ÄHTÄRIN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty KV 20.1.2003 8 Vimaantul 25.2.2003 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa levien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista kskevien säännösten ja määräysten lisäksi n Ähtärin kaupungissa nudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, js ikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Sumen rakentamismääräyskkelmassa ei le asiasta tisin määrätty (MRL 14 4 mm). 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN Kunnan rakennusvalvntaviranmainen n rakennus- ja ympäristölautakunta. Sen alaisena timii rakennusvalvnnan-, ympäristösujelun ja asuntasiiden tulsyksiköt. Päätösvallan siirtämisestä määrätään jhtsäännössä. 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS Lupamenettelyn asemesta j levaan asuntn kuuluvan tarpeellisen, kevytrakenteisen, enintään 60 m2:n suuruisen muun talusrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ja rantavyöhykkeen ulkpulella svelletaan ilmitusmenettelyä. Lupamenettelyn asemesta j levaan asuntn kuuluvan tai maataluden harjittamisen kannalta tarpeellisen, asemakaava-, ranta-asemakaava- tai rantavyöhykkeellä, pienehkön, kevytrakenteisen enintään 20 m2:n suuruisen muun talusrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen svelletaan ilmitusmenettelyä. Lupamenettelyn asemesta j levaan asemakaava-alueen ulkpulella päätimisesti tellista timintaa, tai maa- ja metsätalutta harjittavaan tilaan kuuluvan kevytrakenteisen elinkeinn liittyvän tulisijattman enintään 200m2:n talusrakennuksen rakentamiseen svelletaan ilmitusmenettelyä.
2.2 TOIMENPITEIDEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n njalla määrätään timenpideluvan hakemisesta tai ilmitusmenettelyn sveltamisesta kunnan sa-alueilla seuraavasti: TOIMENPIDELUPA HAETTAVA ILMOITUS TEHTÄVÄ X O Timenpide: Osa-alueet Kaavaalueet Rantav yöhyke Hajaasutus 1) Rakennelma (rakentaminen) - kats 20 m2 tai alle - - vaja alle 6 m2 lämpöeristämätön / kevytrakenteinen - - - 6-20 m2 - - - - - kiski alle 10 m2 - esiintymislava pysyvä - muu vastaava rakennelma 2) Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen) - urheilupaikka / kkntumisalue alle 1000 m2 - asuntvaunu-alue tai vastaava - katsm / yleisöteltta tai vastaava 100-500 henkilöä yli 500 henkilöä 3) Liikuteltava laite - asuntvaunun tai laivan, kiskin tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, jka ei liity tavanmaiseen retkeilyyn tai veneilyyn 4) Erillislaite (rakentaminen) - mast alle 20m yli 20m - piippu 15-60 m - julkislunteinen muistmerkki - varastintisäiliö (esim. plttaine) yli 10 m3 - suurehk antenni - suurehk valaisinpylväs tai vastaava 15-30 m yli 30 m 5) Vesirajalaite (rakentaminen) - suurehk laituri (pituus yli 15m tai pinta-ala yli 30m2) - muu vesirajaa muuttava tai siihen lennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallnmurtaja tai vastaava 6) Säilytys- tai varastintialue (järjestäminen)
- muusta alueesta ertettu suurehk ( yli 1000 m2) varastinti- tai pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue 7) Julkisivutimenpide - rakennuksen julkisivun lennainen muuttaminen - kattmudn lennainen muuttaminen - katteen tai sen värityksen lennainen muuttaminen - 8) Mainstimenpide - muun kuin lunnnsujelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulksalle mains- tai muussa kaupallisessa tarkituksessa taikka ikkunaa peittävän mainksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen, jllei laite le vähäinen 9) Aitaaminen (rakentaminen) - rakennettuun ympäristöön liittyvä tai maisemakuvaan lennaisesti vaikuttava, erttava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri 10) Kaupunkikuvajärjestely - muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutkset 1-10 khdissa tarkitettu lupa ei le tarpeen, js timenpide perustuu ikeusvaikutteiseen kaavaan. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jtka eivät edellytä lupa- tai ilmitusmenettelyä, n kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden n speuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille khtuutnta haittaa. Ilmitukseen n liitettävä tarpeellinen selvitys timenpiteen laajuudesta ja laadusta sekä asemapiirrs. Kunnan rakennusvalvntaviranmaisen tulee ilmituksen sijasta edellyttää rakennus- tai timenpideluvan hakemista, js se yleisen edun tai naapurien ikeusturvan kannalta n tarpeen (MRL 129 2 mm). Rakentamiseen tai muuhun timenpiteeseen vidaan ryhtyä, jllei rakennusvalvntaviranmainen 14 päivän kuluessa ilmituksen vastaanttamisesta le edellyttänyt luvan hakemista ilmitettuun hankkeeseen (MRL 129 2 mm). Ilmitus raukeaa, ellei timenpidettä le alitettu ja saatettu lppuun klmen vuden kuluessa.
3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 SIJOITTUMINEN Etäisyydet Etäisyyksien määrääminen asemakaava-alueen ulkpulella Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee lla yhtä suuri kuin rakennuksen krkeus kuitenkin vähintään 5 metriä. Rakennuksen etäisyyden tisen mistamalla tai hallitsemalla maalla levasta rakennuksesta tulee lla vähintään 10 metriä. (MRL 116, MRA 57 ) 3.2 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN Maisema ja lunnnympäristö Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee lla sellainen, että maiseman lunnnmukaisuus mahdllisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittäville peltalueilla rakentaminen tulee sijittaa mahdllisuuksien mukaan lemassa levien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa n mahdllisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan lunnnmukaisuus sekä säästettävä arvkkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, lunnn merkittäviä kauneusarvja ja erikisia lunnnesiintymiä kuten siirtlhkareita, kauniita yksittäispuita, jne. Rakennettaessa avimeen maastn tulee erityistä humita kiinnittää rakennuksen krkeusasemaan, mutn, ulkmateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa spivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vauriitunut tai muuten ympäristöä rumentava sa pihamaasta n istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kknaisuuteen spivaan asuun. Oleva rakennuskanta Rakennettaessa levien rakennusten yhteyteen n rakentamisen svelluttava nudatettuun rakennustapaan ja lemassa levaan rakennuskantaan sijituksen, kn, mudn, ulkmateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn salta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee mudstaa ympäristökuvaltaan / kaupunkikuvaltaan spusuhtainen kknaisuus.
3.3 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA Ympäristön hit Rakennettu ympäristö n pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnssa (MRL 167 1 mm). Ympäristöön lennaisesti vaikuttavien ulkvarastjen, kmpstinti- tai jätesäiliöiden tai katsten ympärille n tarvittaessa istutettava näkösuja tai rakennettava aita. Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee pistaa niin pian kuin teknisesti n mahdllista. Ympäristön valvnta Kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta surittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkitettua ympäristönhidn valvntaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankhtina. Katselmuksen ajankhdista ja alueista n ilmitettava kiinteistönmistajille ja haltijille ympäristölautakunnan päättämällä tavalla. 3.4 AITAAMINEN Aidan tulee materiaaleiltaan, krkeudeltaan ja muulta ulkasultaan sveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa leva kiinteä aita n tehtävä kknaan tntin tai rakennuspaikan pulelle. Aita n tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan, jka ei le naapuritntin tai rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnssa tntin tai rakennuspaikan haltija. Tnttien tai rakennuspaikkjen välisen aidan tekemiseen ja kunnssapitämiseen vat kummankin tntin tai rakennuspaikan haltijat velvlliset sallistumaan puleksi kumpikin, jllei velvllisuuden muunlaiseen jakamiseen le erityistä syytä. Mikäli asiasta ei svita, siitä päättää rakennusvalvntaviranmainen. Tntille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijiteta rajalle, tulee sijittaa siten, että se n piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkituksenmukainen ja hullettavissa. 3.5 PIHA-ALUE / PIHAMAA Rakennuspaikan kuivana pit
Rakennuspaikka tulee tarvittaessa salajittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitatn jhtaminen n järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa jhtaa jätevesiviemäriin. Pihamaan krkeusasema Pihamaan krkeusaseman tulee speutua ympäristön krkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja tteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tntin rajan yli naapurin pulelle. Liikennejärjestelyt Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä n tettava humin liikenneturvallisuus. Maanalaiset jhdt ja rakenteet Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä levat maanalaiset jhdt ja rakenteet n suunnittelun yhteydessä selvitettävä. 3.6 OSOITEMERKINTÄ Millin rakennus ei ultu katuun, muuhun liikenneväylään tai tntin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, sitenumer tai sen sittava hjaus n sijitettava kiinteistölle jhtavan ajväylän alkupäähän. Kulmataln sitenumerinti n kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän pulelle. Ositenumerinnin n ltava tteutettuna viimeistään rakennusta käyttöön tettaessa. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1 RAKENNUSPAIKKA Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista n säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä, tämän rakennusjärjestyksen liitekartassa sitetulla alueella / sitetuilla alueilla rakennuspaikan n ltava pinta-alaltaan vähintään 4000m2. Uudestaan rakentaminen, peruskrjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan surittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä n määrätty, js rakennuspaikka pysyy samana.
Alle 10 000m2:n suuruiset saaret tulee jättää rakentamattmiksi. Myös tätä suuremmat alle 20 000m2:n saaret tulisi jättää rakentamattmaksi, mikäli rakennuspaikka vidaan sittaa tisaalta saman maanmistajan maalta. Tämän pykälän määräyksiä ei svelleta alueella, jlla n vimassa rakennuskielt asemakaavan laatimista varten. 4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kaksi yksiasuntista tai yhden kaksiasuntisen enintään kaksikerrksisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkitukseen liittyviä talusrakennuksia. Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrsala saa lla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä n rakennusten tai asuntjen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvntaviranmainen vi antaa luvan rakentaa maataluskäytössä levan maatilan taluskeskuksen yhteyteen siihen speutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. Rakentaminen kellariin ja ullaklle Asemakaava-alueen ulkpulella vidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkituksen mukaisten tiljen sijittaminen maanpinnan alapulelle tai ullakn taslle, mikäli se ttaen humin rakennus ja sen käyttötarkitus sekä sveltuminen rakennettuun ympäristöön n mahdllista. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä humita kiinnittää rakennusten krkeusasemaan, mutn, ulkmateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääsin säilyttää ja vain harventaminen n sallittua. Uuden rakennuspaikan vesistöön tai vesijättöön rajittuvan rantaviivan pituuden tulee lla vähintään 40 metriä. Vakinaiseen asumiseen tarkitetun asuinrakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee lla sellainen, että maiseman lunnnmukaisuus mahdllisuuksien mukaan säilyy, etäisyys rantaviivasta ltava kuitenkin vähintään 40 metriä Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä levista vaatimuksista ei muuta jhdu, lla vähintään
25 metriä ja asunnn alimman lattiatasn vähintään 1,0 metriä ylävesirajaa krkeammalla. Ellei ylävesirajaa le tiedssa, n alimman lattiatasn ltava vähintään 2 metriä keskiveden krkeutta krkeammalla. Saunarakennuksen, jnka kerrsala n enintään 30m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla lasketusta rantaviivasta tulee lla kuitenkin vähintään 15 metriä, tai lunnnmukaisesta rantapenkasta vähintään 10 metriä. Jen rannalle rakennettaessa rantaviivalla tarkitetaan levaa rantapenkkaa. Alle 10m:n etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa huvimajja, grillikatksia tai muita sellaisia rakennelmia jtka muuttavat häiritsevästi rantamaisemaa. 5.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA Ranta-alueella rakennuspaikalla saa lla enintään kaksi yksiasuntista tai yksi kaksiasuntinen lma-asunt. Lisäksi rakennuspaikalla saa lla enintään kaksi rantasaunaa. Varastrakennuksen kerrsala saa lla enintään pulet lmaasuntjen ja saunjen sallitusta kerrsalasta. Kaikkien rakennusten yhteen laskettu kerrsala ei saa ylittää ranta-asemakaavittamalla saatavissa levaa rakennusikeutta. Saunarakennuksen kerrsala saa lla enintään 30m2. Rantavyöhykkeelle rakennettava vakituinen asuinrakennus vi lla enintään yksiasuntinen. Vakituinen asunnn rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrsala saa lla enintään 250m2. Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrsala saa lla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Asuntn tai maatilan taluskeskukseen liittyvä rantasaunarakennus saa pintaalaltaan lla enintään 30 k-m2. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN Talusveden riittävyys Asuinrakennusta varten tulee lla riittävästi laadultaan sveltuvaa talusvettä. Jätevesien käsittely Alueellisen ympäristökeskuksen määrittelemillä tärkeillä phjavesialueilla tulee jätevedet, ellei niitä vida jhtaa yleiseen viemärilaitkseen käsitellä seuraavasti: Kaikki jätevedet (wc- ja pesuvedet) n jhdettava tiiveyden suhteen valvttavissa levaan umpikaivn tai vaihtehtisesti jätevedet n jhdettava käsiteltäväksi phjavesialueen ulkpulelle yhteiseen viemärilaitkseen tai muuten käsiteltävä alueen ulkpulella ympäristöministeriön antaman asetuksen mukaisesti. Tärkeiden phjavesialueiden ulkpulella jätevedet tulee käsitellä kustannusten khtuullisuus humiiden kullinkin käytössä levalla parhaalla tekniikalla esimerkiksi vakinaisen asumisen salta vähintään 3-sainen sastuskaivjärjestelmä ja maaperäkäsittely, pienpuhdistam tai muu puhdistustehltaan vastaava järjestelmä, ellei jätevesiä vida jhtaa yleiseen tai valvttuun
paikalliseen yhteiseen viemärilaitkseen. Js maasudattimen etäisyys vesistöön n alle 30 metriä vesikäymälävedet n jhdettava umpisäilöön. Talusjätevedet (ns. harmaat vedet) vidaan jhtaa 2-saisen sastuskaivjärjestelmän kautta maaperäkäsittelyyn, pienpuhdistamn tai muuhun puhdistustehltaan vastaavaan järjestelmään. Vapaa-ajan asuntjen wc-jätevedet jhdetaan umpisäiliöön tai js maasudattimen etäisyys vesistöön n yli 30 metriä vidaan jätevedet jhtaa 3- saiseen sastuskaiv-järjestelmään sisältäen maaperäkäsittelyn tai pienpuhdistamn taikka muuhun puhdistustehltaan vastaavaan järjestelmään. Talusjätevedet (ns. harmaat vedet) 2-saisen sastuskaivjärjestelmän kautta maaperäkäsittelyyn, pienpuhdistamn tai muuhun puhdistustehltaan vastaavaan järjestelmään. Saunan pesuvedet vidaan jhtaa yksisaisen sastuskaivn kautta maaperäkäsittelyyn (imeytyskuppa, sudatinkaiv), pienpuhdistamn tai muuhun puhdistustehltaan vastaavaan järjestelmään. Erityismääräyksiä tärkeille phjavesialueille Tärkeillä phjavesialueilla öljy- ja plttainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastt tulee sijittaa maan päälle ja varustaa suja-altaalla. 6.1 HYVÄ RAKENTAMISTAPA Rakennuksen krjaamisessa n tettava humin kunkin rakennuksen minaispiirteet, eikä krjaaminen saa ilman erityisiä perusteita jhtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta pikkeavaan lpputulkseen. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT JÄTEHUOLTO Maisemallisesti arvkkaat puut ja merkittävät lunnntilaiset tntinsat tulee sujata työmaa-aikana hulellisesti. Rakennusvalvntaviranmainen vi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvttaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan sujaussuunnitelman. Nudatettava Ähtärin kaupungin vimassa levia jätehultmääräyksiä. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 9.1 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN
Lupaviranmainen vi piketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksistä, jllei se merkitse määräyksen tavitteen lennaista syrjäyttämistä. Kun piketaan rakennuspaikan vähimmäiskka, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä kskevista määräyksistä rannilla, lupa vidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavitusta. Ennen asian ratkaisemista n hankittava tarvittaessa kaupunginhallituksen tai, js lausunnn antaminen n annettu muun viranmaisen tehtäväksi, tämä lausunt. 9.2 VOIMAANTULO Tällä rakennusjärjestyksellä kumtaan Ähtärin kaupungin marraskuun 11. päivänä 1991 kaupunginvaltuustn hyväksymä rakennusjärjestys. Tämä rakennusjärjestys n Ähtärin kaupunginvaltuustn 20.päivänä tammikuuta 2003 hyväksymä. Tämä rakennusjärjestys tulee vimaan 25.päivänä helmikuuta 2003.