Toivottomuudesta kohti toivoa

1 TA M M I K U U 2 011 R A D I O L Ä H E T Y S T Y Ö N L E H T I Toivottomuudesta kohti toivoa s. 6 ja 11 Vainottujen kanssa rukoillen s. 7 Minne menet, Pohjois- Afrikka? s. 2 Nettiradion kohderyhmänä koko maapallo s. 12

P ä ä k i r j o i t u s Quo vadis, Pohjois-Afrikka? Tunisian tuore kansannousu kertoo Pohjois- Afrikan muutospaineista. Ne ovat kyteneet pinnan alla jo vuosikausia. Viimeaikaiset ruokamellakat Algeriassa ja Tunisiassa ovat vain jäävuoren huippu. Suurtyöttömyyteen, lahjontaan, vallan väärinkäyttöön, sortoon, vapauksien rajoittamiseen ja ruoan kallistumiseen kyllästyneet tunisialaiset sysäsivät liikkeelle tapahtumasarjan, joka ruokkii muutosvaatimuksia kaikkialla Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän arabimaissa. Kukaan ei tiedä, mihin tapahtumat johtavat. Yhdistäviä tekijöitä näille maille ovat arabian kieli, islam ja nopea väestönkasvu. Pohjois-Afrikan maiden Marokon, Algerian, Tunisian, Libyan ja Egyptin yhteenlaskettu asukasmäärä on noin 170 miljoonaa. Alueen väestöstä jopa 65 prosenttia on alle 30-vuotiaita. Tämän nuorisopullistuman on jo kauan pelätty puhkeavan levottomuuksina. Toisin paikoin jopa 60 prosenttia ihmisistä on luku- ja kirjoitustaidottomia. Jääminen vaille opiskelupaikkaa tai koulutusta vastaavaa työtä ja säännöllistä toimeentuloa on ajanut nuoret usein köyhyyteen ja epätoivoon. Näissä oloissa monet ovat pettyneet paisti maansa johtoon myös islamiin. Toiset taas ovat turvautuneet ääri-islamilaisuuteen. Monet pohjoisafrikkalaiset ovat lähteneet ulkomaille etsimään parempaa elämää. Siitä huolimatta, että islam on alueen hallitsevin uskonto ja kulttuurimuoto, myös kristinuskolla ja juutalaisuudella on Pohjois-Afrikassa merkittävä asema. Kristillisen vähemmistön pääosan muodostavat vanhat idän kirkot, joista useimmat saivat alkunsa jo ensimmäisten vuosisatojen aikana. Pohjois-Afrikasta tulivat muun muassa merkittävät kirkkoisät Tertullianus (155 230), Cyprianus (n. 200 258) ja Augustinus (354 430). Kristinusko oli ollut vuosisatoja Rooman imperiumin virallinen uskonto, kun islam 600-luvulla syntyi ja levisi nopeasti Arabian niemimaalta Pohjois-Afrikkaan. Tähän päivään vaikeissa oloissa selviytyneille kirkoille on ominaista se, että ne ovat säilyttäneet kristinuskon keskeisimmät totuudet. Heikki Mäkinen Ihmisoikeudet ja uskonnon harjoittamisen mahdollisuudet islamia lukuun ottamatta ovat kaikkialla Pohjois-Afrikassa enemmän tai vähemmän rajoitettuja. Julkisilla paikoilla evankeliointi on lakien mukaan kielletty, mutta kodeissa ja kirkoissa se on mahdollista. Seurakuntien tiedetään osoittaneen kasvun merkkejä. Jokainen syntyvä lapsi rekisteröidään automaattisesti perheensä uskontoon. Sen vuoksi muslimina tai kristittynä oleminen on kuulumista yhteiskunnalliseen ja usein myös kansalliseen ryhmään. Yhtä lailla noin 15 miljoonaa haamilaisiin alkuperäiskansoihin kuuluvaa berberiä on jäänyt arabiväestön ja arabinationalismin jalkoihin. On vaikea ennustaa, mikä vaikutus mahdollisella demokratian lisääntymisellä on pohjoisafrikkalaisten vähemmistöjen elämään. Tunisian tapahtumat osoittivat, mikä voima medialla, erityisesti internetillä, on myös Pohjois-Afrikassa. Alueella on paljon radioita, ja ne ovat hinnaltaan edullisia. Lähes joka talon katolla on satelliittitelevisiolähetyksiä vastaanottava lautasantenni. Omaa muutosviestiään ovat jo vuosia välittäneet kristilliset arabiankieliset radio- ja televisio-ohjelmat sekä nettisivustot. Nämä ovat joskus jopa ainoa keino rohkaista Pohjois-Afrikassa vähemmistönä eläviä kristittyjä uskossaan, antaa heille ääni ja parantaa heidän asemaansa yhteiskunnassa. Alueella pysyvästi asuvilla kristityillä on todennäköisesti parhaimmat mahdollisuudet edistää myös kristittyjen ja muslimien keskinäistä ymmärrystä. Tämä lisää toivoa ja rohkeutta toimia oikeudenmukaisuuden ja rauhan hyväksi. Minne olet menossa, Pohjois-Afrikka? Juha Auvinen lähetysjohtaja R e p l i i k k i I k k u n a On sydämiä ja sydämiä. On ristikkoja ja ristikkoja. Se mikä merkitsee toiselle iloa ja vapautta, voi merkitä toiselle tuskaa ja vankeutta. Leena Punkari Anne Isokuortti Piirros Aura Karjalainen 2 2 on on radiolähetystyön aika aika

Lähde 1/2011 2 Pääkirjoitus Repliikki Ikkuna 3 Uutisia 4 Tukevasti yhdessä Mukana missiossa 5 Uutisia 6 Lähteellä Toivottomuudesta toivoon Rukous 7 Haastattelu Kokkolalainen rovasti Johan Candelin tahtoo askeltaa ja rukoilla vainottujen kanssa. 8 9 Keskiaukeama Äänestä vuoden 2010 kansi. Mistä Lähde-lehden kannesta pidit eniten? 10 Teologia Raamattu lakina ja evankeliumina nykyajassa Kuukauden lähetysteksti 11 Kuuntelijat kirjoittavat MAAILMALTA 12 Radio nyt IT-alan asiantuntija Olli- Pekka Jalonen on avittanut nettiradion rakentamisessa sekä Radio Wind-FM:lle Mongoliassa että Studio AL Morsalille Ranskassa. Laajakaista Radiolähetystyön kesäpäiviä virittelemässä 13 Elämän värit Muutto maalle Hyvinkäälle ja muuta uutta Lehdessämme 30 v. sitten 14 SANSAn radio-ohjelmat: Raamattu kannesta kanteen Lähetysaika Putiikki 15 Lähde mukaan Uutisia 16 Takasivun juttu Savonlinnassa asuva Anja Turtiainen on ollut radiolähetystyön ystävä alusta saakka ja samalla seurannut Lähde-lehteä. Näkymiä SANSAn toimintaan 2011: Painopiste kohti Aasiaa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajilla (SANSA) on unelma, että yhä useampi ihminen saisi kuulla evankeliumin. Tavoitteena on, että mediatyön kautta evankeliumi tulee kahden miljardin ihmisen ulottuville vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2011 SANSA kustantaa kristillisiä radio-ohjelmia Aasiaan, Afrikkaan ja Eurooppaan 39 kielellä sekä tukee arabian-, farsin- ja turkinkielistä televisiotyötä. SANSA myös lähettää työntekijöitä yhteistyöjärjestöjen ja -kirkkojen palvelukseen. Strategiansa 2010 2015 mukaan SANSA ohjaa ulkomaisesta työstään kolme neljäsosaa niin sanotun 10/40-ikkunan alueelle. SANSA suuntaa erityisesti Aasian suurkaupunkeihin, ja sen suurin työalue on Intia. Aasiassa elää 83 prosenttia maailman ei-kristityistä. He edustavat valtaosaa kolmesta suurimmasta ei-kristillisestä uskonnosta: islamista, hindulaisuudesta ja buddhalaisuudesta. Niistä maailman 55 maasta, joiden väestöstä alle 10 prosenttia on kristittyjä, 44 sijaitsee Aasiassa. Lisää tukea myös lasten tv-ohjelmille SANSA on vuonna 2011 aloittamassa naisten radio-ohjelmien tukemisen kahdella uudella kielellä, jotka ovat tamil ja indonesia. Tamilia puhuu yli 60 miljoonaa ihmistä, ja se on yksi virallisista kielistä Intiassa, Sri Lankassa ja Singaporessa. Indonesian virallista kieltä indonesiaa puhuu äidinkielenään 20 30 miljoonaa ihmistä ja vieraana kielenä yli 140 miljoonaa ihmistä. Naisten radio-ohjelmat tavoittavat aasialaisnaisia, joiden elinpiiri ja mahdollisuudet kuulla kristinuskosta ovat rajalliset. Tänä vuonna SANSA alkaa tukea myös kristillisen satelliittitelevisioyhtiö SAT-7:n arabiankielisen lastenkanavan työtä. SAT-7 Kids on ensimmäinen ja ainoa arabiankielinen kristillinen lasten satelliittikanava. SANSA ryhtyy tukemaan myös farsinkielisen SAT-7 Pars -kanavan TWR-Indonesia Martti Poukka Indonesialaisia radiolähetysjärjestö TWR:n järjestämässä kuuntelijakokouksessa. Indonesian valtion alue koostuu kaikkineen noin 18 000 saaresta. lastenohjelmia. SAT-7:n eri kanavien ohjelmia katsotaan yli 70 maassa Keski- Aasiassa, Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Euroopassa. SAT-7 välittää ohjelmansa nykyisin viiden kanavan kautta, joista Arabic ja Kids käyttävät pelkästään Nilesat-satelliittia. Uusi yhdistelmäkanava SAT-7 Plus taas lähettää Arabicin ja Kidsin parhaat ohjelmat pelkästään Hotbird-satelliitilla. Myös Parsin ja Tűrkin ohjelmien välittämiseen käytetään Hotbirdia. Lähetystyön tärkein muoto on rukous Sähköisiä viestimiä käyttäen tavoitetaan suuri joukko ihmisiä kustannustehokkaasti. Yhteistyö mahdollistaa SANSAn näyn toteutumisen. Kansainvälisistä kumppaneista tärkeimpiä ovat TWR (Trans World Radio), FEBC (Far East Broadcasting Company) ja SAT-7 sekä Luterilainen maailmanliitto (LML) ja paikalliset luterilaiset kirkot Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa. SANSA lisää 2011 yhteistyötä erityisesti Intian ja Indonesian luterilaisten kirkkojen kanssa ja innostaa kirkkoja käyttämään mediaa evankelioimisen apuna. Suomessa SANSA tekee medialähetystyön mahdollisuuksia tunnetuksi seurakunnissa, kristillisissä järjestöissä ja yhteisöissä. Vuoden tavoitteena on saavuttaa 210 yhteistyösopimusta seurakuntien kanssa. Työ tähtää uskon syntymiseen ja syvenemiseen sekä vastuun ottamiseen lähetystyössä. Vuoden 2011 taloustavoitteet ovat vaativat. SANSAn menobudjetti on noin 3 260 000 euroa ja tulobudjetti 3 214 000 euroa. Tomintasuunnitelman mukaisesti tulojen odotetaan kasvavan seitsemän prosenttia viime vuoteen verrattuna. SANSA rohkaisee uusia tukijoita säännölliseen lahjoittamiseen. Yksityishenkilöiden toivotaan muun muassa ryhtyvän kuukausilahjoittajiksi, ostavan nimikko-ohjelmia tai osallistuvan syntymäpäiväkeräyksin ja testamentein. Myös yritystukijat ovat tervetulleita. Toki lähetystyön tärkein muoto on kuitenkin rukous. Rohkaisemme pienryhmiä vetäjineen vastuuseen lähetystyöstä omassa seurakunnassaan. Lisäksi työtä tukee laaja vapaaehtoisjoukko myös olemalla apuna toimistopalveluissa, käännöstöissä, tapahtumissa ja talkoissa. Erityisesti panostetaan siihen, että nuoret aikuisetkin löytäisivät luontevasti paikkansa SANSAn toiminnassa ja verkostossa. Juha Auvinen Hinduenemmistöinen Intia on asukasluvultaan maailman toiseksi suurin valtio. SANSAn yhteistyö paikallisten luterilaisten kirkkojen kanssa on lisääntymässä. on radiolähetystyön aika 3

Ilkka Kastepohja LÄHDE 28.1.2011 U u t i s i a Inkerin kirkko juhlii 400-vuotistaivaltaan Inkerin evankelis-luterilainen kirkko Venäjällä täyttää tänä vuonna 400 vuotta. Juhlavuoden tavoitteena on tehdä Inkerin kirkko tunnetuksi niin Venäjällä kuin muuallakin maailmassa. Vuoden pääjuhla on 30. heinäkuuta pidettävät hengelliset kesäjuhlat Moloskovitsan kirkon raunioilla Länsi-Inkerissä. Rauniot ovat ainoat 1600-luvulta peräisin olevan kirkon jäänteet Inkerissä. - Inkerin kirkko ei ole koskaan ollut valtaa pitävässä asemassa, vaan aina palvelemassa ihmisiä, piispa Aarre Kuukauppi toteaa. Hänestä tuli nykyisen Inkerin kirkon ensimmäinen inkeriläinen piispa vuonna 1996. - Monella tavalla rikkaan, mutta vaikean ja raskaita vainoja kokeneen historiansa takia Inkerin luterilainen kirkko eroaa teologiassaan ja tietyissä eettisissä ratkaisuissaan läntisistä sisarkirkoistaan. - Sen keskuudessa ei liioin nouse esille sellaisia kysymyksiä, joista viime aikoina on kes- kusteltu muualla luterilaisessa maailmassa. Juhlavuosi avattiin tammikuun puolivälissä Pyhän Marian kirkossa Pietarissa pidetyllä juhlajumalanpalveluksella. Inkerin kansan kotina monissa vaiheissa Suomalaissiirtolaiset perustivat Inkerinmaalle luterilaisia seurakuntia 1600-luvun alkupuolelta lähtien. Niitä syntyi erityisesti vuoden 1617 jälkeen, jolloin Ruotsi sai Venäjältä Inkerinmaan Stolbovan rauhassa. Inkerin luterilaisuudesta tuli Inkerin kansalle koti, jonka avulla se säilytti kansallisuutensa, kulttuurinsa ja äidinkielensä. Kirkko opetti suomen kieltä seurakunnissa 1680-luvulta alkaen. Suomenkielisiä kansakouluja oli Inkerinmaalla parhaimmillaan 300. Suomalaiskylät, joita oli enimmillään 800, elivät omaa elämäänsä venäläisen ja ortodoksisen asutuksen keskellä. Inkerin kirkon kukoistusaikaa oli erityisesti 1800-luku. Tilanne muuttui vuonna 1927, kun Neuvostoliiton lainmuutoksen myötä seurakunnat eivät enää olleet juridisia toimijoita. Vuonna 1937 Inkerin luterilaiset kirkot suljettiin ja suomenkieliset koulut, julkaisut ja radiolähetykset lakkautettiin. 1930 40-luvuilla pakkosiirrettiin, vangittiin ja surmattiin tuhansia inkerinsuomalaisia. Inkeriläiset alkoivat palata Siperiasta ja muualta Neuvostoliitosta Josif Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953. Petroskoihin Karjalaan rekisteröitiin ensimmäinen inkeriläisten seurakunta vuonna 1970 ja varsinaisesti Inkerinmaalle Pushkiniin 1977. Nykyisin Inkerin kirkolla on yli 80 seurakuntaa entisellä Inkerinmaalla, Karjalassa, sukukansojen parissa ja eri puolella Venäjää Siperiaa myöten. Seurakunnat ovat syntyneet yleensä paikallisten inkeriläisten aloitteesta. (Inkerin Kirkko, KT) Järviradio kuuluu nyt Pirkanmaalla Järviradion kuuluvuusalue on laajentunut Pirkanmaalle, kun yhtiö on ottanut käyttöönsä kolme uutta taajuutta: Tampereen (90,3 MHz), Parkanon (99,6 MHz) ja Hämeenkyrön (94,5 MHz). - Järviradion kuuluvuusalueilla on Suomessa nyt lähes kaksi miljoonaa asukasta, toimitusjohtaja ja ohjelmapäällikkö Markku Mäenpää laskeskelee. - Pirkanmaalta kertyy noin 350 000 uutta mahdollista kuuntelijaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla heitä on jo noin 1,1 miljoonaa. - Loput asuvat Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Järviradion toimitalo on edelleen Alajärvellä. Vajaan vuoden Järviradion ohjelmia on voinut kuunnella reaaliaikaisesti myös Espanjan Aurinkorannikolla, jossa kello on tunnin vähemmän kuin Suomessa. Siellä ne lähetetään Radio Finlandian taajuudella 102,4 MHz. (Lähde) T U K E V A S T I Y H D E S S Ä Pelastava puhelin Jokin aika sitten puhelin soi alkuyöstä. Soittaja oli minulle täysin tuntematon ihminen, joka epätoivossaan oli etsinyt luettelosta jonkun, jolle soittaa. Hän oli päättänyt tehdä itsemurhan. Viimeisenä asianaan hän halusi varmistaa, ettei Jeesuskaan voi auttaa häntä. Tuo keskustelu kesti monta tuntia, ja hitaasti armon valo alkoi tavoittaa itkuisen soittajan. Jumalalle kiitos, että oli puhelin. Sanaa viestimin Yksi puhelu voi pelastaa. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajissa (SANSA) on vilpitön halu viedä ilosanomaa yhteistyökumppanien kanssa sinne, missä evankeliumia ei ole kuultu tai kirkkoja on vähän. Sanan välittämisessä tarvitaan mediaa: puhelimia, radioita, televisioita, internetiä. Viestimiä käytetään siksi, että tavoitetaan kerralla mahdollisimman monta ihmistä. Syksyllä saimme käyttöömme lahjoituspuhelimen, johon soittaminen myös pelastaa. Numeroon 0600 18808 soitetut lahjoitukset ohjataan aina sinne, missä apua tarvitaan kipeimmin. Erikoissopimuksemme mukaan puhelinoperaattori ottaa soitosta vain tekniset kulut, ja näin lähes koko lahjasumma voidaan käyttää evankeliumin julistamiseen. Yhden soiton hinta on 15 euroa 23 senttiä ja paikallispuhelumaksu. Lahjoitus veloitetaan myöhemmin soittajan puhelinlaskussa. Puhelin on nopea väline osallistua medialähetystyöhön soitto riittää. Avustavat ystävät Vuonna 2010 puhelimet soivat ahkerasti SANSAssa. Tuhannet ystävät ovat eri tavoin osallistuneet lähetystyöhön. Rukoilleet, antaneet aikaansa, osaamistaan tai varojaan Jumalan valtakunnan rakentumiseksi. Siunatkoon hyvä Jumala jokaisen lahjan. Olemme Jumalalle kiitollisia jokaisesta työn ystävästä. Jumala antakoon kullekin ilon toimia itselleen sopivalla tavalla. Ollessani rippikouluikäinen minulle opetettiin Jumalan puhelinnumero 5015. Tuohon psalmin 50:15 avunhuutoon Jumalalle vastataan tänäänkin. Rukous on työmme perusta, ja ennen joulua postitettu Rukouskalenteri on toivottavasti tavoittanut ja ilahduttanut myös sinua. Ellet ole vielä saanut Rukouskalenteria tai haluat antaa sen ystävällesi, soita Leena Tuomiselle numeroon 019 457 7700 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen leena.tuominen@ sansa.fi. Postitamme mielellämme sinulle korvauksetta oman kalenterin. Rukoustaajuudella kanssasi alkaneena vuonna 2011, Ilkka Kastepohja ilkka.kastepohja@sansa.fi M I S S I O S S A Saajan Nimi: nimi: Lähiosoite: Postitoimipaikka: Postinumero ja -toimipaikka: Maksajan Puhelin: nimi: Lähiosoite: Sähköposti: Postitoimipaikka: Postinumero Yhteystietoni ja -toimipaikka: saa laittaa SANSAn rekisteriin Puhelin: Sähköposti: Yhteystietoni saa laittaa SANSAn rekisteriin 4 on radiolähetystyön aika " VARAINHANKINTA Sri Nissi, Porvoo Synnyinmaassani Indonesiassa radiolla pystytään tavoittamaan ihmisiä laajalti riippumatta siitä, asuvatko he kaupungeissa vai syrjäseuduilla. Jumala antoi minulle lähetystehtävän SANSAn kautta. Vedän Porvoon suomalaisessa seurakunnassa radiolähetyspiiriä. SANSAn tekemä työ on tullut minulle tutuksi jo kuutisen vuotta sitten, mutta piirin vetäjänä aloitin viime syksynä. Olen kiitollinen myös perheelleni, ystävilleni ja jokaiselle piiriläiselle kaikesta tuesta.

Tällöin kristittyjen suuri joukko tai pienemmistä määristä koostuva kokonaisuus surmattiin samana ajankohtana. Tällöin Kristukseen uskovat, yksittäin tai yhdessä, ovat ihmisten osoittaman vihamielisyyden seurauksena ennen aikojaan menettäneet henkensä kristillisestä uskosta todistaessaan. Vaikka monissa yhteyksissä kristittyjä on kuollut, marttyyreita ovat ainoastaan ne, jotka todistaessaan Kristuksesta ovat saaneet surmansa. Kun esimerkiksi seurakunta on jumalanpalveluksessa ollessaan ulkopuolelta lukittu kirkkoon, joka on poltettu ja kaikki kuolleet, he kaikki ovat marttyyreita. 1900-luvun loppupuolella tapahtui erityisesti kaksi marttyyriuteen johtanutta tragediaa: kristittyjen massamurhat eteläisessä Sudanissa ja kansanmurha Ruandassa. Näiden lisäksi jatkuvasti on esiintynyt kristittyjen surmaamista esimerkiksi Indonesiassa, Intiassa, Kiinassa, Meksikossa ja Nigeriassa. Marttyyrien määrän keskiarvo on laskettu kymmenen vuoden jaksolta. Esimerkiksi jaksolla 1990 2000 yhteensä lähes 1,6 miljoonaa kristittyä koki marttyyrikuoleman. Marttyyriuteen johtaneet tapahtumat ovat olleet tämän jälkeen kasvussa. Kongon demokraattisessa tasavallassa Keski-Afrikassa väkivaltaiset hirmutyöt alkoivat 1990-luvun lopulla ja jatkuvat edelleen. Siellä sai vuosina 1998 2007 lähes 5,4 miljoonaa ihmistä surmansa. Heistä osa kuoli kulkutauteihin ja nälkään. Suuri enemmistö kuolleista oli kristittyjä ja myös marttyyreita. Vuosina 2000 2010 marttyyreita oli yhteensä lähes miljoona. Näin jakson keskiarvoksi ja marttyyreitten lukumääräksi tulee nykyinen 100 000. Uskonnollisuuden elpyminen jatkuu Maailman koko väestön uskonnollisuutta mittaavat luvut näyttävät kasvua. Esimerkiksi vuonna 1970 tästä kertova luku oli 80,8 prosenttia, mutta vuonna 2011 jo 88,6. Suuntaus on kasvava: luku olisi vuonna 2025 jo 90,5 prosenttia. Merkittävin selitys suuntaukseen Uskonnot ja maailmanlähetys tilastoissa vuonna 2011: Maailman uskonnot vuonna 2011 Uudet uskonnot (64,4 milj.) 0,9 % Ateistit (137,5 milj.) 1,9 % Kansanuskonnot (269,4 milj.) 3,8 % Kiinalaisperäiset uskomukset (457,8 milj.) 6,5 % Buddhalaiset (468,4 milj.) 6,7 % Uskonnottomat (657,8 milj.) 9,4 % Hindut (951,5 milj.) 13,6 % Sikhit (24,0 milj.) 0,3 % Juutalaiset (14,8 milj.) 0,2 % Muut (58,0 milj.) 1,2 % Kristityt (2 306,6 milj.) 33 % Muslimit (1 578,4 milj.) 22,5 % LÄHDE 28.1.2011 Marttyyrien lukumäärä nyt lähes 100 000 Tällä kertaa huomiota saa kristittyjen marttyyrien määrä, joka esitetään kymmenen vuoden ajalta keskiarvona. Vaikka tietoon tulee yksittäisten kristittyjen surmaamisia, luvussa tarkastellaan tilanteita, joissa kristityistä tiettyinä ajankohtina tuli marttyyreita. on kommunismin romahtaminen. Kun maallistuminen on hitaasti lisääntynyt koko maailmassa, erityisesti Euroopassa, on suurin agnostikkojen ja ateistien määrä ollut Neuvostoliitossa ja Kiinassa. Siksi uskonnottomien määrä oli korkeimmillaan vuoden 1970 tienoilla. Kun Neuvostoliitto romahti vuonna 1989 suuri määrä uskonnottomia valitsi taas uskonnon. Yksi selvimmistä tapauksista oli Albania. Se oli aikaisemmin ateismin linnake, mutta nykyään siellä lähes koko väestö on joko muslimeita tai kristittyjä. Tulevaisuudessa uskonnottomien määrä vähenee. Se johtuu ensisijaisesti buddhalaisuuden, kristinuskon ja Kiinassa harjoitettavien uskontojen elpymisestä. Jos suuntaus jatkuu, agnostikkojen ja ateistien osuus maailman koko väestöstä on vuonna 2025 pienempi kuin nykyisin. Lähetystyö mediassa lisääntyy Maailman koko väestön määrä vuonna 2011 on noin 6,9 miljardia (1970: 3,6 miljardia). Heistä kristityksi suuntaaantavasti luetaan 33 prosenttia ja muihin 67 prosenttia. Evankelioimattomia on U u t i s i a Aineiston lähde on International Bulletin of Missonary Research January 2011. Sen on suomeksi toimittanut Kirkon lähetystyön keskuksen (KLK) lähetysteologi, missiologian dosentti Timo Vasko. koko maailman väestöstä 2 miljardia eli 29,4 prosenttia (1970: 44,5 prosenttia). Näin ollen Kristuksen maailmanlaajalle kirkolleen antaman lähetystehtävän täyttäminen, evankeliumin sanoman kertominen jokaiselle omalla kielellään, edistyy, mutta on vielä selvästi kesken. Koko maailman väestöstä 51 prosenttia eli 3,5 miljardia ihmistä asuu kaupungeissa. Eri puolilla maailmaa yli miljoonan asukkaan megakaupunkeja on 507. Kaupunkien slummeissa asuu noin 1 miljardi ihmistä. Kaupungeissa asuvien köyhien määrän arvioidaan olevan 1,9 miljardia. Maailman väestöstä 73 prosenttia on yli 15-vuotiaita. Kaikki nämä luvut ovat voimakkaassa kasvussa. Järjestöjä, jotka lähettävät ulkomaille lähetystyöntekijöitä, on 4 800 (1970: 2 200). Kristittyjä ulkomaisia lähetystyöntekijöitä eri puolilla maailmaa on 409 000, heidän suhteellinen lukumääränsä vähenee hitaasti (-0,2 trendi%). Kristillisillä radio- ja tv-ohjelmilla on kuukausittain 2 miljardia kuuntelijaa ja katsojaa (1970: 750 miljoonaa). Raamattuja levitetään nykyisin vuodessa noin 71 miljoonaa kappaletta. 56 000 kristillistä aikakauslehteä julkaistaan eri puolilla maailmaa. Muslimien määrä kasvaa nopeimmin Maailman uskontotilasto koko maailman väestöstä näyttää suuntaa-antavasti, että voimakkaimpana lisäys ilmenee muslimien keskuudessa (1,8 trendi%). Seuraavina ovat sikhit (1,6), hindut (1,4), kristityt (1,3), kansanuskontojen kannattajat (1,2), buddhalaiset (1,1), kiinalaisten uskomuksien kannattajat (0,7), juutalaiset (0,6) ja sitten uusien uskontojen kannattajat (0,4). Vähennystä tapahtuu uskonnottomien määrässä (-0,04) ja ateisteissa (-0,09). Kristittyjen keskuudessa voimakkain määrällinen kasvu tapahtuu edelleen sekä ns. riippumattomissa kirkoissa että helluntailaisiin, karismaattisiin ja uuskarismaattisiin yhteisöihin kuuluvissa yhteisöissä. Kolmantena kasvussa ovat protestantit, neljäntenä anglikaanit. Kaikkien kirkkokuntien jäsenistä laskien roomalaiskatolisia on 1 160 miljoonaa ja protestantteja on 419 miljoonaa. Ns. riippumattomiin kirkkoihin kuuluvia on 378 miljoonaa, ortodokseja 274 miljoonaa ja anglikaaneja 86 miljoonaa. Maanosista voimakkaimmin kristittyjen jäsenmäärä kasvaa selvästi Afrikassa. Seuraavina ovat Aasia, Latinalainen Amerikka, Oseania ja Pohjois- Amerikka. Maanosista Eurooppa, sisältäen Venäjän alueet, on edelleen kristittyjen määrässä suurin, mutta kristittyjen määrän kasvu on Euroopassa selvästi hitainta. Maanosittain kristittyjen määrässä (jäsenyys kirkkoon olemassa) kasvua tapahtuu seuraavasti (kristittyjen määrä): Eurooppa (sis. Venäjän alueet) 559 miljoonaa, Latinalainen Amerikka 543 miljoonaa, Afrikka 475 miljoonaa, Aasia 354 miljoonaa, Pohjois-Amerikka 231 miljoonaa ja Oseania 24 miljoonaa. Eteläisellä pallonpuoliskolla eli Afrikassa, Aasiassa, Oseaniassa ja Latinalaisessa Amerikassa kristittyjä on yhteensä 1 396 miljoonaa eli 64 prosenttia jäsenensä kirjaavista yhteisöistä. Pohjoisella pallonpuoliskolla eli Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa luvut ovat 789 miljoonaa ja 36 prosenttia. Lähetystyö tapahtuu kaikkialta kaikkialle. Eteläisen pallonpuoliskon kristittyjen merkitys eri puolilla maailmaa kaikessa lähetysyhteistyössä kasvaa selvästi. Vuonna 1985 aloitetun ja nyt 27. kerran julkaistun maailman lähetys- ja uskontotilaston ovat laatineet missiologit Todd M. Johnson, David B. Barrett ja Peter F. Crossing. Timo Vasko Suunnittele omanlaisesi risti Rakas risti -teemavuosi 2011 muistuttaa, että risti kuuluu erottamattomana ja keskeisimpänä perustana kristinuskoon. Teemavuosi rohkaisee seurakuntia pitämään esillä ristikeskeistä julistusta. Jokaista ihmistä kutsutaan miettimään, mitä kaikkea risti merkitsee hänelle. Sovinto on tärkeä ihmisten kesken. Sovituksen syvin merkitys on kuitenkin ristillä tapahtunut, iankaikkisuuteen ulottuva sovinto Jumalan ja ihmisen välillä. Käytännön haasteena Rakas risti -teemavuosi kannustaa kristittyjä askartelemaan, nikkaroimaan tai luomaan muutoin omalla tyylillään ristin ja lähettämään siitä kuvan teemavuoden kotisivulle, jossa saa äänestää vuoden ristiä. Netissä avautuu tammikuussa: www.rakasristi.fi. Teemavuoden on käynnistänyt Suomen Evankelinen Allianssi (SEA). Rakas risti 2011 on jatkoa Rakas Raamattu 2007, Rakas rukous 2008, Rakas ihminen 2009 ja Rakas lähetys 2010 -teemavuosille. (SEA) on radiolähetystyön aika 5

Lähteellä Arja Asikainen Niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Tuon tutun sanonnan tarkoitus on vakuuttaa elämänsä vastoinkäymisten kanssa kamppailevalle ihmiselle, että kaikki kääntyy vielä parhain päin. Mutta mitä vakuuttaa ihmiselle, jonka elämän valo on kerta kaikkiaan sammunut? Miten lohduttaa häntä, jonka toivo on kuollut? Rukous Viimeinen kuolinisku toivolle on voinut olla työttömyys, vakava sairaus, avioero, taloudelliset vaikeudet, läheisen kuolema, yksinäisyys, lapsettomuus, masennus tai jokin muu elämän vastoinkäyminen. Joku voi kestää montakin näistä iskuista, toiselle yksikin on liikaa. Elämän ahjon keskellä koetuksen tuli on kuuma, mutta toivon kipinän liekkiin puhaltaminen näyttää täysin mahdottomalta. Lohduton tarkoituksettomuuden ja tyhjyyden tunne valtaa ihmisen sisimmän ja koko olemuksen. Uusi aamu avautuu vain olemassaolon perustuksia ravistelevalla kysymysten ja epäilysten ryöpyllä. Kun ihminen katsoo silmästä silmään tuonkaltaista pimeyttä, siitä ei näytä olevan mitään ulospääsyä. Monen tuskaisa kokemus on, että Jumala loistaa ainoastaan poissaolollaan. Elämän vastoinkäymiset ja pettymykset yhteistyössä Vihollisen kanssa saavat ihmisen helposti uskomaan, ettei Jumalalla ole varattuna hänelle enää mitään hyvää. Sielunvihollinen saa kiedottua ihmisen samaan ansaan kuin Jobin. Ihminen alkaa syyttää Jumalaa. Jumala on pystyttänyt tielleni kivivallin, en pääse siitä yli, kaikki polkuni hän on peittänyt pimeään. Joka puolelta hän minua raastaa, minä olen mennyttä, hän repäisee pois minun toivoni kuin puun maasta ( Job.19:8,10). Pimeydestä... Siellä, missä elämän ylle laskeutunut synkkä esirippu ei näytä päästävän lävitseen yhtä ainutta toivonsädettä, on moni parahtanut: Jumala, missä olet kun eniten sinua tarvitsen? Miksi et kuule, vastaa, auta? Eihän tässä näin pitänyt käydä! Näköalapaikan toivottomuudesta toivoon meille tarjoavat Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin aikana maakunnan hallintoa hoitaneet kol- Jäädyn en! Uppoan en! Kiidän en! Sulan en! Kellun en! Pysähdyn en! Iskelmässä hoilattiin aikoinaan: Läähätän ja läkähdyn... Johanna Ervast Tänäänkin tarvitsemme tukeasi, Herra! Aamen Toivottomuudesta toivoon me juutalaista miestä, Sadrak, Mesak ja Abed-Nego. He eivät suostuneet kumartamaan kuninkaan teettämää kultaista kuvapatsasta, minkä takia kuningas uhkasi heittää heidät seitsenkertaisesti kuumennettuun uuniin. Miehillä oli mahdollisuus välttää tuo tulinen pätsi ainoastaan sillä, että suostuisivat kumartamaan patsasta. Miehet kieltäytyvät ja vastasivat: Jumala, jota me palvelemme, pystyy pelastamaan meidät tulisesta uunista, ja hän voi pelastaa meidät myös sinun käsistäsi, kuningas. Ja vaikka niin ei kävisikään, kuningas, saat olla varma siitä, että sinun jumaliasi me emme palvele (Dan. 3:17 18). Viiteen sanaan ja vaikka niin ei kävisikään kätkeytyy jotain hyvin syvää, sisäistä tietoisuutta toivon perimmäisestä olemuksesta. Nuo kolme miestä olivat saaneet tulla tuntemaan Jumalan, joka ei ole sidottu tämän maailman olosuhteisiin ja lainalaisuuksiin. Nuo miehet katsoivat Jumalaan, joka vie läpi tulen ja myrskyn. Ja vaikka niin ei kävisikään näiden ajallisten olosuhteiden keskellä, Marjaana Kotilainen niin Jumalalla on varattuna parempaa. Jumala on Luojamme ja Isämme, joka katsoo ajan rajan yli. Hän on valmistanut meille luonaan iankaikkisen asuinsijan, joka ei pala poroksi ja jota eivät maanjäristykset horjuta. Paavali seisoo vankkumattomasti tällä samalla toivon kalliolla: Meidät on pelastettu, se on varma toivomme. Mutta toivo, jonka jo näkee täyttyneen, ei enää ole toivo. Kukapa toivoo sellaista, minkä jo näkee! (Room. 8:24). Maailman tarjoama toivo perustuu siihen, että ahdistusta aiheuttava tekijä poistuu elämästä. Jeesuksen tarjoama toivo sen sijaan on sitä, että Hän lupaa antaa meille kestävän toivon, vaikka niin ei kävisikään. Sairaus ei ehkä parane, poisnukkunutta läheistä ei saa takaisin, avioliitto ei eheydy. Kristukseen toivonsa laittanut saa rauhan ja elävän toivon ahdistuksensa keskellä samalle tietäen, että hänet on jo pelastettu....valoon Kristillinen toivo ei perustu elämämme olosuhteisiin eikä omiin tunteisiimme, vaan Kristuksen täytettyyn työhön. Tiedättehän, ettei teitä ole lunastettu isiltä perimästänne tyhjänpäiväisestä elämästä millään katoavalla tavaralla, hopealla tai kullalla, vaan Kristuksen, tuon virheettömän ja tahrattoman karitsan, kalliilla verellä. Hänen kauttaan te uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden, niin että te uskoessanne myös panette toivonne Jumalaan (1. Piet. 1:18 19, 21). Toivo on juurtumista tähän Kristuksen täytettyyn työhön. Juuri siksi toivoa kuvataan usein ankkurilla (Hepr.6:19). Niin kuin laiva pysyy paikoillaan ankkurin avulla, niin me saamme pysyä iankaikkiseen toivoon sidottuina, kun olemme yhteydessä Jeesukseen Kristukseen. Henkilökohtaisesti olen saanut kokea, kuinka toivon perusta voi löytyä Kun ihminen saa tarkastella elämänsä toivottomimpia hetkiä Jumalan lohdutuksen antamassa valossa, hän ehkä saa aavistuksen siitä, miksi uskon vastakohtana ei sanota olevan epäusko, vaan epätoivo. uudelleen mitä ihmeellisimmällä tavalla. Jumala nosti minut pimeyden keskeltä takaisin elävään toivoon silmiini osuneen lehtihaastattelun loppukappaleen avulla. Tuossa pienessä kappaleessa oli lueteltu Jumalan eri nimiä: täydellinen Vapahtaja, Ihmeellinen Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas, Hyvä Paimen. Tuolla hetkellä elämäni taivaan pimentänyt esirippu repäistiin kahtia! Se oli kuin Kaislameren ylitys, kun vedet seisoivat mykistävinä muureina kahta puolen kuivaa maata. Nuo Jumalan majesteettisuutta, armahtavaisuutta, lempeyttä, lohdutusta ja rakkautta tulvivat eri nimet mursivat toivottomuuteni muurin. Samanaikaisesti olin kauhuissani ja häpesin: Kuinka olin voinut epäillä Jumalan rakkautta, armoa ja hyvyyttä minua kohtaan? Kuinka olin voinut syyttää toivottomuudestani Häntä, joka on antanut oman poikansa kuolla juuri sen tähden, että minulla olisi iankaikkinen toivo? Kun ihminen saa tarkastella elämänsä toivottomimpia hetkiä Jumalan lohdutuksen antamassa valossa, hän ehkä saa aavistuksen siitä, miksi uskon vastakohtana ei sanota olevan epäusko, vaan epätoivo. Epätoivo on se ihmiselämän olotila, jonka tuttava Jeesuskin on: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Lunastaakseen sinulle ja minulle kuolemattoman toivon Jeesus oli valmis kuolettamaan toivottomuuden ristillä. Jeesuksen meille lahjoittamaan toivoon kätketty aarre on kaikkein keskeisin ihmiselämän voimanlähde. Hän on tahtonut antaa heille tiedoksi, miten häikäisevän kirkas on tämä kaikille kansoille ilmaistava salaisuus: Kristus teidän keskellänne, kirkkauden toivo (Kol. 1:27). 6 on radiolähetystyön aika

Rukoilemassa vainottujen kanssa - Läntisissä maissa on usein vallalla ylimielinen ajatus, jonka mukaan me autamme vainottuja kristittyjä. Mutta heillä saattaakin olla enemmän annettavaa meille kuin meillä heille. Tulevaisuuden näkyni seurakunnasta ei tulekaan Hollywoodista vaan Kiinasta, kokkolalainen rovasti Johan Candelin (64) sanoo. Johan Candelin on työskennellyt parikymmentä vuotta useassakin eri järjestössä vainottujen kristittyjen auttamiseksi. Hän on muun muassa toiminut alusta asti vuonna 1982 perustetun Marttyyrikirkon ystävät ry:n puheenjohtajana. Vuonna 1996 Candelin valittiin Maailman evankelisen allianssin (World Evangelical Alliance eli WEA) uskonnonvapaustoimikunnan johtajaksi, jossa tehtävässä hän toimi vuoteen 2008. - Tuolloin tulivat tutuiksi ihmisoikeusrikkomukset eri puolilla maailmaa ja erityisesti vainottujen kristittyjen asema. Työalueenani oli koko maailma ja tehtävänäni keskittyä ihmisoikeus- ja uskonnonvapauskysymyksiin. Edustin allianssia myös virallisissa neuvotteluissa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kanssa. WEA perustettiin vuonna 1848 Lontoossa vastaamaan kysymykseen, miten saavuttaa maailma Kristukselle. Candelin selittää, että näkynä jo silloin oli, että jokainen ihminen saisi kuulla evankeliumin, jokaisessa perheessä olisi ainakin yksi Raamattu ja jokaisella ihmisellä olisi kävelymatkan päässä kristillinen seurakunta. Nykyään allianssilla on jäseniä 130 maasta. Maailman suurin rukouspiiri syntyi Esimerkkinä tuloksista Johan Candelin pitää kansainvälistä vainojen uhrien muistopäivää, jota nykyisin vietetään 27. tammikuuta. Rukouspäivä perustettiin hänen aloitteestaan vuonna 1997. Samana vuonna hän oli jättänyt Kokkolan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherran tehtävät ja ottanut vastaan työn Maailman evankelisessa allianssissa. - Uskonnonvapaustoimikunnassa meitä huolestutti, että monissa lännen perinteisissä kirkoissa ymmärrettiin vain vähän vainottujen kristittyjen asiaa, Candelin selittää. - Amerikassa tämä tietämättömyyden tai haluttomuuden ongelma johtui siitä, että siellä kristinuskoon on sekoittuneena amerikkalaisen unelman ajatus menestyksestä. Toisin sanoen: Jos joku kärsii uskonsa vuoksi, se johtuu siitä, että hänellä ei ole tarpeeksi uskoa. Ajatukseen, jonka mukaan aito usko näkyy menestyksenä eli Cadillacina pihalla ja uutena hienona talona, sopii huonosti ajatus kärsimisestä uskon tähden. Uskonnonvapaustoimikunnassa rukoiltiin asiasta ja syntyi idea, että vainottujen puolesta pitäisi rukoilla eri puolilla maailmaa samana päivänä. Näin perustettiin maailman suurin rukouspiiri. - Aikaisemmin ongelmana oli ollut, ettei seurakunnilla ollut ollut käytettävissään aiheesta luotettavaa aineistoa. Ensimmäisenä vuonna saimme noin 70 maasta ilmoituksen olla mukana rukouspäivässä. Sen jälkeen idea levisi kuin metsäpalo. - Seuraavana vuonna sain tiedon, että tuona kyseisenä päivänä Pohjois-Korean maanalaisessa seurakunnassa aiotaan rukoilla vainottujen puolesta, samoin Valkoisen talon rukouspiirissä. Tuolloin ymmärsimme, että ajatus on todella saanut ilmaa siipiensä alle. Vuoden, parin päästä osallistujia oli jo 180 maasta. - Tuolloin tajusimme myös, ettemme enää rukoile vainottujen kristittyjen puolesta, vaan sen kanssa. Ja että he rukoilevat myös meidän puolestamme. Ei pidä liioitella kuolleiden määrillä Millaista hedelmää työ on kantanut? Onko vainottujen kristittyjen tilanne Rovasti Johan Candelin Suomesta ja yksi Etelä- Sudanin johtavista poliitikoista Pagan Amum. helpottunut? - On tärkeä tiedostaa, mitä käytetään vertailukohteena, Johan Candelin selostaa. - Jos kärsivien tilannetta vertaa täydellisyyteen ja ajattelee, että kristittyjen asema esimerkiksi Laosissa olisi samanlainen kuin Suomessa, niin olemme aina miinuksen puolella. Eikä meillä ole koskaan muuta esitettävänä kuin ongelmia ja kärsimystä. - Näenkin asian niin, että esimerkiksi Laosissa vainottujen kristittyjen oloja tulee verrata tilanteeseen, että me emme tekisi mitään. Silloin voimme aina nähdä edes jotakin pientä myönteistä tapahtuneen. Ilon aiheeksi Candelin nostaa myös sen, että nykypoliitikot eri puolilla maailmaa tietävät vainottujen kristittyjen tilanteen erittäin suureksi haasteeksi. Harva enää kieltää asiaa. - Ja toki monet vainotut ovat esimerkiksi vapautuneet vankilasta, Candelin sanoo varovaisesti. Toisaalta häntä nimittäin kiusaa monien järjestöjenkin tapa liioitella ilmeisesti vähän puoleen, jos toiseenkin. - Esitetään esimerkiksi sellaisia lukuja vainottujen määristä, etteivät ne ole tästä maailmasta. Esimerkiksi sellaista lukua on levitetty, että joka vuosi kuolee uskonsa puolesta 180 000 ihmistä, mikä ei pidä alkuunkaan paikkaansa, Candelin harmittelee. - Hallitusten silmissä tuollaisia lukuja esittävät järjestöt menettävät uskottavuuttaan. Ystävällisyys voittaa helposti moitteet Johan Candelin on käynyt yli sadassa maassa. Hänellä on omia tai tietoja työtoverien kokemuksista eri ajoilta ja eri tilanteista esimerkiksi Puolasta, Moldovasta, Neuvostoliitosta, Sudanista, Kiinasta, Boliviasta, Syyriasta, Marokosta, Algeriasta, Egyptistä, Bangladeshista, Nigeriasta, Kuubasta, Pakistanista, Azerbaidzanista, Iranista... - Esimerkiksi Turkissa sanoin kerran ensiesittelyssä korkeille tahoille, että me olemme Jeesuksen Kristuksen seuraajia ja olemme tulleet kysymään, millä tavoin voisimme olla heidän kansalleen siunaukseksi. Se oli muslimihallinnolle yllättävä kysymys, koska yleensä kristittyjen maiden edustajat moittivat heitä! - Kun käyn nykyisin jossakin maassa, kysyn aina, mitä siellä kristityille kuuluu. Miten kirkko kasvaa? Mitkä ovat ongelmat? Mitä poliittiseen elämään kuuluu? Mitkä ovat trendit yhteiskunnassa? Kysymällä tuhat kysymystä eri ihmisiltä alkaa Candelinin mukaan saada vähitellen kokonaiskuvan tilanteesta kyseisessä maassa. Hän kuvaa sitä äärettömän mielenkiintoiseksi. Candelinin albumi Aina täytyy ottaa ensimmäinen askel Candelinin albumi Johan Candelin ja kristittyjä irakilaisia pakolaisia kellarissa Turkin Istanbulissa. Vuosien saatossa Johan Candelin on huomannut, ettei keskenään eri tavoin uskovien kristittyjen yhteistyö ole aina lainkaan helppoa. Arvostelua saavat osakseen niin perusluterilaiset kuin Candelinin herätyskristillisiksi usein kutsumat evankelikaalitkin. Vuonna 2002 Candelin olikin synnyttämässä uusinta järjestöä, First Step Forumia, jonka kuvioissa nykyisin askeltaa. Yhteistyössä on alusta saakka ollut mukana muun muassa kansainvälisen tason poliitikkoja, myös suomalaisia, ja mieluusti eri kirkkokuntien edustajia. Nimensä FST on saanut ajatuksesta, että tuhansienkin mailien matka alkaa ensimmäisellä askeleella! Jukka Norvanto on radiolähetystyön aika 7

Mikä oli paras Lähde-lehden kansi vuonna Lähde on Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) lehti, joka ilmestyy kerran kuussa heinäkuuta lukuunottamatta. Se kertoo Jumalasta, ihmisistä ja maailmasta. Se kertoo medialähetystyöstä Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa. Mikä kansi miellytti, mikä puhutteli sinua eniten viime vuonna? Nyt voit äänestää! Voitpa vaikka perustella, jos siltä tuntuu. n SANSAn oli palkattu uusimmaksi aluesihteeriksi sosionomi Veikko Kurki, joka työn ohessa opiskelee teologiaa. Musiikki, erityisesti rummuttaminen, on nuorelle miehelle henkireikä. Sittemmin hän on milloin veisukaraokella, milloin virsijukeboksilla ehtinyt ansaita SANSAn työhön selvää rahaa. Yhteisöllinen media ja nuoret aikuiset ovat myös niitä Veikkosen juttuja. Studio Sawtu Linjiila, joka tunnetaan Kamerunissa fulfuldenkielisistä ohjelmistaan, on saanut uuden johtajan: pastori Yaya Bournangin. SANSA, käytännössä ulkomaisen työn johtaja Timo Reuhkala, on opettanut ja luvannut opettaa jatkossakin Aasian luterilaisille sekä intialaisille että indonesialaisille viestintätaitoja. Yhteistyössä on mukana muun muassa Luterilainen maailmanliitto (LML). n SAT-7 Parsin farsinkielisen tvtuotannon pääohjaajana Kyproksessa työskentelee SANSAn lähettämänä Mikael Tunér. Hänen Anne-puolisonsa kirjoittaa mieluusti lehteen tämän tästä haastattelun tai kirjeen kentältä. Tällä kertaa on elämäntarinaansa valottanut iranilainen Afarin Sadre-Marandi, joka kokee nähneensä unessa Jeesuksen. SAT-7:n toimitusjohtaja Terence Terry Ascott taas on piipahtanut SANSAn Yhteyspäivässä Lappeenrannassa. Onpa Suomessa vähästä aikaa vieraillut myös Wind-FM:n johtaja Batjargal Tuvshintsengel, ja mukana hänellä oli tällä kertaa myös puolisonsa, opettaja Enkhmaa Palam. Virolaiset ovat voineet käydä Radioraamattukoulua omalla äidinkielellään nyt tuhat päivää. Piibel kaanest kaaneni -opetus etenee paikallisen radiopastori Aare Kimmelin opastuksella. n SANSAn töistä eläköitynyt Matti Korpiaho on matkaillut Egyptissä ja tuottanut sitten lehteen aineistoa. Otsikon mukaan Egyptissä evankeliumia välitetään sekä perinteisin että uusin menetelmin. Matkan aikana on käyty muun muassa kiirastorstain messussa koptikirkossa Aleksandriassa. Sittemmin koptikristittyjä on vainottu maassa ikävinkin seurauksin. Islannissa oli purhautunut tulivuori ja pölläyttänyt taivaalle niin paljon tuhkaa, että seisautti joksikin aikaa melkein koko Euroopan lentoliikenteen. Lähetysjohtaja Juha Auvinenkin juuttui Isoon-Britanniaan matkalla TWR:n uuden pääjohtajan koollekutsumaan President s Forumiin. Kiireet loppuivat hetkeksi aikaa siihen, ja Juha palasi koti- Suomeen laivalla. Maailman ensimmäinen kristillinen radioasema Andien ääni, jonka lähetysjärjestö HCJB oli vuonna 1931 rakennuttanut Ecuadoriin, oli lakkautettu Pifossa lentokentän tieltä. n TWR-Euroopan viestintäjohtaja Branko Bjelajac oli käynyt Suomessa ja korostanut, että hänen mielestään radiolähetystyöllä on merkitystä myös 2000-luvun Euroopassa. - On paljon maaseudulla asuvia ihmisiä. On paljon yksinäisiä ja niitä, jotka eivät uskalla kertoa uskostaan. Radio on heille hiljainen ystävä. Esimerkiksi bosnialaisen muslimiperheen jäsen ei voi katsoa kristillistä tv-ohjelmaa, koska perhe ei salli sitä. Mutta hän voi kuunnella kristillistä radiota, joka on hänen omassa huoneessaan tai vaikkapa tyynyn alla, Bjelajac kertoi. SANSAn lähetystyönteijä Eila Murphy työskentelee FEBC:n työyhteydessä nykyisin Keski-Suomen suunnalla, mutta matkoja muun muassa Indonesiaan ja Mongoliaan kertyy. Nyt hän oli piipahtanut Patrick-puolisonsa kotimaassa Intersearchin, kansainvälisten kristillisten mediajärjestöjen yhteenliittymän, vuosikokouksessa. Se järjestettiin tällä kertaa Caryssä Pohjois- Carolinassa. Ja mikäpä olisi ollut otollisempi hetki haastella, kirjoittaa ja kuvata juttu TWR:n päämajasta! n Pereraadion eli Perheradion lähetinteho Virossa kaksinkertaistui, ja sen välittämät venäjänkieliset ohjelmat kuuluvat nyt Uralille asti. Marokosta on karkotettu kymmeniä kristittyjä. Hyvinkäällä järjestettiin hiukan viileässä säässä, mutta varsin lämpimässä ilmapiirissä vappumyyjäiset. Kotimaanosaston melko uusi johtaja Marko Pihlajamaa kirjoitti ensimmäisen osan Kymmenykset ja antaminen sarjastaan. Isommalla porukalla käsiteltiin Media nytissä yhteisöllisen median rajatonta maailmaa ja mahdollisuuksia. Raamattu kannesta kanteen -ohjelman tekijöillä, radiopastori Jukka Norvannolla ja radiotoimittaja Inga-Lill Rajalalla on edessään ohjelman kolmas kierros, joka alkaa juhannusviikolla. n Mutta ennen RKKohjelman kolmatta kierrosta juhlitaan Radioraamattukoulua ja sen tekijöitä Tampereella Kalevan kirkossa. Lähetysajan toimittaja Merja Kauppinen esittää dramatisoituja kuuntelijapalautteita useammasta maasta. Radiolähetystyön kesäpäiviä Jyväskylässä valmistellaan kuumeisesti heinäkuun alkupäiviin. Vieraiksi ovat tulossa TWR-Indonesian johtaja Fredrik Makitan ja hänen puolisonsa, TWR-Indonesian Hanna-työn koordinaattori ja muun muassa jaavankielisen Naiset toivon lähteellä -ohjelman tuottaja Susilowati Makitan. Eritrean evankelis-luterilaisen kirkon uudeksi johtajaksi on valittu pastori Yosief Araya, kun pitkäaikainen johtaja Asfaha Mehari luopui tehtävästä. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Turun arkkihiippakunnan arkkipiispaksi valittu Kari Mäkinen asetettiin juhlallisesti virkaansa Turussa. 8 on radiolähetystyön aika

2010? n Toimitussihteeri-Punkin kesäloma muun muassa Italiassa alkaa olla takana ja edessä jälleen lehdenteon monet haasteet. SANSAn tiedottajan sijaisenakin työskennellyt Raili Paul on urakoinut Radiolähetystyön kesäpäiviltä muun muassa molempien Makitanien haastattelut, joista Fredrikin vuoro on ensin. Jenna Ilkan-tytär Kastepohja on kuvannut lehteä varten, miten muun muassa Makitanit ja Johanssonit, Ruotsin Norea Radion lähetysjohtaja Lennart Siw-puolisoineen, soudettiin päivää ennen Kesäpäiviä Jyväskylän seurakunnan omistamaan Lehtisaareen. Järkyttävä dokumentti Huuto Iranista, joka kertoo nykyajan marttyyreista, on saanut Suomen-ensi-iltansa Kesäpäivillä. n Lähetystyötä voi tukea varsin monella tavalla. Kainuussa on Kajaanin raveissa pääsylippuja myymällä kerätty rahaa Kutinan kirkon tapulin korjaukseen Kroatiassa. Aluesihteeri Pirjo Juntunenkin osallistui ravirinkiin vapaaehtoisena, vapaaehtoisten kera. Mukava tarinakin siitä vielä syntyi, ja totta joka sana- Siitä, kun TWR aloitti radioohjelmien välittämisen Monte Carlosta maailmalle, tuli kuluneeksi 50 vuotta. Historiaa olisi riittänyt kerrottavaksi useampaankin lehden numeroon. Kroatian-lähetti Raili Tapio lähetti elämästä Kutinan pappilassa kuvallisen pakinan, jonka pääeläimeksi osoittautui Eeva-kissa. Se kuulemma kuuntelee Railin kanssa Radio Deitä, korjaa Neno Hadzihajdicin kanssa laitteita... Onpa ohjaillut nykyisen SANSA-seniorin Seija Uimosen mukana vierailevan Milo-koirankin toisinaan ihan omaan kerrokseensa. n SANSAn Ranskassa asuva lähetti Marja-Liisa Ezzine ryhtyi bloggaamaan eli kirjoittamaan verkkopäiväkirjaa. Sen avulla voi kertoa Studio Al Morsalin arabiankielisestä tv-, radio- ja internettyöstä, minkä ehtii. Radiotoimittaja Merja Kauppinen oli puolestaan ehtinyt käydä maailman evankelioimisen kongressissa (Lausanne III) Etelä-Afrikan Kapkaupungissa, kuvata ja kirjoittaa päiväkirjaakin, joka sitten julkaistiin lehdessä soveltuvilta osin. Yhteyssihteeri Anne Isokuortti taas oli piipahtanut Kööpenhaminassa ja tavannut muiden Pohjoismaiden Hanna-naisia. Viron evankelis-luterilaisen kirkon väkeä oli puolestaan ehtinyt piipahtaa Hyvinkäällä. Pelastuksen äänen apulaisjohtajan Brad Yun haastattelulle löytyi myös sopiva tila. Paras kansi? Mistä Lähde-lehden kannesta vuonna 2010 pidit eniten? Nyt voit äänestää! Kirjoita suosikkikantesi numero allaolevaan ympyrään tai lähetä se sähköpostitse osoitteella: lahde.toimitus@sansa.fi. Arvomme vastanneiden kesken yllätyksen! Valintani: n Joulukuun numerossa oli tietysti monta jouluista kertomusta ja jouluista kuvaa. Diakonissa Solveig Mikkonen esimerkiksi oli haastatellut turkkilaista pariskuntaa, joiden kotiin on tullut joulu kahdeksan vuotta. Se ajan, jonka he ovat olleet kristittyjä. Timo Reuhkala ja Marko Pihlajamaa olivat tehneet pitkään neuvotteluja tutstumiskierroksen Intiaan, jossa SANSAlla on yhteistyökumppaneina sekä luterilaisia kirkkoja että TWR- Intia. Matkasta riitti ja riittää aineistoa useampaankin lehteen. Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysteologi, dosentti Timo Vasko valittiin syyskokouksessa SANSAn hallituksen uudeksi jäseneksi. Yhdistyksen perustajajäseniin kuuluva vakuutusvirkailija Pirjo-Riitta Penttinen luopui hallituspaikasta. Leena Punkari n Taiwanista kävi kiinankielisiä vieraita, joista Voice of Salvation -studion johtaja Evan Lin oli ehtinyt jo haastatelluksikin. Pelastuksen ääni on SANSAn pitkäaikainen yhteistyökumppani, jonka ohjelmista suomalaiset tukevat muun muassa Avoimin silmin ja Ilon maa -ohjelmia. Aluesihteeri Mervi Viuhko osallistui pienpiiriaukeaman tekemiseen ja vieraili aluesihteerikumppaninsa Arja Asiakaisen kanssa Vihdin seurakunnassa, johon perustettiin Suomen ensimmäinen medialähetyspiiri. Seurakunnan lähetyssihteeri ja pitkäaikainen SANSAn hallituksen varajäsen Tuula Kankkunenkin tuli viimein haastatelluksi Lähde-lehteen. Korpiahot, entiset Kroatian-lähetit, kävivät kotona ja kylässä Kroatiassa. Tuula sitten tarttui kynään ja kuvaili elämänsä värejä. Nimi: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Maa: Puhelin: Sähköposti: PS. Vastaathan 11.2.2011 mennessä. Jos lähetät sähköpostia, muistathan kertoa nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Tunnus 5005165 00003 VASTAUSLÄHETYS LÄHDE Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat SANSA maksaa postimaksun on radiolähetystyön aika 9

T e o l o g i a Raamattu lakina ja evankeliumina pirstoutuneessa nykyajassa Postmodernin filosofian lähtökohta on, että ihminen etsii elämänsä merkitystä. Mutta koska hän etsii sitä satunnaiseksi koettavan kielen kautta, hän ei pääse merkitykseen käsiksi. Filosofi Jacques Derridan mukaan ihmisen ajattelu, totuusväittämät, suora kokemus ja havaitseminen ovat kielen sattumanvaraisen leikittelyn ohjaamaa tulkintaa. Kaiken suhteellisuus ja kaiken riippumattomuus kumoavat toinen toisensa. Tämä jaksoittain toistuva kaksoisliike kiellon ja kiellon kieltämisen välillä on loputon ja saa ihmisen vajoamaan yhä syvemmin itsensä epäilyn suohon. Kaivatessaan syvästi objektiivista, inhimillisestä rajallisuudesta riippumatonta totuutta nykyihminen näkee kielteisenä sen, että kaikki on vain tulkintaa. Ahdistavaksi tämä muuttuu, kun ihmisen elämismaailma näyttäytyy kielen ja suhteellistamisen vankilana. Oman postmodernin tiensä päähän viety ihminen, josta on tullut ei-mitään eli itsensä loputtomasti kieltävä (negaatio), hakee lohtua. Epätoivo ajaa hänet jos Jumalan Henki Johanna Ervast Jos Derridan kaksoisliike on postmodernilla ihmisellä lain hengellinen käyttö, niin mikä on tämän lain nujertaman ihmisen evankeliumi? Se, että satunnaisen kielen ja tulkintojen meren keskelle tulee jumalallinen interventio. Tämän kielellisen väliintulon kautta Jumala vahvistaa ihmisyyden kielellisen perusrakenteen. Marjaana Kotilainen Johannes sanoi Jeesukselle: Opettaja, me näimme erään miehen ajavan pahoja henkiä ulos sinun nimessäsi. Me yritimme estää häntä, koska hän ei kuulu meihin. Mutta Jeesus vastasi: Älkää estäkö häntä. Eihän yksikään, joka tekee voimateon minun nimessäni, voi heti perään puhua minusta pahaa. Joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme. Totisesti: joka antaa teille maljallisen vettä sen tähden, että te olette Kristuksen omia, ei jää palkkaansa vaille. Merkillinen on tuo Vapahtajan kätketty voima. Opetuslasten oli aikanaan vaikea käsittää Jeesuksen jumaluutta, saati sitä, kenellä oli valta toimia hänen nimissään. Juutalaisen ymmärryksen mukaanhan voimakin piili nimessä. Siksi oli karmeata, että joku muu kuin opetuslapsijoukon ydinryhmä käytti Jeesuksen nimeä töidensä takuuna. Takana oli tapahtumaketju, jonka jäljiltä hämmennys opetuslasten parissa lisääntyi. Voimateoillaan K u u k a u d e n l ä h e t y s t e k s t i Kahdenlainen kylvö (Mark. 9: 38 41) tunnetuksi tulleen Vapahtajan seura kiinnosti, m i k s e i sama suos i o k i n. M u t t a jokin epäj o h d o n - mukaisuus kaikessa opetuslasten mielestä oli. Jeesus oli käskenyt heitä toimimaan, kuten hänkin toimi. Oli luvannut, että teot jopa kasvaisivat Vapahtajan tekoja suuremmiksi, niin että matkaan vaan! Mahdin sijaan heitä kuitenkin näytti odottavan pettymys ja tyhjät kädet. Toiset tekivät tekoja, joihin opetuslapset eivät pystyneetkään, vaikka seurasivatkin Jeesusta. Onnistumisen huuma valtasi jonkun muun kuin heidät; paranemista, jopa Johanna Ervast henkivaltojen karkottamista tapahtui toisaalla, ei heidän k ä t t e n - sä kautta. Miksi näin? Jeesuksen seuraamiseen sotkeutui muutakin kuin auttamishalu ja tottelemisinto. Näin evankelistat avoimesti asian esittävät. Pojat pohtivat, kuka heistä olisi suurin. Siinä sivussa heitä korpesi, että parantaminen oli muidenkin hallussa. Opetuslapseus ei ole pysyvä olotila ei ainakaan, jos ihminen saa itse päättää. Hän haluaa kasvaa. Hän haluaa käyttää voimiaan, saada aikaan muutosta. Hän haluaa osoittautua oikeassa olevaksi, päteväksi. Samaan aikaan Jumala haluaa jotain aivan muuta. Hän haluaa olla Isä, joka auttaa, Isä jota ilman lapsi ei elä, Isä, joka itse katsoo, kenelle valtansa jakaa. Isä, jolla on suuri syli. Opetuslapseuden mahdollisuudet ovat mahtavat, kasvukäyrää riittää. Samoin Jumalan perheväen etuudet näyttävät ulottuvan jopa ajan rajan yli. Evankeliumin kylvötyössä oleellinen pelikenttäetu on kuitenkin toisaalla. Jumala kylvää kylvönsä itse. Jumala antaa elinolojen kohentua armon aurinkonsa paisteen myötä siellä sun täällä, sielläkin minne hänen ihmistensä kulku ei ole edes ennättänyt. Kivikossa, karussa ja hoidotta jääneessä louhikossa kasvaa Jumalan tuntemisen ilo! Siellä Vapahtaja on itse läsnä, hän pyytää: Anna minun juoda maljastasi. Kuten Samariassa, jossa Jeesus sulki itsensä leirin ulkopuolelle huonossa seurassa viihtyen, naisen häpeään samaistuen. Samaan hän kutsuu seuraajansa nyt: Jaa janosi niiden kanssa, jotka janoavat. Muuta tietä ei ole. Minä olen Elävä Vesi. 10 on radiolähetystyön aika