan uli lapsisyöpäpoilaiden osasoksi. Yksi muuos apahui silloin, kun osaso 417 muuui päiväosasoksi, ja sielä siiryi 416:lle muiden muassa diabeeiko, anorekiko ja niin edelleen. Tää jakui usean vuoden ajan, ja vasa sien, kun Lahja Laakso nimieiin 412:n osasonhoiajaksi, siiryivä edellä mainiu poilaa hänen mukanaan ja 416 oli puhdas syöpä- ja veriauiosaso. Mirja Pyykön TV-ohjelma Helsingin Lasenklinikan osaso 10:sä esieiin ammikuussa vuonna 1982. Ohjelma keroi osaso lapsisyöpäpoilaisa ja heidän vanhemmisaan. Lapsisyöpäpoilaiden hoio nousi valakunnan ykkösaiheeksi. Ohjelman synnyämä kansalaiskeräys kokosi vuodessa neljä miljoonaa markkaa. Mirja Pyykön kuuluisan TV-ohjelman jälkeen oli arkoius korjaa ilanne vain Helsingissä, mua (Oysin lääkäri) Marjaa Lanningin ja minun ankaran oiminnan ansiosa saaiin ilanne korjauksi myös Oulussa ja Turussa. Hemaologierikoislääkärin virka ja kaksi hemaologisen sairaanhoiajan virkaa peruseiin, professori Salmi keraa 1980-luvun apahumia. Vanhempien kannala ärkeää oli se, eä he saiva olla osasolla lasensa kanssa. Anne Vähäkylä-Aulo muiselee aikaa osasolla. Osasolle 416 hankiiin lahjoiuksina TV, vanhemmille uoli, pelejä ja leluja. Vuonna 1982 osasolla ei ollu uoleja vanhemmille. Huoneessa oli pieni lasenuoli ja leikkipöyä sekä yksi kova sairaalauoli. Kun jouduin juhannuksena 1982 olemaan lapseni kanssa sairaalassa, eräs hoiaja huomasi osason parvekkeella kankaisen kesäuolin. Se uoiin minulle, koska siinä oli hieman mukavampi olla, sehän oli lähes lepouoli. Meri-Karinaa odoaessa Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen oimina- ja palvelukeskus Meri-Karina valmisui vuonna 1990. Odoelimme kovasi Meri-Karinaa, miä kaikkea siellä voi ehdä, ja ieysi odoimme lapsille suurempia iloja. Karinan uima-allas oli osi pieni, ja oli kiva saada isompi allas, Vähäkylä- Aulo keroo sykeröläisen unnelmisa. Meri-Karinaa varen oli keräy lahjoiusvaroja. Esimerkiksi yhdisyksen oimialueen koululaise keräsivä hankea varen lähes 1,5 miljoonaa markkaa vuosina 1984 1985. Myös Sykerö-perhee osallisuiva keräykseen muun muassa lisakeräyksin. Meri-Karinan oisen vaiheen laajennus valmisui vuonna 1997. LSSY:n palveluksessa 25 vuoa ollu lasenarhanopeaja Anna-Liisa Pohjanen keroi laajennuksen merkiyksesä Syövänorjunasanomissa vuonna 2012. Haaveilimme vuosia omasa ilasa. Viimein pääsimme suunnielemaan Meri-Karinan leikkihuonea. Esikuvana oliva ruosalaisen sairaaloiden leikkiila, joissa on oma ilansa eri-ikäisille lapsille, eri oiminnoille sekä iso yheinen ila. Nykyään Meri-Karinan leikkihuoneessa on ila pelikonsoleille, koileikeille ja puiselle pienoisrauaielle. Liukuovien kaua ila laajeneva suurempaan saliin, jonka yheydessä on hiekka- ja vesileikkihuone. Toiminaan varoja lahjoiuksin Sykerö on oiminansa aikana saanu lukuisia lahjoiuksia. Toisinaan lahjoiava eivä halua julkisuua, mua eräs hyvänekeväisyysapahuma näkyi koko kaupungille. Saarisomeren Meloja järjesi Dragon-melonoja Aurajoessa vuosina 1991 2010. Kyseessä oli hyvänekeväisyysapahuma, jonka yhenä koheena oliva lapsisyöpäpoilaa. Jussi Paaonen oimi apahuman järjesäjänä kymmenen vuoden ajan. LSSY valikoiui hyvän lahjoiuskoheen kaua. Anomus oli hyvä, ja sijaini on suoraan melonakeskusamme vasapäää oisella rannalla, Paaonen keroo. Kaikkiaan Dragonmelonna uoiva yli 220 000 euroa lapsisyöpäpoilalle. Sykerön oiminasäänö on päiviey vuonna 2014. Sykerön arkoiuksena on lapsisyöpäpoilasperheiden kokonaisvalaisen kunouuksen sekä fyysisen, psykososiaalisen sekä aloudellisen ilaneen edisäminen. Lisäksi Sykerö osalaan paranaa lapsisyöpäpoilaiden hoio-oloja. Sykerö ukee lasen kehiysä muun muassa osallisumalla henkilösökusannuksiin. Perhee liiyvä Sykeröön liiymällä LSSY:n jäseniksi. Sykeröllä isellään ei ole jäsenmaksua. Sykerön oiminnasa vasaa Sykerö-oimikuna, joka valvoo Sykerön aloua, osallisuu varainhankinaan ja laaii oiminakeromuksen. Teksi: Pekka Remes Kuva: Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen kuva-arkiso Turun Sanoma / Jori Liimaainen LSSY:n vapaaehoisyönekijä Maissi-äi eli Maissi Haapanen on ullu uuksi monelle Sykerö-perheelle varsinkin monila kursseila. Professori Toivo T. Salmi on nähny lasen syöpähoiojen kehiyksen 1970-luvula alkaen. Saarisomeren Melojien Aurajoessa järjesämä Dragon-melonna keräsivä varoja hyvänekeväisyyeen vuosina 1991 2010. Yksi lahjoiuskoheisa oliva lapsisyöpäpoilaa. Sykerö osallisui melonoihin omalla joukkueellaan. Jannen oma vahvuude ova unneusi esiinymisen ja komiikan puolella. Hyvin hän näyää Turussakin saavan yleisön mukaan. Kun lapse ja aikuise kailoava yheen ääneen aikasanoja Hössön hössön haa, vesi kaoaa, kupisa häipyy vesi, isien ja äiien osila siliävä huolikuru. Takana yli saa sairaalapäivää Tuleva Aku Hirviniemi alias Niilo Ylenius on harmissaan, kun ei pääsekään aikashow n jälkeen Meri-Karinan leikkihuoneeseen, paikka on näe ilapäisesi varau muuhun käyöön. Toimeomuus ei senään uhkaa, sillä lähesyvän joulun kunniaksi halukkaa saava leipoa piparkakkuja ja korisella kuusia. Leikkihuonepulaa pahempaakin Niilo on ehiny nuoressa elämässään kokea. Viime vuoden alkukesäsä pojalla odeiin Burkiin lymfooma. Kasvain ilmesyy avallisesi vasan alueelle, Niilolla poskioneloon. Niilon äii Taina Ylenius laskee, eä sairaalapäiviä keryi viiden kuukauden aikana 115. Mielä rauhoii, eä vanhemma saiva oleilla sairaalassa vuorokaude ympäri. Yleniuksilla sairaalavuoro lankesiva lähinnä äidille. Taina kun jäi pois yösä hei Niilon sairasuua. Tällainen rakaisu on aivan väisämäön joka syöpälapsen perheessä, Taina ähdenää. Äii voii videopeli Niilon ei arvise hekeäkään mieiä, mikä on ollu kivoina sairaalajaksoilla. Kun äii oli siellä. Äidin läsnäolo päihii jopa osason jännä videopeli. Koimiehiin isä-teemuun ja ihanaan isoonveljeen Leeviin Niilo pii yheyä Skypen väliyksellä. Isänpäiväkorikin pukahi perille ää ieä. Kori on saajansa mielesä supermainio. Sairaalassa Niilo ikävöi kovasi myös karvaisia perheenjäseniä. Kun pikkuisänä on koona, siperianhusky Luna ja Ruusa ahauuva mukaan sänkyyn ilasaua kuunelemaan. Kurjin juu sairasamisessa on paidan alle käkeyyvä neula. On kuienkin hyvin paljon mahdollisa, eä kapisuksesa pääsään eroon, kun Niilo menee hoidonlopeamisukimuksiin. Ja ei kun ensisyksyisä koulunalkua odoelemaan! Esimakua ulevasa Niilo on jo saanu pieninä annoksina. Paraislainen esikouluryhmä on niin piskuinen, eä se on kasou urvalliseksi infekioriskiä ajaellen. Naurua ja kyyneleiä Leipomoksi aioussa luenosalissa kaulii pipariaikinamöikkäänsä yhä uudesaan kaksivuoias Peeu Laihonen Nousiaisa. Nelivuoias Konsaveli on änään liian väsyny leipomispuuhiin. Konsa sairasui leukemiaan samoihin aikoihin kuin Niilo Burkiin lymfoomaan. Poikien äidi uusuiva Tyksissä. Tuavuus on siemmin vain syvenyny. Sykerön kyydissä viehäää kaiken muun hyvän lisäksi luoneva veraisuki. Täällä me kaikki ymmärrämme oisiamme puolesa sanasa. Ulkopuoliselle ei osaa eikä jaksakaan seliää unemuksiaan kunnolla, Johanna Laihonen selviää. Sykeröä ei hevin malea jäää edes hoiorumban jälkeen. Toiminapäivän pelipaikala oiselle sukkuloiva puheenjohaja Mikko Pohjanheimo on hänkin ikuisuusjäseniä. Ny 10-vuoias Nils-poika on jo selääny leukemian, mua liki kolmen vuoden akainen hullunmylly pysyy perheen muisissa. Kodin, koulun ja sairaalan pyhä kolmiyheys auoi selviyymään arjesa, Mikko muiselee. Avoimuus oli ärkeää. Jos jonkun Nissen kaverin koona oli vaikkapa vasaauia, ieo kulki sujuvasi ja aas välyiin infekioila. Puheenjohaja Pohjanheimon kalaisen onnenpekkojen rinnalla Sykerön riennoissa viihyy sellaisiakin vanhempia, joiden lasen hoido ova pääynee surullisella avalla. Karu ouus on, eä vaikka 75 prosenia syöpälapsisa selviyyy, 25 prosenia menehyy, Mikko ieää. Kaiken surun ja murheen keskelläkään ei pidä unohaa iloa. Ikemme, nauramme ja viljelemme väliin rankkaakin huumoria. Teksi: Marja Myllyluoma Kuva: Tero-Juhani Kojo, Lari Järnefel Taina-äidin seura on parasa lääkeä Niilo Yleniukselle.

10-2015 - N:o 1 Lasenhoioapu erveulleina ukea Nuori leski-isä oppi pyöriämään arkea Kun Rikun vaimo muuama vuosi sien sairasui ja menehyi syöpään, miehen suruun kieouui huoli. Mien selviyyä arjessa, kun jäi yksin huolehimaan kolmesa pienesä lapsesa? Rikua kanoiva pahimman yli niin ysävä kuin ammaiauaja. Riku ei epäröiny pyyää apua hän urvauui jopa lasensuojeluilmoiukseen, kun kaupungila ei muuen ukea herunu. Rikun vaimon sairasumisen aikoihin Suomen aloudessa koiiva ankea aja. Leikkuri karsi lapsiperheiden palveluia niin rankasi, eä vasa lasensuojeluilmoiuksen myöä lähdeiin liikkeelle. Viranomaisen velvollisuus on selviää jokainen ilmoieu apaus. Sairaalassa sosiaalihoiaja ehdoi, eä hän voisi ehdä lasensuojeluilmoiuksen perheesämme, hyvin ieäen prosessin helposi aiheuama loukauksi ja leimauksi ulemisen pelo, Riku keroo ja huomauaa, eä jokaisella on oikeus ehdä lasensuojeluilmoius, jos lapsen ulevaisuus ai urvallisuus on vaakalaudalla. Nykyisin ieäväsi apua saa jo helpommin, hän oeaa. Julkisa ahoa jousavammin oimi kolmas sekori. Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen Arjen auajien Inkeri uli apuun soviusi, väliin vuoron sai Pelasakaa lapse ry:n varamummo. Lisäksi Rikun ysävisä aina joku riensi arviaessa häiin. Piää vain uskalaa pyyää apua. Varsinaissuomalainen ei hevin yrkyä ukeaan mua auaa mielellään, jos pyydeään, Riku rohkaisee. En ienny miään lasen vaaeisa Kaipasin ennen muua lasenhoioapua. Siivoukse ja sen sellaise hoielin mieluusi ise. Paiselin kyllä lapsiakin ajan miaan koihommiin, mua lähinnä kasvausmielessä, Riku selviää. Aikoinaan jopa kaupassa käynnissä oli haaseensa, kun pikkuisia ei voinu jäää keskenään. Ja varsinkin pikien yömakojen ajaksi oli pakko saada lasenkaisija paikalle. Ny Rikua jo hymyilyää aannoinen osaamaomuus, esimerkiksi lasen vaaeisa hän ei ienny miään. Olin aina uskonu ekeväni paljonkin koiöiä. Ilmeisesi kuienkin olin jääyyny apulaisen rooliin, arumaa mihinkään oma-aloieisesi. Tässäkin alossa perheenäii oli piäny pyörä pyörimässä. Syövän edeessä hän meni niin huonoon kunoon, eei enää jaksanu. On ärkeää aaa lapselle urvallinen elämä oisen vanhemman poismenon jälkeenkin. Kaksi vuoa aikaa mukauua Vaikeimpia aikoja perheessä eleiin, kun karu ouus oli paljasunu. Rikun vaimon munuaissyöpä oli levinny keuhkoihin, eikä parannuskeinoja enää ollu. Riku muisi uavan, jolla oli samanlainen syöpä. Tämä oli murskadiagnoosin jälkeen eläny vielä kaksi vuoa. Toivoin saavani samaise kaksi vuoa, joa ehisin mukauua arjen pyöriykseen. Sain kaksi vuoa ja yhden kuukauden. Sairauden loppuvaiheessa alkoi jo oivoa kuolemaa ja uskien loppumisa. Aina sanoaan, eei kenenkään piäisi jouua kärsimään sieämäömisä kivuisa. Mua pahimmassa apauksessa kivu kokonaan karkoava lääkiys vie ajun. Ja ihmisenhän piäisi voida elää iedosavana ja unevana olenona loppuun asi. Surullisina on jäädä ypöyksin Henkisä voimaa Riku ammensi muun muassa Nuore leske ry:n leskien veraisryhmäsä. Vaihoehoja lähimailla on muiakin, esimerkiksi seurakunien puolella. Oli erveellisä huomaa, eä jollakulla menee vielä huonommin kuin minulla. En ieenkään arkoia, eä olisin nauinu oisen kurjuudesa. Mua muiden leskien kokemukse anoiva perspekiiviä omaan olemiseen, Riku pohii. Ymmärsin myös olla yyyväinen vaikeassa ilaneessani. Psykologin juusilla Riku kävi muuaman kerran, mielesään hyvin uloksin. Toa kai voi puhua ysäville. Mua siä pelkää helposi kuormiavansa kuulijaa liikaa, ämähän saaaa olla vielä ahdisuneempi kuin miä ise on. Ammaiauajalle avauuessa ei arvise murehia ällaisia. Pääasia lienee, eä olisi edes joku, jonka kanssa selviellä ajauksiaan. Surullisina on varmasi jäädä äysin yksin maailmaan. Pakei kasassa Tää nykyä Rikun elämä on mallillaan pakei kasassa, kuen hän muooilee. Pakeiin kuuluu uusi ihmissuhde. Rikun lapsisa on varunu asapainoisia nuoria ihmisiä, joila koulunkäyni ja harrasukse sujuva. Äidisä he puhuva vain silloin ällöin, yleensä kun jokin asia liiyy häneen. Rahankin puolesa perhe pärjää, vaikkei isän palkkapussi kuulemma järin pullea olekaan. Eikä äidille ullu hankiuksi aikanaan henkivakuuusa. Riku kasoi arpeellisemmaksi vakuuaa isensä, joa perheellä olisi aloudellinen urva, jos hänelle sauisi joakin. Rikun vaimo ei ehiny olla kauankaan yöelämässä: leskeneläke jäi minimiin. Vaikka vaimoni kuoli aivan liian nuorena, en anna kakeruudelle valaa. Sen sijaan olen kiiollinen vuosisa, joka saimme elää yhdessä, Riku mieii. Teksi: Marja Myllyluoma Kuva: Sock Exchange MIKSI VARMA? Sparrausa hyvään yökykyyn Työ & eläke. Lue lisää: miksi.varma.fi

N:o 1-2015 - 11 LUONNONLÄHEINEN Meri-Karina oimina- ja palvelukeskus urun hirvensalossa Vuodesa 1990 oiminu Meri-Karina sijaisee merellisessä ympärisössä hyvien kulkuyheyksien päässä Turun keskusasa. Meri-Karinasa on vuosien varrella kehiyny hyvinvoini-, kokous-, ravinola-, juhla- ja majoiuspalveluia uoava monioimikeskus. Meri-Karina soveluu erinomaisesi perhejuhlien kuen synymäpäivien, häiden, valmisujaisen ja muisoilaisuuksien järjesämiseen sekä erilaisen kokous-, kongressi- ja kouluusilaisuuksien apahumapaikaksi. Monioimikeskuksessa on oeu huomioon lapsiperheiden ja eriyisryhmien, kuen liikunaeseisen henkilöiden sekä kuulo- ja näkövammaisen, arpee. pienryhmäiloja 10 30 henkilölle luenosali 60 100 henkilölle ruokasali 80 150 henkilölle kongressi-/juhlasali 250 henkilölle akkahuone sauna- ja uima-allasosaso kuno- ja liikunasali Hyvinvoiniloma Meri-Karinan kurssioimina arjoaa virkisäyymismahdollisuuksia ympäri vuoden. Valiavana on sekä liikunnallisia eä musiikkierapia- ja kuvaaidepainoeisia kursseja. Virkisyskursseille haeaan sähköisellä lomakkeella ai soiamalla kurssioimisoon 02 2657 610. Lue lisää osoieesa www.merikarina.fi Keskuksessa on leikkihuone sekä pienoisgolfraa urvallisessa pihapiirissä. Aivan naapurissa on leikkipuiso sekä lapsiysävällinen, maala uimarana beach volley -kenineen. Meri-Karinassa on lisäksi kosmeologinen hoiola, fysioerapiapalveluia uoava Turun Kunokolmio ja paruri-kampaamo. Palveluja monipuolisaa oimina- ja palvelukeskuksen väliömässä läheisyydessä sijaiseva Pyhän Henrikin ekumeeninen aidekappeli. Tule uusumaan keskuksen oiminaan, vieämään vapaapäivää ja nauimaan kauniisa luonnosa! Tuusu palveluarjonaamme! 30 kahden hengen majoiushuonea, joisa kymmenessä pienoiskeiiö. Huoneisa kaksi eriyisvaruseluja inva-huoneia. Osassa huoneisa lisävuodemahdollisuus. Yhden hengen huone lisämaksusa. Meri-Karina kokoaa yheen kurssiapaamise edullisin pakeihinnoin Kurssilaisen apaamise Meri-Karinan ja Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen oman palveluarjonnan ulkopuolella ova mahdollisia. Sovi apaamisesa uujen ja mukavien kurssilaisesi kanssa ja ule Meri-Karinaan vaihamaan kuulumisia rennoissa merkeissä! Oa yheyä Meri-Karinan keskukseen (02 2657 666, meri-karina@lssy.fi) ja iedusele vapaia viikonloppuja! ESTEETÖN MONITOIMIKESKUS Meri-Karinan kaikki ila ova eseeömiä. Kaksikerroksisessa majoiussiivessä on hissi sekä kaksi erillisä porraskäyävää, muu ila sijaiseva yhdessä asossa. Kongressi- ja luenosalissa on indukiosilmukka. Hyvinvoiniloma Kokouspalvelu Juhlapalvelu Aeriapalvelu Majoiuspalvelu Siivouspalvelu Pyydä arjousa ruoka-, juhla- ja kokouspalveluisa käeväsi osoieessa www.merikarina.fi > arjouspyynö Meri-Karina Seiskarinkau 35, 20900 Turku 02 2657 666 www.merikarina.fi

12-2015 - N:o 1 Veraisukea ja vapaaehoisyöä Paras palkka on, kun ihminen saa avun Syöväsä seuraa joskus iloisiakin asioia voi esimerkiksi saumoisin örmää lapsuuden leikkikaveriin. Näin kävi Marja-Leena Louhelle. Marja-Leenan rinasyöpä uli ja meni viime vuosiuhannen loppumereillä. Hyvä sivuvaikuukse kuen uude ysävä ja elämänmakuinen arki jäivä jäljelle. Kokemaansa Marja- Leena jakaa muiden kanssa, sekä rinasyöpään sairasuneiden veraisukihenkilönä eä Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen vapaaehoisena yömyyränä. Marja-Leena Louhen apaa harva se päivä Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen päämajassa Meri-Karinassa Turun Hirvensalossa. Esiellessään aulan pikkupuodissa käsiyöpiiri Ahkerien Kerujen aikaansaannoksia Marja-Leena ulee jo siinäkin ananeeksi pienimuooisa veraisukea. Kun kävijä kuulee, eä minäkin olen sairasanu syövän, saaamme alkaa juella aiheesa, Marja-Leena keroo. Iloiselle ja ulospäin suunauuneelle naiselle on varmasikin helppo avauua. Sili Marja- Leena empi aikoinaan, ohisiko ihan veraisukihenkilöksi ryhyä. Ei minusa ole siihen, hän muisaa ajaelleensa. Jossakin vaiheessa hän kuienkin uskalauui mukaan. Kymmenkuna kiiollisa veraisukiysävää piää jakuvasi yheyä. Tukihenkilöiden kurssilla opiiin ennen kaikkea kuunelemaan ja jäämään kuulu omaksi iedoksi. Hoio-ohjeia emme ieenkään jakele, emmehän ole lääkäreiä, Marja-Leena huomauaa. Omisa kokemuksisamme voimme aina keroa ja oivoa, eä oinen saisi niisä eväiä makalleen. Vaikka jokainen ihminen on erilainen, samanlaise koeelemukse yhdisävä. Marja-Leenan mukaan edes oma rakas perhe ei pääse sairasuneen pään sisälle sien kuin kohalooveri. Hämmennys ja pelko ova yleensä ensimmäisiä unemuksia syövän puhjeua. Mua kun isun siinä ilmielävänä, oinen oivalaa, eei käsillä olekaan maailmanloppu. Marja-Leena unnusaa, eä lähimmäisen murheia on joskus raskasakin kuunnella. Hänesä olisi hyvä saada purkaa sydänään oisen ukihenki- löiden kanssa ieenkin vaiiolon velvoiee mielessä. Aiemmin veraisukihenkilö kokoonuivakin ahkerasi, nyemmin neuvonpio on vähenyny. Marja-Leena oivoo haraasi, eä joku elvyäisi käyännön enisiin mioihin. Arpamyyniä Vapaaehoisyöhön heiäyymisä Marja- Leena ei kauan pähkäilly. Hän sairasui rinasyöpään 1999. Vuonna 2000 hän jo löysi isensä poilaiden kurssila ja Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen Turun paikallisosason johokunnasa. Ahkera Keru on osa paikallisosason akiivisa oiminaa. Aluksi keruja oli usinan verran, ny meiä on noin 35, hän kehaisee. Arpoja syöpäyhdisyksen vapaaehoise jalkauuva myymään enisä harvemmin. Taannoin Laiilaan suunauuneela arvanmyynimakala Marja-Leenalla on allella mieluisa muiso. Eräs nainen uli kysymään, iedänkö missä hänen porukkansa myynipise sijaisee. Myynipaikka löyyi. Lisäksi huomasimme, eä mehän olemme vanhoja leikkikavereia! Saa akaisin Marja-Leena unee olevansa omassa elemenissään. Ja aikoo piää samaa ahia yllä niin kauan kuin jalka nousee ja henki pihisee. Syöpään sairasuuaan hän eki kaksi isoa pääösä. Pääin kuulua niihin 85 proseniin, joka selviyyvä syöväsä ja ruvea vihdoinkin ekemään miä ise haluan. Kuulun ikäpolveen, jonka naisen pii lähinnä passaa perheään, 73-vuoias eninen kampaaja, neljän äii ja seisemän isoäii sanoo. Lounais-Suomen Syöpäyhdisys on muisanu Marja-Leenaa hopeisella ja kulaisella ansiomerkillä sekä viirillä. Yhdisyksessä ymmärreään, kuinka korvaamaona väkeä vapaaehoise ova. Jos he häipyisivä, oimina aausi rampauuisi pahan kerran. Marja-Leena arvosaa saamaansa unnususa. Paras palkka yösä ei kuienkaan ole kullalla eikä hopealla miaavissa. Kun anaa, saa aina akaisin. Ihanin palkka äsä ouhusa on se, kun huomaa, eä ihminen on saanu avun. Teksi: Marja Myllyluoma Kuva: Aleksi Rajamäki Veraisukihenkilöksi? Veraisukihenkilöiden peruskouluus järjeseään la 11.4. ja la 18.4. klo 8 16 Meri-Karinan oimina- ja palvelukeskuksessa (Seiskarinkau 35, Turku). Peruskouluus on suunnau uusille veraisukihenkilöiksi aikoville. Ennen kouluusa järjeseään haasaelu. Kouluuksessa käsiellään veraisukihenkilöoiminnan periaaeia ja käyänöä. Jakuvaa arvea on muun muassa hemaologisen, keuhkosyöpäpoilaiden sekä harvinaisempia syöpäsairauksia sairasavien poilaiden veraisukihenkilöille. Tieduselu ja ilmoiauuminen haasaeluun pe 20.3. mennessä: vapaaehoisoiminnan koordinaaori, p. 02 2657 619, minna. vaininen@lssy.fi Lue lisää veraisukioiminnasa äsä lehdesä osiosa Toiminaa syöpäpoilaille ja heidän läheisilleen. Ahkerien Kerujen myynipise on ullu uuksi vapaaehoisena yöskenelevälle Marja-Leena Louhelle vuosien myöä. Salon Seudun Paikallisosason luenno kiinnosava yleisöä Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen Salon Seudun Paikallisosaso käsiää Salon ja Someron kaupungi. Osaso on peruseu vuonna 1976. Miä osasolle kuuluu? Kiios, hyvää kuuluu. Tapaamisissa riiää kävijöiä. Somerolla oli ilaisuus eurauhassyöväsä. Paikalla oli 190 henkeä, keroo osason puheenjohaja Juhani Ivanoff. Osasolla on yheensä 2 500 jäsenä, joisa Salosa on noin 2000 ja Somerola noin 500. Osasolla on oma ila, joissa pideään muun muassa luenoja. Tilaan mahuu 60 henkeä, ja monena ilana ila on ollu äynnä, Ivanoff oeaa yyyväisenä. Osason siheeri Siru Virpi äydenää, eä kiinnosava aihe saa ihmise ulemaan. Tapaamise ova kaikille avoimia. Esimerkiksi maaliskuussa keskusellaan suolisosairauksisa. Maaliskuussa on myös sydänkirurgi Anne Lahden lueno sepelvalimoaudin hoiolinjasa. Huhikuussa on ylilääkäri Tiina Backmanin lueno gynekologisisa syövisä. Tapaamisilojen lisäksi palveluasemalla voi avaa paikallisosason veraisukihenkilöiä. Lounais- Suomen Syöpäyhdisys järjesää neuvonapalvelua palveluaseman iloissa. Neuvonahoiaja käy Salossa kaksi keraa kuukaudessa. Hänen vasaanooaikansa varaaan Meri-Karinasa. Osason oiminaan kuuluva pilaes, kahvipussiaskarelu, reke ja maka sekä keskuseluryhmä. Seisemän veraisukihenkilöä Osasolla on ällä hekellä seisemän veraisukihenkilöä. Virpi ja Ivanoff ova mukana ryhmässä. Kun ihminen haluaa veraisukea, hän oaa yheyä osasoon, jossa mieiään, misä löyyisi sopiva uki. Meillä on useia rinasyövän ja eurauhassyövän veraisukihenkilöiä, mua on vaikea löyää harvinaisen syöpien veraisukea. Yksiäisiä apauksia on paljon. Ikävää, eä meilä ei ole arjoa keään, Virpi ja Ivanoff sanova. Veraisukihenkilöksi ei ryhdyä pysymesäsä, vaan LSSY anaa ehävään kouluuksen. Tehävään saa myös yönohjausa. Tarvisemme uusia henkilöiä verkosomme vahvisamiseksi. Toivon, eä ihmise rohkaisuisiva ilmoiamaan isesään. He voisiva mieiä kouluusa ja sopivuuaan veraisueksi. Ivanoff painoaa, eä käyännössä veraisukihenkilöoiminnaksi riiää se, eä on puhelimel-

N:o 1-2015 - 13 Diagnoosi saau. Mien äsä eeenpäin? Kun ihminen kuulee sairasavansa syöpää, eeen ulee monia kysymyksiä, moni asia askarruaa, mien äsä eeenpäin ja miä siellä edessä on? Yksi uki syöpää sairasavalle ova saman kokenee ja samassa elämänilaneessa oleva. Veraisuen merkiys on uneessa, eä kuulija ymmärää minua, ymmärää pelkojani, ymmärää epäoivoani ja ymmärää, jos käärin kaiken huumoriin. Turkulaise Kirsi ja Jari Aalo sekä Irma ja Pekka Korpela Paraisila osallisuiva eurauhasyöpäpoilaille ja heidän läheisilleen arkoieulle Me miehe -parisuhdekurssille ammikuussa. He kuuluva myös Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen ETUSET-ryhmään, joka on arkoieu eurauhaspoilaille ja heidän läheisilleen. Jari Aalo oeaa, eä sairaalasa ei saa ieoa, mien eurauhassyöpäpoilas jakaa elämässään eeenpäin. Lounais-Suomen Syöpäyhdisys onkin se aho, josa saa ieoa. Aalo neuvoo uorea syöpäpoilasa esimään käsiinsä joko LSSY:n esieen ai menemään LSSY:n inernesivulle ja liiymään yhdisyksen jäseneksi. Pekka Korpela ähdenää, eä inerne on äynnä eksejä, mua on eri juu, onko ieo oikeaa ja luoeavaa. Sien löysimme arkkipiispa John Viksrömin arikkelin eurauhassyöväsään. Se rauhoii meiä. Se oimi meille veraisukena, Irma ja Pekka Korpela kerova. Luoeavan iedon löyäminen on kaiken a ja o. Kurssille puoliso mukana ETUSET Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen eurauhaspoilaille ja heidän läheisilleen arkoieu ryhmä, ETUSET, aloii oiminansa vuonna 1997. Ryhmän arkoiuksena on arjoa ieoa eurauhassyöväsä, sen hoidosa ja sairauden vaikuuksisa elämään. Samalla ryhmä luo poilaille läheisineen mahdollisuuden avaa muia saman sairauden kokeneia. ETUSET järjesää lueno- ja keskuseluilaisuuksia. Esimerkiksi maaliskuun luennon aiheena ova lakiasia. Huhikuussa aiheena ova muisiongelma. Luenno järjeseään Meri-Karinassa. Me miehe -kurssilla miehe pääsevä keskuselemaan keskenään, mua ärkeää on myös se, eä puoliso ova mukana kurssilla. Syöpä koskeaa koko perheä. Moni saa ukea jo sopeuumisvalmennuskurssila, jonka yhenä avoieena on anaa voimavaroja sairauden kanssa elämiseen. Koska monen kurssilaisen sairasumisesa on vain suheellisen vähän aikaa, ova kurssilaisen unee pinnassa. Irma Korpela kusuukin sopeuumisvalmennuskurssia ikemiskurssiksi, mua asia, joia kurssilla kuulee ai joia ise puhuu, myös kurssille jäävä. Kursseilla on luenoja syöväsä, erveellisesä ravinnosa, on keskuseluja ja liikunaa. Jari Aalo muisuaa, eä yli 90 prosenia eurauhassyöpäpoilaisa on hengissä viisi vuoa diagnoosin jälkeen. Syöpädiagnoosi ei siis merkise kaiken loppua, se on uuden elämänvaiheen alku. Lisäksi syöpähoido kehiyvä jakuvasi. Esimerkiksi roboiavuseinen leikkaus ehdään ähysyksenä, jolloin leikkauksesa jää vain pieniä pisohaavoja verrauna avoleikkauksen leikkausviiloon. Syöpäkonrolli jänniävä varmaan kaikkia syöpäpoilaia. Aina, kun saamme konrolleisa hyviä uuisia, skoolaamme sille, Irma ja Pekka Korpela hymyilevä. Teksi ja kuva: Pekka Remes Irma ja Pekka Korpela Paraisila sekä Kirsi ja Jari Aalo Turusa osallisuiva Me miehe -parikurssille, joka oli arkoieu eurauhassyöpäpoilaille ja heidän läheisilleen. Yksi kurssin anneisa on veraisuki ja keskuselu samassa ilaneessa olevien kanssa. Älä jää yksin valakunnallise poilasverkoso syöpäpoilaille Suomen Syöpäpoilaiden ylläpiämissä syöpäkohaisissa, inerneissä oimivissa verkosoissa on mahdollisuus uusua saman sairauden eri vaiheissa eläviin sekä saada ajanmukaisa ieoa. Verkoso ova avoimia aikuisille syöpäpoilaille ja heidän läheisilleen, mukaan ova erveulleia myös erveydenhuollon ammailaise. Syöpädiagnoosin kuuleminen sekoiaa ihmisen elämän. Syövän hoidon lisäksi arviaan ieoa, ukea ja mahdollisuus veraisuueen. Suurimmisa syöpäryhmisä usein iedeään, ja niisä puhuaan medioissa paljon. Kun sairasuu pienemmän syöpäryhmän auiin, on avallisa, eei kyseisesä syöväsä ole kuullu, ieoa ei löydy, eikä samaa sairaua sairasavia kohaa. Tiedon ja veraisuuden puue lisää epävarmuua ja pelkoa. Syöpäpoilaa odoava olemassa olevan järjesöoiminnan rinnalle ieoa ja veraisuua hiljaain sairasuneille, omaan syöpäryhmään kohdenneuna ilman siouumisa ja pääsäänöisesi sähköisenä. Toiveena on mahdollisuus valia iselleen sopiva uen muodo, ajankoha ja keso. Suomen Syöpäpoilaa ry oeuaa poilasverkosooiminaa kaikkien syöpäryhmien iedon ja veraisuuden urvaamiseksi. Poilasverkosojen oimina perusuu pääsäänöisesi sähköiseen oiminaan ja sen mahdollisamaan vapaaseen verkosoiumiseen. Jokaisella poilasverkosolla on oma verkkosivu Suomen Syöpäpoilaa ry:n koisivujen alasivuina. Niisä löyyy ieoa ja uuisia kohderyhmän syöväsä ja verkoson oiminnasa, ja jokaiselle verkosolle uoeaan poilasopas. Verkosoilla on oma verkosokohaise, suljeu Facebook-ryhmä. Vuosiain pyriään myös oeuamaan verkosoapaamisia. Yhdisys vasaa oiminnan oeuuksesa ja kehiämisesä sekä verkosokohaisen Facebook-ryhmien ylläpidosa. Poilasverkosojen oiminnan luova siihen kuuluva ihmise, veraise, joka jakava vinkkejä arjesa selviyymiseen, kokemuksia, oivoa, hyväksymisä, kapinamielä ja ukea sekä oava mukaansa näiä samoja asioia juuri sen verran kuin arviseva. Verkosoon voi ulla pikaisesi käymään ai jäädä pidemmäksi aikaa. Verkosoon saa myös aina palaa! Leena Rosenberg, oiminnanjohaja Suomen Syöpäpoilaa ry Poilasverkoso Allogeeninen kanasolujensiiro -poilasverkoso GIST-poilasverkoso Gynekologise syövä -poilasverkoso Keuhkosyöpä-poilasverkoso KLL-poilasverkoso (krooninen lymfaainen leukemia) KML-poilasverkoso (krooninen myelooinen leukemia) Lymfooma-poilasverkoso Melanooma-poilasverkoso Munuais- ja virsarakkosyöpä -poilasverkoso Myelooma-poilasverkoso Myeloproliferaiivise sairaude -poilasverkoso (myelofi broosi, polysyemia vera, essenielli rombosyemia) Pseudomyxoma perionei -poilasverkoso Sarkooma-poilasverkoso Waldensröm-poilasverkoso Nuore aikuise syöpäpoilaa -verkoso Yheysiedo verkosokoordinaaorisi avoia: 044 515 7517 sähköposi: poilaa@syopapoilaa.fi verkoson koisivu: www.syopapoilaa.fi la avoieavissa. Toimina ei välämää vaadi ukea arvisevan henkilön apaamisa. Veraisukihenkilöllä piää olla ieoa siiä, misä ihminen voisi saada arvisemaansa apua, ja veraisukihenkilö auaa oisa löyämään ieoa. Veraisukihenkilöoimina on vapaaehoisa ja palkaona. Veraisukihenkilön omaa jaksamisa auaa hyvä kouluus ja sen päiviäminen. Huomaava kuienkin on, eä veraisukihenkilö ei oimi erveydenhuollon ammailaisena, eikä hän oa kanaa lääkeieeeseen eikä hoioyöhön liiyviin kysymyksiin. Verausukihenkilöllä on vaiiolovelvollisuus. Kuunelu on ärkeämpää kuin vasausen anaminen, Virpi ja Ivanoff ähdenävä. Osason inernesivu ova osoieessa sspo.ne. Osasolla on myös Facebook-sivu. Teksi ja kuva: Pekka Remes Salon Seudun Paikallisosasossa harraseaan kahvipussiaskarelua. Siheeri Siru Virpin askarelemaan jouseneen uusumassa osason puheenjohaja Juhani Ivanoff.

14-2015 - N:o 1 Tulevaisuuden HPV-rokoee voiva mullisaa syöpien ehkäisyn Sääsävää äsmähoioa pään ja kaulan alueen syöpiin Pään ja kaulan alueen syöpiä hoideaan aiempaa arkemmin kohdisuvalla sädehoidolla, kudosa sääsävämmillä leikkauksilla ja yksilöllisemmillä siirrännäisillä. Tulevaisuus näyää, voidaanko näiäkin syöpiä ehkäisä ehokkaasi papilloomavirusrokoeella. Pään ja kaulan alueen syöpien varhainen diagnosoini on ärkeää, koska se paranaa ennusea ja vähenää hoidon haiavaikuuksia. Nämä syövä vaikuava moneen keskeiseen arkielämän oiminoon: syömiseen, nielemiseen ja puhumiseen sekä niiden lisäksi ulkonäköön. Varhaisessa vaiheessa odeu kasvain voidaan hoiaa menesyksellisesi ja niin, eä syöminen ja puhuminen sujuva oimenpieiden jälkeen hyvin, oeaa doseni, osasonylilääkäri Ilpo Kinnunen Tyksin korva-, nenä- ja kurkkuauien klinikala. Pienen pään ja kaulan alueen kasvainen hoidoksi riiää usein joko pelkkä leikkaus ai sädehoio. Isomma ja levinnee kasvaime vaaiva yleensä leikkauksen ja sädehoidon ai sädehoidon, joa ehoseaan solunsalpaajahoidolla. Tällaisissa leikkauksissa synyny kudospuuosalue yleensä korvaaan poilaasa isesä oeulla kudossiireellä. PET/TT auaa diagnosoinia ja hoioa PET/TT-kuvanamisen myöä myös pään ja kaulan alueen syöpiä voidaan hoiaa enisä yksilöllisemmin ja äsmällisemmin. Kuvanamismeneelmä anaa arkkaa ieoa muun muassa audin levinneisyydesä, aggressiivisuudesa ja herkkyydesä eri hoiomeneelmille. - PET/TT:n avulla kyeään esimerkiksi laaimaan poilaille arkka sädehoiosuunnielma. Lisäksi modernilla sädehoiolaieella voidaan arkisaa ennen jokaisa hoiokeraa, eä hoioa anneaan juuri oikeaan kohaan, keroo doseni, osasonylilääkäri Paula Lindholm Tyksin syöpäklinikala. Sädehoio on ehokkaampaa, kun siihen yhdiseään lääkehoio. Kemosädehoidossa syöpälääke ehosaa sädehoidon vaikuusa kasvaimeen, ja paranemismahdollisuus kasvaa. Kemosädehoio lisää mahdollisuua elinä sääsävään hoioon esimerkiksi kurkunpään syövässä, Lindholm oeaa. Modernin sädehoidon sivuvaikuukse ova akavuosia vähäisemmä. Hoiomuoo myös sääsää sylkirauhasia aiempaa paremmin. Siireissä monia maeriaalivaihoehoja Kasvainen poison aiheuamien kudospuuosen korjauskirurgiassa on edisyy parissa vuosikymmenessä suurin harppauksin. Nykyisin on käyössä useia eri maeriaaleja, joilla kudospuuoksia korjaaan. Kehosa voidaan oaa omaa kudosa monesa kohaa, esimerkiksi kyynärvarresa ai sääriluusa. Lisäksi rekonsruoinnissa käyeään muun muassa iaania, kulaa sekä biolasia ja muia biomaeriaaleja, Ilpo Kinnunen lisaa. Korjauskirurgialla saavueaan sekä oiminnallisesi eä eseeisesi yhä parempia uloksia. Siiree kyeään nykyekniikalla ekemään ismalleen arviavaan muooon ja kokoon. TT-kuvaukseen pohjauuvalla suunnielulla pysyään määrielemään eukäeen arkalleen koha, johon siirre ulee sekä myös omasa kehosa oeavan varaosan koko, oeaa doseni, osasonylilääkäri Tero Soukka Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikala. Tiaanilevykään eivä ole enää hyllyavaraa, vaan ne on suunnielu poilaille yksilöllisesi ruuveineen ja reiänkohineen. Näin implani noudaava kudosen anaomisia muooja ja esimerkiksi hermojen kulku voidaan huomioida, Soukka lisää. HPV-ukimus käy kuumana Tyksin yleisöluenosarjassa käsieliin 15.1. pään ja kaulan alueen syöpiä. Kuvassa puheenvuoroaan piämässä doseni Ilpo Kinnunen. Tupakoini ja runsas alkoholinkäyö ova merkiävimmä pään ja kaulan alueen syöpien riskiekijä. Niiden rinnalle ova noussee papilloomavirukse (HPV), joka aiheuava noin kolmasosan kaikisa pään ja kaulan alueen syövisä. HPV:n aiheuama suunielun syövä ova lisäänynee länsimaissa voimakkaasi. Suomessakin yhä useampi nuori aikuinen sairasuu papilloomavirusen aiheuamiin kielen yven ja nielurisojen syöpiin. Uskon, eä HPV-esaus ulee hyvin nopeasi diagnosiikan ruiininomaiseksi osaksi pään ja kaulan alueen syövissä, ennusaa suupaologian professori Sina Syrjänen Turun yliopisosa. Nykyisillä HPV-rokoeilla pysyään orjumaan ehokkaasi geniaalialueen syövän esiaseiden synyä. On mahdollisa, eä rokoeilla voidaan ehkäisä myös muu HPV:n aiheuama syövä. Rokoeuilla on osoieu HPV-spesifisiä vasaaineia sekä syljessä eä geniaalialueilla, Syrjänen keroo. Lähiulevaisuus uo hänen mukaansa ullessaan eriäin lupaavia HPV:n L2-proeiiniin kohdisuvia rokoeia. Ne saaava jopa esää kokonaan papilloomavirusinfekion synnyn. Teksi ja kuva: Vappu Pikänen Pään ja kaulan alueen syövä: - Huulen, suuonelon, nenän ja sen sivuoneloiden, nielun, kurkunpään sekä suuren sylkirauhasen pahanlaauisia kasvaimia. - Tärkeimmä riskiekijä ova upakoini ja runsas alkoholinkäyö. - Noin kolmasosa auiapauksisa johuu papilloomaviruksisa, joka aiheuava enien suunielun syöpiä. - Uusia sairasapauksia Suomessa yli 700 vuosiain. - Kaksi kolmasosaa auiapauksisa odeaan miehillä. - Valaosa syövisä on odeaessa paikallisia, eäpesäkkeiä odeaan harvoin. - Uusiuuva herkäsi.

N:o 1-2015 - 15 Keväuuuuksia Aniala. Erikoisunu Henkilökohainen Avusajapalvelu www.ania.com Säilyä isemääräämisoikeuesi! Täydellisä hauauspalvelua yli 112 v HAUTAUSTOIMISTO Elämäsi Adao Oy www.elämäsi.com Henkilökohainen Avusajapalvelu Linnankau 9, Turku puh. 02-23 23 23 5 peruukkien erikoisliike Turussa! Kuljeuspalvelumme päivysää 24 h www.hauausoimisosaarinen.fi Tule ja ihasu liikkeemme keveisiin ja helppohoioisiin peruukkeihin. Monien muiden avoin löydä asianunijan avulla sinulle sopivan malliin! Terveuloa uusumaan laajaan valikoimaamme! Olemme VSSHP: hyväksymä palveluseeliuoaja. Uuuus! ear Chrisine headw -päähinee Yli 100 peruukin valikoima ASIANAJOTOIMISTO BRANDER & MANNER OY peruukkipalvelua yli 30 vuoden kokemuksella Rauhankau 6 Puh. 044 761 2692 Ma-Pe 10.00-17.00 Kaso lisää www.hiusexra.fi Krisiinankau 3, 20100 Turku, puh. 511 7000, fax 250 3053 eunimi.sukunimi@brander-manner.fi bm.office@brander-manner.fi www.brander-manner.fi Muu oimiso: Pohjoisrana 4 A 1, 00170 Helsinki Isokau 21, 26100 Rauma, puh. 824 0618, fax 824 0781 Syövän hoidon sivuvaikuuksena esiinyvä suun ulehduskivu vaikeuava usein syömisä, nielemisä, puhumisa sekä nukkumisa. episil suusuihke lieviää kipua muodosamalla ohuen kalvon joka suojaa haavaumia ulkoisila ärsykkeilä jopa 8 unnin ajan. Syövän hoidon sivuvaikuuksena esiinyvä suun ulehduskivu vaikeuava usein Syövän sivuvaikuuksena esiinyvä suun ulehduskivu vaikeuava usein episil hoidon on CE merkiy erveydenhuollon arvike ja se on saaavana ilman resepiä. syömisä, nielemisä, puhumisa sekä nukkumisa. episil suusuihke syömisä, nielemisä, puhumisa sekäilausohjee nukkumisa. episil suusuihke lieviää kipua lieviää kipua Lisäieoa episil suusuihkeesa sekä löyyvä sivula www.episil.fi muodosamalla ohuen kalvon joka suojaa ulkoisila ärsykkeilä jopa 8 muodosamalla ohuen kalvon jokahaavaumia suojaa haavaumia ulkoisila ärsykkeilä jopa 8 unnin unninajan. ajan. episil on CE merkiy erveydenhuollon arvike100, ja 20760 se on saaavana ilman resepiä. Wansår Corporaion, Uudenmaanie Piispanrisi wansarfi@wansar-corp.fi 040-526 10 18 www.episil.fi episil on CEsuusuihkeesa merkiy erveydenhuollon arvike ja sewww.episil.fi on saaavana ilman Lisäieoa episil sekä ilausohjee löyyvä sivula resepiä. Lisäieoa episil suusuihkeesa sekä ilausohjee löyyvä sivula www.episil.fi Wansår Corporaion, Uudenmaanie 100, 20760 Piispanrisi wansarfi@wansar-corp.fi 040-526 10 18 www.episil.fi Wansår Corporaion, Uudenmaanie 100, 20760 Piispanrisi wansarfi@wansar-corp.fi 040-526 10 18 www.episil.fi ma-pe 9-18 la 9-14 Iloisen palvelun saa kaupan päälle! KAR LOUHISAAREN H KARTANON KAHVILA Louhisaarenie 229, 21240 ASKAINEN puh. 02-431 2515 T Äiienpäiväsä elokuun loppuun ON KA LOUHISAAREN H AN Muina aikoinakartanon ilauksesa! A www.loimaanpesula.fi ON KA VIL Suun Suun ulehduskipujen Suun lieviykseen ulehduskipujen ulehduskipujen lieviykseen lieviykseen KYSY KULJETUSPALVELUA! Avoinna ma-pe 6.30-16.30 Muina aikoina 0400 854 058 02-762 1144 Oppipojankau 5, 32200 Loimaa AN A SUUSUIHKE KAR SUUSUIHKE VIL -Vesipesu -Kemiallinen pesu -Emulsiopesu -Pöyäliinavuokraus -Pyykinpesuaineiden myyni SUUSUIHKE T LOIMAAN PESULA OY KAHVILA Louhisaarenie 229, 21240 ASKAINEN puh. 02-431 2515 Äiienpäiväsä elokuun loppuun Muina aikoina ilauksesa! www.kukka-uire.fi Avoinna joka päivä 8.30-18.00 Hauausmaanie 30 puh. (02) 236 0176, 050 348 6264

16-2015 - N:o 1 kurssioimiso Seiskarinkau 35, 20900 Turku p. 02 2657 610 www.lssy.fi lounais-suomen syöpäyhdisyksen Sopeuumisvalmennuskurssi 2015 AIKUISET AIVOKASVAINPOTILAAT JA LÄHEISET: Parikurssi (RAY) Parikurssi (RAY) ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Me miehe -parikurssi ikäänyneille (RAY) Me miehe -parikurssi ikäänyneille (RAY) Parkurs för personer över 68 år, FPA nr 56265 GYNEKOLOGISET SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Me naise -parikurssi ikäänyneille (RAY) HEMATOLOGISET JA KANTASOLUHOIDETUT SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Osiainen perhekurssi, KELA nro 56430 Osiainen perhekurssi, KELA nro 56440 Osiainen perhekurssi, KELA nro 56441 KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Liikunapainoeinen parikurssi (RAY) sekä 2. jakso 06. 08.07.2015 Levinnyä syöpää sairasavien ja läheisen parikurssi (RAY) Osiainen perhekurssi alle 68-vuoiaille, KELA nro 56415 Taideerapiapainoeinen yksilökurssi (RAY) Oikea oe melonaan ja elämään -pari/yksilökurssi yli 45-vuoiaille (RAY) Oikea oe melonaan ja elämään -pari/yksilökurssi alle 45-vuoiaille (RAY) Levinnyä syöpää sairasavien ja läheisen parikurssi (RAY) Liikunapainoeinen parikurssi (RAY) Luonnonvoimaa -kurssi (RAY) Taideerapiapainoeinen yksilökurssi (RAY) Liikunapainoeinen parikurssi (RAY) 25.05. 29.05.2015 21.09. 25.09.2015 19.01. 23.01.2015 28.09. 02.10.2015 28.09. 02.10.2015 27.04. 01.05.2015 09.03. 13.03.2015 01.06 05.06.2015 14.09. 18.09.2015 12.01. 16.01.2015 02.02. 06.02.2015 04.05. 08.05.2015 18.05. 22.05.2015 22.06. 26.06.2015 13.07. 17.07.2015 27.07. 31.07.2015 17.08. 21.08.2015 15.05. 17.05.2015 09.11. 13.11.2015 16.11. 20.11.2015 MELANOOMAPOTILAAT JA LÄHEISET (IHO JA SILMÄ): Parikurssi (RAY) 12.10. 16.10.2015 RINTASYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Parikurssi alle 68-vuoiaille, KELA nro 56143 Parkurs för personer över 68 år, FPA nr 56148 SUUN- JA NIELUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Osiainen perhekurssi, KELA nro 56423 VATSAN- JA SUOLISTONALUEEN SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Osiainen perhekurssi, KELA nro 56425 Osiainen perhekurssi, KELA nro 56426 PERHEKURSSIT AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT: Vanhemmuua ukeva kurssi (RAY) LASTEN JA NUORTEN KURSSIT 11.05. 15.05.2015 02.11. 06.11.2015 07.09. 11.09.2015 16.03. 20.03.2015 05.10. 09.10.2015 22.06. 26.06.2015 HYVÄNLAATUISIA KASVAIMIA SAIRASTAVAT LAPSET JA NUORET: Lasen perhekurssi, KELA nro 56841 10.08. 14.08.2015 LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Sopeuumisvalmennuskurssi, KELA nro 55807 Sopeuumisvalmennuskurssi, KELA nro 55808 NUORET SYÖPÄPOTILAAT: Osiainen perhekurssi, KELA nro 55803 Nuoren aidekurssi (15-19 v.) (RAY) Nuoren aidekurssi (20-30 v.) (RAY) OSITTAISET PERHEKURSSIT (Kela): Osiaisella perhekurssilla kunouujan kurssiohjelman keso on 5 vuorokaua ja läheisen 2 vuorokaua. Läheinen voi haluessaan lasua Meri-Karinassa äysihoidolla 3 lisävuorokaua, hina 165 /hlö (sis. majoiuksen ja aeria). 14.06. 18.06.2015 29.06. 03.07.2015 23.03. 27.03.2015 05.06. 07.06.2015 21.08. 23.08.2015 MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE MERI-KARINAAN? 1. 2. Ole sairasunu syöpään, ja sairasumisesasi on kulunu aikaa vähinään puoli vuoa. Voi hakeuua Kansaneläkelaioksen ai RAY:n rahoiamalle sopeuumisvalmennuskurssille Meri-Karinan oimina- ja palvelukeskukseen. Myös syövän uusiuuessa ai sairasuessasi uueen syöpään sinulla on mahdollisuus hakeuua kursseillemme. Lisäieoja: Kelan paikallisoimisosa ai Meri-Karinasa (Seiskarinkau 35, 20900 Turku), www.lssy.fi, p. 02 2657 610 (kurssioimiso) ai 02 2657 666 (keskus), kurssi@lssy.fi HUOM! Muuokse kurssiaikaauluun mahdollisia. Kaso arkemma iedo Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen neisivuila www.lssy.fi 3. 4. 5. Tuusu kurssiarjonaan ja valise isellesi sopivin kurssiajankoha. Kursseja kohdenneaan ikäryhmiäin eri syöpäpoilasryhmille. Lisäksi kurssi kohdenneaan joko kunouujalle, koko perheelle (lapse ja nuore syöpäpoilaa) ai pareille (poilaalle ja hänen läheiselleen). Mikäli hae Kelan rahoiamalle kurssille, äyä Kelan hakemuslomake KU132. Hakemuslomakkeia on saaavana Kelan paikallisoimisoisa, Meri-Karinan kurssioimisosa sekä Kelan inernesivuila (www.kela.fi). Liiä hakemukseen epikriisi eli sairauskeromus ai lääkärin B-lausuno. Edellä mainiuisa asiakirjoisa on käyävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä ämänhekinen ilanne, joen epikriisi ai lääkärin lausuno ulisi olla kirjoieu hakemusa edeläneen vuoden aikana. Palaua hakemus liieineen suoraan Kelalle. Mikäli hae RAY:n rahoiamalle kurssille, äyä RAY:n hakulomake ja läheä hakemuksesi Meri-Karinaan, Seiskarinkau 35, 20900 Turku. Hakemuslomakkeia on saaavana koisivuilamme (www.lssy.fi) sekä Meri-Karinan kurssioimisosa. MERI-KARINAN VIRKISTYSLOMAT Virkisysloma 25.05. 29.05.2015 Virkisysloma 13.07. 17.07.2015 Kuva: Pasi Leino 2 hh 1hh 220 /hlö 260 /hlö LUE LISÄÄ VIRKISTYSLOMISTA JA TÄYTÄ HAKULOMAKE: www.merikarina.fi Virkisyslomien ohjelmaan sisälyy äysihoio, majoius, uini- ja saunavuoro, ohjaua liikunaa, asianunijaluenoja mm. erveellisisä elämänavoisa sekä virkisävää ohjelmallisa oiminaa. Hinaan vaikuaa valiu majoius yhden ai kahden hengen huoneessa.

N:o 1-2015 - 17 AVOINNA TUNNIN PIDEMPÄÄN JOKA PÄIVÄ ma pe 9 20 la 9 16 Moikoisen liikekeskus Pikäpellonkau 2 20900 Turku puh. 02 2844 666 SALORANTA Uudenkaupunginie 594, Taivassalo HIRVENSALON APTEEKKI PALVELEE SIELLÄ, MISSÄ SINÄ OLET. Puh. (02) 879 147 Ani 0400 831 266 Pirjo 040 587 9147, Mai 040 706 0345 www.salorannanmarjaila.fi Hirvensalon apeekisa saa monipuolisesi hyvinvoiniisi ja erveyeesi liiyvä uoee ja palvelu. Verkkokauppamme saarisoapeekki.fi oimiaa lääkkee posise koiin, mökille ai vaikka yöpaikalle. Sairaanhoiajan palvelu apeekin Terveyspiseesä NAANTALI NAANTALI Voi miauaa helposi ja nopeasi verenpaineen, kokonaiskoleseroliarvo, pikäaikaisen verensokerin, hemoglobiinin ai CRP:n ilman erillisä läheeä. Myös piene hoiooimenpiee, kuen ikkien poiso ai rokoukse onnisuva lähiapeekissasi. Varaa aika numerosa 02 2844 660 ai ule ilman ajanvarausa. Sinu oaa vasaan sairaanhoiajamme Hanna-Mari. Terveyspise palveluksessasi ma, ke ja pe klo 9 16 i ja o klo 11 19 Sydämellisesi erveuloa! NAANTALI Kaivojen yhjennykse Viemärien avaukse ja pukisokuvaukse NAANTALI Kaivojen yhjennykse Viemärien avaukse ja pukisokuvaukse Kaivojen yhjennykse Viemärien avaukse ja pukisokuvaukse Soraa, sepeliä, mulaa Hieka ja luonnonkive, myös ise nouaen Soraa, sepeliä, mulaa Hieka ja luonnonkive, myös nouaen Kaivojen yhjennykse Viemärien avaukse ja pukisokuvaukse Soraa, sepeliä, mulaa Hieka ja luonnonkive, myös ise nouae Vaiholava Kuljeukse Vesikuljeukseise Soraa, sepeliä, mulaa Kuljeukse Hieka ja luonnonkive, myös ise nouaen Vaiholava Vesikuljeukse Vaiholava Kuljeukse Vesikuljeukse Vaiholava Kuljeukse Vesikuljeukse 60v 60v 60v ksia. ulkoilumahdollisuu amaon määräwww.j-pajunen.fi a mi ja a i on 0 20Puh. 02-435 9182 Pöyyällä on lähes Puh. 02-435 Puh. 02-4359182 9182 Pöyyällä on lähes 60v www.j-pajunen.fi www.j-pajunen.fi llisuuksia. amaon määrä 200 onia ja mia ulkoilumahdo Riihikoski www.j-pajunen.fi Puh. 02-435 9182 Toivoko hyviä erveys- ja liikunapalveluia? Olisiko palloiluhalli kova juu perheen pelihenkisille ikään kasomaa? Kisariihessä voi harrasaa melkein miä vain ja joukkuehengessä löyyy. Akiiviliikkujan oivee äyää Riihikoski Haukkavuoren maasoliikunakeskus valaisulla hiiho- ja kunoradalla. Kodin paikka on mesäisellä rinneonilla, vain puolen unnin Toivoko hyviä erveysja liikunapalveluia? Olisiko ajomakan palloiluhalli kova juu perheen pelihenkisille ikään kasomaa? Kisariihessä voi harrasaa päässä Turusa. on lähes Pöyyällä ja Kyrö ia 200 on on määrä a m a mia uksia. ahdollisu m u ulkoil melkein miä vain ja joukkuehengessä löyyy. Akiiviliikkujan oivee äyää Haukkavuoren maasoliikunakeskus valaisulla hiiho- ja kunoradalla. Kodin paikka on mesäisellä rinneonilla, vain puolen unnin ajomakan päässä Turusa. Tuleeko monipuolisen palvelujen, koulujen ja kirjason olla mahdollisim- man lähellä? Kyrössä Kyrö koioni löyyy kivenheion pääsä kaikisa palveluisa. Helppohoioisella asamaalla on pihayö suunnielavissa omaa inoa ja Tuleeko monipuolisen palvelujen, koulujen ja kirjason olla mahdollisimresursseja vasaaviksi. evää ja n o a s a r Pa spuu! nää piko Yläne man lähellä? Kyrössä koioni löyyy kivenheion pääsä kaikisa palveluisa. Helppohoioisella asamaalla on pihayö suunnielavissa omaa inoa ja resursseja vasaaviksi. Kaipaako rauhaa Yläneperuspalveluisa inkimää? Yläneellä luono voi alkaa hei ulko-ovela. Tilavalla onilla on suojaa kaseila ja oma rauha oleskella. Kaipaako rauhaa peruspalveluisa inkimää? Yläneellä luono voi alkaa Voi valia järviuulen, maiseman korkeala ai kaseila oman pihan hei ulko-ovela. Tilavalla onillamäelä on suojaa ja oma liepeilä rauha oleskella. lähevä pikospuu. Ulkoilevaa Kuhankuonon Voi valia järviuulen,perheä maisemanilahduaa korkeala mäelä ai oman pihanrekeilyliepeilä reiisön läheisyys. kierros on reippailijan helppo kohde! rekeilylähevä Savojärven pikospuu. Ulkoilevaa perheä ilahduaa Kuhankuonon reiisön läheisyys. Savojärven kierros on reippailijan helppo kohde! Milä alueela haluaisi oneja kasoa? Milä alueela haluaisi oneja kasoa? Kaso koko Kaso arjona onien sijainiiedo osoieesa kokojaarjona ja onien sijainiiedo osoieesa www.poyya.fi > Toni >jatoni uudisrakenaminen www.poyya.fi ja uudisrakenaminen Alina on maineensa veroinen... Kari Jokela 050 553 434, Jussi Leho 050 590 6720 Olli-Pekka Hannu 040 198 0801, Markku Kaurila 0400 347 783 Kuva: TIMO KESTI Kuva: TIMO Kari Jokela 050 553KESTI434, Jussi Leho 050 590 6720 Olli-Pekka Hannu 040 198 0801, Markku Kaurila 0400 347 783 Pöyyän kuna: (02) 481 000, kuna@poyya.fi, www.poyya.fi Meille on Meille onhelppo Sujuvaa apeekkipalvelua helppo makasi varrella! ulla ulla Meille on Jokaiselle löyyy kengä Ihan oa! helppo Meille on helppo ulla ulla Tule Alinaan. Ilmaise parkkipaika oven edessä Invapaikka, pyöräuoliluiska ja Ilmaise Ilmaise parkkipaika oven edessä Invapaikka, pyöräuoliluiska ja auomaaiov auomaaiove parkkipaika oven edessä Avoinna: arkisin 9-19 ja lauanaisin 9-15 Invapaikka, pyöräuoliluiska ja auomaaiove Auisenkau 1, Turku (Saakunnanien varrella) Saakunnanie 19, Turku Avoinna: www.raunisulanapeekki.fi arkisin 9-19 ja lauanaisin 9-15 puh ja fax 020 740 4300 www.raunisulanapeekki.fi Saakunnanie 19,9Turku Avoinna: arkisin - 19 ja lauanaisin 9-15 60 Ilmaise parkkipaika oven edessä puh ja fax 020 740 4300 www.raunisulanapeekki.fi Syöpäyhdisyksen jäsenkorilla -10% 60 Kenkäkauppa Alina Alinenkau 36, Uusikaupunki puh. 02-844 3553 www.alina.fi Ark. 9-17.30, la 9-14 Kyrön Seudun Osuuspankki Kari Jokela 050kuna: 553 434 Jussi Leho 050 590 6720 Pöyyän (02),481 000, kuna@poyya.fi, www.poyya.fi Olli-Pekka Hannu 040 198 0801, Markku Kaurila 0400 347 783 Pöyyän kuna: (02) 481 000, kuna@poyya.fi, www.poyya.fi Tähkä KUKKAKAUPPA Invapaikka, pyöräuoliluiska ja auomaaiove Avoinna: arkisin 9-19 ja lauanaisin 9-15 Saakunnanie 19, Turku puh ja fax 020 740 4300 www.raunisulanapeekki.fi 60 Aninkaisenkau 1 20100 Turku Puh. (02) 231 7836 Fax (02) 251 9782-10% kukisa! a Terveulo

18-2015 - N:o 1 Tohori Ilmo Parvinen: Seisemänkymppise rinasyöpäseulonaan! Turun kaupungin hallinoylilääkärinä 1980-luvun alusa vuoeen 2000 oiminu, siemmin Siran erveydenhuollon oimialajohajana pikän uran ehny Ilmo Parvinen pääi eläköiymisensä rajapyykillä kunnosauua myös ukijana. Parviainen halusi selviää, millaisia erveysvaikuuksia Turussa käynniseyllä, muua maaa laajemmalla mammografiaseulonnalla on odellisuudessa ollu. Marraskuussa puolusamassaan ohorinväiöksessä Parvinen osoiaa, eä Turussa oeueun, yli 70-vuoiaisiin kohdisuvan seulonnan avulla saaiin rinasyöpäkuolleisuua vähenneyä yli sadan apauksen verran. Jos seulona olisi ollu muuallakin yhä laajaa, olisi maassamme voiu välää oisa uhaa ennenaikaisa kuolemaa. Jokainen apaus on jonkun äii, puoliso ai lähimmäinen, suomenaa Parvinen lääkärien käyämää viileää ammaikielä. Parvinen pysyi käyämään ukimuksessaan valavan laajaa pohja-aineisoa. Suurennuslasin alle oeiin iedo 40 84-vuoiaisa naisisa 23 vuoden ajala Helsingissä, Turussa sekä koko muussa Suomessa. Tieoja verraiin seulonaa edeläneeseen 11 vuoden ajanjaksoon. Mielenkiinoiseksi verailun ekee se, eä Turku kusui hei käynnisysvaiheessa mammografiaseulonoihin 40 74-vuoiaa naise, Helsinki aluksi vain 50 55-vuoiaa. Koko maassa noudaeu yleinen käynnisyskäyänö oli 50 59-vuoiaiden kusuminen. Saadu ulokse osoiava sen, eä Turussa, varsinkin iäkkäimmissä naisryhmissä, havaiu rinasyöpäkuolleisuuden lasku johui kaupungin oeuamasa laajasa mammografiaseulonnasa. Omakohainen projeki Ilmo Parvisella on hyvin henkilökohainen side urkulaiseen seulonaurakkaan. Kun kaikkien Turun kaupunginvaluuson naisjäsenen läpiajama aloie velvoii erveydenhuollon aloiamaan laaja mammografiaseulonna 80-luvun puolivälissä, sai hallinoylilääkäri Parvinen varsinaisena aloieenekijänä ehäväkseen oiminnan organisoimisen. Minun ei kauan arvinnu kasella ympärilleni löyääkseni osaaja ja oeuaja. Lounais- Suomen Syöpäyhdisys oli ehny asiassa uraauuravaa pohjayöä. Tuore oiminnanjohaja Kari Ojala ja lääkärinä asiaan vihkiyyny Osmo Räsänen sekä Tyksin ammaiväki on erikseen mainiava ässä kohden, Parvinen kiiää. Turussa pääsiinkin rakaisun uloksena rinasyövän kuolleisuuden alenamisessa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä aivan ylimmälle kansainväliselle huippuasolle: Nuorimman ikäluokan rinasyöpäkuolleisuus aleni alle puoleen ennen seulonaa vallinneesa asosa, ja iäkkäimmässä, yli 75-vuoiaiden ikäluokassa saavueiin noin 25 prosenin väheneminen. Nuorimman ikäluokan kohdalla ei voiu osoiaa, eä huippuulos johui pelkäsään seulonnasa. Iäkkäiden naisen kohdalla mammografian ansio on ohiamaon. Tukimusuloseni pohjala suosielen, eä rinasyöpäseulona uloeaisiin jakossa koko maassa myös 70 74-vuoiaisiin. Se, eä edelläkävijä Turku on uosa kohderyhmäsä luopunu, on mielesäni sekä surullisa eä lyhynäköisä. Piäisin niin ikään arpeellisena, eä myös ainakin 45 49-vuoiaille urkulaisnaisille arjoaisiin edelleen seulona, sanoo uore ohori. Ylidiagnosiikkaa urhaan peläy Mammografiaseulonnasa käydyssä kansainvälisessä keskuselussa on noseu esiin ylidiagnosisoinnin mahdollisuus. On ukijoia, joiden mielesä jopa kolmasosa rinasyöpäseulonnoissa ehdyisä löydöisä on urhia. Ilmo Parvinen keroo väiösukimuksensa kumoavan uon näkemyksen. Käyämäni aineison peruseella ylidiagnosisoinia apahui korkeinaan joka kymmenennen löydöksen kohdalla, jos silloinkaan. Tämä merkisee siä, eä lehdisössäkin usein esiey viiaukse mammografian haiallisuudesa näyävä älä osin perusuvan liian haaralle ukimusnäyölle. Mammografian hyödyisä käyävä keskuselu jakuu ukijapiireissä yhä, joskus ärhäkkänäkin. Ilmo Parvinen sai huomaa ämän arveluaan lehdisölle hieman liian hääisesi, eä Turun mallin mukaisilla seulonnoilla olisi voiu Suomessa pelasaa 23 vuoden aikana kaksi uhaa naisa rinasyöpäkuolemala, vaikka odellinen luku on ilmeisesi jonkin verran oisa uhaa. Muuamila kollegoila saau palaue oli kiusallisen purevaa. Parvinen keroo oaneensa oikaisu vasaan nöyrin mielin, sillä hänen väiöskirjaansa ei äsä asiasa sisälyny arkkaa laskelmaa. Ny sellainen laskelma olisi kuienkin välämää saaeava 2010 2020-lukuja koskevana suomalaisen naisväesön ieoisuueen. Tällaisen laskelman ekeminen on mielesäni kansallinen velvollisuus, Parvinen napauaa. Teksi: Markku Heikkilä Kuva: Ulla Roine / Kuva-Paijula Ilmo Parvinen halusi virallisen ohorinkaronkkansa ja illalla pideyn ysäväjuhlan välillä pysähyä peruskysymysen äärelle. Hän johdai väiösilaisuuden vieraa Turun uomiokirkkoon, missä pideiin koskeava ohjelmallinen heki: 50 vuoden akainen ylioppilaskaveri Porin lyseosa, pasori Tapio Aalonen puhui ja hänen yärensä (angokuningaar) Elina Veenrana esii säesäjänsä Janne Maaralan kanssa ilaisuuden laulu. Ruusu Aula Marinkau 1 % 235 6849 Marinsillan kulmassa ruusuaula@gmail.com www.ruusuaula.fi -10 % leikkokukisa Avoinna: ark. 9-17, la 8.30-14, su 9-14 Piikkiön auokorjaus ja pesu Repolanie 5 21500 Piikkiö/Kaarina Puh. 040 478 9147 Jouni Vigren piikkionauokorjaus@gmail.com Löydä meidä myös webbisivuilamme! Kuvassa ohorikaronkan osanoaja vasemmala: Pekka Klemi, Anne Kaljonen, Kaija Vuorinen, Pirkko Parvinen, Arvi Parvinen, Pirjo Immonen-Räihä, Pekka Puska, Heikki Minn, Lea Kauhava, Liisa Pylkkänen, Tero Parvinen, Ilmo Parvinen, Osmo Räsänen, Essi Pöyry, Anna Parvinen-Linko, Kari Ojala ja Peni Seppänen. Doseni Liisa Pylkkänen ja Pekka Klemi ohjasiva väiöskirjayön, professori Heikki Minn oli kusos ja professori Pekka Puska vasaväiäjä. Erikoislääkäri Osmo Räsänen, sosiaalineuvos Kari Ojala ja professori Peni Seppälä edusiva LSSY:n vahvoja vaikuajia. Doseni Pirjo Immonen-Räihä, suunnielija Lea Kauhava sekä saisikko Anne Kaljonen ova ukijakumppaneia. Kaija Vuorinen on väielijän elämänkumppani ja muu kuvan henkilö väielijän lähiomaisia. Kuvasa puuuu väielijän poika, professori Peri Parvinen. Väiösilaisuus heräi laajaa kiinnosusa Ilmo Parvisen väiösilaisuus Turun yliopisossa heräi normaalia enemmän kiinnosusa. Täysi luenosalillinen asiasa kiinnosuneia seurasi, mien ansioiunu vasaväiäjä, professori Pekka Puska enasi Parvisa väiöksen yksiyiskohdisa. Yleisön joukossa nähiin monia urkulaisen erveydenhuollon veeraaneja, muun muassa Kelan pääjohaja Liisa Hyssälä. Myös mone Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen akiivi oliva paikalla.

N:o 1-2015 - 19 HALUAISITKO SINÄ, YSTÄVÄSI TAI TUTTAVASI LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI JA TUKEA TÄRKEÄÄ TYÖTÄMME? Kun vaikea sairaus ylläää, on luoeava ieo lähellä ILVES KIELEKKEELLÄ ESITYS KUUSISTON PIISPANLINNAN keuhkosyopa.fi RAUNIOILLA LAUANTAINA 4.7.2009 krooninenlymfaainenleukemia.fi Kaarinan kaupungin 700-vuoisjuhlien kunniaksi Kaarina-Teaeri esiää Kuusisonlymfooma.fi piispanlinnan, keskiajan upeimman suomalaisen residenssin raunioilla Leena Landerin kirjoiaman hisoriallisen rinasyopa.fi näyelmän Ilves kielekkeellä. Se keroo piispanlinnan elämäsä 1500-luvulla ja sen viimeisesä piispasa Arvid Kurjesa. Ennen näysuolisosyopa.fi elmän esiysä uusuaan Kuusison karanoon ja kirkkoon. Nämä kolme ja kaunis luono muodosava ainulaauisen kuluuriympärisökokonaisuuden, jossa on helppo uppouua hekeksi menneeseen aikaan. TERVETULOA Makaohjelma TUTUSTUMAAN UUDISTETTUUN APTEEKKIIMME! Lähö klo 14.00 Orodoksisen kirkon luoa, Yliopisonkau 19, Turku. Ajo Kaarinaan, jossa uusuaan Kuusison vuonna 1792 pysyeyyn saarisolaisyyliseen hirsikirkkoon. Täälä siirryään Kuusison karanolle, jonka päärakennus vuodela 1738 on maamme vanhimpia säilyneiä puisia asuinrakennuksia. Se rakenneiin Suomen soaväen päällikön, Turun jalkaväkirykmenin eversin virkaaloksi. Karanossa kuullaan elämäsä keskiaikaisessa piispanlinnassa, mikä käynee esipu24,esiyksen 20540 Turku puh. (02) 2764 740 heesa Hämeenie ise näyelmälle. Tyksin T-sairaalaa vasapäää jälkeen paluu Turkuun noin klo 8.30-21, 20.00.Avoinna Kasomoark. ei ole kaeu. la 10-18, su ja pyhäpäivä 12-18 JULKAISUT: valakunnallinen Syöpä-Cancer-lehi viidesi vuodessa Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen kahdesi vuodessa ilmaisjakeluna Yhdisyksen jäseniedoelehi kerran vuodessa osoieellisena ALENNUKSET: Meri-Karinan oimina- ja palvelukeskuksen majoius-, ravinola-, liikuna- ja siivouspalveluisa Makaoimiso Makarin järjesämisä makoisa jäsenalennusliikkeisä yksiyisilä lääkäriasemila (ks. arkemmin: www.lssy.fi > jäsenille > jäsenedu) maksuoma luomiarkasukse (ei-jäsenille 17 1.1.2015 alkaen) FI/ROCH/1502/0023 PROTEESIASIAKAS VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI: yhdisyksen oimisossa, Iäinen Pikäkau 30, 20700 Turku puhelimise 02 2657 913 osoieessa www.lssy.fi posiamalla alla olevan liiymislomakkeen Jäsenmaksu vuodessa 17. Tuusu rekiseriseloseeseen: www.lssy.fi/jaseneksi Nimi: Lähiosoie: Posioimipaikka: Tämä lomake palaueaan osoieella: LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y. Iäinen Pikäkau 30, 20700 TURKU Huom. Muuokse jäsenrekiseriin on mahdollisa ehdä vaivaa nein kaua: www.lssy.fi > jäsenille > muuokse jäsenrekiseriin RYHDY KUUKAUSILAHJOITTAJAKSI! Tue arvokasa syövän vasaisa yöä lahjoiamalla kuukausiain haluamasi summan Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen ilille FI31 5713 4520 0120 54 (viesikenään ukilahjoius ). Voi haluessasi ehdä myös keralahjoiuksen. APTEEKKI NUMMENMÄEN APTEEKKI Osaessasi meilä Rinaliivi, kokoliivi ai uima-asun Teemme valisemaasi malliin proeesiaskun KAUPPAA JO VUODESTA 1913 LIHATUKKU VIKTOR ELO OY Liivien ja ranamuodin Ykköspaikka Auokau 12 Orikeo Auokau 12 Orikeo Turku puh. 238 5340, fax 276 4959 vikor.elooy@pp.ine.fi OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTA PALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT, EINEKSET, RAAKAPAKASTEET SEKÄ SIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA. KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN. www.vikorelo.fi Eerikinkau 6 Eerikinkau 6 Krisiinankau 10 Krisiinankau 10 TURKU puh.turku 02-231 4427 www.liivikauppahusso.fi Kuva: Peri Jauhiainen/Plugi OLEMME MUKANA TUKEMASSA SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ -LIIKENNE OY Ari Lehinen Kurkisuonkau 8, Kaarina Puh. (02) 251 5782 0400 521 876 Kello- ja Kulaliike J. MÄKELÄ OY Turunie 12, 32200 Loimaa puh. 02-762 2569 www.kulasore.fi VVS-insallaioner och försäljning LVI-asennuksia ja arvikemyyni Obs.. shushåll avdrag RÖR AB PUTKI OY Linnankau 8, Turku 0400 531 800 info@digilind.fi Hyvien muookuvien merkeissä Ruusukorelin Palvelukeskus Puisokau 11 B, Turku (02) 233 4606 www.urunjalkaerapia.fi 02 236 3700 www.sudiobrahe.fi Rekiseröiy jalkojenhoiaja Huom. skoialouys vähenn Beng Karlsén 040 5657 229 Herber Karlsson 040 5150 775 Fax (02) 458 6863 bh-ror@pp.ine.fi Örnvägen 4 Kokaie - Pargas 21600 Parainen Turun Jalkaerapia LUOMAMAA LIISA www.rusko.fi AUTOHUOLTO SUVANTO Puh. 2366 426 040 5113 781 www.auohuolosuvano.fi JÄSENETU SOPIMUKSEN MUKAAN KELLO- JA KULTALIIKE LINDHOLM Kalevanie 41 20520 TURKU (Iäharjun Prisma) Puh./Fax 02-2370781 Projekinjoho, rakennuaminen, valvona, kusannus- ja rakennussuunnielu sekä kunoarvio yli 30 v. kokemuksella A Suikkari Oy Niemelänie 3 D 20780 Kaarina Puh. 040 512 9612 eunimi.sukunimi@suikkari.fi www.suikkari.fi www.saunarani.fi Pompen Saunarani Kalasavankissankuja 21600 Parainen GSM 040 736 5751 Yriyksille ja perhejuhliin ASUNTO- JA KIINTEISTÖKAUPPA T.Janger Oy Orvonie 42 20960 Turku puh. 0400 781 860 Tuureporinkau 17, TURKU www.opimiasunno.fi Tavoia meidä myös käsipuhelinnumeroisa: Tapani Raaikainen 0440 602 396 Karri Hällfors 050 521 9950, Timo Riski 0400 520 464 050 533 5979 Huolomiehenie 11, Lieo www.konepukki.fi Härkäien Hauauspalvelu TURVALLISESTI! Tehokas myyni yli 20-vuoden kokemuksella SOITA ILMAINEN ARVIO! OpimiAsunno Oy LKV AUTOKORJAAMO Puuarhakau 14 20100 Turku 020 7660 800 Hämeenkau 1 20500 Turku Avoinna: ma-o 10-18 pe 10-17, la 10-14 02-232 5333 www.opikkoukkonen.fi Karjaie 5, 21420 Lieo 0440 260 471, 02 488 6529 24 h Härkäien Hauausoimiso Aninkaisenkau 6, 20100 Turku 02 2590 222 24 h

20-2015 - N:o 1 TERVETULOA MATKARIN MATKOILLE! JUHANNUSMATKA VIHREÄLLE SAARELLE IRLANNIN DUBLINIIN 18. 21.06.2015 Vihreän saaren pääkaupunki Dublin on monipuolinen ja helposi lähesyävä kohde, jonka kaduilla ja pubeissa pääsee hekessä pois arjesa sen vieraanvaraiseen henkeen. Dublinissa kaikki uneva isensä erveulleiksi. Keskusa on pienehkö ja siellä voi helposi kävellen liikkua paikasa oiseen. Kesäaikaan Dublinin puiso ova erinomaisia paikkoja nauia aurinkoisisa ilmoisa ja Temple Bar in huvielualue ja kaupungin uha pubia uova mahdollisiin sadepäiviinkiin iloa. Tällä makalla uusuaan kaupunkiin, Irlannin puuarhaksi kusuuun Wicklow n vehreään kreivikunaan, Jamesonin viskiehaaseen sekä seuraaan perineisä irlanilaisa esiysä. MATKAOHJELMA: Torsai 18.06.2015 Kokoonuminen Turun lenoasemalla klo 14.00. Flyben leno AY0224 lähee klo 14.55 Helsinkiin, jonne saavuaan klo 15.30. Helsingisä jakeaan klo 16.15 Flyben lennolla AY0929 Dubliniin. Tuloaika Dubliniin on klo 17.25. Kuljeus neljän ähden Camden Cour Hoeliin, jonne majoiuaan kolmeksi yöksi. Illallinen hoellissa. Juhannusaao, perjanai 19.06.2015 Aamiainen hoellissa. Aamupäivällä uusuaan Dubliniin kaupunkikierroksella. Käydään myös Jamesonin viskiehaalla. Ilapäivällä jää omaa aikaa uusua Dubliniin. Illallinen kävelymakan päässä hoellisa. Juhannuspäivä, lauanai 20.06.2015 Aamiainen hoellissa. Aamupäivällä ajeaan noin puolenoisa unnin makan päähän Wicklow n kreivikunaan, jossa kohokohia ova vierailu Powerscourin arisokraaisella 20 hehaarin puuarha-alueella, joa korisava pensasaida, lamme, aidokkaa veisokse ja upea puu sekä Glendalough, varhaiskrisillinen luosari. Ilapäivällä paluu Dubliniin, jossa omaa aikaa. Ilaa vieeään seuraamalla perineisä irlanilaisa esiysä illallisen kera. Sunnunai 21.06.2015 Aamiainen hoellissa. Aamiaisen jälkeen kuljeus Dublinin lenoasemalle, josa Flyben leno AY0930 lähee Helsinkiin klo 09.50. Klo 14.50 saavuaan Helsinkiin. Täälä jakeaan Turkuun Flyben lennolla AY0225 klo 16.15. Turun lenoasemalle saavuaan klo 16.50. Makalle mukaan ehjä voimassaoleva ulkomaanpassi ai virallinen voimassaoleva EUhenki-lökori, josa ilmenevä myönämis- ja voimassaolopäivä. Makavakuuus, johon sisälyvä myös makaavaravakuuus sekä riiävän kaava peruuusurvavakuuus oman, lähiomaisen ai makaoverin vakavan sairasumisen ai kuoleman varala, on syyä ehdä hei makava-rauk sen ekemisen jälkeen sekä huolehia perusrokousen voimassaolosa ja arviaessa MPR-rokouksesa. Valuuaksi euroja. Camden Cour Hoel**** Lower Camden sree, Dublin 2 puh. +353 1 475 9666 www.camdencourhoel.com Hoelli sijaisee 10 minuuin kävelymakan päässä Temple Bar -alueesa sekä 500 merin päässä S. Sephen s Green -puisosa. Hoellissa ravinola, baari, hissi, sauna, sisäuimaallas ja kunokeskus. Huoneia 246, joiden valoisasi sisuseuissa huoneissa on TV, suihku, WC, Wi-Fi, hiusenkuivaaja ja kahvin/een keiovälinee. Makan hina: jäsene 1245 euroa, ei-jäsene 1270 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesa 228 euroa. Hinaan sisälyy: lenomaka Flyben lennoilla Turku-Helsinki-Dublin-Helsinki-Turku linja-auokuljeukse koheessa ohjelman mukaan 3 yön majoius Camden Cour Hoellissa kahden hengen huoneessa 3 aamiaisa ja 3 illallisa sisäänpääsymaksu ja opasukse ohjelman mukaan paikallisoppaan palvelu Makarin makanjohajan palvelu Makanjohaja: Ralf Löfsröm SAVONLINNAN OOPPERAJUHLAT 31.07. 02.08.2015 Savonlinnan Oopperajuhla ova yksi Suomen kuluurielämän valovoimaisimmisa ja kansainvälisesi merkiävimmisä apahumisa. Korkealaauinen oopperaesiys romanisen, keskiaikaisen linnan pihalla on ainukerainen ja unohumaon elämys. Ensimmäisenä ilana seuraaan Giacomo Puccinin Tosca -oopperaa. Tosca on oopperakirjallisuuden yksi suosiuimpia ja rakaseuimpia eoksia. Menesyksen salaisuuena ova Puccinin vahvan dramaaise ja oisaala lyyrisen kaunii eema, joka kanava väkevää draamaa ensisäveleisä loppuhuipennukseen. Toisena ilapäivänä seuraaan Savonlinnan Oopperajuhlaorkeserin Giuseppe Verdin La Traviaaa, jonka samppanjan lailla kupliva kolorauuri ja melodiakaare seuraava oinen oisiaan säihkyvänä helminauhana hemmoellen kuulijansa aina uudelleen ja uudelleen. Toscan ja La Traviaan esiyksissä mukana Savonlinnan Oopperajuhlaorkeseri sekä Oopperajuhlakuoro. MATKAOHJELMA: Perjanai 31.07.2015 Lähö klo 07.30 Orodoksisen kirkon luoa, Yliopisonkau 19, Turku. Ajo Forssan kaua Hämeenlinnaan, jossa aamupäiväkahvi Cafe Laurellissa sekä uusuminen Sibeliuksen synymäkoiin. Hämeenlinnasa ajo Lahden ja Heinolan kaua Hirvensalmelle ruokailemaan Vain elämää -sarjan kuvauspaikkana olevaan Saulinnaan. Ruokailun jälkeen ajo Savonlinnaan, jossa majoiuaan kahdeksi yöksi Hoelli Pieari Kylliäiseen. Klo 19.00 seuraaan Olavinlinnassa Tosca -oopperaa. Esiyskieli ialia ja eksiys suomeksi ja englanniksi. Oopperan keso 2 unia 45 minuuia väliajan kanssa. Lauanai 01.08.2015 Aamiainen majoiushoellissa. Tämä päivä vieeään rauhallisemmissa merkeissä. Aamiaisen jälkeen vapaaa aikaa käydä orilla ai nauia oopperakaupungin unnelmasa. Klo 14.00 seuraaan Olavinlinnassa La Traviaa -oopperaa. Esiyskieli ialia ja eksiys suomeksi ja englanniksi. Esiyksen keso 3 unia 15 minuuia kahden väliajan kanssa. Esiyksen jälkeen siirryään ravinola Linnakrouviin, jossa nauiaan kolmen ruokalajin illallinen. Sunnunai 02.08.2015 Aamiainen majoiushoellissa. Aamupäivällä ajo Punkaharjulle uusumaan Johanna Oraksen Taidekaranoon. Tuusumisen jälkeen ajo Ranasalmelle ruokailemaan luonnonkauniissa ympärisössä sijaisevaan Karanohoelli Ruusuhoviin. Ruokailun jälkeen ajo Juvalle. Klo 15.00 seuraaan Juvan kirkossa Joroisen Musiikkipäivien Sibelius -juhlakonserissa sopraano, kamarilaulaja Camilla Nylundin esiysä, säesäjänä pianisi Helmu Deusch. Camilla Nylund on ehny miavan kansainvälisen uran. Helmu Deusch on iävalalainen huippupianisi, joka on erikoisunu kamari- ja laulumusiikkiin. Konserin jälkeen ajo Lahden, Riihimäen ja Forssan kaua Turkuun, jonne saavuaan noin klo 22.00. Hoelli Pieari Kylliäinen Olavinkau 15, Savonlinna puh. 015-51830 www.piearikylliainen.fi Sijaisee pääkadun varrella lähellä Olavinlinnaa. Viihyisä ja ilmasoidu hoellihuonee ja kodikas ruokaravinola. Makan hina: jäsene 855 euroa, ei-jäsene 872 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesa 101 euroa. Hinaan sisälyy: linja-auokuljeukse ohjelman mukaan kahden yön majoius Hoelli Pieari Kylliäisessä 2 hengen huoneessa 2 aamiaisa, kahviarjoilu, 2 lounasa ja illallinen Toscan ja La Traviaan -oopperoiden A-kasomon lipu Camilla Nylundin konserin lippu sisäänpääsymaksu ja opasukse ohjelman mukaan makanjohaja palvelu Makanjohaja: Ulla Halsas