JOENSUUN YLIOPISTO 21.10.2002 OIKEUSTIETEELLISTEN TUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN JOENSUUN YLIOPIS- TOSSA Tämä muistio on tiivistelmä Joensuun yliopiston oikeustieteiden laitoksen tutkintojen kehittämistä koskevasta suunnitelmasta. Suunnitelmalla on ollut kaksi lähtökohtaa: miten laitoksen tutkintoja pitäisi kehittää vuoteen 2004 mennessä ottaen huomioon toisaalta nykyisen oikeustieteellisen koulutuksen terävöittäminen ja toisaalta ns. Bolognan prosessi. 1 OIKEUSTIETEIDEN LAITOS JOENSUUN YLIOPISTOSSA Joensuun yliopiston julkisoikeuden laitoksen perustaminen lukuvuoden 1998-1999 alussa oli vastaus oikeustieteellisen koulutuksen erittäin suureen kysyntään Joensuun yliopistossa. Ensimmäisen lukuvuoden aikana oikeustieteen opintoja suoritettiin runsaat 4000 opintoviikkoa. Koulutuksen kysyntä on jatkuvasti kasvanut: lukuvuoden 2001-2002 aikana laitoksen opintoja suoritettiin jo 9200 opintoviikon verran. Suurta opintoviikkomäärää selittää osin se, että huomattava osa laitoksen opiskelijoista on sivuaineopiskelijoita. Oikeustieteellisellä koulutuksella onkin Joensuun yliopistossa sekä pääaineopetukseen että sivuaineopetukseen liittyvä tehtävä. Oikeustieteitä pääaineena opiskelevien määrä on lukuvuoden 2002-2003 alussa 353. Näistä 327 opiskelijaa tavoittelee hallintotieteiden maisterin ja 26 opiskelijaa hallintotieteiden lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Laitoksen nimi muutettiin oikeustieteiden laitokseksi vuoden 2002 alussa, jolloin yliopiston filosofian opettajat ja opiskelijat siirrettiin hallinnollisesti oikeustieteiden laitokselle. Hallinnollisen muutoksen taustalla oli filosofian opettajakunnan kiinnostus oikeusfilosofiaa kohtaan. Filosofian pääaineopintoja harjoittaa tällä hetkellä 48 opiskelijaa. Oikeustieteiden laitoksella on sen lyhyen toimintakauden aikana suoritettu kolme tohtorin, neljä lisensiaatin, 43 maisterin ja 20 kandidaatin tutkintoa. Suoritetut tutkinnot eivät kuitenkaan anna koko kuvaa laitoksen opetuksen laajuudesta: laskennallisesti lukuvuoden 2001-2002 opintoviikkomäärä merkitsisi noin 55 maisterin tutkintoa. Päätoimisia opetusvirkoja tai virkasuhteita on laitokselle perustettu yhteensä 13. Professorin virat on perustettu julkisoikeuteen (valtiosääntö- ja hallinto-oikeuteen), vero-oikeuteen, ympäristöoikeuteen sekä käytännölliseen filosofiaan. Lukuvuoden 2001-2002 alusta laitokselle on lisäksi perustettu kahden professorin määräaikaiset virkasuhteet, joista toinen on suunnattu erityisesti valtiosääntöoikeuteen ja toinen hallinto- ja kunnallisoikeuteen. Lehtorin virat (2) on erilaisin painotuksin suunnattu valtiosääntö- ja hallinto-oikeuteen. Yliassistentin viroista yksi on suunnattu erityisesti kunnallisoikeuteen, yksi eurooppalaiseen vero-oikeuteen ja yksi kansainväliseen kauppaoikeuteen. Assistentin virkoja on kaksi: yksi ympäristöoikeudessa ja yksi filosofiassa. Dosentteja laitoksella on 18 ja pää- tai osa-aikaisia tutkijoita tai tutkimusamanuensseja on 1.9.2002 yhteensä yhdeksän. Laitoksen opetus- ja tutkimushenkilökuntan kuuluu siten - ilman aktiivisesti opetusta antavia dosentteja ja tuntiopettajia - 22 henkilöä. Lisäksi taloustieteiden laitokselle on perustettu kolme oikeustaloustieteen virkaa, jotka tukevat myös oikeustieteiden laitoksen opetusta ja tutkimusta: oikeustaloustieteen professorin, lehtorin ja assistentin virat. Oikeustaloustiede tutkii oikeusjärjestelmää taloustieteen tarjoamin keinoin.
Joensuun yliopiston oikeustieteiden laitos kuuluu yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan. Laitoksen sijainti on siinä mielessä luonteva, että oikeustiede on pohjimmiltaan osa yhteiskuntatieteitä. Sijainti korostaa myös joensuulaisen oikeustieteen yhteyksiä toisaalta muihin yhteiskuntatieteisiin ja toisaalta yliopiston muihin koulutusaloihin. Käytännöllisen filosofian luonteva kytkeytyminen oikeustieteiden opetukseen, suuri sivuaineopiskelijoiden määrä sekä monitieteiset tutkimushankkeet osoittavat, että tällainen oikeustieteiden organisointimalli on tieteellisen ongelmanasettelun ja opiskelijavalinnan suhteen avoin ja sen seurauksena opetuksellisesti ja tutkimuksellisesti ilmeisen hedelmällinen. 2 HALLINTO-/OIKEUSTIETEELLINEN KOULUTUS JOENSUUN YLIOPISTOSSA Joensuun yliopiston oikeustieteiden laitoksen nykyinen koulutusidea poikkeaa oikeustieteellisten tiedekuntien yleistutkintoideasta ja koulutusprofiilista useissa kohtaa. 1) Joensuun yliopistossa oikeustieteellinen koulutus perustuu pääainemalliin ja tähtää nykyisellään valtiosääntö-, hallinto-, vero- ja ympäristöoikeuden, oikeustaloustieteen sekä oikeusteorian ja -filosofian asiantuntijoiden koulutukseen. Lisäksi kauppaoikeudessa voi suorittaa aineopinnot. Nykyisellään tutkinto ei pätevöitä oikeudellisiin yleisammatteihin (tuomarin, syyttäjän tai asianajajan ammatteihin). 2) Oikeustieteiden laitoksen koulutus sisältää oikeustieteellisiä tiedekuntia selvästi enemmän valinnaisuutta ja sen myötä enemmän mahdollisuuksia omaperäisten tutkintojen muodostamiseen. 3) Laitoksen opetustarjonta on laitoksen pääaineissa oikeustieteellisiä tiedekuntia selvästi laajempaa ja syvällisempää. Kun esimerkiksi ympäristöoikeuden aineopintoja voi opiskella oikeustieteellisissä tiedekunnissa noin 15 opintoviikkoa, voi Joensuun yliopistossa suorittaa näitä opintoja yhteensä 72 opintoviikkoa. 4) Laitoksen opiskelijavalinnoissa on alusta pitäen otettu huomioon aikuisopiskelijat. Kesän pääsykokeiden (20 opiskelupaikkaa) lisäksi laitoksen pääaineopiskelijaksi voivat hakeutua avoimen yliopiston opiskelijat (20 opiskelupaikkaa) sekä yliopistollisen tutkinnon suorittaneet opiskelijat (15 opiskelupaikkaa). Kesän valintakoe on luonteeltaan aineistokoe, johon osallistuminen ei edellytä pitkäaikaista ulkolukua eikä kalliiden valmennuskurssien käymistä. Valintakokeella testataan opiskelijoiden motivaatiota oikeustieteellisiin opintoihin ja kykyä analysoida oikeustieteellistä aineistoa. Joensuun yliopiston oikeustieteiden laitoksella opetetaan ja tutkitaan oikeustieteitä niillä oikeustieteen aloilla, jotka tukevat yliopiston profiilia. Joensuun yliopistossa ei ole tarjolla - eikä suunnitelmissa tarjota - hallintotieteitä (julkishallinto, kunnallispolitiikka jne.) Tampereen, Vaasan ja Lapin yliopistojen tapaan. Joensuun yliopistossa opiskelijat voivat erikoistua sellaisten oikeudellisten aineiden opintoihin, jotka liittyvät yliopiston painoaloihin, palvelevat yliopiston muita koulutusaloja, ja joihin nykyiset oikeustieteelliset tiedekunnat eivät tarjoa yhtä laajaa mahdollisuutta. Viimeksi sanotusta puhuu se, että oikeustieteiden laitoksen lyhyestä toimintakaudesta huolimatta laitoksella on suorittamassa joko toista perustutkintoa tai jatkotutkintoa yli 10 OTK-tutkinnon suorittanutta opiskelijaa. Oikeustieteiden laitoksella ovat olemassa perusresurssit oikeustieteellistä koulutusta varten eikä oikeustieteellisten tutkintonimikkeiden käyttöönotto edellytä oleellista virkalisäystä. Oikeustieteellinen tutkimus ja jatkotutkintokoulutus on kansallisesti hyvin verkottunutta. Laitos on mukana esimerkiksi oikeustieteellisen alan valtakunnallisessa tutkijakoulussa (OMY). Sekä laitoksen jatkoopintojen tarjonta että laitoksen tutkijoiden lukumäärä on huomattava. Oikeustieteellisen koulutuksen alueellisessa saatavuudessa on suuri aukko Itä- ja Keski-Suomessa, mikä estää elinikäisen koulutuksen periaatteen toteutumista. Vaatimukset julkisten tehtävien hoidon oikeudellisesta moitteettomuudesta kasvavat ja niihin vastaaminen vaikeutuu suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, ellei oikeustieteellisen koulutuksen monipuolista ja alueellisesti tasapainoista tarjontaa turvata.
Työelämän ja opiskelijoiden erilaiset tarpeet sekä kansainväliset esimerkit osoittavat, että tarve oikeustieteellisen erityisasiantuntemuksen lisäämiseen koulutusta eriyttämällä on suuri. Oikeustieteellisiä tutkintoja tulisi voida antaa koulutuksessa, jossa koulutus on tradition, menetelmän ja sisällön puolesta oikeustieteeseen perustuvaa koulutusta, ja jossa oikeusjärjestyksen laaja-alaisen hallinnan ohella pyritään erikoistumaan tietylle oikeudenalalle. Joensuun yliopiston oikeustieteiden laitoksen järjestämän koulutuksen kehittämiseksi laajennetaan kaikille pääaineopiskelijoille pakollisia yksityisoikeuden ja rikos- ja prosessioikeuden opintoja sekä edellytetään, että pääaineopiskelijat suorittavat tietyn määrän valtiosääntöoikeuden, kansainvälisen oikeuden ja eurooppaoikeuden opintoja riittävän oikeusjärjestystuntemuksen vahvistamiseksi. Lisäksi opiskelijoiden lainopillisia valmiuksia kehitetään niin, että he pystyvät työelämässä itsenäisesti ja entistä pätevämmin ratkaisemaan oikeudellisia ongelmia. Näillä muutoksilla vahvistetaan opiskelijoiden työmarkkina- ja jatkokoulutuskelpoisuutta. 3 OIKEUSTIETEELLINEN KANDIDAATIN TUTKINTO Tavoiteltava oikeustieteellinen kandidaatin tutkinto muodostuu pääaineittain eriytyvällä tavalla. Opintojen laajuutta kuvataan seuraavassa ECTS-järjestelmän mukaisilla opintopisteillä (op). Lähtökohtana on, että kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja että opinnot voidaan suorittaa kolmessa vuodessa. Liitteessä 1 on esitetty alustava luonnos Joensuun yliopiston oikeustieteiden laitoksella järjestettävästä kandidaatin tutkinnosta. Tässä tutkinnossa oikeustieteen opintoja olisi yhteensä 130 opintopisteen verran (runsaat 2/3 tutkinnosta). Opiskelijat perehdytetään koko oikeusjärjestykseen, mutta pääainemallin mukaisesti jo kandidaatin tutkinnossa erikoistuttaisiin johonkin oikeudenalaan. Erityistä huomiota kiinnitettäisiin opiskelijoiden lainopillisten valmiuksien kehittämiseen. Kandidaatin koulutus perustuisi pitkälti nykyisten pääaineiden varaan: pääaineita olisivat hallintooikeus, vero-oikeus ja ympäristöoikeus. Valtiosääntöoikeudesta ei kuitenkaan muodostettaisi kandidaatin tutkintoon sisältyvää pääainetta, vaan valtiosääntöoikeus voisi olla pääaineena vain oikeustieteen maisteriopintojen tutkijalinjalla. Sen sijaan kauppaoikeudesta, josta jo nykyisin on tarjolla aineopinnot, ja oikeustaloustieteestä muodostetaan yhteistyössä taloustieteen laitoksen kanssa uusi kandidaattitutkinnon pääaine kauppaoikeus ja talous. Tällä tuettaisiin myös yliopiston kauppatieteellistä koulutusta. Laitoksen uudeksi pääaineeksi nostetaan rikos- ja prosessioikeus, mihin liittyen suunnitellaan rikosja prosessioikeuden professorin viran perustamista. Rikos- ja prosessioikeuden aineopinnoissa käsiteltäisiin rikosoikeuden yleisiä oppeja, rikoslainsäädäntöä, esitutkintaa, pakkokeinoja sekä prosessioikeuden yleisiä oppeja, myös hallintolainkäyttöä. Rikos- ja prosessioikeutta kandidaatin tutkinnon pääaineena opiskelleet suorittaisivat maisteritutkinnon lähinnä oikeustieteen tutkijan maisteriopinnoissa. Rikos- ja prosessioikeuden perus- ja aineopinnot olisivat toisaalta suositeltava sivuaine niille, jotka haluaisivat hankkia valmiuksia oman pääaineensa mukaisissa tuomioistuinprosesseissa toimimista varten. Eurooppaoikeudesta järjestetään omia opintojaksoja, mutta näitä kysymyksiä sisältyy myös läpäisyperiaatteella kaikkien pääaineiden opintoihin. Hallinto-, vero- ja ympäristöoikeudellinen kandidaatin koulutus toteutettaisiin pääosin suomenkielisenä koulutuksena. Sen sijaan kauppaoikeuden ja oikeustalouden kandidaattitutkinnossa osa kursseista luennoidaan englanniksi, koska näiden opintojen tulee luoda pohjaa kokonaan englanninkieliselle maisteriohjelmalle International Business Law. Kieli- ja viestintäopintojen sekä muiden aloitusopintojen laajuus olisi noin 15 opintopistettä. Suunniteltu valinnaisuus tekee kuitenkin mahdolliseksi laajentaa kieliopinnot kominkertaisiksi. Vaikka kandidaatin tutkinto on selkeästi oikeustieteellinen, siihen voisi kuitenkin sisältyä noin 35 pisteen
valinnaiset sivuaineopinnot. Näin esimerkiksi vero-oikeuteen erikoistuva kandidaatti voisi sisällyttää opintoihinsa lähes aineopintoja vastaavan osuuden taloustieteen opintoja. Valinnaisilla sivuaineopinnoilla mahdollistettaisiin sekä työelämän tarpeista että opiskelijoiden omasta mielenkiinnosta lähtevien erilaisten kandidaatin tutkintojen muodostuminen. 4 OIKEUSTIETEELLINEN MAISTERIN TUTKINTO Myös oikeustieteellinen maisterin tutkinto on tarkoitus rakentaa pääainemalliin perustuvaksi ja erikoistumisen sallivaksi tutkinnoksi. Suunnitelmana on, että oikeustieteiden laitoksella on tarjolla viisi erilaista maisteriopintojen kokonaisuutta: hallintojuristin, verojuristin ja ympäristöjuristin maisteriopinnot, oikeustieteen tutkijan maisteriopinnot sekä kokonaan englanninkielinen International Business Law -maisteriohjelma. Kaikissa tapauksissa maisteriopintoihin pääsy edellyttäisi vähintään kandidaatin tutkintoa. Maisterin tutkinnon laajuus olisi 120 opintopistettä ja tutkinto tulisi voida suorittaa kahdessa vuodessa. Liitteessä 2 on luonnosteltu Joensuun yliopiston oikeustieteiden laitoksella järjestettäviä maisteriopintoja. Maisteriopinnoissa pääaineen syventävien opintojen määrä sekä pakollisten oikeusteoreettisten ja filosofisten opintojen määrä vaihtelee jonkin verran maisteriopintojen luonteesta riippuen. Edellytyksenä hallintojuristin, verojuristin ja ympäristöjuristin maisteriopintoihin olisivat riittävät oikeusjärjestysopinnot sekä ao. oppiaineen aineopinnot taikka oikeustieteellisissä tiedekunnissa suoritetut vähintään kandidaattitasoiset opinnot. Maisteriopintojen nimittäminen hallintojuristin, verojuristin tai ympäristöjuristin opinnoiksi selkeyttää annettavan koulutuksen identiteettiä tiettyjen ammatillisten kvalifikaatioiden suuntaan ja osoittaa tavoitteena olevan tietyn oikeudenalan erikoisasiantuntijoiden kouluttaminen työelämän tarpeet huomioonottavalla tavalla. Maisterikoulutus ei kuitenkaan voi perustua vain työelämän akuutteihin tarpeisiin eikä työelämän jatkuvaa muutosta edes ole mahdollista tarkoin ennakoida. Maisteriopintojen tieteellisen tason varmistamiseksi opintoihin sisällytetään muun muassa käytännöllisestä filosofiasta ja oikeusteoriasta sisältönsä ammentavat, kaikille pakolliset tieteellisen ajattelun ja tieteellisten menetelmien opintojaksot. Filosofian ja alan opettajien kuuluminen oikeustieteiden laitokseen luo tällaiseen ratkaisuun poikkeuksellisen hyvät edellytykset. Maisteriopintoihin sisältyisi nykyiseen tapaan pro gradu-tutkielma, joka tehtäisiin hallintooikeudessa, vero-oikeudessa taikka ympäristöoikeudessa. Tutkimusmenetelmänä voidaan käyttää muutakin kuin lainopillista metodia; tutkimusongelma määrää metodin, ei opetussuunnitelma. Opiskelijalle voitaisiin myöntää joitakin opintopisteitä myös siitä, että hän julkaisee tutkielmansa tiivistelmän joko tieteellisellä tai ammatillisella foorumilla. Hallinto-, vero- ja ympäristöjuristin maisteriopintojen valinnaiset sivuaineopinnot voisivat koostua mistä hyvänsä vähintään aineopintotasoisista sivuaineopinnoista. Oikeustieteiden laitoksen tavoitteena on olla mukana kehittämässä sellaisia - mahdollisuuksien mukaan monitieteisiä - sivuaineopintoja, jotka vahvistavat opiskelijoiden työmarkkinakelpoisuutta. Jo nyt oikeustieteiden laitos on ollut mukana kehittämässä esimerkiksi monitieteisiä ympäristönsuojelun opintoja (35 ov) sekä sosiaali- ja terveysalan juridiikan koulutusohjelma (20 ov). Vastaavankaltaisia opintokokonaisuuksia on tarkoitus kehittää kaikkiin edellä mainittuihin maisteriopintoihin. Oikeustieteen tutkijan maisteriopintojen ideana on mahdollistaa tutkijauralle erikoistuminen jo yliopistollisten opintojen alkuvaiheissa. Oikeustieteen tutkijaksi koulutettavan pääaineena voisi olla valtiosääntöoikeus, hallinto-oikeus, vero-oikeus, ympäristöoikeus tai rikos- ja prosessioikeus. Näihin maisteriopintoihin olisi kelpoinen sellainen oikeudellisen kandidaattitutkinnon suorittanut henkilö, jonka opintoihin sisältyvät riittävät oikeusjärjestysopinnot, soveltuvat aineopinnot sekä filosofian perusopinnot. Tutkijaurasta kiinnostuvan henkilön kannattaa tällöin suorittaa vaadittavat filosofian opinnot jo kandidaatin tutkinnon sivuaineena.
Oikeustieteen tutkijan maisteriopinnoissa voisi pääaineena olla myös oikeusteoria- ja filosofia. Tämä pääaine soveltuu yhtälailla oikeustieteellisen kandidaatin tutkinnon kuin filosofian kandidaattitutkinnon suorittaneiden maisteriopintojen pääaineeksi. Oikeusteorian ja filosofian maisteriopintoihin valittavalla tulisi olla riittävät oikeusjärjestysopinnot ja joko filosofian aineopinnot ja jonkin oikeudenalan perusopinnot taikka jonkin oikeudenalan aineopinnot ja filosofian perusopinnot. Oikeusteoria ja -filosofia -oppiaineesta vastaavat ympäristöoikeuden professori ja käytännöllisen filosofian professori. Erityinen huomio oikeustieteen tutkijan maisteriopinnoissa kiinnitettäisiin filosofian ja oikeusteorian opintoihin (laajuus vähintään 25 op) sekä siihen, että opinnot kehittävät valmiuksia tieteelliseen tutkimukseen ja kirjoittamiseen sekä uuden tieteellisen tiedon tuottamiseen. International Business Law ohjelma järjestetään kokonaan englannin kielellä: sekä opetus että oppimateriaali olisivat englanninkielistä. Sisällöllisesti opintoja voi luonnehtia niin, että oikeudellisia ongelmia ei tarkasteltaisi niinkään kotimaisen lainsäädännön valossa kuin nimenomaan kansainvälisessä oikeudellisessa kontekstissa. Tällä tavoin opetus palvelisi sekä suomalaisia että ulkomaalaisia opiskelijoita. Maisteriohjelma loisi valmiuksia kansainvälisiin tehtäviin yrityselämässä ja erilaisiin lakimiestehtäviin. Maisteriohjelman erityislaadusta johtuen pääaineen syventävät opinnot olisivat laajemmat kuin muissa pääaineissa, yhteensä noin 70 opintopistettä. 5 KOULUTUKSEN TOTEUTUS Kaikille kandidaattikoulutukseen otettaville tulee taata mahdollisuus jatkaa maisteriopinnoissa. Edellä esitellyt maisteriopinnot on tavoitteena mitoittaa niin, että kustakin maisteriopintojen vaihtoehdosta valmistuisi vuosittain noin 10 maisteria, yhteensä siis noin 50 oikeustieteiden maisteria. Oikeustieteiden laitoksen käsitys on, että edellä kuvatun oikeustieteellisen kandidaatin tutkintokoulutuksen toteuttaminen edellyttäisi laitoksen asiantuntemuksen vahvistamista rikos- ja prosessioikeuteen sekä yksityisoikeuteen suuntautuvilla voimavaroilla. Ensimmäisenä tulisi perustaa rikosja prosessioikeuden professorin virka. Yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kanssa pyrittäisiin harjoittamaan erityisesti kandidaatin tutkinnossa kaikille pakollisten Yksityisoikeuden perusteet - opintojen järjestämisessä, kauppaoikeus ja talous -pääaineen kandidaattiopintojen järjestämisessä sekä englanninkielisen International Business Law -maisteriohjelman järjestämisessä. Uusimuotoinen koulutus voisi käynnistyä lukuvuoden 2004-2005 alussa.
Oikeustieteellinen kandidaatin tutkinto 180 op LIITE 1 YLEISOPINNOT (15 op) - yliopisto opetus- ja tutkimuslaitoksena - atk opinnot - kieliopinnot - viestintäopinnot YHTEISET PAKOLLISET OIKEUSJÄRJESTYS- JA METODIOPINNOT (80 op) Johdatus oikeusajatteluun ja oikeusjärjestykseen (10 op) - oikeusteorian ja filosofian perusteet - oikeushistorian, -sosiologian, -talouden ja politiikan perusteet - oikeudellisen informaation hallinnan perusteet - kansainväliset oikeusjärjestelmät - Suomen oikeusjärjestyksen ominaispiirteet Yksityisoikeuden perusteet (20 op) - siviilioikeuden perusteet - kauppaoikeuden perusteet - esineoikeuden perusteet - perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet Rikos- ja prosessioikeuden perusteet (15 op) - rikosoikeuden perusteet - esitutkinta ja täytäntöönpano - prosessioikeuden perusteet Hallinto-, vero- ja ympäristöoikeuden perusteet (10 op) - yleishallinto-oikeus - vero-oikeuden perusteet - ympäristöoikeuden perusteet Valtiosääntö- ja eurooppaoikeuden perusteet (15 op) - kansainvälinen oikeus - Suomen valtiosääntöoikeus - perus- ja ihmisoikeudet - eurooppaoikeus Lainopilliset metodiopinnot (10 op) - oikeudellisen sääntelyn harjoituskurssi - hallinto-oikeudellisen ratkaisutoiminnan harjoituskurssi - oikeusturvajärjestelmän harjoituskurssi PÄÄAINEITTAIN ERIYTYVÄT AINEOPINNOT (50 op) Osa aineopinnoista (10 op) sisältyy yhteisiin pakollisiin oikeusjärjestysopintoihin. Kaikkiin aineopintoihin sisältyvät lisäksi oikeustapausharjoitukset, proseminaari ja kandidaatin tutkielma. Hallinto-oikeuden aineopinnot - yleishallinto-oikeuden erityiskysymykset - kunnallisoikeus - finanssihallinto-oikeus - työ- ja virkamiesoikeus - koulutusoikeus - sosiaalioikeus - poliisi- ja pelastusoikeus Vero-oikeuden aineopinnot - henkilövero-oikeus - perintö- ja lahjavero-oikeus - elinkeinovero-oikeus - maatalousvero-oikeus - kulutusvero-oikeus - verotusmenettelyoikeus - kansainvälinen vero-oikeus VALINNAISET SIVUAINEOPINNOT (35 op) Ympäristöoikeuden aineopinnot - ympäristönsuojeluoikeus - luonnon- ja kulttuuriympäristönsuojelu - ympäristövastuu - kaavoitus ja rakentaminen - metsäoikeus ja muu luonnonvaraoikeus - EU ympäristöoikeus - kansainvälinen ympäristöoikeus - ympäristöpolitiikan ohjauskeinot - energiaoikeus Kauppaoikeuden ja talouden opinnot - yritysoikeuden ja yritystalouden perusteet - kilpailu- ja yhtiöoikeus taloudellisesta näkökulmasta - oikeustaloustieteen metodologiset perusteet - luotto- ja vakuusoikeus - konkurssi ja yrityssaneeraus - ulkomaankaupan oikeuskysymyksiä - soveltava ulkomaankauppaoikeus - immateriaalioikeus - tilintarkastus- ja kirjanpito-oikeus - sopimus- ja vahingonkorvausoikeus Rikos- ja prosessioikeuden aineopinnot - rikosoikeuden yleiset opit - rikoslainsäädäntö - esitutkinta ja pakkokeinot - prosessioikeuden yleiset opit - oikeudenkäyntimenettely, ml. hallintolainkäyttö
Oikeustieteellinen maisterin tutkinto 120 op LIITE 2 HALLINTOJURISTI - hallinto-oikeuden yleiset opit - eurooppalainen hallinto-oikeus - julkisoikeudellinen päätöksenteko - julkisten palvelujen tuotanto - hallinto-oikeuden erikoistumisopinnot Tieteelliset menetelmäopinnot (15 op) - oikeusteoria I - oikeustieteiden metodiseminaari - etiikka tai yhteiskuntafilosofia tai oikeudellinen argumentaatio Valinnaiset opinnot (60 op) - pääainetta tukeva harjoittelu - monitieteiset sivuaineopinnot - muut opinnot VEROJURISTI - verotuksen teoria, verotuksen yleiset opit ja veropolitiikka - kansainvälinen verotus ja eurooppavero-oikeus - yksityishenkilöiden verokysymykset - yritysten verokysymykset - vero-oikeuden erikoistumisopinnot Tieteelliset menetelmäopinnot (15 op) - oikeusteoria I - oikeustieteiden metodiseminaari - etiikka tai yhteiskuntafilosofia tai oikeudellinen argumentaatio Valinnaiset opinnot (60 op) - pääainetta tukeva harjoittelu - monitieteiset sivuaineopinnot - muut opinnot YMPÄRISTÖJURISTI - monitieteisen ympäristöoikeuden yleiset opit - ympäristöoikeus ympäristötutkimuksena ja oikeustieteenä - ympäristöoikeuden filosofinen ja eettinen perusta - ympäristöoikeuden kenttäkurssi Tieteelliset menetelmäopinnot (15 op) - oikeusteoria I - oikeustieteiden metodiseminaari - etiikka tai yhteiskuntafilosofia tai oikeudellinen argumentaatio Valinnaiset opinnot (60 op) - pääainetta tukeva harjoittelu - monitieteiset sivuaineopinnot - muut opinnot OIKEUSTIETEEN TUTKIJA (jos pääaine oikeusteoria ja filosofia:) - oikeustieteen oppihistoria ja tieteenteoria - normiteoria - laintulkinnan ja faktapremissien teoria - oikeusteorian dialogiluennot - klassikkolukupiiri Tieteelliset menetelmäopinnot (25 op) - oikeusteoria I ja II - oikeustieteen metodiseminaari - kaksi seuraavista: etiikka, yhteiskuntafilosofia, oikeudellinen argumentaatio, oikeusfilosofia tai tieteenfilosofia Valinnaiset opinnot (50 op) INTERNATIONAL BUSINESS LAW Graduate Studies In International Business Law (35 cr) - WTO Law - EC Tax Law - State Aids under EC Law - Advanced Course of Competition Law - International Labour Law - International Financial Law - International Intellectual Property Law - International Environmental and Energy Law Graduate Studies In Legal Theory (15 cr) - Comparative Law - Advanced Course of Law and Economics - Advanced Course of Organization Theory - Graduate Seminar Master s Thesis (30 cr) Optional Courses (40 cr)