VALTIMON KUNTA Ympäristölautakunta YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2014 Nro 2014/0001 Ymp. ltk. 21.5.2014 15 LIITE 1 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta asiasta ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemus koskee olemassa olevan turkistarhan toimintaa. LUVAN HAKIJA JA KIINTEISTÖN HALTIJA Kaasinen Jani Salmenkyläntie 12 75650 SAVIKYLÄ Y-tunnus : 1287148-7 Yhteyshenkilö: Jani Kaasinen 0500-180232, 0400-274402 Kiinteistön omistaja: Jani Kaasinen Salmenkyläntie 12 75650 SAVIKYLÄ LAITOS JA SIJAINTI Turkistarha Valtimon kunta, Koppelo, tila Papula kt. 911-408-34-16 Osoite: Ronkaalantie 11, 75700 VALTIMO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 kohta 11 b (eläinsuoja, turkistarha) Valtimon kunnan ympäristölautakunta 10.4.2003 21 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomaisena toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n kohdan 11 b perusteella. TOIMINTAAN LIITTYVÄT MUUT LUVAT Turkistarha alueelle on myönnetty 25.5.2001 rakennusluvat minkkihallille ja lantalalle sekä 19.9.2001 nahoittamo-/ huoltorakennukselle.
Eläinsuojalle on myönnetty ympäristölupa 10.4.2003, joka on voimassa toistaiseksi ja hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee tehdä 31.12.2013 mennessä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE Alue on kaavoittamatonta maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. Turkistarha sijoittuu metsäiselle pinnanmuodoiltaan melko tasaiselle alueelle. Maaperä on savea ja silttiä. Alue rajautuu idässä, etelässä ja pohjoisessa metsäalueisiin ja lännessä lakkautettuun turkistarha-alueeseen. Tarhan pintaala on noin 1,03 ha. Lähin häiriintyvä kohde on omakotitalo, joka sijaitsee noin 300 m etäisyydellä tarha-alueen luoteispuolella. Nuolikosken pohjavesialueen reunaan on etäisyyttä noin 3,5 km. LAITOS JA SEN TOIMINTA Tarha-alueella on minkkihalli, jossa on yhteensä minkkihäkkejä enintään 315 m. Minkkihallissa on enintään 800 siitosnaarasminkkiä. Minkkihallin lisäksi tarha-alueella on lantala, nahkomo ja sosiaalitilat. Tarha-alueella on myös 470 m varjotaloja, joissa on enintään 1100 siitosnaarasminkkiä. Tarhalla muodostuu lantaa vuodessa noin 475 m³. Määrä perustuu siitosnaaraiden tuottamaan lantamäärään. Vähintään kolme kertaa vuodessa poistettava lanta kompostoidaan tarha-alueella olevassa 223m³ kokoisessa lantalassa sekä luovutetaan osittain tilan ulkopuolelle lannanluovutussopimuksin. Toiminnanharjoittajalla on lannanluovutussopimus, jossa lantaa luovutetaan tilan ulkopuolelle enimmillään 500 m³ vuodessa. Lantala on katettu ja varustettu vesitiiviillä betonipohjalla. Kuivikkeena käytetään turvetta, olkea ja purua. Omaa peltoa on 8 ha. Tarhalla ei valmisteta omaa syöttörehua. Vedenhankinta Kiinteistöllä tarvittava vesi tulee kunnallisesta vesijohtoverkostosta. Jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat nahoitusjäte, itsekuolleet eläimet, kiinteistöjäte, rakennusjäte, metalliromu, pilaantunut rehu sekä ongelmajätteet kuten loisteputket, akut ja jäteöljyt. Itsestään kuolleet eläimet pakastetaan ja toimitetaan destruktointiin. Pääsääntöisesti eläimet toimitetaan nahkottavaksi tilan ulkopuolelle, (ns. nahkomispalvelu) joka hoitaa myös ruhot ja nahoitusjätteet. Jos eläimiä nahkotaan tilalla, nahoitusjätteestä ruhot toimitetaan rehujalostamolle sekä ohennuspuru ja tali kompostoidaan lantalassa. Kiinteistö-, rakennus- ja metallijäte toimitetaan järjestettyyn jätteenkeräykseen sekä ongelmajätteet kunnan osoittamaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Poltto- ja voiteluaineiden varastointi Polttoainesäiliö on tilavuudeltaan 1500 litraa ja se on varustettu katoksella.
Liikenne Tarhan ulkopuolinen liikenne on pääasiassa rehuauton, ruhojen keräilyauton, nahkojen keräilyauton sekä jäteauton käyntejä kiinteistöllä. Tarhan sisäinen liikenne on normaalia turkistarhan hoitoon liittyvää auto- ja työkoneliikennettä. KUORMITUS, YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA TARKKAILU Turkistarhan ympäristökuormitus muodostuu pääasiassa päästöistä vesiin ja ilmaan. Osa sade- ja sulamisvedestä saattaa huuhtoa varjotalojen lantaalustoja, jolloin osa lannan sisältämistä ravinteista huuhtoutuu tarha-alueen valumavesiin. Päästöt ilmaan syntyvät lähinnä lannan typen haihtumisesta. Hakemuksen mukaan minkkihallin alla on vesitiivis kalvo ja nesteenkeräysjärjestelmä. Tarhalla rajoitetaan ympäristökuormitusta rakentamalla kaikkien varjotalojen kattojen räystäät vähintään 30 cm häkkien ulkoreunan yli sekä pyritään asentamaan kaikkiin varjotaloihin sadevesikourut, jolloin puhtaat vedet voidaan johtaa alueen ympärysojiin. Lisäksi kaikki varjotalot on korotettu vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Lisäksi yrittäjä tutkii mahdollisuutta asentaa kaikkien varjotalojen minkkihäkkien alle vesitiivis muovikalvo, salaojat sekä umpikaivot nesteille. Häkkirivien alla käytetään virtsan sitomiseen kuivikkeena turvetta, olkea ja purua. Siitoseläimille on asennettu nippajuottosysteemi, joka osaltaan vähentää ympäristökuormitusta. Hakemuksen mukaan lanta poistetaan varjotalojen ja minkkihallin häkkien alta kolme kertaa vuodessa. Lanta kompostoidaan alueella olevassa katetussa betonirakenteisessa lantalassa, jossa on kolmella sivulla 150 cm korkuiset seinät sekä ajoluiska. Tarha-alue on ympärysojitettu ja alue peruskuivatettu sala- ja avo-ojin. Nahoittamon, sosiaalitilojen ja ruokintalaitteiden pesuvedet on johdettu umpikaivoihin. Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt erityisiä selvityksiä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. ASIAN VIREILLETULO JA LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Vireilletulo Hakija on jättänyt hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi 30.12.2013. Hakemusta on täydennetty 11.4.2014. Kuulutus Hakemuksen vireillä olosta on kuulutettu Valtimon kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla 27.1.2014 28.2.2014. Kuulutus on julkaistu Ylä-Karjala-lehdessä 25.1.2014. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on ilmoitettu kirjallisesti naapurikiinteistöjen ja lähialueen kiinteistöjen omistajille (4 kpl).
Muistutukset Määräaikaan mennessä jätettiin (1) yksi muistutus. Jouko Ronkainen on esittänyt hakemuksen johdosta seuraavat huomautukset: Luonnolle haitat, haju, varikset, harakat, naakat, lokit, rotat, karkulaiset. En kannata tätä hanketta. On turkiseläinten rääkkäystä tänä päivänä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 24.2.2014 annettu mahdollisuus antaa vastine muistutuksista. Hakija toteaa 4.3.2014 päivätyssä vastineessaan, että turkistarhalla on asianmukaiset tilat lannankäsittelyyn ja rehunsäilytykseen. Rehu tulee valmiina muualta, sitä ei sekoiteta itse. Valmis rehu säilytetään kylmä- / pakaste varastossa joka pidentää rehun käyttöikää ja estää hajun muodostumista. Samoin mahdolliset kuolleet eläimet pakastetaan. Haittalintujen esiintymistä tarkkaillaan. Lintuja houkuttelevia ruokia ei säilytetä avoimesti lintujen saatavilla. Turkistarha-alueella on jatkuvasti käytössä ns. hiiribaareja. Lisäksi tutkitaan koko ajan parasta mahdollista lakien ja varallisuuden rajoissa olevaa torjuntaa. Turkistarha on aidattu ja lisäksi tarhan alueella on jatkuva loukkupyynti. Tarha hallien ovet pidetään suljettuna karkulaisten minimoimiseksi. Alueella on kameravalvonta. Eläimiä hoidetaan eläinsuojelulain ja valtioneuvoston asetus turkiseläinten suojelusta (20.10.2011/1087) mukaisesti. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksesta, joka toteaa lausuntonaan mm. että maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan siitosnaarasminkit tuottavat lantaa 0,25 m³ vuodessa. Ympäristölupapäätöksen (2.4.2003) mukaisesti tarhalla on enintään 1900 siitosnaarasminkkiä. Lantaa kertyy täten vuosittain enimmillään 475 m³. Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n mukaan lantavarastotilavuuden tulee olla mitoitettu vuoden aikana syntyvälle lantamäärälle. Turkistilan ympäristökäsikirjan mukaan 45 minkkiä kohti tarvitaan peltoalaa 1 hehtaari. Luvanmukaiselle eläinmäärälle tarvittaisiin täten 42,2 ha lannanlevitysalaa. Toiminnanharjoittajalla tulee olla tarvittava lannanlevitysala lannanvastaanottosopimuksilla, omalla ja vuokrapelloilla. Sopimukset tulee olla voimassa jatkuvasti, ellei lantaa toimiteta lantaa hyödyntävälle laitokselle. Varjotalojen lanta-alustat tulee olla vesitiiviitä. Mikäli varjotalojen alustat ovat vettä läpäiseviä, tulee varjotalojen alle asentaa vesitiivis kalvo tai muu vesitiivis ratkaisu, joka täyttää rakennusajankohtana voimassa olevan maa- ja met-
sätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO C4) vaatimukset. Turkistarhan toiminta tulee järjestää siten, että lanta ei joudu kosketuksiin sade- ja sulamisvesien kanssa ja ettei varjotalojen väleihin tai varjotalojen ja minkkihalliin pääse ulkopuolisia valumavesiä. Tarkastukset ja neuvottelut Hakemuksen johdosta tilalla on pidetty tarkastus ja neuvottelu 21.2.2014. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Tarkastuksessa tarkennettiin hakemuksen tietoja. Toiminnanharjoittajan esitys lupamääräysten tarkistamiseksi Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt muutoksia ympäristöluvan lupamääräyksiin. LUPAVIRANOMAISEN RATKAISU Ympäristölautakunta ympäristölupaviranomaisena päättää tarkistaa 2.4.2003 21 kiinteistölle Papula kt:911-408-34-16 annettuja ympäristöluvan lupamääräyksiä tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 11.4.2014) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Lupamääräyksiä ei ole tarpeen poistaa, mutta niitä päivitetään vastaamaan nykytilannetta mm. lainsäädännön osalta. Toimintaa tulee harjoittaa hakemuksen sekä annettujen lupamääräysten mukaisesti. Lupamääräykset 1. Tuotantorakennuksiin saa sijoittaa enintään 1900 kpl tuotantoeläimiä (siitosnaarasminkkejä). Varjotalojen yhteispituus saa olla enintään 470 m (YSL 28 ). Toiminnassa tulee lisäksi huomioida turkiseläintenpidolle asetetut eläinsuojeluvaatimukset (16/EEO/1999). 2. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai varjotalot tulee varustaa vesikouruilla, jolloin puhtaat kattovedet johdetaan umpiputkella alueen ympärysojiin. Tarha alueen valumavedet tulee ohjata alueen eteläosasta lähtevään ojaan. Lanta-alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotuksia tulee ylläpitää. Mahdolliset peruskorjattavat varjotalot on varustettava vesitiiviillä lantaalustoilla. Varjotalojen alle tulee asentaa vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Tiiviiltä lanta-alustoilta syntyvät nesteet tulee johtaa umpisäiliöön, jonka tilavuus tulee vastata 12 kk:n varastointitilavuutta. Mahdollisista varjotalojen peruskorjauksista tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin
ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ulkopuolisten vesien pääsy tarha-alueelle tulee estää riittävällä ympärysojituksella. Varjotalojen välien peruskuivatusta tulee ylläpitää siten, että välit pysyvät kaikissa olosuhteissa riittävän kuivina jotta sadevedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustoja. Minkkihallin alla tulee olla suunnitelmien mukainen vesitiivis kalvo ja nesteiden keräysjärjestelmä, jonka toimintaa on säännöllisesti tarkkailtava. Nesteet ohjataan tiiviiseen umpikaivoon, jonka tilavuus tulee vastata 12 kk:n varastointitilavuutta. 3. Lannanpoisto on tehtävä vähintään kolme kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti ja siten, että sitä ei varise maahan tai ympäristöön. Kuivikkeena tulee käyttää ensisijaisesti turvetta siten, että turvetta lisätään lanta-alustoille aina lannanpoiston jälkeen vähintään 15 cm, minkä lisäksi kuivikkeena voidaan käyttää myös silputtua olkea tai purua. Niiden varjotalojen alla, joiden alustoja ei ole rakennettu nestetiiviiksi, on kuivikkeena käytettävä turvetta. Kuivikkeita on lisättävä tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Lanta tulee viedä suoraan lanta-alustoilta tarha-alueen lantalaan. Lantalan on oltava vesitiivis. Hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle on oltava lannanvarastointitilavuutta käytettävissä 475 m³. Mitoituksessa otetaan huomioon myös asianmukaiset kuivikepohjat ja lannanluovutussopimukset. Mikäli lannan hyödyntämisessä peltolannoitteena tai lannan luovuttamisessa tilan ulkopuolelle tapahtuu muutoksia, tulee niistä ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Lanta-alustalle kertyvä neste tulee imeyttää kuivikkeisiin tai se tulee ohjata erilliseen kaivoon. Lantalaan ei saa kertyä ylivuotisia varastoja ja tarvittaessa valumien estämiseksi lantalassa on varastoinnin yhteydessä käytettävä lannan päällä kateaineena turvetta, olkea tai niihin verrattavaa materiaalia. Lantalan tyhjennyksen yhteydessä tulee tarkastaa sen rakenne ja kunto. Lantavaraston ja minkkihallin jätevedet tulee johtaa ympäristölupapäätöksen (2.4.2003) mukaisesti umpinaiseen nesteenkeräyskaivoon tai imeyttää turpeeseen tai muuhun kuivikepehkuun siten, että lannan käsittelystä ei aiheudu valumia ympäristöön. Lanta on toimitettava kompostoinnin jälkeen hyötykäyttöön lannoitteeksi pelloille. Lannanlevityspinta-alaa tulee olla käytettävissä vähintään 42,2 ha. Lantaa voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa niiden käsittelemiseen. Toiminnanharjoittajan tulee lannan luovuttajana varmistaa, että lannan vastaanottaja on tietoinen siitä, mitä lannan levityksestä on luovutushetkellä voimassa olevissa määräyksissä säädetty. Levityspelloista on luovuttajalla oltava voimassa oleva kirjallinen sopimus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön eikä siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. 4. Rehun varastoinnista ja käytöstä ei saa aiheuttaa epäsiisteyttä tai terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai -säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida.
Ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet tulee johtaa tiiviisiin umpisäiliöihin. Säiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Tyhjennyksen yhteydessä säiliöiden kunto on tarkistettava ja havaitut vuodot on korjattava viivytyksettä. Muut pesuvedet sekä huoltorakennuksen jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti. Varjotalojen vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerätyt nesteet tulee käyttää peltolannoitteena tai ne voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. 5. Nahoitusjätteet, ruhot, rasvat ja rasvainen ohennuspuru sekä yksittäiset kuolleet eläimet tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Eläinjätettä tai muuta vastaavaa jätettä ei saa haudata. Ruhot ja kaavintarasvat tulee säilyttää ennen jatkokäsittelyä tiiviillä alustalla siten, että linnut tai muut eläimet eivät pääse ruhojen kanssa kosketuksiin. Ruhot on toimitettava viimeistään viikon kuluessa nahkomisesta jatkokäsittelyyn ja nahoituskauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet tulee varastoida asianmukaisissa kylmävarastotiloissa. Varastoinnista ei saa aiheutua terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. 6. Toiminnassa syntyvät yhdyskunta- ja ongelmajätteet sekä kemikaalit, polttoaineet ja öljytuotteet on varastoitava niin, että niistä ei aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä muutenkaan haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet kuten paperi, pahvi, metalli, ja lasi tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava jätteen keräykseen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Polttonesteet tulee säilyttää tiiviillä alustalla siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai yksivaippainen säiliö on sijoitettava katettuun suoja-altaaseen. Työkoneiden tankkauspaikka on suojattava niin, että polttoainetta ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja - tarvikkeita kuten öljynimeytysainetta aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen 7. Juomalaitteiston, minkkihallin, varjotalojen ja nesteiden keräysjärjestelmien ja lantalan kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee ottaa vesinäytteet tarha-alueen eteläosasta lähtevästä valtaojasta kerran vuodessa touko- tai syyskuussa. Näytteistä on määritettävä vähintään kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja orgaanisen aineksen määrä (BOD7). Näytteet tulee ottaa ulkopuolinen näytteenottoon sertifioitu tai hyvän näytteenottokokemuksen omaava näytteenottaja. Tulokset on toimitettava vuosittain Valtimon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi antaa
tarvittaessa tarkempia määräyksiä puhdistustuloksen tehostamiseksi. Tehostamista koskeva suunnitelma on esitettävä 6 kuukauden kuluessa toimenpiteeseen velvoittavasta näytteenotosta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi. Turkistarhan toiminnasta on pidettävä kirjaa, josta tulee ilmetä seuraavat vuosittaiset tiedot: siitoseläinmäärä ja kokonaiseläinmäärä lantamäärät (m3/v), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/ vastaanottajat tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 8. Tarha-alue tulee olla aidattu. Haittaeläinten esiintymistä tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 9. Toiminnanharjoittajan muuttumisesta ja tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava kunnan ympäristölupaviranomaiselle. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. (YSL 81 ). Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, 46 ) Eläinten hyvinvointiin ja muihin olosuhteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lanta tulee poistaa eläintenpitoalueilta riittävän usein. Eläimillä tulee olla puhtaat ja kuivat olosuhteet sekä riittävästi ja jatkuvasti saatavilla olevaa juomavettä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset (YSL 41 ) Ympäristölautakunta katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset, kun toimintaa harjoitetaan hakemuksen mukaisesti tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä. Luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 42 :ssä esitetyt edellytykset luvan myöntämiselle. Hake-
muksen ja lupamääräysten mukaisesti toimien ei toiminnasta voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän ja pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle, joiden perusteella toiminta tulisi kieltää. Luvan myöntämiselle ei ole kaavoituksellisia tai luonnonsuojelullisia esteitä. Lupamääräysten perustelut Määräys 1 Eläinten enimmäismäärä on määrätty hakemuksen mukaiseksi, jota vastaavaksi eläinsuoja ja muut toiminnot ja varastotilat on mitoitettu. Määräys 2 Varjotalojen lanta-alustojen riittävillä korotuksilla, varjotalotalojen riittävän pitkillä räystäillä tai vesikouruilla sekä varjotalojen vesitiiviillä lannankeräysjärjestelmällä varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja, että lanta-alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään tai pohjaveteen. Estämällä ulkopuolisten vesien pääsy tarhaalueelle vähennetään ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Määräys 3 Poistettaessa häkkien alla oleva lanta säännöllisesti ja riittävän usein sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, vähennetään pinta- ja pohjavesiin, ilmaan ja maaperään kohdistuvaa ympäristökuormitusta sekä hajuhaittaa. Lantalan rakenteet tulee olla vesitiiviitä suorien valumien estämiseksi ja lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelman mukaisena. Lanta on määrätty hyödynnettäväksi pellolle lannan asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Pellon pinta-alavaatimus perustuu turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeeseen. Määräys 4 Tiiviillä rehuvarastoilla ja huolellisella rehujen käsittelyllä pidetään tarha-alue siistinä ja ehkäistään haittaeläinten mahdollisuutta ruokailla alueella. Valumaja jätevesien käsittely on tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys 5 Ruhojen sekä muiden nahoitusjätteiden ja yksittäisten kuolleitten eläinten varastointia ja käsittelyä koskevalla vaatimuksella varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen ja estetään eläintautien leviäminen. Määräys 6 Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden, kemikaalien ja polttoaineiden asianmukaisesta varastoinnista sekä järjestämisestä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. Jätehuoltoa koskevilla määräyksillä varmistetaan jätteiden asianmukainen käsittely.
Määräys 7 Tarkkailemalla eri laitteistojen ja rakenteiden kuntoa säännöllisesti voidaan varmistua niiden toimivuudesta ja suorittaa tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet ripeästi. Kirjanpito on tarpeen, jotta valvonnan keinoin voidaan varmistaa lupamääräysten toteutuminen. Määräys 8 Turkistarha-alue aitauksella estetään tarhaeläinten karkailu ympäristöön. Turkistarhan yleistä siisteyttä ja rehun asiallista käsittelyä koskeva määräys on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittaeläinten torjumiseksi. Toiminnanharjoittajalla on YSL:n 5 mukaisesti selvilläolovelvollisuus toimintansa ympäristövaikutuksista ja riskeistä sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tiedot olennaisista muutoksista tarhan toiminnassa ovat tarpeen valvonnan ja mahdollisen luvan tarkastamisen kannalta. Määräys 9 Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu Vastaus lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin Valtimon kunnan ympäristölautakunta on päätöksessään ottanut huomioon Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa sekä Jouko Ronkaisen muistutuksessaan tuomia asioita lupamääräyksissä 2, 3, 4, 5 ja 8 ilmenevällä tavalla. Sovelletut säädökset Ympäristönsuojelulaki ja asetus (86/2000 ja 169/2000) Jätelaki ja -asetus (646/2011 ja 179/2012) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön ohje: Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010 Lisäksi on otettu huomioon maa- ja metsätalouden rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM-RMO C4), turkistarhauksen ympäristönsuojeluohje, työryhmän ehdotus 31.5.2000, MMM:n päätös turkiseläinten pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (16/EEO/1999), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009).
ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKASTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamista varten 31.12.2024 mennessä. Toiminnan ja / tai olosuhteiden olennaiset muutokset edellyttävät uutta lupaa. (YSL 55, 58 ) Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Valtimon kunnan ympäristölautakunnan 2.4.2003 :ssä 21 antaman lupapäätöksen (antopäivä 10.4.2003). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöluvan käsittelystä peritään Valtimon kunnan kunnanvaltuuston 28.12.2000 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti 501,54 (Eläinsuoja, taksan perusmaksusta poiketen kohdan 5 mukaisesti 70 % perusmaksusta, keskimääräistä vahaisempi työmäärä) Lisäksi luvan hakijalta peritään em. taksan mukaisesti hakemuksen ja luvan kuuluttamisesta ja tiedottamisesta aiheutuneet kulut. (YSL105 ) PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTAMINEN Päätös on annettu julkipanon jälkeen 4.6.2014. Päätös lähetetään luvan saajalle ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Päätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla Valtimon kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla sekä Ylä-Karjalalehdessä. (YSL 54 ) Tieto päätöksestä lähetetään lisäksi hakemuksen vireilläolosta tiedotetuille naapureille ja maanomistajalle.
MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. (Ympäristönsuojelulaki 96, 97 ) Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Maija Pelkonen Ympäristölautakunnan sihteeri Jarno Rönkkö
VALITUSOSOITUS Päätöksen antamispäivä 4.6.2014. Ympäristölautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 4.7.2014. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Valtimon ympäristölautakunnalle. Omalla vastuulla valituskirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston auki olo ajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: - ympäristölautakunnan päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Maksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 ja 7 : ien mukaan hallinto-oikeus perii valituksen käsittelystä maksun (90 ). Valtimon ympäristölautakunnan osoite: Kunnantie 1, 75700 VALTIMO