KISSANMAAN VALINTATALO PURKUJÄTESELVITYS

Vastaanottaja NCC Rakennus Oy Asuminen Päivämäärä 14.10.2013 KISSANMAAN VALINTATALO PURKUJÄTESELVITYS

VALINTATALO PURKUJÄTESELVITYS Tarkastus 11.10.2013 Laatija Salla Sillanpää Tarkastaja Jenni Haapaniemi Hyväksyjä Anssi Kankaanpää / NCC Rakennus Oy Asuminen Viite 1510008486 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE P +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi

PURKUJÄTESELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KOHDE 1 2.1 Sijainti 1 2.2 Rajaukset ja koko 1 2.3 Omistus ja kaava 1 2.4 Toimintahistoria, nykyinen maankäyttö ja rakenteet 1 2.5 Tuleva maankäyttö 2 2.6 Naapurusto 2 3. JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISEDELLYTYKSET JA - MAHDOLLISUUDET 2 3.1 Jätelaki 2 3.2 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa VNa 591/2006 ja VNa403/2009 2 3.3 Ympäristönsuojelulaki 2000/86 3 4. HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET 3 4.1 Betoni ja tiili 3 4.2 Metalli 4 4.3 Puu 4 4.4 Lasi 4 4.5 Kattohuopa 4 4.6 Asbesti 4 5. JOHTOPÄÄTÖKSET 5 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Tutkimussuunnitelma Betonin luokittelu

PURKUJÄTESELVITYS 1. JOHDANTO Ramboll Finland Oy on tehnyt NCC Rakennus Oy:n toimeksiannosta purkujäteselvityksen Tampereen Kissanmaan Valintatalosta. Selvityksen kohteena on Kissanmaan Valintatalon rakennus. Työn tarkoituksena on selvittää purettavien osien hyötykäyttömahdollisuudet. Massoittelua ei ole tehty, selvitys perustuu oletettuihin kohteessa esiintyviin materiaaleihin. Työn on tilannut NCC Rakennus Oy Asuminen, yhteyshenkilönään Anssi Kankaanpää. Ramboll Finland Oy:ssä työstä on vastannut projektipäällikkönä DI Jenni Haapaniemi ja suunnittelijana ins. opisk. AMK Salla Sillanpää. 2. KOHDE 2.1 Sijainti Kohteena on Kissanmaan valintatalo, osoitteessa Kissanmaankatu 20. Korttelinumero on 850 ja tontti 6. 2.2 Rajaukset ja koko Rakennus sijaitsee samalla tontilla asuinkerrostalojen kanssa. Rakennuksen ympärillä etelä- ja länsipuolella on asuinkerrostaloja, pohjoispuolella Hippoksenkatu ja itäpuolella Kissanmaankatu. 2.3 Omistus ja kaava Kohteen omistaa Kiinteistö Oy Kissanmaankatu 20. Tontilla on voimassa asemakaava, joka määrittää tontin liike- ja asuinkäyttöön. Asemakaavaa ollaan muuttamassa. 2.4 Toimintahistoria, nykyinen maankäyttö ja rakenteet Valintatalon rakennus on valmistunut vuonna 1967. Rakennuksessa on liiketilan lisäksi toimistotiloja ja autotalli. 1

PURKUJÄTESELVITYS 2.5 Tuleva maankäyttö Kohteena olevalle tontille kaavoitetaan asuntoja ja liiketilaa maantasokerrokseen sekä pieni aukio Hipposkadun ja Kissanmaankadun kulmaukseen. Asemakaavoitus on kesken. 2.6 Naapurusto Tutkimuskohde sijaitsee asuinalueella Kissanmaalla. Alueella on pääosin asuin- ja liiketiloja, lisäksi siellä on jäähalli sekä viheralueita. Purettavan rakennuksen ympärillä ja asuinkerrostaloja sekä katualuetta. 3. JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISEDELLYTYKSET JA - MAHDOLLISUUDET 3.1 Jätelaki Suomessa jätelain 646/2011 5 :n määritelmän mukaan jätteellä tarkoitetaan "ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä." Näin ollen kaikki purettava materiaali muuttuu viimeistään purkuhetkellä jätteeksi. Kissanmaan Valintatalon rakennusta purettaessa muodostuu mm. betoni-, tiili-, metalli- ja puujätettä, jotka voivat olla hyödynnettävissä erilaisissa kohteissa. Suomessa jätelain 646/2011 8 :n mukaisesti jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jätehierarkia (taulukko 1) ohjaa jätteen käsittelyä. Taulukko 1. Jätehierarkia JÄTEHIERARKIA 1. ehkäiseminen 2. valmistelu uudelleenkäyttöön 3. kierrätys 4. muu hyödyntäminen, esimerkiksi energiana 5. loppukäsittely 3.2 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa VNa 591/2006 ja VNa403/2009 Lajiteltu betonijäte voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää asetuksen mukaisesti ilmoitusmenettelyllä mikäli valtioneuvoston asetuksen 403/2009 mukaiset haitta-aineiden raja-arvot betoni- ja tiilirakenteista muodostuvalle jätteelle alittuvat. Asetuksen tavoitteena on määritellä edellytykset, joiden täyttyessä asetuksessa tarkoitettujen jätteiden käyttöön maarakentamisessa ei tarvita ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaista ympäristölupaa. Mikäli edellytykset täyttyvät, ympäristöluvan sijaan jätteen hyödyntäjä tai hänen valtuuttamansa muu taho tekee ilmoituksen hyödyntämisestä ELY-keskuksen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (VAHTI) merkitsemistä varten. Jätteen luovuttaminen ja hyödyntäminen voidaan aloittaa, kun toiminta on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Hyödyntäminen voidaan aloittaa, kun tieto rekisteröinnistä on saatu. Asetuksessa tarkoitetun toiminnan valvontaviranomaisia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 2

PURKUJÄTESELVITYS 3.3 Ympäristönsuojelulaki 2000/86 Mikäli VNa 591/2006 ja VNa 403/2009 mukaiset kriteerit betonin hyödyntämiselle eivät täyty voidaan betonin tai tiilen hyödyntämiselle hakea ympäristölupaa. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan "ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa" (ympäristönsuojelulaki 2000/86 28 ). Lisäksi ympäristösuojelulain 28 :n 4 momentissa todetaan, että "ympäristölupa on oltava jätteen laitos- tai ammattimaisessa hyödyntämisessä" (ympäristönsuojelulaki 2000/86 28 4 mom). Jätteiden hyödyntämiseen tarvittavaa ympäristölupaa haetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta (Tampereen kaupunki), kun jätteen määrä on alle 10 000 tonnia ja paikalliselta aluehallintoviranomaiselta (Länsi- ja Sisä-Suomen AVI), kun jätteen määrä on yli 10 000 tonnia. Ympäristölupaa voidaan hakea kaikille jätejakeille. 4. HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET Valokuvien perusteella kohteen rakennusmateriaalit ovat pääosin betonia ja tiiltä. Lisäksi rakenneosissa on vähäisempiä määriä muun muassa metallia, puuta, lasia, kattohuopaa ja mahdollisesti asbestia. Muut rakennuksessa olevat materiaalit ovat luultavasti hyödyntämiskelvotonta rakennussekajätettä, joka toimitetaan jätteenkäsittelykeskukseen eikä vaadi erityiskäsittelyä kuten vaarallinen jäte. 4.1 Betoni ja tiili Ehjiä tiiliä, mikäli niissä ei ole haitta-aineita, voi hyödyntää suoraan uuden rakentamisessa. Tämä edellyttää käsin purkamista. Koneellisella purulla hyötykäyttö tapahtuu murskeena. Jotta betonia ja mahdollisesti myös tiiltä voitaisiin hyötykäyttää murskeena lain edellyttämällä ja mahdollistamalla tavalla, rakennuksen betonista ja tiilistä tulee selvittää asetuksen VNa403/2009 mukaiset haitta-ainepitoisuustasot. Perustusten alaosa on mahdollista jättää maahan. Tällöin perustukset puretaan noin 0,5 m syvyyteen asti ja loput voidaan jättää paikoilleen maahan, mikäli tästä ei ole haittaa tulevalle käytölle ja sille haetaan ympäristölupa. MARA-asetuksen mukaista hyödyntämistä varten purettujen rakennusten betonimurskeesta ja tiilimurskeesta tulee ottaa omat koontinäytteensä. Näytettä tulee olla riittävän edustava määrä ja selvästi pilaantuneista alueista näytteet on otettava erikseen. Koontinäytteistä tutkitaan asetuksen mukaisesti ainakin metallit, mineraaliöljy, PCB, PAH ja DOC. Mikäli haitta-ainetutkimuksissa todetaan betoni- ja tiilijätteen olevan alle VNa 403/2009 rajaarvojen, kohteessa syntyvää rakennusjätettä voidaan hyödyntää kohteissa, jotka täyttävät VNa 591/2006 mainitut kriteerit ja rakennusjätteen hyödyntäminen suoritetaan Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Asetusta sovelletaan vain, jos se toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitetun katusuunnitelman, yleisen alueen toteuttamissuunnitelman, luvan tai ilmoituksen taikka yleisistä teistä annetussa laissa (243/1954) tai maantielaissa (503/2005) tarkoitetun tiesuunnitelman mukaisesti. Hyödyntämisen tulee perustua hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan. Mahdollisia käyttökohteita ovat esimerkiksi urheilukentät sekä virkistys- ja urheilualueiden reitit, paikoitusalueet, ajoväylät ja kevyenliikenteenväylät sekä niihin välittömästi liittyvät, tienpitoa tai liikennettä varten tarpeelliset alueet, pois lukien meluesteet. Betonijätteen hyödyntämisessä tulee lisäksi ottaa huomioon seuraavat VNa 591/2006 määrätyt seikat ja rajoitukset: 3

PURKUJÄTESELVITYS päästöt jätteestä eivät saa sideaineen lisäämisen seurauksena lisääntyä betonijätteen kappalekoko saa olla enintään 150 mm jätettä sisältävän rakenteen paksuus saa olla enintään 150 cm jätettä sisältävä rakenne peitetään vähintään 10 cm paksuisella kerroksella luonnonkiviainesta tai päällystetään asfaltilla, jonka tyhjätila on enintään 5% (tai muulla materiaalilla, jolla saavutetaan vastaava suojaustaso) betonijäte saa sisältää enintään 30 p-% tiilimursketta mikäli tiilimurskeen haittaainepitoisuudet alittavat asetuksen mukaiset raja-arvot jätettä sisältävä rakenne ei saa joutua kosketuksiin pohjaveden kanssa välivarastoinnista tai muista toiminnoista hyödyntämispaikalla ei saa aiheutua jätteen päätymistä ympäristöön tai muuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle jätteen väliaikainen varastointi ja muu toiminta hyödyntämispaikalla järjestetään siten, että jätteen joutuminen ympäristöön estyy eikä toiminnasta aiheudu muutakaan vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle jätteen varastointi hyödyntämispaikalla aloitetaan aikaisintaan neljä viikkoa tai, jos jäte varastoidaan suojattuna, kymmenen kuukautta ennen hyödyntämistä mikäli jätettä hyödynnetään muualla kuin sen syntypaikassa, jätettä ei saa luovuttaa hyödyntämispaikan haltijalle ennen kuin toiminta on merkitty ympäristöhallinnon järjestelmään Jos em. ehdot eivät täyty, niin ympäristölupa-/riskinarviomenettelyllä on mahdollista hyötykäyttää betonia ja tiiltä. 4.2 Metalli Metallit eriteltynä muista materiaaleista ovat hyödyntämiskelpoisia metallikierrätysyritysten toimesta. Nämä voi myydä kierrätysyritykselle, joka jatkojalostaa ne uudeksi raaka-aineeksi. 4.3 Puu Puu voidaan hyötykäyttää täysin energiana. Tämä edellyttää että puuaines ei sisällä polttoa haittaavia haitta-aineita. Asia varmistetaan aistinvaraisesti ennen purkutöitä 4.4 Lasi Lasin irrottaminen ehjänä ikkunasta ja uudelleenkäyttö uudessa tarkoituksessa soveltuu esimerkiksi kevyeen terassi- ja piharakentamiseen. Rikkoutuneet ikkunalasit voidaan hyötykäyttää. Ikkunalasia voidaan käyttää lasivillan ja vaahtolasin valmistuksessa. Vaahtolasista voidaan valmistaa eristeitä ja sitä voidaan käyttää uusiorunkoaineena kevytbetonissa. Sitä voidaan käyttää myös maarakentamisessa. Vaahtolasi sopii erinomaisesti tierakenteiden routaeristeeksi ja kevennysmateriaaliksi samoin kuin kaikkien rakennusten lämpöeristeeksi ja perustusten kevennykseksi. 4.5 Kattohuopa Kattohuopaa ei voida hyödyntää. Mikäli se ei sisällä asbestia, se toimitetaan muun rakennussekajätteen mukana jätteenkäsittelykeskukseen. 4.6 Asbesti Kohteessa on todennäköisesti asbestia ainakin putkieristeenä, lisäksi sitä voi olla kattohuovassa. Asbestin purkaminen edellyttää asbestikartoitusta. Mikäli asbestia kartoituksessa todetaan, asbestityöt tulee tehdä erillisenä työvaiheena valtuutetun asbestipurkajan toimesta. 4

PURKUJÄTESELVITYS 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Purku tulee tehdä lajittelevana purkuna, jossa erityyppiset jätejakeet eivät sekoitu. Tämän selvityksen perusteella suositellaan tutkittavaksi betonin ja tiilen haitta-ainepitoisuudet. Lisäksi suositellaan asbesti- ja haitta-ainekartoitusta. Mikäli betonin ja tiilen haittaainepitoisuudet alittavat Valtioneuvoston asetuksessa 403/2009 määritetyt raja-arvot, purettavista rakennuksesta saatavaa betonia ja tiiltä voidaan hyödyntää maarakentamisessa edellyttäen, että siitä tehdään ilmoitus ympäristöviranomaisten ylläpitämään valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä VAHTI:in. Tällöin kohteesta purettavan betonin ja tiilen käyttö maarakentamisessa tai muussa vastaavanlaisessa hyötykäyttötarkoituksessa ei vaadi ympäristöluvan hakemista. Tiilen osuus betoni- ja tiilijätteestä tulee huomioida. Mikäli jätettä käytetään BeM II luokan rakenteeseen (liite 2), vain 10 % betoni- ja tiilijätteestä saa olla tiiltä. Mahdollinen loppu tiilijäte voidaan hyödyntää ympäristölupamenettelyn kautta. Metalliromun voi myydä kierrätysyritykselle. Metallijätteet voi myös toimittaa luvan omaavaan jätteiden vastaanottokeskukseen. Lasin kierrätys on mahdollista, mutta vaatii ostajien löytämisen. Puu voidaan hyötykäyttää energiana. Purkutöissä tulee huomioida yleinen työturvallisuus ja purkamisessa tulee noudattaa lajittelevaa periaatetta. Asbestikartoitusta ei ole tehty. Se tulee tehdä ennen rakennusten purkamista. Asbestipurkutyöt tulee tehdä erillisenä työvaiheena valtuutetun asbestipurkajan toimesta. Tampereella 14. lokakuuta 2013 Ramboll Finland Oy Jenni Haapaniemi Projektipäällikkö Salla Sillanpää Suunnittelija 5

Liite 1 NCC Rakennus Oy KISSANMAAN VALINTATALO HYÖTYKÄYTETTÄVIEN BETONI- JA TIILIRAKENTEIDEN TUTKIMUS- SUUNNITELMA Päivämäärä 10.10.2013 1 Johdanto Tutkimuskohteena on Kissanmaan Valintatalon rakennus, Kissanmaankatu 20. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida materiaalimäärää ja tiilen määrää suhteessa betoniin. Tavoitteena on myös tutkia mitä haitta-aineita purettavat betoni- ja tiilirakenteet sisältävät. Asbestikartoitus tehdään erillisen suunnitelman mukaisesti. 2 Näytteenotto Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi Viite 1510008486 2.1 Valmistelevat työt Rakennuksen kantavat rakenteet, mahdolliset maanalaiset rakenteet, paalutustiedot ja alkuperäiset rakennusmateriaalit tarkistetaan rakennuksen omistajalta ja tarvittaessa rakennusvalvonnasta. Tutkimuspisteiden lopulliset sijainnit tarkistetaan katselmuksella omistajan edustajien kanssa. Sijainnit valitaan niin, että niistä tulee mahdollisimman haittaa kiinteistön muulle käytölle. 2.2 Työsuojelu Näytteenottaja suojautuu suojakäsinein. Tarvittaessa silmämääräisen arvion perusteella näytteenottaja käyttää hengityssuojainta. Näytteenoton aikana näytteenottopisteen lähiympäristössä ei saa liikkua näytteenottajan lisäksi muita henkilöitä. Mikäli näytteenotossa paljastuu asbestipintaa, se peitetään näytteenoton jälkeen. Muut näytteenottopisteet peitetään, mikäli niistä peittämättöminä voi aiheutua vaaratilanne. 1/3 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo

2.3 Katselmus ja rakennenäytteenotto Tutkimuksessa tehdään katselmus, jossa pyritään selvittämään materiaalimäärien jakautuminen. Näytteenoton tavoitteena on kartoittaa betoni- ja tiilirakenteiden pilaantuneisuutta. Rakennuksessa otetaan kolme näytettä koontinäytteinä. Jokaisesta pisteestä otetaan yksi näyte. Rakennuksen betoniosista otetaan näytteet keskisuurella timanttiporalla. Tiiliosista otetaan näytteet vasaralla ja taltalla. Työhön arvioidaan kuluvan yhden työpäivän. Taulukossa 1 on esitetty näytepisteiden alustavat sijainnit. Taulukko 1. Näytepisteiden tarkat sijainnit tarkentuvat katselmuksessa Näytepiste Materiaali Sijainti NP 101 betoni autotalli NP 102 betoni 1.-3 krs. NP 103 tiili itäpääty Näytteenotto tehdään seuraavasti: Näytteet otetaan muovipusseihin. Näytepussiin merkitään selvästi vähintään seuraavat tiedot: Kissanmaan Valintatalo näytepiste näytteenottajan nimikirjaimet päivämäärä Jokainen näytealue valokuvataan ja kirjataan ylös aistinvaraiset havainnot 3 Laboratorioanalyysit 3.1 Laboratorioanalyysit näytteistä Betoni- ja tiilinäytteistä tehdään alustavan arvion mukaan seuraavat laboratorioanalyysit: Kokonaispitoisuudet: PCB mineraaliöljy PAH-yhdisteet Liukoisuudet: metallit DOC fluoridi fulfaatti kloridi 2/3

3.2 Raportointi Tutkimusten perusteella laaditaan toimenpidekartoitus, joka sisältää: A. Kohdekuvaus kohteen tunnistetiedot pilaantumishistoria B. Tutkimukset tehdyt havainnot ja valokuvat näytepisteistä laboratorioanalyysien tulokset ja vertailu VNa 403/2009 raja-arvoihin tutkimuspisteiden sijainti esitetään pohjakuvissa Jenni Haapaniemi Projektipäällikkö Ympäristökonsultointi Salla Sillanpää Suunnittelija Ympäristökonsultointi M +358 40 765 6767 M +358 40 5535841 jenni.haapaniemi@ramboll.fi salla.sillanpaa@ramboll.fi 3/3

Liite 2 BETONIJÄTTEEN LUOKITTELU Taulukko 1. Betonimurskeiden luokitus (RIL-132) Luokka BeM I Materiaalin kuvaus Täysin epäpuhtauksista vapaa betonijäte, joka on peräisin esim. betoniteollisuudesta BeM II Purkutyömailta tai muualta peräisin oleva betonijäte, joka sisältää jonkin verran epäpuhtauksia BeM III Purkutyömailta tai muualta peräisin oleva betonijäte, jonka uudelleenlujittuminen on epävarmaa BeM IV Purkutyömailta tai muualta peräisin oleva betonijäte, joka ei täytä luokan BeM III vaatimuksia Taulukko 2. Betonimurskeiden ominaisuudet (RIL-132)