SÄÄNTÖKYSYMYKSET KESÄ 2012 Vastaa kysymyksiin valitsemalla Oikein/Väärin, sen mukaisesti onko esitetty väittämä oikein vai väärin. Lisää valitsemasi vastausvaihtoehdon jälkeen se sääntökohta johon vastauksesi perustat esim: SK 105 a, (sääntökirja 105 a kohta) tai CB 200 A 1 (Ohjekirja= Casebook 200 A kohta 1) tai KS 3.1. (Kilpailusäännöt 3.1.). Erotuomarialuetta koskevat kysymykset ovat ns. avoimia kysymyksiä. SJL:n Tuomarin Toimintaohjekäsikirjan kysymyksiin vastaat valitsemalla annetuista vaihtoehdoista oikean vaihtoehdon. LOPUKSI SYÖTÄ VASTAUKSESI TÄTÄ LINKKIÄ KÄYTTÄEN: http://www.webropolsurveys.com/s/f11dc5c208fb8cd9.par 1. Vastaaja 2. Alue 3. Kerho 4. Pelin käydessä tai joukkueen ottaman aikalisän aikana ei saa soittaa musiikkia. 5. Vaikka joukkueeseen rekisteröityä pelaajaa ei ole merkitty viralliseen pöytäkirjaan, hän saa osallistua ottelua edeltävään lämmittelyjaksoon sillä edellytyksellä, että hän olisi ottelussa edustuskelpoinen. 6. Kaikki suojukset käsineitä, pääsuojaa tai maalivahdin säärisuojia lukuun ottamatta on pidettävä kokonaan peliasun alla. 7. Jos maalivahti rangaistuslaukauksen aikana poistaa kypäränsä ja/tai kasvosuojuksensa aiheuttaakseen pelikatkon, ei-rikkoneen joukkueen hyväksi tuomitaan maali. 8. Jos maalivahdin kypärä tai kokokasvosuojus irtoaa pelin käydessä ja ennen kuin erotuomari katkaisee pelin, kiekko menee maaliin, maalia ei hyväksytä. 9. Pelipaita on pidettävä housujen ulkopuolella. 10. Maalivahdin varusteiden mittaukset suoritetaan erotuomarialueella tai olosuhteiden mukaisesti toimenpiteeseen soveltuvassa paikassa. 11. Maalin jälkeen ei voi esittää vastustajan mailan mittauspyyntöä.
12. Jos pitkän tehnyt joukkue yrittää vaihtaa pelaajia ja päätuomari on jo varoittanut joukkuetta, tuomitaan rikkoneelle pelaajalle pieni rangaistus. 13. Rangaistu loukkaantunut pelaaja, jonka sijainen on rangaistuspenkillä, ei saa pelata ennen kuin hänen rangaistusaikansa on päättynyt. 14. Jos maalivahti on loukkaantunut ja hän menee pelaajapenkille, hänet täytyy vaihtaa. Jos hän samassa yhteydessä yrittää palata peliin, hänelle tuomitaan pieni rangaistus. 15. Kumpikin joukkue voi käyttää aikalisänsä saman pelikatkon aikana. 16. Kumpi tahansa joukkue voi pyytää aikalisän sen jälkeen kun aloittava pelaaja on poistettu aloituksesta. 17. Jos kiekko menee sääntöjen vastaisesti maaliin kimmoten puolustusalueella olevasta erotuomarista, suoritetaan seuraava aloitus puolueettoman alueen aloituspisteestä. 18. Maalivahti voi toimia aloittavana aloituksessa, kun aloitus suoritetaan hänen joukkueensa omalta kenttäpuoliskolta. 19. Hyökkäävän joukkueen pelaajalle tuomitaan rangaistus hyökkäysalueellaan, ja tämän seurauksena seuraava aloitus on määrä suorittaa toisesta rikkoneen joukkueen puolustusalueen aloituspisteestä. Kuitenkin, ennen kuin peliä jatketaan, puolustavan joukkueen pelaaja syyllistyy rikkeeseen ja hänelle tuomitaan rangaistus. Seuraava aloitus suoritetaan lähimmästä alkuperäisen rangaistuksen saaneen joukkueen puolustusalueen aloituspisteestä. 20. Hyökkäävän joukkueen pelaajalle tuomitaan hyökkäysalueellaan käytösrangaistus. Seuraava aloitus suoritetaan lähimmästä rikkoneen pelaajan joukkueen puolustusalueen aloituspisteestä. 21. Aloittaja ei saa pyörähtää aloituksessa ja pelata kiekkoa jaloillaan. Kuitenkin, jos aloittaja pelaa kiekkoa ensin mailallaan ja kun kiekko on vapaana, hän voi jaloilla pelata kiekkoa taaksepäin. 22. Puolustavan joukkueen pelaaja laukaisee kiekon puolustussiniviivan ylitse. Kiekko kimpoaa sitten hänen puolueettomalla alueella olevasta kanssapelaajastaan takaisin puolustusalueelle. Vastajoukkueen pelaaja on yhä hyökkäysalueellaan. Tilanne tulkitaan paitsioksi. 23. Jos hyökkäysalueelta pois tuleva pelaaja tahallisesti pelaa kiekkoa tai taklaa kiekkoa kuljettavaa pelaajaa, paitsio tulkitaan tahalliseksi.
24. Siirretyn paitsiotilanteen aikana puolustavan joukkueen pelaaja laukaisee kiekon puolustusalueeltaan suoraan suojalasin yli pelialueen ulkopuolelle, seuraava aloitus suoritetaan lähinnä laukaisukohtaa olevasta puolustavan joukkueen puolustusalueen aloituspisteestä ja kiekon laukaisseelle pelaajalle tuomitaan pieni rangaistus pelin viivyttämisestä. 25. Etulinjatuomarin vastuulla on aina päättää, voiko puolustavan joukkueen pelaaja pelata kiekkoa vai ei, ts. syntyykö tilanteesta lopulta pitkä vai ei. 26. Hyökkäävän joukkueen pelaaja ohjaa kiekon luistimella maaliin. Maalia ei hyväksytä. 27. Hyökkäävän joukkueen pelaaja lyö tahallaan kiekkoa kädellään. Kiekko kimpoaa vastustajan maalivahdista toiselle hyökkäävän joukkueen pelaajalle, joka laukaisee kiekon maaliin. Maalia ei hyväksytä. 28. Maalia ei hyväksytä, jos hyökkäävän joukkueen pelaaja millään tavoin vahingossa tai muutoin - koskettaa maalivahtia silloin, kun maalivahti on maalialueensa ulkopuolella ja maali syntyy. 29. Maalia ei hyväksytä, jos puolustavan joukkueen pelaaja lyö kiekon korkealla mailalla omaan maaliin. 30. A6 2+5+PRK 4.00 B A9 2min 9.10 Maali 9.15 Kenen rangaistus päättyy maalista? Väite: A6:n sijaiskärsijä palaa jäälle 9.15, koska A6:n pieni rangaistus on ensimmäinen kärsittävistä pienistä rangaistuksista. 31. A15 2min 3.00 A23 2min 4.00 B 12 2min 3.30 B3 (S) Maali 4.30 Miten jatketaan? Väite: 3:4, B3 siirrettyä rangaistusta ei tuomita. B12 rangaistus ei tee joukkueesta vajaalukuista.
32. Maalivahdille on tulossa siirrettynä pieni rangaistus ja pelin katkaisun jälkeen maalivahdille tuomitaan toinen pieni rangaistus. Väite: Yksi pelin katkaisuhetkellä jäällä ollut pelaaja kärsii molemmat maalivahdille tuomitut rangaistukset 33. A6 2min 3.00 A9 2min 3.15 B12 2+10min 3.15 Miten jatketaan ajassa 3.15 ja tarvitaanko sijaisia? Väite: Ajassa 3.15 jatketaan 4-5 ja ei sijaisia 34. A-joukkueelle tulossa siirretty rangaistus, B-joukkue on vaihtanut maalivahdin ylimääräiseen kenttäpelaajaan. B 9 ampuu kiekon, joka osuu keskiviivan takana olevan A- joukkueen pelaajaan ja kimpoaa tästä B-joukkueen tyhjään maaliin. Maali hyväksytään ja siirretty rangaistus tuomitaan. 35. Pelaaja lyö vastustajaa mailan päällä ja pelaaja loukkaantuu. Rikkoneelle pelaajalle tuomitaan 5+PRK tai OR 36. Pelaajalle, joka aloittaa nyrkkitappelun, tuomitaan erotuomarin harkinnan mukaan joko 5+PRK tai OR. 37. Joukkueen pelaajalle, joka osallistuu kiistaan tai nyrkkitappeluun kenttäpelaajan, maalivahdin tai joukkueen toimihenkilön kanssa ja joka on jäällä tai jään ulkopuolella, tuomitaan erotuomarin harkinnan mukaan PRK tai OR. 38. Pelaaja yrittää keihästää vastustajaa. Tuomitaan 2+10min. 39. Pelaaja taklaa kyynärpäällä vastustajaa päähän. Pelaaja loukkaantuu. Tuomitaan 5+PRK tai OR. 40. Maalivahdille, joka kilpikäsineellään lyö vastustajaa pään, niskan tai kasvojen alueelle, tuomitaan OR. 41. Joukkue A pelaa ilman maalivahtia. Kiekko menee vaihtoaitioiden puolella laitaa pitkin kohti päätyä. Aitiossa oleva joukkue B:n pelaaja pysäyttää mailalla kiekon liikkumisen keskialueella. Tuomitaan B:n pelaajalle 2min. estämisestä 42. Pelaaja potkaisee maalin edessä makaavaa pelaajaa vatsaan. Pelaaja ei loukkaannu. Pelaajalle tuomitaan 5+PRK.
43. Pelaaja, joka heilauttaa mailaansa vastustajaa kohti kiistan aikana, tuomitaan erotuomarin harkinnan mukaan 2min. 44. A joukkueen pelaaja on läpiajotilanteessa, pelaaja kampitetaan takaa nurin keskialueella. B joukkue on ottanut maalivahdin pois kentältä. A joukkueen pelaajalle tuomitaan RL. 45. Joukkueen pelaajalle, joka ollessaan poissa jäältä estää millä tavoin tahansa ottelun tuomariston työskentelyä, tuomitaan käytösrangaistus. 46. Pelaajalle, joka vastustaa tai väittelee kenen tahansa tuomariston jäsenen päätöksestä pelin aikana, tuomitaan käytösrangaistus. 47. Jos pelaaja jatkaa sellaista käytöstä, josta hänelle aikaisemmin on tuomittu käytösrangaistus, hänelle tuomitaan ottelurangaistus. 48. Pelaajalle, joka näyttää rivoja eleitä jäällä tai missä tahansa kentän alueella ennen ottelua, ottelun aikana tai ottelun jälkeen kenelle tahansa ottelun tuomariston jäsenelle tai henkilölle, tuomitaan ottelurangaistus. 49. Jos tunnistettava, jäältä poissa oleva pelaaja heittää mailan tai minkä tahansa muun esineen joukkueen pelaajapenkiltä tai rangaistusaitiosta pelialueelle, hänelle tuomitaan pieni rangaistus + automaattinen pelirangaistus. 50. Jos kuka tahansa joukkueen toimihenkilö lyö laitaa mailalla tai muulla esineellä tahansa milloin tahansa, hänelle tuomitaan käytösrangaistus. 51. Jos tunnistettava joukkueen toimihenkilö heittää mailan tai minkä tahansa muun esineen pelaajapenkiltä jäälle, tuomitaan joukkuerangaistus 52. Kenelle tahansa pelaajalle tai maalivahdille, joka pitää tai pelaa kiekkoa laitaa vasten mailallaan, luistimin tai vartalollaan pyrkien saamaan aikaan pelikatkon, ellei vastustajan pelaaja häntä taklaa, tuomitaan pieni rangaistus. 53. Jos maalivahti tai kenttäpelaaja tahallisesti siirtää maalin tilanteessa, jossa vastustajan pelaajalla on kiekko hallussaan, eikä hänellä ole vastusta itsensä ja vastustajan maalivahdin välillä, ja hänellä on kohtuullinen maalintekotilaisuus, ei-rikkoneen joukkueen hyväksi tuomitaan rangaistuslaukaus.
54. Kun erotuomari on poistanut pelaajan aloituksesta ja toinen saman joukkueen pelaaja samassa aloituksessa viivyttelee aloitukseen tuloa erotuomarin varoituksen jälkeen, hänelle tuomitaan pieni rangaistus. 55. Kenttäpelaaja tai maalivahti, joka käyttää mitä tahansa ei hyväksyttyä varustetta, poistetaan jäältä ja erotuomari varoittaa hänen joukkuettaan. Jos varoitetun joukkueen kuka tahansa pelaaja syyllistyy jatkossa mihin tahansa sääntöjen vastaiseen tai vaaralliseen varusteeseen liittyvään rikkeeseen, rikkoneelle kenttäpelaajalle tai maalivahdille tuomitaan käytösrangaistus. 56. Kenttäpelaaja tai maalivahti, jonka maila on rikkoutunut, ei saa vastaanottaa jäälle heitettyä mailaa, mutta saa vastaanottaa mailan jäällä olleelta joukkuetoveriltaan. 57. Jos maalivahti, menee pelikatkon aikana pelaajapenkin luokse vaihtaakseen mailaa ja sitten palaa takaisin jatkaakseen pelaamista, hänelle tuomitaan pieni rangaistus. 58. Jos puolustavan joukkueen maalivahti on vaihdettu pois jäältä kenttäpelaajaan ja puolustavan joukkueen kenttäpelaaja tahallisesti pudottautuu kiekon päälle, sulkee tai haalii kiekon vartaloaan vasten, kun kiekko on hänen joukkueensa maalialueella, erotuomarin on tuomittava ei-rikkoneen joukkueen hyväksi rangaistuslaukaus. 59. Pelaaja saa ottaa kiekon kiinni ilmasta, mutta hänen täytyy välittömästi asettaa tai pudottaa kiekko alas jäälle. Jos pelaaja ottaa kiekon kiinni ja luistelee sen kanssa joko välttääkseen taklauksen tai saavuttaakseen edun vastustajaan nähden, hänelle tuomitaan pieni rangaistus. 60. Jos puolustavan joukkueen kenttäpelaaja nostaa kiekon jäästä kädellään maalialueellaan, erotuomarin on tuomittava ei-rikkoneen joukkueen hyväksi rangaistuslaukaus. 61. Jos pelaaja sääntöjen vastaisesti palaa peliin omalta pelaajapenkiltään tai rangaistusaitiosta oman tai rangaistusaition valvojan virheen takia, kaikki hänen joukkueensa sinä aikana tekemät maalit, jolloin hän oli sääntöjen vastaisesti jäällä, hylätään, mutta kaikki rangaistukset, jotka on tuomittu jommallekummalle joukkueelle, on kärsittävä tavallisina rangaistuksina. 62. Rangaistulle pelaajalle, joka on jo mennyt rangaistusaitioon, ja joka lähtee ennen rangaistuksensa päättymistä rangaistusaitiosta tarkoituksenaan vastustaa tuomariston tekemää päätöstä, tuomitaan pieni rangaistus. 63. Joukkueen toimihenkilölle, joka menee jäälle minkä tahansa erän aikana ilman erotuomarin lupa, tuomitaan käytösrangaistus.
64. Kun molemmat joukkueet ovat jo jäällä ja toinen joukkue jostakin syystä kieltäytyy pelaamasta erotuomarin niin vaatiessa, erotuomarin tulee varoittaa kapteenia ja antaa kieltäytyneelle joukkueelle 30 sekuntia aikaa, joiden kuluessa peli on aloitettava tai sitä on jatkettava. Jos tämän ajan päätyttyä joukkue edelleen kieltäytyy pelaamasta, erotuomarin on tuomittava kieltäytyvälle joukkueelle joukkuerangaistus. 65. Jos joukkue, joka ei ole jäällä ja jota erotuomari kapteenin, joukkueenjohtajan tai valmentajan välityksellä on kehottanut menemään jäälle ja aloittamaan pellin, ei noudata erotuomarin kehotusta, erotuomarin on annettava kyseiselle joukkueelle kaksi minuuttia aikaa noudattaa kehotusta. Jos joukkue jatkaa peliä näiden kahden minuutin kuluessa, rikkoneelle joukkueelle tuomitaan joukkuerangaistus. 66. Kenttäpelaajalle tai maalivahdille, joka heittää mailansa tais sen osan pelialueen ulkopuolelle, tuomitaan pieni rangaistus. 67. Jäällä tai pelaajapenkillä olevalle kenttäpelaajalle tai maalivahdille tai joukkueen toimihenkilölle, joka laukaisee tai heittää mailan tai osan siitä tai minkä tahansa muun esineen tai ohjaa (millä tahansa vartalonsa osalla) mailan tai osan siitä tai minkä tahansa muun esineen hänen omalla hyökkäysalueellaan tai puolueettomalla alueella olevan kiekon tai kiekkoa kuljettavan pelaajan suuntaan, tuomitaan pieni rangaistus tai joukkuerangaistus. 68. Jos oman puolustusalueensa ulkopuolella olevaa kiekollista pelaajaa, jolla ei ole muuta vastustajaa kuin maalivahti ohitettavanaan, estää puolustavan joukkueen kuka tahansa jäsen (toimihenkilöt mukaan lukien) heittämällä tai laukaisemalla mailan tai sen osan tai minkä muun esineen tahansa tai ohjaamalla (millä tahansa vartalonsa osalla) mailan tai sen osan tai minkä muun esineen tahansa, ei-rikkoneen joukkueen hyväksi tuomitaan rangaistuslaukaus. 69. Jos jäällä tai pelaajapenkillä ollut kapteeni tai varakapteeni tulee valittamaan rangaistuksesta, hänelle tuomitaan pieni rangaistus. 70. Jos ottelun kahden viimeisen minuutin tai jatkoajan aikana joukkue syyllistyy tahalliseen väärään vaihtoon (liian monta pelaajaa jäällä), ei-rikkoneen joukkueen hyväksi tuomitaan rangaistuslaukaus. 71. Pelaajalle, joka erotuomarin tulkinnan mukaan räikeästi jäljittelee kaatumista, reaktiota tai teeskentelee loukkaantumista hankkiakseen toiminnallaan vastapelaajalle rangaistuksen, tuomitaan käytösrangaistus. 72. Jos maalivahti menee pelaajapenkkinsä luo pelikatkon aikana, ellei kysymyksessä ole maalivahdin vaihto tai aikalisä, hänen joukkueelleen tuomitaan joukkuerangaistus.
73. Maalivahtia ei saa taklata sillä perusteella, että hän on maalialueen ulkopuolella. Kaikissa tilanteissa, joissa vastustaja tarpeettomasti koskettaa maalivahtia, pelaajaa rangaistaan. Tahaton kontaktia maalivahtiin sallitaan, kun maalivahti pelaa kiekkoa maalialueen ulkopuolella ja kontaktin tehnyt pelaaja yrittää kohtuudella välttää tarpeetonta kontaktia. 74. Pöytäkirjasta unohtuneen edustuskelpoisen pelaajan nimen voi lisätä pöytäkirjaan ottelun kestäessä erotuomarin vahvistuksella. Erotuomarin on tehtävä lisäyksestä raportti sarjan järjestäjälle. 75. Kotijoukkue aloittaa voittomaalikilpailun 76. Voittomaalikilpailussa kumpikin joukkue voi vaihtaa maalivahtia jokaisen laukauksen jälkeen. 77. Sääntöjen vaatimat erotuomariraportit on oltava sarjan järjestäjän käsiteltävänä ottelua seuraavana arkipäivänä kaikissa SJL:n järjestämissä sarjoissa. 78. Jos jatkoajalla joukkueelle tuomitaan kahden pelaajan vajaalukuisuus, saa ei-rikkonut joukkue asettaa viidennen pelaajan kentälle, eli pelataan 5 pelaajalla 3 vastaan (= 5-3). 79. Mistä Erotuomarialueelta löytyy kauden tuomitsemislinja? (Mitä otsikoita pitää klikata) 80. Miten löydät Erotuomarialueelta raporttien oikean toimitusosoitteen? (Mitä otsikoita pitää klikata) 81. Mistä Erotuomarialueelta löytyy ohjeet oikeanlaisen laskun tekemiseen SJL:n sarjoista? (Mitä otsikoita pitää klikata) 82. Mistä Erotuomarialueelta löytyy ohjeet oikeanlaisen raportin kirjoittamiseen? (Mitä otsikoita pitää klikata) 83. Mistä Erotuomarialueelta löytyy kesäkysymyksiin vapaaehtoisia lisäkysymyksiä? (Mitä otsikoita pitää klikata)
84. Mistä Erotuomarialueelta löytyvät kootusti kaikki kesän ja syksyn koulutustilaisuuksien jälkeen tulleet muutokset eri ohjeistuksissa, säännöissä tai linjauksissa. (Mitä otsikoita pitää klikata) 85. Miten löydät Erotuomarialueelta tietoa erotuomarikortin saamisesta? (Mitä otsikoita pitää klikata) 86. Mistä Erotuomarialueelta löydät erotuomariraporttilomakkeen? (Mitä otsikoita pitää klikata) 87. Miten löydät Erotuomarialueelta erotuomariorganisaation yhteystiedot ja tehtäväkuvaukset? (Mitä otsikoita pitää klikata) 88. Mistä Erotuomarialueelta löydät tietoa koulutusturnauksista? (Mitä otsikoita pitää klikata) KYSYMYKSIÄ EROTUOMARIN TOIMINTAOHJEKÄSIKIRJASTA (Löytyy Erotuomarialueelta verkosta): 89. Pitkällä aikavälillä yksittäisen tuomarin luotettavuutta arvioidaan kokonaisuutena, jossa korostuvat tuomarin ominaisuudet,, tausta ja motiivit a) taidot b) sääntötuntemus c) kyvyt 90. Tuomaritoiminnan tavoite on huolehtimalla turvallisuuden, lajinomaisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta a) palvella peliä b) johtaa peliä c) rangaista pelaajia 91. Tuomareiden suorituksen pitää kuitenkin kestää jälkikäteen tarkastelu siitä, onko tuomari tehnyt voitavansa. a) pelaajien kurissa pitämiseksi b) turvallisuuden lisäämiseksi c) valmentajan opastamisessa sääntöasioissa 92. Hyvä tuomari kykenee havainnoimaan ja ymmärtämään pelin muiden osapuolten näkemyksen ilman häiritsevää vaikutusta suoritukseen ja pelin palvelemiseen. a) itsestään b) sääntöjen tulkinnasta c) oikeudenmukaisuudesta 93. Vaikka jääkiekkotuomarin tehtävä käytännössä sisältääkin paljon valtaa ja vapautta sääntöjen tulkitsemiseen, on tuomarin kaikkien ratkaisuiden perustuttava. a) sääntökirjaan b) omaan harkintaan c) paikallisiin tapoihin
94. Tuomarilta vaadittava luistelutaito on suoraan verrannollinen. a) pelaajien luistelutaitoon b) muiden tuomareiden luistelutaitoon c) kykyihin väistellä pelaajia 95. Tuomarin urheilullisuuden vähimmäisvaatimus on se, että hänen on kyettävä liikkumaan pelin mukaisesti säilyttäen aina. Tuomari tarvitsee myös ajoittain voimaa ja nopeutta esim. kiistatilanteiden hoitamisessa. Urheilullisuus on lisäksi tärkeä osa tuomarin olemusta. a) fyysisen koskemattomuuden b) kyvyn tehdä päätöksiä c) pitkän etäisyyden peliin 96. Hyvä pelaajien ja valmentajien kanssa helpottaa vaikeiden tilanteiden käsittelyä. a) etäisyys b) jatkuva keskustelu c) vuorovaikutus 97. tarkoittaa pelin teknisen, taktisen ja tunteen (pelin henki)muodostaman kokonaisuuden ymmärtämistä. a) Pelisilmä b) Pelikäsitys c) Sääntötuntemus 98. Saapuessaan jäähallille tuomarin on hyvä muistaa. a) tervehtiä muita pelin osapuolia ja käyttäytyä ystävällisesti b) siirtyä mahdollisimman nopeasti tuomarikoppiin c) välttää kontakteja joukkueisiin 99. Suoriutuakseen hyvin tehtävästään, pää- ja linjatuomareiden on toimittava. a) yksilöinä b) omassa tehtävässään c) joukkueena 100. Tuomaritoiminnan luotettavuutta arvioidaan yksittäisessä tilanteessa usein sillä, millaisia ratkaisuita ja kuinka uskottavasti tuomari tekee erityisesti pelin. a) kriittisillä hetkillä b) alkuvaiheilla c) ollessa katkolla 101. Hyvä auttaa monipuolisesti ottelun johtamisessa. a) luistelu b) valvonta c) mieli 102. vaikuttaa tuomarin kykyyn tehdä hyviä ratkaisuita, mahdollisuuteen valvoa sekä mahdollisuuteen viestiä tehokkaasti. a) Sääntötuntemus b) Paikallaan seisominen c) Sijoittuminen 103. Teen parhaani jokaisessa ottelussa riippumatta turvallisuuden, lajinomaisuuden ja oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. a) sarjatasosta b) olosuhteista c) palkkiosta