ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat itsenäisyyspäivän juhlan osanottajat. Tänä päivänä meillä on kunnia juhlia itsenäisen Suomen 98-vuotispäivää. Ihmisiällä mitattuna se on todella pitkä aika ja valtiollekkin aivan kunnioitettava ikä. Suomen itsenäisyysjulistuksen allekirjoitti hallitus eli senaatin talousosasto 4 päivä joulukuuta 1917 ja se hyväksyttiin eduskunnassa 6 päivä joulukuuta äänestyspäätöksellä. Joulukuun 6.päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien. Itsenäisyyden alkutaivalta leimasi kansalaissota ja sen jälkiselvittelyt jättäen syvät henkiset haavat osapuolten välille. Nuoren valtion tie ei ole ollut helppo mutta Suomi on selvinnyt vaikeitten vuosien ylitse. Toisen maailmansodan alkaessa Suomi joutui kahden suurvallan, Saksan ja Neuvostoliiton, pelinappulaksi maiden keskinäisessä hyökkäämättömyyssopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa, eikä tilanteeseen löytynyt rauhanomaista ratkaisua vaan Neuvostoliiton joukot hyökkäsivät Suomeen 30. marraskuuta 1939 jolloinka alkoi talvisota. Puna-armeijan tarkoituksena oli katkaista Suomi Oulun korkeudelta kahtia ja sen lisäksi marssia Karjalan kannaksen kautta Helsinkiin. Toisin kuitenkin kävi, Suomen sotahistoriaan kirjoitettiin 105 päivää kestänyt sankaritarina. Eversti Siilasvuon joukot pysäyttivät Ouluun pyrkivän Neuvostoliiton 163.divisioonan ja tuhosivat mottitaistelussa Raatteen tiellä käytännöllisesti katsoen kokonaan apuun tulleen ukrainalaisen 44.divisioonan. Kansan mieliin painuivat myös tulikirjaimin Summan, Taipaleenjoen, Kollaanjoen ja Tolvajärven puolustustaistelut. Talvisota merkitsi suurten sotaponnistelujen lisäksi myös yhteishenkeä kotirintamalla, jossa erityisesti naiset kunnostautuivat korvaamalla sotatantereella taistelevia miehiä maataloudessa ja teollisuudessa. Syntyi talvisodan henki joka tarkoitti kaikkien osallistumista.
Talvisodan hengen syntyä on selitetty ensinnäkin taloudellisella kehityksellä, 1930-luvun lopun nousukaudella ja sen mukanaan tuomalla hyvinvoinnilla. Myös maan yleinen poliittinen kehitys lievitti kansalaissodan jälkeisiä poliittisia ristiriitoja. Kansallista yhtenäisyyttä oli merkittävästi lisäämässä, talvisodan taistelujen ollessa kiivaimmillaan tammikuun lopulla 1940, Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton solmima sopimus joka sai nimekseen Tammikuun kihlaus. Talvisodan riehuessa annettu yhteinen julkilausuma voidaan katsoa lähtöpisteeksi työmarkkinoiden sopimuspolitiikalle ja jopa suomalaiselle sopimusyhteiskunnalle. Talvisota päättyi maaliskuun 13.päivänä 1940 raskaisiin rauhanehtoihin, jossa Suomi joutui luovuttamaan laajan alueen Karjalasta, useita Suomenlahden saaria sekä alueita muun muassa Sallassa. Hyvät kuulijat! Toisen maailmansodan edelleen kestäessä Suomi joutui vielä jatkosotaan 1941 kesäkuussa. Taistelu jatkosodassa alkoi Saksan rinnalla,mutta sodan pitkittyessä tarve irtautua taisteluista kasvoi. Menestyksekäs alku taittui kaksi ja puoli vuotta kestäneeseen asemasotavaiheeseen. Toisen maailmansodan yksi kulminaatiopisteistä oli liittoutuneiden sotajoukkojen maihinnousu Normandiassa 6.päivänä kesäkuuta 1944. Vain muutama päivä Normandian maihinnousun jälkeen 9.ja 10.6 alkoi puna-armeijan suurhyökkäys Kannaksella. Puna-armeijan hyökkäys Kannaksella 9.6 yllätti suomalaisen sodanjohdon sillä omia joukkojamme siellä ei ollut vahvistettu eikä siviiliväestöä oltu ehditty evakuoida. Varsinainen suurhyökkäys alkoi aamulla 10.6 Valkeasaaressa lähellä Kannaksen Suomenlahden puoleista rantaa. Noin 2000 tykin ja kranaatinheittimen yli kaksituntia kestänyt tulitus ja pommikoneiden sekä rynnäkkökoneiden iskut tuhosivat alueen hiekkamaastoon rakennetut puolustuslaitteet. Venäläiset panssarivaunut ajoivat häikäilemättömästi linjojen lävitse ja rynnäkköjalkaväki seurasi perässä. Raskaita tappioita
kärsinyt puolustajien joukko joutui vetäytymään osittain pakokauhun vallassa. Läpimurto oli tosiasia ja etulinja murtui. Jatkosodan yksi mustimpia päiviä oli Viipurin menetys 20.6-44. Suomen lippu vedettiin alas Viipurin linnan tornista klo 16.45 ja linnansilta räjäytettiin. Viipurin puolustus oli luhistunut muutamassa tunnissa. Suomen itsenäisyys oli suuren uhan alla,mutta suomalainen sotilas näytti jälleen kerran taistelutahtonsa ja pystyi pysäyttämään puna-armeijan etenemisen raskaissa taisteluissa. Tali-Ihantala, Nietjärvi, Äyräpää, Vuosalmi, viimeisimpänä Ilomantsin mottitaistelut joissa vihollisen eteneminen lopullisesti pysäytettiin. Ei sovi unohtaa naisten tärkeää panosta rintamajoukkojen tukena lääkintä- ja muonitustehtävissä sekä ilmavalvonnassa ja viestintätehtävissä, puhumattakaan heidän ponnistelujaan kotirintaman arjen asioiden parissa Moskovan välirauhan sopimus allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944. Talvisodan jälkeen luovutetut,välillä jo takaisin vallatut alueet jouduttiin luovuttamaan uudestaan Neuvostoliitolle sekä niiden lisäksi vielä Petsamo ja Porkkalasta Neuvostoliitto vaati vuokra-alueen. Saksalaiset joukot tuli karkoittaa pois maasta, mikä johti Lapin sotaan. Armeijan vahvuutta oli rajoitettava ja suoritettava ankarat sotakorvaukset. Menetykset olivat sekä taloudellisesti että maantieteellisesti raskaita, erityisen raskas menetys oli yli 400 000:lle menetetyiltä alueilta evakkoon joutuneelle. Mikä tärkeintä Suomi oli kuitenkin säilyttänyt itsenäisyytensä, mutta hinta oli raskas. Kokonaistappiot talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa olivat yhteensä n. 90 000 kaatunutta tai kadonnutta, lisäksi haavoittuneita lähes 190 000. Arvoisa juhlaväki! Sotien jälkeinen aika oli kiivasta rakentamisen ja eteenpäinmenon aikaa. Suomen tuli yhtä aikaa suoriutua sotakorvauksista ja samalla kehittää teollisuutta, asuttaa siirtoväki, jälleenrakentaa maa suuren niukkuuden vallitesssa ja auttaa rintamalta palanneita takaisin siviilielämän pariin.
Idän ja lännen välissä tasapainoilu onnistui,vaikka suhteita rasittivatkin ajoittaiset kriisit. Suomi elää nyt taloudellisen taantuman keskellä, mutta ennemmin tai myöhemmin tulemme pääsemään siitä yli. Nousut ja laskut kuuluvat normaaliin suhdannevaihteluun, vaikka se välillä tuntuukin unohtuvan. Mikä on Suomen pitkän menestyksen salaisuus? Kiitos kuuluu sotasukupolvien lisäksi myös sotien jälkeisille sukupolville. Vahvalla työmoraalilla kansamme on vaurastunut ja kuuluu maailman menestyneimpien kansojen joukkoon. Ei silti pidä unohtaa, että maassamme on toki edelleen paljon epäkohtiakin. Meillä on työttömyyttä, syrjäytymistä, köyhyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta. Pienin askelin ja muistaen yhteistyön voiman voimme rakentaa maastamme yhä parempaa. Aikaisempien sukupolvien toiminta olkoon tässä työssä hyvänä esimerkkinä. Hyvä juhlaväki! Kuluva vuosi on mullistanut Eurooppaa monella tavoin. Aivan käsittämättömiä ja täysin tuomittavia ovat terroristien iskut jotka ovat kohdistuneet tavallisiin kansalaisiin tarkoituksena tuottaa mahdollisimman paljon tuhoa, aiheuttaa pelkoa ja horjuttaa yhteiskuntajärjestelmää, viittaan tällä esim. muutaman viikon takaisiin Pariisin tapahtumiin. Pakolaisten jatkuva virta on tuonut aivan uudenlaisia haasteita eikä turvapaikkaa hakevien määrässä ole näkyvissä pysyvää vähenemistä. Tämän vuoden aikana Suomeen on tullut yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Täällä meillä Suonenjoella turvapaikanhakijoitten määrä lähentelee kolmeasataa. Haasteita tuovat heidän perusopetuksensa järjestäminen ja ennenkaikkea kotouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Kielen, kulttuurin ja tapojen oppiminen on ensiarvoisen tärkeää.
Arvoisa juhlaväki! Kahden vuoden päästä Suomi saavuttaa itsenäisyytensä 100-vuotis merkkipaalun, pienellä sitkeällä kansakunnalla on aihetta olla ylpeä siitä. Nöyrä kiitos sotiemme veteraaneille itsenäisyytemme puolustamisesta! Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! Pentti Huuskonen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja