Kilpailukyky syntyy maakunnissa Aluekehittämisen ajankohtaispäivät 23-24.11.2015 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
Mistä maakuntien elinvoima syntyy Ulkoiset vahvuudet Elinkeinorakenne, väestörakenne, saavutettavuus, osaaminen, yritysrakenne, työllisyys Ulkopuolisella päätöksenteolla vahva vaikutus Sisäiset vahvuudet Päätöksentekokyky, yhteistyökyky, alueen omat strategiset valinnat Yleinen ilmapiiri, tulevaisuususko, alueen maine Mahdollisuus vaikuttaa omin toimenpitein 25.11.2015 2
Yritykset luovat elinvoimaisen Suomen Suomeen tarvitaan Lisää työnantajayrityksiä Lisää start up ja kasvuyrityksiä Lisää yritysten sukupolvenvaihdoksia Yritykset saatava maailmalle Lisää vientiä ja kansainvälistyviä yrityksiä Koko Suomen yrityspotentiaali otettava käyttöön Jokainen yritys ja työpaikka on tärkeä 25.11.2015 3
Koko Suomen potentiaali käyttöön Yrityksille ja yrittäjyydelle myönteinen toimintaympäristö ja ilmapiiri luotava koko Suomeen Kilpailukyinen Suomi perustuu eri puolilla maata toimiviin elinvoimaisiin ja kilpailukykyisiin yrityksiin Aitoja yritysten luomia uusia työpaikkoja kaikkialle Suomeen Nykyinen hyvinvointimme perustuu koko maan kilpailukykyyn 24.2.2014
Yritysten toimipaikat maakunnittain 2013 Lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri
Aluekehittämisen tuettava maakunnan kilpailukykyä EU-ohjelmien volyymi laskenut kausi kaudelta; merkitys kiristyvissä oloissa kuitenkin suuri Ohjelmien sisältö ja maantieteellinen laajuus vaihdelleet Erittäin harva asutus, köyhyys, kilpailukyky, kestävä kasvu ja työ Alueohjelmat, valtakunnallisuus, infra ja rakenteet, älykäs erikoistuminen Hankkeiden tuettava alueen strategista kehittämistä Hankkeiden liityttävä strategiaan ja jätettävä jälki, tuotettava hyötyä Toteuttajien sitouduttava tavoitteen, ei rahan vuoksi; saatava mukaan muitakin sitoutuneita/innostuneita toimijoita
Maakunnat vientivetoisia Tuotanto alueellisesti keskittynyttä mutta Suomen riippuu viennistä: teollisuuden osuus kokonaisviennistä lähes 90 % Suomen vientitulot kerätään vielä pitkään ympäri Suomea suurista ja pienemmistäkin tehtaista Perinteinen vientiteollisuus on edelleenkin Suomen hyvinvoinnin kivijalka Viennillä on suuri merkitys maakuntien hyvinvoinnille Maakuntien välillä suuria eroja elinkeinorakenteessa Sama malli ei sovi kaikille: aluehallinnon uudistus koostaa itsenäinen omiin vahvuuksiin perustuva päätöksentekoa
Tuotanto keskeisillä toimialoilla maakunnittain Lähde: Tilastokeskus
Lähde: Tulli, Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2014
Viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta 2012, %
Tuotanto keskeisillä toimialoilla maakunnittain, toimialojen %-osuudet Lähde: Tilastokeskus
Viennin ja tuonnin arvo maakunnittain 2014 Lähde: Tulli, Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2014
Vienti ja tuonti maakunnittain 2014, muutos (%) Lähde: Tulli, Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2014
Metsä on maakuntien keskeinen vahvuus Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä 20 % Hallitus panostaa puun monipuoliseen käyttöön (kärkihankkeet) Metsäteollisuuden investointien edistäminen, erityisesti mekaanisen metsäteollisuuden uuden liiketoiminnan ja korkean jalostusarvon tuotteiden kehittäminen
Markkinahakkuut metsäkeskuksittain 2012-2013, 1000 m 3 Lähde: Metla
Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta alueittain vuonna 2011 Lähde: Tilastokeskus, Metla: Metsätilastollinen vuosikirja 2014
Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet maakunnittain 01-09/2015* Lähde: Tilastokeskus, Majoitustilasto
Osaaminen ja koulutus kilpailukyvyn tukena Koko kenttä suurten muutosten edessä Säästöt koskeva kaikilla tasoilla koko Suomea Tarvitaan tehostamista mutta säästöt eivät kurjistaa koko järjestlmää Reformi ei saa johtaa pelkästään suuriin keskuksiin vaan myös alueellinen tarjonta on turvattava Yliopistojen ja tutkimuslaitosten keskittäminen on todellinen uhka maakuntien kilpailukyvylle Maakuntien kilpailukyky syntyy eri alueiden osaamisen vahvuuksilla Niukemmilla resursseilla on saatava aikaan enemmän ja siihen tarvitaan yhteistyötä
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 2014 Yritykset Julkinen sektori + YVT Korkeakoulusektori T&kmenot yhteensä Uusimaa 2 035,6 398,7 586,5 3 020,8 Pirkanmaa 631,0 35,3 166,1 832,5 Pohjois-Pohjanmaa 614,8 48,7 138,9 802,4 Varsinais-Suomi 441,4 11,9 173,6 626,9 Pohjanmaa 177,5 0,6 33,4 211,5 Keski-Suomi 85,5 20,1 104,9 210,5 Pohjois-Savo 48,8 24,0 71,2 144,0 Satakunta 92,7.... 109,4 Etelä-Karjala 56,9 1,7 48,9 107,5 Pohjois-Karjala 21,2 13,0 52,8 86,9 Kanta-Häme 31,2 30,3 9,9 71,5 Päijät-Häme 58,1-11,7 71,1 Lappi 23,1 13,7 28,1 64,8 Etelä-Savo 17,3.... 42,7 Etelä-Pohjanmaa 29,9 1,9 8,1 39,8 Kymenlaakso 19,1.... 25,8 Kainuu 11,0 2,4 7,3 20,7 Keski-Pohjanmaa 11,6.... 20,1 Ahvenanmaa 2,7-0,5 3,2 KOKO MAA 4 409,5 613,1 1 489,5 6 512,1 Lähde: Tilastokeskus
Tekesin maksama tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus maakunnittain 2014, milj. : Lähde: Tekes
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Lähde: Yle 3.3.2014, Opetushallitus; 2010 valmistuneet, http://yle.fi/uutiset/ammattikorkeakouluista_valmistunut_jaa_aloilleen/7113479
Korkeakoulut ja toimipisteet 2015 Kemi: Lapin amk ja Humak amk ja Tornio: Lapin amk Oulu: Oulun yliopisto, Oulun amk Kokkola: Centria amk, yliopistokeskus (JY, OY, VY) Pietarsaari: Åbo Akademi, Centria amk, Novia amk Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän amk Vaasa: Vaasan yliopisto, Helsingin yliopisto, Åbo Akademi, Hanken, Vaasan amk, Novia amk Ikaalinen: Tampereen amk Seinäjoki: Seinäjoen amk, yliopistokeskus (TTY, TaY, HY, VY, Taideyliopisto) Raasepori: Novia amk Ylivieska: Centria amk Oulainen: Oulun amk Saarijärvi: Jyväskylän amk Ilmajoki: Seinäjoen Kurikka: Seinäjoen amk amk Kankaanpää: Satakunnan Kauhajoki Seinäjoen amk amk Pori: Satakunnan amk, Diak amk, yliopistokeskus (Aalto, TTY, TaY, TY) Huittinen: Satakunnan amk Rauma: Satakunnan amk, Turun yo Tampere: Tampereen yo, Tampereen teknillinen yo, Tampereen amk Turku: Turun yo, Åbo Akademi, Turun amk, Diak, Humak, Novia amk Salo: Forssa, Tammela, Hattula, Valkeakoski ja Riihimäki: Turun Hämeen amk amk Hämeenlinna: Hämeen amk Lohja: Laurea amk Kerava ja Hyvinkää: Laurea; Järvenpää: Diak; Nurmijärvi: Rovaniemi: Lapin yliopisto, Lapin amk Kajaani: Kajaanin amk, yliopistokeskus (ISYO, OY, LY, JY) Iisalmi: Savonia amk Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, Savonia AMK, Humak amk Pieksämäki: Diak amk Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, Karelia amk Varkaus: Savonia Savonlinna: Itä-Suomen yliopisto, Mikkelin amk Mikkeli: Mikkelin amk, yliopistokeskus (Aalto, HY, LTY) Heinola: Haaga-Helia amk Imatra: Saimaan amk Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan amk Kouvola: Kymenlaakson amk Lahti: Lahden Kotka: Kymenlaakson amk amk, yliopistokeskus Porvoo: Haaga-Helia amk, Laurea amk (Aalto, HY, LTY) Pääkaupunkiseutu: Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Hanken, Taideyliopisto, Arcada amk, Haaga-Helia amk, Humak amk, Diakonia amk, Laurea amk, Metropolia amk,
Lähde: opetushallinnon ja Tilastokeskuksen tietopalvelusopimuksen aineisto 2.8.2014, https://vipunen.fi/
Mitä BKT osoittaa BKT/asukas laittaa alueet yhteen järjestkseen mutta BKT:n kasvu aivan toisenlaiseen 25.11.2015 24
BKT maakunnittain 2012, /asukas BKT markkinahintaan, käyvin hinnoin Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Lähde: Timo Aron esitys Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivillä 27.-28.10.2014
KIITOS 25.11.2015 27