Yhdistystaustaisesta seurakunnasta Helluntaikirkon jäsenseurakunnaksi Suomen Helluntaikirkon ohjeistoja 2011
Sisällys 1. Helluntaikirkon jäsenseurakunta perustetaan ja toiminta siirretään sille 1.1. Yleistä 1.2. Päätöksenteko nykyisen seurakunnan toimielimissä 1.3. Helluntaikirkon jäsenseurakunnan perustamiskokous 1.4. Hakemus Helluntaikirkon hallitukselle 1.5. Jäsenten liittyminen seurakuntaan 1.6. Toiminnan siirtäminen 1.7. Talouden siirtäminen 1.8. Yhdistyksen toiminta rekisteröitymisen jälkeen 2. Helluntaikirkon jäsenseurakunta perustetaan mutta toiminta siirretään sille vasta myöhemmin 2.1. Helluntaikirkon jäsenseurakunta perustetaan 2.2. Toiminta jatkuu entisessä muodossaan 2.3. Jäsenten liittyminen Helluntaikirkon jäsenseurakuntaan 3. Muutosprosessissa huomattavia tärkeitä periaatteita 3.1. Kaikille jäsenille mahdollisimman tasavertaiset oikeudet 3.2. Paikallisen seurakunnan eheys turvattava 4. Velvoitteet jäsenrekisterin pitämisestä 4.1. Uskontokunnasta eroaminen ja erottaminen 4.2. Liittyminen seurakunnan jäseneksi 4.3. Siirtyminen seurakuntaan toisesta uskontokunnasta 4.4. Lapsia koskevat ilmoitukset 4.5. Vastasyntyneen lapsen ilmoittaminen 4.6. Vihkimisestä ilmoittaminen 4.7. Seurakuntatiedot väestörekisterissä 4.8. Muutostietojen saaminen väestötietojärjestelmästä Suomen Helluntaikirkko
Yhdistystaustaisesta seurakunnasta Helluntaikirkon jäsenseurakunnaksi Seurakunta on ensisijaisesti hengellinen yhteisö. Seurakunnan hallintomallin muutos ei saa haitata seurakunnan hengellistä toimintaa. Yhdistysorganisaation tilalle on mahdollista valita yhdyskuntaorganisaatio, mikä maamme lainsäädännössä sopii paremmin seurakunnallisen toiminnan juridiseksi ympäristöksi. Tämä ohjeisto sisältää muutamia käytännön näkökohtia kahdesta erilaisesta siirtymämallista. Ensimmäinen vaihtoehto selvittää, mitä tapahtuu, kun Helluntaikirkon jäsenseurakunta perustetaan ja yhdistyksen (seurakunnan) toiminta muutetaan sen mukaiseksi. Toisessa vaihtoehdossa esitetään mahdollisuus, että Helluntaikirkon jäsenseurakunta perustetaan, mutta toiminta jatkuu edelleen yhdistystaustaisena seurakuntana, kunnes Helluntaikirkon jäsenseurakunta on saanut riittävästi jäseniä ja yhdistystaustainen seurakunta on valmis toiminnan siirtämiseen sille. 1. Helluntaikirkon jäsenseurakunta perustetaan ja toiminta siirretään sille 1.1 Yleistä Seurakunnan rekisteröityminen Helluntaikirkon jäsenseurakunnaksi on monivaiheinen prosessi. Muutos edellyttää toimenpiteitä nykyisen yhdistystaustaisen seurakunnan eri toimielimiltä ja myös yksittäisiltä seurakunnan jäseniltä. Muutoksen toteutus on syytä suunnitella huolellisesti, jotta seurakunta voi säilyttää yhtenäisyytensä ja välttää muutokseen mahdollisesti liittyvät riskit. Tässä käsitellään vaiheittain yh-
distystaustaisen seurakunnan muuttamista Helluntaikirkon jäsenseurakunnaksi ja toiminnan siirtämistä sen nimiin. 1.2 Päätöksenteko nykyisen seurakunnan toimielimissä Yhdistystaustaisen helluntaiseurakunnan päätöksentekoelimiä ovat seurakunnan vanhimmisto ja seurakunnankokous sekä yhdistyksen hallitus ja yhdistyksen kokous. Nämä kaikki toimielimet on syytä kytkeä päätöksentekoon mukaan. Uskonnonvapauslain mukainen yhdyskunnan jäsenseurakunta on juridisessa mielessä uusi yhteisö, Sen perustamiseen riittää pelkkä perustamiskokouksen pitäminen, mutta nykyisen seurakunnan päätöksentekoelinten mukanaolo on tärkeää, jotta toiminnan ja varojen siirto yhdistystaustaiselta seurakunnalta Helluntaikirkon jäsenseurakunnalle onnistuisi sujuvasti. Käsittely käynnistyy luontevimmin vanhimmiston päätöksellä. Jos vanhimmisto päättää käynnistää muutosprosessin seurakunnassa, asia viedään muihin päättäviin elimiin käsiteltäväksi ja esitetään seurakunnan jäsenille. Vanhimmiston tehtävänä on suunnitella muutosprosessin kulku, tiedottaminen seurakunnan jäsenille ja muutoksen vaatimat toimenpiteet. Muutos on syytä käsitellä seurakunnankokouksessa. Asiassa voidaan edetä, jos seurakunnankokous päättää vanhimmiston esityksestä, että Helluntaikirkon jäsenseurakunta perustetaan ja toiminta siirretään sille. Yhdistyksen (rukoushuoneyhdistys/seurakuntayhdistys) hallituksen tehtävänä on huolehtia toimintapuitteiden, taloudellisten asioiden, omaisuuden ja vastaavien asioiden siirtämisestä Helluntaikirkon jäsenseurakunnalle. Vanhimmiston ja hallituksen keskinäinen tehtävien jako on toteutettu eri tavoin eri seurakunnissa. On suositeltavaa pitää vanhimmiston ja hallituksen yhteinen kokous, jotta tiedon välitys ja yhteinen käsitys asioista turvataan. Yhdistyksen kokouksen asiana on päättää lähinnä omaisuuden siirtämisestä. Kokous päättää, että yhdistyksen omaisuus ja toiminta siirretään Helluntaikirkon jäsenseurakunnalle ja hallitus valtuutetaan tekemään siirtämistä koskevat toimenpiteet. Päätös voidaan tehdä joko heti prosessin alkuvaiheessa tai sitten tehdä silloin vain periaatepäätös
muutosprosessiin lähtemisestä ja tehdä varsinainen siirtopäätös seurakunnan perustamiskokouksen jälkeen ja seurakunnan tultua hyväksytyksi Helluntaikirkon jäsenseurakunnaksi. Saattaa olla perusteltua pitää seurakunnankokous ja yhdistyksen kokous yhdistettynä yhdeksi kokoukseksi (riippuen seurakunnan käytännöistä). Päätös yhdistyksen lakkauttamisesta tulee tehtäväksi vasta myöhemmin, kun siirto on käytännössä loppuun hoidettu. Toimielinten kokouksia koskevat normaalit enemmistösäännökset. Muut asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mutta jos yhdistyksen kokouksessa päätös koskee sääntöjen muuttamista, yhdistyksen purkamista tai yhdistyksen omaisuuden pääosan luovuttamista, yhdistyslain asettamana enemmistövaatimuksena on kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä. Yhdistysten säännöissä saattaa olla tästä poikkeavia enemmistösäännöksiä, joita luonnollisesti noudatetaan. Kun muutos merkitsee yhdistyksen omaisuuden pääosan luovuttamista seurakunnalle ja myöhemmin vielä yhdistyksen purkamista, tulee kolme neljäsosan enemmistösäännös käytännössä useimmiten noudatettavaksi. Tämän varsinaisen enemmistövaatimuksen lisäksi on syytä ottaa huomioon seurakunnan yhtenäisyyden varmistaminen, joka edellyttää, että muutokseen ei ryhdytä kovin vähäisen enemmistön voimin eikä seurakuntaa altisteta hajoamisvaaralle. Yhtenäisyyskysymykseen vaikuttavat luonnollisesti muutkin tekijät seurakunnassa kuin numerollinen enemmistösuhde. 1.3. Helluntaikirkon jäsenseurakunnan perustamiskokous Varsinainen seurakunnan perustamispäätös tehdään perustamiskokouksessa. Sitä koskee yhdyskuntajärjestyksen 16. Kokouksen koolle kutsumiselle ei ole asetettu muotovaatimuksia mutta periaatteena on mahdollisimman hyvä etukäteistiedottaminen kokouksesta seurakunnan jäsenille. Perustamiskokouksessa laaditaan perustamiskirja, jonka allekirjoittaa vähintään 10 henkilöä. Perustamiskirjan malli löytyy Helluntaikirkon kotisivuilta. Perustamiskokouksessa valitaan Helluntaikirkon jäsenseurakunnan vanhimmiston jäsenet. He voivat olla samoja henkilöitä, jotka toimivat vanhimmistossa yhdistystaustaisessa seurakunnassa, mutta välttämätöntä se ei ole.
1.4. Hakemus Helluntaikirkon hallitukselle Seurakunta hakee perustamiskokouksen jälkeen yhdyskunnan jäsenyyttä tekemällä siitä kirjallisen esityksen Helluntaikirkon hallitukselle yhdyskuntajärjestyksen 17 :n mukaisella tavalla. Hakemuksen tekee käytännössä perustamiskokouksen valitsema seurakunnan vanhimmisto. Hakemukseen on liitettävä jäljennös perustamiskirjasta ja ilmoitus vanhimmiston jäsenistä. Vanhimmiston jäsenet ilmenevät yleensä perustamiskokouksen pöytäkirjasta. Helluntaikirkon hallitus voi vaatia seurakunnalta myös muuta selvitystä. Lienee luontevaa, että asiakirjoihin liitetään yhdistystaustaisen seurakunnan toimielinten pöytäkirjat, joista ilmenee, että asia on niissä käsitelty ja muutoksella on riittävä kannatus jäsenistössä ja vastuuelimissä. 1.5. Jäsenten liittyminen seurakuntaan Yhdistystaustaisen seurakunnan jäsenet eivät siirry Helluntaikirkon jäsenseurakunnan jäseniksi seurakunnan toimielinten päätöksillä vaan jokaisen on itse tehtävä päätös jäseneksi liittymisestään. Jäsenhakemus on tehtävä kirjallisesti ja siihen on sisällytettävä teksti, jossa jäsenyyttä hakeva vakuuttaa, että hän ei ole muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Jäsen ei voi kuulua samanaikaisesti ev.lut. kirkkoon ja Helluntaikirkkoon. Liittyminen toiseen seurakuntaan merkitsee eroa automaattisesti entisestä kirkosta tai yhdyskunnasta. Muista yhdyskunnista (esim. Vapaakirkko) ero on hoidettava erikseen joko seurakunnassa tai maistraatissa. Alaikäinen (=alle 18-vuotias) lapsi seuraa pääsääntöisesti vanhempiaan näiden liittyessä yhdyskuntaan, 15 vuotta täyttänyt kuitenkin vain omalla suostumuksellaan. Alaikäiset lapset merkitään ainoastaan seurakunnan alaikäisten rekisteriin, elleivät he itse liity varsinaisiksi jäseniksi. Jos vanhemmat kuuluvat eri uskontokuntiin, lapsi seuraa pääsääntöisesti äitiä (tai sitä vanhemmista, jonka kasvatettavana lapsi on). Tästä ks. tarkemmin uskonnonvapauslaki 6-7.
Jos alle 18-vuotias haluaa liittyä seurakuntaan erikseen vanhemmistaan, hänen on saatava liittymiseensä ja eroamiseensa huoltajan suostumus. Alle 15-vuotias ei voi liittyä seurakuntaan erikseen ilman vanhempiaan. 1.6. Toiminnan siirtäminen Seurakunnan perustaminen tulee voimaan, kun Helluntaikirkon hallitus on hyväksynyt liittymisen. Sen jälkeen seurakunnan toiminta siirretään yhdistyksen alaisuudesta Helluntaikirkon jäsenseurakunnan toiminnaksi. Päätöksen toiminnan ja varojen siirtämisestä tekee yhdistyksen kokous siten kuin edellä kohdassa 1.2 on kuvattu. Käytännössä seurakunnallinen toiminta jatkuu samoin kuin aikaisemminkin. Muutos merkitsee sitä, että oikeudellinen vastuu tilaisuuksista on Helluntaikirkon jäsenseurakunnalla ja sen vanhimmistolla ja tarvittava viranomaisasiointi hoidetaan seurakunnan eikä enää yhdistyksen nimissä. Myös toiminnan tulot (uhritulot ym.) ovat tämän jälkeen seurakunnan tuloja. 1.7. Talouden siirtäminen Omaisuus, rahaliikenne ja kirjanpito siirretään kokonaan yhdistykseltä perustetulle seurakunnalle. Yhdistys luovuttaa kiinteistöt ja muun omaisuutensa seurakunnalle. Tämä voi tapahtua kauppana tai lahjoituksena. Tässä on otettava huomioon yhdistyslain määräämä enemmistövaatimus, jonka mukaan yhdistyksen omaisuuden pääosan luovuttaminen edellyttää yhdistyksen kokouksessa kolmen neljäsosan äänten enemmistöä (ellei päätös ole yksimielinen). Velkavastuiden siirtymisestä on sovittava velkojien kanssa. Erilaiset oikeudet, liittymät ja sopimukset on siirrettävä seurakunnan nimiin. Yhdistyksen ja uuden seurakunnan kirjanpito on pidettävä erillään toisistaan. Helluntaikirkon jäsenseurakunnan kirjanpito aloitetaan alusta, kun seurakunnalle alkaa tulla varoja (joko toiminnan tuloksena tai yhdistyksen luovuttamana). Yhdistyksen kirjanpito ja tilit pidetään edelleen niin kauan kuin yhdistyksellä on varoja. Jokaisen tilitapahtuman kohdalla on pidettävä selvyys siitä, kumman yhteisön tapahtumasta on kysymys.
1.8. Yhdistyksen toiminta rekisteröitymisen jälkeen Useimmissa seurakunnissa toiminnan ja talouden siirto vie aikaa niin, että yhdistys on olemassa vielä jonkin aikaa sen jälkeen, kun rekisteröinti on tapahtunut. Yhdistyksen jäsenet pysyvät edelleen sen jäseninä Helluntaikirkon jäsenseurakuntaan liittymisensä jälkeenkin, elleivät he erikseen eroa siitä. On tärkeää, että Helluntaikirkon jäsenseurakunnan jäsenet pysyvät edelleen yhdistyksen jäseninä, että he olisivat äänioikeutettuja, kun yhdistys tekee päätöksen toiminnan ja omaisuuden siirtämisestä seurakunnalle. Yhdistyksen ja sen hallituksen toiminnallinen merkitys vähenee sitä mukaa kun siirto saadaan toteutettua. Kuitenkin yhdistyksen hallitus on pidettävä toimintakykyisenä niin kauan kuin sitä tarvitaan, ja yhdistyksen vuosikokoukset on pidettävä yhdistyksen lakkauttamiseen saakka. On suositeltavaa, että yhdistyksen hallitukseen valitaan seurakunnan vanhimmiston jäseniä, jotta siirron toteutus ja tiedonkulku toimisivat hyvin. Yhdistyksen lakkauttaminen tapahtuu aikanaan siirron tultua loppuun hoidetuksi. Lakkauttamisessa menetellään yhdistyksen sääntöjen mukaisella tavalla. Joissakin tapauksissa saattaa olla mahdollista, että sääntöjä joudutaan vielä muuttamaan ennen purkamista, jos varojen siirto purkautuessa seurakunnalle ei ole muutoin mahdollista. Erikseen on varauduttava siihen, että yhdistykselle on mahdollisesti saatettu tehdä testamentteja tai saattaa tulla muita suorituksia, jotka toteutuvat vasta pitkänkin ajan päästä. Asia on selvitettävä lakkauttamisen yhteydessä, jotta suoritukset ohjautuvat oikein. Helluntaikirkon kotisivuilta löytyvät Luonnos seurakunnan perustamiskirjaksi Luonnos seurakunnan perustamiskokouksen pöytäkirjaksi Hakemuslomake seurakunnan jäseneksi
2. Helluntaikirkon jäsenseurakunta perustetaan mutta toiminta siirretään sille vasta myöhemmin Tässä mallissa Helluntaikirkon jäsenseurakunta perustetaan, mutta toiminnan siirtyminen sille tapahtuu vasta myöhemmin. 2.1. Helluntaikirkon jäsenseurakunta perustetaan Helluntaikirkon jäsenseurakunta perustetaan muodollisesti ja matalalla profiililla. Seurakunnassa voidaan sopia menettelystä, että esimerkiksi sen vanhimmisto muodostaa keskuudessaan Suomen Helluntaikirkon sääntöjen edellyttämän yhdyskuntaseurakunnan, joka hakee Suomen Helluntaikirkon jäsenyyttä. Sen jälkeen jokainen seurakunnan jäsen voi halutessaan ilmoittautua Helluntaikirkon jäsenseurakunnan jäseneksi. Tällöin hänet merkitään väestörekisteriin Helluntaikirkon jäseneksi. Helluntaikirkon jäsenseurakunta ei alkuvaiheessa toteuta muita toimintoja kuin lain ja yhdyskuntajärjestyksen vaatimat muodolliset vähimmäistoiminnot (vuosikokoukset ja jäsenistölle kuuluvat palvelut). Käytännössä se on siis seurakunnan tarjoama palvelumuoto niille seurakuntalaisille, jotka haluavat päästä Suomen Helluntaikirkon jäsenyyteen. 2.2. Toiminta jatkuu entisessä muodossaan Seurakunnalle on syytä selvittää, että sen toiminta jatkuu Helluntaikirkon jäsenseurakunnan muodollisesta perustamisesta huolimatta täysin entisessä muodossaan. Toiminnan muuttamisesta Helluntaikirkon jäsenseurakunnan toiminnaksi tehdään erillinen päätös vasta sitten, kun yhdistystaustainen seurakunta on siihen valmis. 2.3. Jäsenten liittyminen Helluntaikirkon jäsenseurakuntaan Seurakuntalaisille suositellaan liittymistä Helluntaikirkon jäsenseurakuntaan. Jokaisen seurakuntalaisen omaa valinnan vapautta kunnioitetaan.
Kun seurakunnan tilanne on kypsä toiminnan siirtämiselle, voidaan vanhimmistossa ja hallituksessa ottaa käsiteltäväksi mahdollisuus siirtää koko toiminta (omaisuus, varainhankinta ja työsuhteet) kokonaan yhdyskuntaseurakunnan nimiin. Päätöksen tekemisessä menetellään, kuten edellä ensimmäisessä vaihtoehtomallissa on kerrottu. 3. Muutosprosessissa huomattavia tärkeitä periaatteita 3.1. Kaikille jäsenille mahdollisimman tasavertaiset oikeudet Siirrettäessä toiminta Helluntaikirkon jäsenseurakunnan nimiin, on samalla turvattava niiden asema, jotka ovat seurakunnan jäseniä, mutta eivät halua liittyä yhdyskuntaseurakuntaan. Heille taataan edelleen täysi seurakunnan jäsenyys, mahdollisuus hengellisten palvelutehtävien hoitoon ja kaikki ne oikeudet, jotka uskonnonvapauslain, Suomen Helluntaikirkon yhdyskuntajärjestyksen ja yhdyskuntaseurakunnan johtosäännön mukaan ovat mahdollisia. Periaatteena pidetään, että heillä on mahdollisimman tasavertaiset oikeudet yhdyskuntaseurakuntaan kuuluvien kanssa. Helluntaikirkon yhdyskuntajärjestyksen mukaan äänioikeus seurakunnan virallisessa kokouksessa tai valinta yhdyskuntaseurakunnan vanhimmiston jäseneksi ei kuitenkaan ole mahdollista ilman jäseneksi liittymistä. 3.2. Paikallisen seurakunnan eheys turvattava Kaikissa vaiheissa on pyrittävä vilpittömästi ja toinen toistaan kunnioittaen ratkaisuihin, jotka rakentavat Jumalan valtakuntaa ja edistävät paikallisen seurakunnan eheyttä ja hengellistä hyvinvointia. 4. Velvoitteet jäsenrekisterin pitämisestä Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan on pidettävä jäsenistään rekisteriä. Tieto henkilön kuulumisesta uskontokuntaan talletetaan myös väestötietojärjestelmään.
Jokainen Helluntaikirkon jäsenseurakunta hoitaa oman jäsenrekisterinsä sekä lain edellyttämät ilmoitukset maistraattiin. Ilmoitettava on jäsenen liittymisestä ja eroamisesta, vihkimisestä, lapsen syntymästä ja lapsen mahdollisesta merkitsemisestä Helluntaikirkkoon. Kussakin tapauksessa käytettävien lomakkeiden täyttämisestä on annettu asianmukaiset ohjeet. 4.1. Uskontokunnasta eroaminen ja erottaminen Eroavan on itse tehtävä eroamisilmoitus (kaavake VRK 1.70a). Sen voi tehdä a) sen uskontokunnan edustajalle, josta henkilö eroaa tai b) maistraatille. Kun eroamisilmoitus tehdään seurakunnassa, seurakunta lähettää sen kopion maistraattiin. Maistraatti tallentaa tiedon väestötietojärjestelmään. Eroamisilmoituksen täyttää pääsääntöisesti eroava itse. Eroamisilmoitus voidaan tehdä suoraan sille maistraatille, jonka alueella henkilöllä on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Samalla maistraatti lähettää eroamisilmoituksen kopion sille seurakunnalle, mistä ero on tapahtunut. Eroilmoitus voidaan tehdä myös muulle maistraatille, jolloin sen vastaanottanut maistraatti lähettää ilmoituksen edelleen henkilön kotikunnan maistraatille. Asian jatko on edellisen kaltainen. Kun seurakunta erottaa jäsenensä, siitä annetaan ilmoitus maistraatille samoin kuin eroamisesta. Seurakunnan on tehtävä lomakkeelle merkintä, että kyseessä on erottaminen. Tämä tieto on varmennettava seurakunnan nimenkirjoittajan allekirjoituksella ja leimalla. 4.2. Liittyminen seurakunnan jäseneksi Seurakunnan on ilmoitettava väestötietojärjestelmään henkilön liittymisestä välittömästi sen jälkeen, kun henkilö on otettu seurakunnan jäseneksi (kaavake VRK 1.71a).
Liittymisilmoituskaavakkeeseen täytetään liittyvän tiedot ja jäseneksi liittyvä allekirjoittaa itse liittymistahdonilmaisunsa. Samalla hänen on annettava vakuutus siitä, että hän ei ole minkään uskonnonvapauslaissa tarkoitetun uskontokunnan jäsen. Seurakunnan edustaja päivää ja allekirjoittaa liittymisilmoituksen ja toimittaa sen kopion maistraattiin. Maistraatti tallentaa tiedon väestötietojärjestelmään. 4.3. Siirtyminen seurakuntaan toisesta uskontokunnasta Tämä on kerrottu kohdassa 1.5. 4.4. Lapsia koskevat ilmoitukset Eroamisilmoitukseen ja liittymisilmoitukseen on myös merkittävä tiedot mahdollisista alle 15-vuotiaista lapsista, jotka uskonnonvapauslain mukaan seuraavat äitiä tai mikäli vanhemmat ovat tehneet erillisen sopimuksen, isäänsä. Samoin merkitään ne 15-17-vuotiaat lapset, jotka ovat antaneet eroamiselle tai liittymiselle henkilökohtaisen suostumuksensa. Jos lapsen uskontokunta ei ole sama kuin äidin, tulee lomakkeen liitteenä olla uskonnonvapauslain 6 :ssä tarkoitettu sopimus siitä, että lapsi seuraa isäänsä. On huomattava, että 15-17-vuotiaiden lasten on annettava henkilökohtainen suostumuksensa siitä, että he seuraavat äitiä tämän erotessa tai muuttaessa uskontokuntaa. 4.5. Vastasyntyneen lapsen ilmoittaminen Vastasyntyneen lapsen liittymisestä uskontokuntaan on aina tehtävä ilmoitus väestötietojärjestelmään. Se tehdään lapsen vanhemmille toimitetulla L-lomakkeella (lomake VRK 1.12) Huomattakoon, että Helluntaikirkon jäsenseurakunnan varsinaiseksi jäseneksi tullaan vasta uskoontulon ja kasteen jälkeen. Alaikäinen lapsi voidaan merkitä seurakunnan rekisteriin ja ilmoittaa väestötietojärjestelmään Helluntaikirkkoon kuuluvaksi.
4.6. Vihkimisestä ilmoittaminen Vihkimisoikeuslain mukaan vihkimisoikeus voidaan myöntää uskonnollisen yhdyskunnan hakemuksesta sen jäsenelle. Vihkimisoikeudesta ja vihkimisestä on annettu SHK:n ohje (Ohjeita avioliittoon vihkijöille, 2009). Vihkimisestä tulee antaa ilmoitus avioliittolain ja avioliittoasetuksen säännöksiä noudattaen. Vihkijän on ilmoitettava vihkimisestä lähettämällä vihkijän täyttämä alkuperäinen vihkimisilmoituslomake (VRK 0.46) maistraatille. Vihkimisilmoituslomake on lähetettävä sille maistraatille, jonka alueella vaimolla on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Jos vaimolla ei ole Suomessa kotikuntaa, ilmoitus lähetetään miehen kotikunnan maistraatille. Jos sekä vaimo että mies ovat ulkomaalaisia, ilmoitus lähetetään sille maistraatille, joka on tutkinut avioliiton esteet. 4.7. Seurakuntatiedot väestörekisterissä Suurin osa rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista on luopunut seurakuntatiedon ylläpitämisestä väestötietojärjestelmässä. Tällöin henkilön osalta merkitään vain tieto siitä uskontokunnasta, mihin hän kuuluu. Tällöin ei tarvitse tehdä maistraatille ilmoituksia siitä, kun jäsen siirtyy uskontokunnan seurakunnasta toiseen. Helluntaikirkko ei ole ainakaan vielä päättänyt ryhtyä ylläpitämään väestörekisterissä jäsentensä seurakuntatietoa. Jos siihen ryhdytään, on seurakunnan tehtävä ilmoitus maistraattiin aina, kun jäsen siirtyy yhdyskunnan sisällä seurakunnasta toiseen. 4.8. Muutostietojen saaminen väestötietojärjestelmästä Seurakunta voi halutessaan ja tarvitessaan päivittää jäsentensä muuttuneita henkilötietoja väestörekisteristä ottamalla yhteyden Väestörekisterikeskukseen.