LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 6/2015

1 LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 6/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta Annettu julkipanon jälkeen 1.12.2015 Kokouspäivämäärä 24.11.2015 112 LIITE 1 ASIA Eläinsuojan ympäristölupahakemus HAKIJA Markus ja Mirja Turunen Kylätie 12 81560 VUONISJÄRVI Liike- ja yhteisötunnus 1946524-6 Yhteyshenkilö: Markus Turunen, p. 040 7723974 LAITOS Eläinsuoja; lypsykarjanavetta Lieksa, Vuonislahti, Luodeniemi 422-432-5-20 Kylätie 12 81560 VUONISJÄRVI KIINTEISTÖN OMISTAJA/HALTIJA Markus Turunen LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 27 ja lain liite 1 taulukko 2 kohta 11 a. Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 lypsylehmälle. Kyseessä on olemassa olevan eläinsuojan laajennus. Lupahakemuksen käsittely kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristönsuojelulain 34 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n 1 momentin kohdan 10 a perusteella. Kunta käsittelee eläinsuojan ympäristöluvan, kun lypsylehmien määrä on vähintään 50 ja alle 150. HAKEMUKSEN VIREILLE TULO Hakemus on tullut vireille 24.9.2015. TOIMINTAAN LIITTYVÄT LUVAT JA SOPIMUKSET Lieksan rakennus- ja ympäristölautakunnan 22.9.2008 myöntämä ympäristölupa eläinsuojalle. Rakennusluvat: lypsykarjanavetan ja lietesäiliön rakennuslupa 17.4.2008 hiehokasvattamon rakennuslupa 28.2.2013 AIV-siilo ja kuivalantalan laajennus 28.2.2013 Luvan hakijalla on pellonvuokrasopimuksia yhteensä 26,75 hehtaarin peltoalasta. KAAVOITUSTILANNE

2 Haja-asutusalueen osayleiskaavassa alue on maa- ja metsätalousaluetta (MT). ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Vuonisjärvellä. Tilakeskuksen ympäristö on viljeltyä peltoa ja talousmetsää. Eläinsuojista on matkaa Vuonisjärveen noin 390 m. Lantaloista on matkaa järven rantaan noin 245-280 m. Lähimpään asuinrakennukseen on matkaa eläinsuojasta ja lähimmästä lantalasta noin 200 m. Tämä asuinrakennus on luvan hakijan omistamalla tilalla ja samalla tilalla kuin eläinsuojakin. Lähin naapuriasuinrakennus on noin 450 m päässä lähimmästä eläinsuojasta. Lähin vapaa-ajan käytössä oleva rakennus on noin 230 m päässä eläinsuojasta. Lannan levitykseen käytettävät pellot ovat tilakeskuksen ympärillä ja enimmillään noin 3 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta Eläinsuoja ja pellot eivät ole pohjavesialueella. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tilalla tuotetaan laajennuksen jälkeen maitoa 1,2 Mkg ja lihaa 12 000 kg vuodessa. Tilakeskuksessa on lypsykarjalle vuonna 2009 valmistunut pihattonavetta, jossa tulee olemaan muutostöiden jälkeen tilat 130:lle lehmälle. Toiminta laajenee nykyisestä yhden lypsyrobotin navetasta kahteen lypsyrobottiin. Pihatossa on lietelantajärjestelmä. Navettaan tehdään poikimakarsina, jossa on kestokuivikepohja. Lanta tyhjennetään keväisin suoraan pellolle. Vuonna 2007 valmistunut kylmä hiehokasvattamo otetaan uudelleen käyttöön ja sinne sijoitetaan hiehot, joita on noin 30 kpl. Kasvattamossa on kestokuivikepohja, joka tyhjennetään keväisin suoraan pellolle. Vuonna 2015 remontoituun vanhaan parsinavettaan sijoitetaan nuorkarja. Eläinten määrä rakennuksessa on noin 40 kpl. Navetassa on kestokuivikepohja. Lanta varastoidaan tarvittaessa kuivalantalaan. Virtsa erotellaan lattiakaivojen kautta olemassa oleviin navetan alla oleviin virtsasäiliöihin. Lantavarastot ja säilörehun varastointi Tilalla on olemassa olevat 750 m3:n betoninen lietesäiliö ja 2300 m3:n kumikermiallas. Betoninen lietesäiliö on peruskorjattu vuonna 2011. Kumikermi-altaan kumikalvo on vaihdettu vuonna 2012. Lietekuilujen tilavuus on 100 m3. Tilalle rakennetaan uusi 2500 m3:n kumikermiallas. Uusi allas on tarkoitus rakentaa keväällä 2016. Uusi allas mukaan luettuna lietteen varastointitilavuus on kaikkiaan 5650 m3. Kaikki lietesäiliöt/altaat ovat kattamattomia. Vanhan parsinavetan (hiehot ja nuorkarja) vieressä on 384 m 3 :n betoninen kuivalantala.

3 Lantavarastoina toimivat lypsykarjanavetan poikimakarsinan 115 m 2 :n kuivikepohja ja kylmän hiehokasvattamon ja entisen navetan kuivikepohjat. Kuivikkeina käytetään olkea, ruokohelpiä ja turvetta. Laidunnus Hiehojen ja nuorkarjan eläinsuojan alla on entiset 150 m3:n ja 200 m3:n virtsakaivot. Esikuivattua säilörehua varastoidaan 2000 tonnia laakasiilossa, 1500 tonnia aumassa ja 195 tonnia pyöröpaaleissa. Laakasiilon ja auman puristenesteet johdetaan lietesäiliöön. Auman pohja on asfalttia. Vaihtuva auman paikka on maapohjalla kuivalantalan vieressä. Puristenesteet voidaan tästäkin ottaa talteen. Kaikki yli 3 kk ikäiset hiehot ja ummessa olevat lehmät laidunnetaan 6 kk vuodessa navetoiden ympärillä olevilla niityillä ja metsälaitumilla sekä Vuonisjärven rannassa olevalla perinnebiotooppialueella. Laidunalaa on 18 ha. Laitumella oleville eläimille johdetaan juomavesi kaivosta juoma-astioihin ja siirrettäviin juomakontteihin. Vedenhankinta, maitohuonevedet ja eläinsuojien muut pesuvedet ja WC-vedet Tilalla on oma porakaivo. Laajennuksen myötä tehdään toinen porakaivo. Veden kulutus on 20 m3 vuorokaudessa. Maitohuoneen jätevesiä muodostuu 300 m3 vuodessa ja ne johdetaan lietesäiliöön. Lypsykarjarakennuksessa olevan vesikäymälän vedet johdetaan myös lietesäiliöön. Muissa eläinsuojissa ei ole vesikäymälää. Lannan, virtsan ja puristenesteen levitys pelloille Tilalla muodostuva lanta käytetään lannoitteena omilla ja vuokrapelloilla. Lannan levitykseen on käytettävissä peltoa 111,26 ha, josta omaa peltoa on 84,51 ha ja vuokrapeltoa 26,75 ha. Lannasta 10 % levitetään toukokuussa, 80 % kesällä ja 10 % syksyllä. Lietelanta, virtsa ja puristeneste levitetään multaavalla kalustolla ja kuivalanta levitetään tarkkuuslevittimellä. Lietteen (virtsa ja puristeneste mukaan luettuna) levityksestä vastaa urakoitsija. Polttoaine- ja öljysäiliöt, kasvinsuojeluaineiden, kemikaalien ja lannoitteiden varastointi Tilalla on 2 kpl 3 m3:n vuonna 2010 hankittua polttoainesäiliötä, jotka ovat valuma-altaalla varustetussa katoksessa. Muita öljytuotteita varastoidaan katoksessa 1000 litraa. Kasvinsuojeluaineet ostetaan keväisin ja käytetään heti, joten niille ei ole varastointitarvetta. Lypsykoneen pesuaineet säilytetään navetassa 200 litran tynnyreissä. AIV-happoa säilytetään 1m 3 :n muovikonteissa varastossa. Kerralla varastoitava määrä on noin 8 m3. Lannoitteet säilytetään maapohjalla kuormalavojen päällä pressuilla peitettynä. Jätehuolto Tila kuuluu järjestetyn jätehuollon piiriin. Kuolleet eläimet, n. 5 kpl/vuosi toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Muoveja kertyy 5 tonnia vuodessa, ne toimitetaan

4 Ekokem Oy:lle. Vaaralliset jätteet, kuten öljynsuodattimet ja loisteputket toimitetaan Jätekukko Oy:n vaarallisten jätteiden keräykseen. Metalliromu toimitetaan Kuusakoski Oy:lle. Pilaantunut rehu varastoidaan kuivalantalassa ja tilapäisesti aumassa pellolla, josta se levitetään peltoon. Tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä Maito haetaan tilata joka toinen päivä. Tavaran kuljetuksia, kuten esimerkiksi rehut, on noin kerran kuukaudessa. Säilörehun korjuu ja lietteen levitys kestää noin 3 viikkoa vuodessa, jolloin traktoriliikenne on jatkuvaa. Tuotantorakennuksille on tehty vuonna 2009 oma liittymä raskasta liikennettä varten. Arvio ympäristövaikutuksista Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle 2015-2020. Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille sisältävät tavanomaisia riskejä. Eläinsuojien pohjarakenteiden, lanta- ja rehuvarastojen hyvä kunto ehkäisevät suoria päästöjä ympäristöön. Kaikki eläinsuojan toiminnassa syntyvät jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Maatalouden ilmapäästöt ovat pääasiassa ammoniakkia, jota haihtuu karjanlannasta lannankäsittelyn kaikissa vaiheissa. Kotieläintaloudesta voi päästä ilmaan myös muita tilapäisiä hajuhaittoja aiheuttavia kaasuja, kuten esimerkiksi rikkivetyä. Maataloudessa syntyy lisäksi ilmaston lämpenemistä voimistavia kaasuja, kuten metaania, dityppioksidia ja hiilidioksidia. Metaania syntyy etenkin märehtijöiden ruoansulatuksessa ja jonkin verran myös lannan käsittelyssä. Lietteen levityksessä käytetään multaavaa kalustoa. Virtsa levitetään lietteen seassa. Multaavan kaluston käyttö vähentää hajuhaittoja. Kumikermilietesäiliöt täytetään altapäin, jolloin lietteen pinnan kuorettuminen vähentää hajuhaittoja. Tällä hetkellä liete pumpataan olemassa olevaan 750 m 3 :n säiliöön päältäpäin. Tämänkin säiliön altapäin täyttöön on varauduttu, putket ovat jo valmiina. Toimintaa liittyvät riskit ja toimet häiriötilanteissa Toimintaan liittyvät riskit ovat normaaleja maatalouteen kuuluvia riskejä. Tilalla on pelastussuunnitelma. Lietesäiliöiden rikkoutumiseen on varauduttu järjestämällä pumppu, jolla saadaan siirrettyä lietteet ehjään säiliöön. Polttoainesäiliöt ja öljyastiat ovat katetussa valuma-altaallisessa varastossa. Imeytysturvetta on tarvittaessa käytettävissä runsaasti. Polttoainesäiliöt on uusittu vuonna 2010. Liete- ja polttoainesäiliöiden kuntoa tarkkaillaan päivittäin muiden töiden ohessa. Säiliöt ovat tuotantorakennusten läheisyydessä. Sähkökatkojen varalta tilalla on automaattiagregaatti. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen

5 Lietteen levityksessä käytetään multaavaa kalustoa. Virtsa levitetään lietteen mukana. Kuivalanta levitetään tarkkuuslevittimellä. Hakijan mukaan lantaloiden kattaminen ei ole tarpeen. Lannan väkevyys pysyy kohtuullisena sadevesien ansiosta. Lehmien ruokinta suunnitellaan optimaaliseksi huomioiden eläinten terveys ja tuotantokyky. Näin menetellen ravinteita ei mene hukkaan lannan mukana. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Kuulutus Lieksan kaupungin ilmoitustaululla 1.- 30.10.2015 sekä 3.10.2015 Lieksan Lehdessä. Hakemuksen vireillä olosta on ilmoitettu kirjeellä naapurikiinteistöjen omistajille. Lausunnot Terveydensuojeluviranomainen/terveystarkastaja Pertti Hippinen: Terveysvalvonnalla ei huomauttamista ympäristölupahakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia ja mielipiteitä ei ole esitetty. Neuvottelut ja tarkastukset Ympäristönsuojelutarkastaja teki ympäristölupapäätöksen valmisteluun liittyvän tarkastuksen tilalla 10.11.2015. Tarkastuksen yhteydessä hakemuksen tietoja täydennettiin. ASIAN RATKAISU Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksessa esitetylle eläinsuojalle. Toiminnassa on noudatettava hakemuksessa esitetyn lisäksi jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Tämä lupa korvaa rakennus- ja ympäristölautakunnan 22.9.2008 myöntämän ympäristöluvan. Lupamääräykset 1. Eläinsuojiin saa sijoittaa enintään hakemuksessa ilmoitetut eläinmäärät. Nautojen ikäjakaumaa voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotto ei ylitä hakemuksessa esitettyjen eläinmäärien lannantuottoa. 2. Eläinsuojien pohja-, lietekuilu- ja lantalarakenteiden ja lannan siirtoon tarkoitettujen rakenteiden sekä säilörehuvarastojen on oltava sellaisia, että ne estävät lannan, virtsan ja puristenesteen joutumisen maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Lantavarastoihin tulee mahtua 12 kuukauden aikana kertynyt lanta. Hakemuksen mukaisilla eläinmäärillä lietesäiliötilavuutta on oltava vähintään 3315 m3. Lisäksi kattamattomiin lietesäiliöihin johdettaville maitohuoneen pesuvesille, muille jätevesille, puristenesteelle ja sadevesille on varattava varastointitilavuutta. Olemassa olevan betonisen 750 m 3 :n lietesäiliön täyttö on jatkossa hoidettava altapäin.

6 Eläinsuojan WC-vedet voidaan johtaa lietesäiliöön. Suositeltavaa olisi johtaa WC-vedet ensin erilliseen kaivoon, jossa jätevesiliete voidaan tarvittaessa käsitellä vaarattomaksi esimerkiksi kalkkistabiloimalla. Hakemuksen mukaisilla eläinmäärillä kuivalantalatilavuutta on oltava vähintään 470 m3. Kestokuivikepohjat huomioidaan varastotilavuutena. 3. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain perusteellisesti ja samalla niiden kunto on tarkastettava ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lannan kuljetuksessa on huolehdittava, että lantaa ei valu yleisille teille. 4. Luvan hakijalla on oltava käytettävissä riittävästi lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden. Hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle on oltava peltoalaa vähintään 116 hehtaaria. Lannasta on tehtävä viiden vuoden välein lanta-analyysi, jossa määritetään lannan sisältämä typpi, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Jäljennökset uusista ja muutetuista peltojen vuokrasopimuksista on toimitettava Lieksan ja Nurmeksen ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lannan ja lannoitteiden levitys on tehtävä valtioneuvoston asetuksen 1250/2014 mukaisesti. 5. Eläinsuojan ja laitumien välisten kulkureittien on oltava riittävän kovapohjaisia, että ne kestävät eläinten kulkemisen laitumelle ja että mahdollinen lanta voidaan poistaa kulkuväylältä. 6. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet mukaan lukien maatalousmuovit sekä pilaantunut rehu on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 7. Jätehuollossa on noudatettava Savo-Pielisen jätelautakunnan kunnallisia yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet on toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Jos jotain hyötyjätejaetta ei voida toimittaa hyötykäyttöön kohtuullisin kustannuksin, niin jäte on toimitettava sekajätteen keräykseen. Jätteen haltijan on varmistettava, että jätteiden vastaanottajalla on lupa tai muu hyväksyntä ottaa vastaan jätteitä. 8. Vaaralliset jätteet (jäteöljyt, akut, vanhentuneet kasvinsuojeluaineet, loisteputket, raskasmetalliparistot) on toimitettava sellaiseen jätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan vaarallisia jätteitä. Erilaatuiset vaaralliset jätteet on pidettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava niin, että jätteet eivät pääse ympäristöön. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään 3 vuotta ja ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 9. Eläinjätteiden ja kuolleiden eläinten käsittelyssä on noudatettava sivutuotelakia 517/2015, maa- ja metsätalousministeriön asetusta 783/2015, sivutuoteasetusta (EY) N:o 1069/2009 ja EU:n asetusta 142/2011. 10. Polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että mahdolliset vuodot tankkauksesta voidaan kerätä talteen. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysmateriaalia polttoainevuotojen varalle.

7 11. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa tilan eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidossa on oltava seuraavat tiedot: eläinmäärät vuosittain muodostuvan lannan määrä ja lannan levitysalat sekä mahdolliset peltojen vuokrasopimusten muutokset jätteiden määrät, lajit ja toimituspaikat enintään viisi vuotta vanhat lannan analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä vahinko- ja häiriötilanteista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristö vaikutuksista sekä tehdyt toimenpiteet) Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Kirjanpito on säilytettävä vähintään 3 vuotta. 12. Mahdollisista ympäristöön vaikuttavista häiriötilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista on ilmoitettava välittömästi Lieksan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle. 13. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista tai toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin ympäristönsuojeluviranomaiselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei saa aiheutua asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioiden terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei myöskään saa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta Luvan myöntämisen yleiset perustelut Kun toimitaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, niin toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei myöskään aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta ei ole ristiriidassa luonnonsuojelulain säädösten kanssa. Eläinsuoja ja pellot sijaitsevat haja-asutusalueen osayleiskaavaan merkityllä maa- ja metsätalousalueella. Tilakeskuksen ympäristössä on peltoa ja metsää. Karjatalouden harjoittaminen alueella on tavanomaista toimintaa. Alue ei ole pohjavesialuetta. Eläinsuojien ja lietesäiliöiden etäisyys lähimpiin naapureihin on 200-250 m. Etäisyyssuositusten mukaan uusien lantaloiden tulisi sijaita vähintään 100 m:n

8 päässä naapureista eli etäisyys on riittävä. Uusi lietesäiliö rakennetaan tilakeskuksen yhteyteen, joten merkittävää muutosta nykyiseen ei tapahdu. Eläinsuojista ja lantaloista on matkaa Vuonisjärven rantaan vähimmillään noin 250 m. Etäisyyssuositusten mukaan minimietäisyys eläinsuojasta vesistöön on 100 m. Lupamääräysten perustelut (Numerot viittaavat ao. lupamääräykseen.) 1. Lupa on myönnetty hakemuksessa esitetyn mukaisena. Toiminnan laajuus (eläinmäärä) vaikuttaa lannan varastointitilavuuteen. Tästä syystä luvassa on perusteltua antaa määräys toiminnan laajuudesta. 2. Määräysten mukaisilla rakenteilla ehkäistään ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain nojalla annetun ns. nitraattiasetuksen (VNA 1250/2014) mukaan lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilojen, lantakourujen ja muiden lannan johtamiseen tarkoitettujen rakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Nitraattiasetuksen mukaan lantalan tilavuuden tulee riittää vähintään 12 kuukauden aikana kertyvälle lannalle. Lantalan vähimmäistilavuutta laskettaessa voidaan ottaa huomioon pihattojen kuivikepohjat ja samana laidunkautena laitumelle jäävä lanta. Lannan lisäksi lantaloihin pitää mahtua maitohuonevedet, muut jätevedet, sadevedet ja puristenesteet. Tilalla on käytettävissä lietteen varastotilaa hakemuksessa esitetty uusi lietesäiliö mukaan luettuna 5650 m 3. Eläinmäärän perusteella lietelantaa muodostuu 3315 m 3. Hakemuksen mukaan maitohuonevesiä muodostuu 300 m3. Kattamattomiin lietesäiliöihin kertyvän sadeveden määrän laskentaperusteena on yleisesti käytetty mitoitusta 0,3 m3/m2. Lietesäiliötilavuus on uusi rakennettava säiliö huomioiden riittävä. Kumikermilietealtaat täytetään altapäin, joten lietelannan luonnollinen kuorettuminen vähentää kasvihuonekaasujen haihtumista ja hajuhaittaa. Luvan hakijan mukaan vanhimman betonisen lietesäiliön täyttäminen altapäin on mahdollista ja siihen on varauduttu rakentamalla putkisto valmiiksi. Lietealtaiden ja säiliöiden kattamista ei ole edellytetty, koska lietelannan luonnollinen kuorettuminen voidaan tässä tapauksessa katsoa riittäväksi. Turpeen käyttö kuivikkeena edistää luonnollista kuorettumista. Lietesäiliöiden välittömässä läheisyydessä ei ole asuin- tai lomarakennuksia. Eläinsuojan vesikäymälävesien johtaminen lietesäiliöön on hyväksytty voimassa olevassa ympäristöluvassa sen aikaisen käytännön mukaisesti. WC-vesien erillinen viemäröinti edellyttäisi melko merkittäviä muutoksia olemassa oleviin rakenteisiin. Tästä syystä WC-vesien johtaminen erilliseen kaivoon on annettu suosituksena. Erillisessä kaivossa jätevesiliete voitaisiin tarvittaessa käsitellä vaarattomaksi. Ottaen huomioon WC-vesien ja lietteiden määrä suhteessa kertyvään lietelannan määrään nähden, WC-vesien johtamisesta lietesäilöön ei voi katsoa aiheutuvan merkittävää terveyshaittaa. Tilalla on käytettävissä varastotilaa kuivalannalle kestokuivikepohjat huomioiden 565 m3. Eläinmäärän perusteella tarvittava varastotila on 470 m3. Virtsalle on

9 erilliset katetut 150 m3:n ja 200 m3:n virtsakaivot. Kuivalantalatilavuutta on riittävästi. 3. Lantavarastojen perusteellinen tyhjennys varmistaa hyötytilavuuden säilymisen suunnitelmien mukaisena. Lantavarastojen säännöllinen kunnon tarkistus on tarpeen päästöjen ennalta ehkäisyn kannalta. Ympäristönsuojelulain nojalla annetun nitraattiasetuksen mukaan mm. lannan siirron aikaan ei saa tapahtua vuotoja ympäristöön. Jätelain mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle. 4. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa kaikkiaan noin 111 ha. Hakemuksen mukaiselle eläinmäärän lannalle tarvitaan peltoa vähintään 116 ha eli peltoalaa ei ole riittävästi. Lannan levitykseen käytettävä vähimmäispeltoala on määritelty Ympäristöministeriön ohjeessa 1/2010; Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje. Nitraattiasetus edellyttää lanta-analyysiä 5 vuoden välein. Lannan ja lannoitteiden levityksestä on määräykset valtioneuvoston asetuksessa 1250/2014 (nitraattiasetus) 5. Karjan kulkureittien kunnossapito ehkäisee pintavaluntaa. Kasvipeitteettömiltä kulkureiteiltä voi kulkeutua ympäristöön kiintoainetta ja sen mukana ravinteita. 6. Asianmukaisella rehujen, polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden varastoinnilla vähennetään haitallisia ympäristövaikutuksia. Maaperän ja pohjaveden pilaaminen on kiellettyä ympäristönsuojelulain 16 :n ja 17 :n perusteella. 7. Jätehuoltomääräykset koskevat myös maatiloja eläinperäisiä jätteitä ja tuottajavastuun piiriin kuuluvia jätteitä lukuun ottamatta, jos niistä on säädetty erikseen. Jätteiden lajittelu ja toimittaminen asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin perustuu jätelakiin ja kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin. Jätelaki kieltää roskaamisen. Toiminnanharjoittaja saa luovuttaa jätteet ainoastaan sellaiselle vastaanottajalle, jolla on riittävät edellytykset huolehtia jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. 8. Vaarallisten jätteiden asianmukainen käsittely on tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittaja saa luovuttaa jätteet ainoastaan sellaiselle vastaanottajalle, jolla on riittävät edellytykset huolehtia jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. 9. Eläinjätteiden asianmukainen käsittely on tarpeen sen vuoksi, että taudinaiheuttajien leviäminen ihmisiin ja eläimiin eläimistä peräisin olevien jätteiden välityksellä estetään. 10. Tankkauspaikan tiivistämisen tarkoituksena on estää maaperän ja pohjaveden pilaantuminen myös vahinkotilanteessa. Maaperän ja pohjaveden pilaaminen on kielletty ympäristönsuojelulain 16 ja 17 :n perusteella. 11. Määräys on tarpeen valvonnan ja tiedonkulun kannalta. 12. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaisille. 13. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit

10 ja varastoidut jätteet on poistettu. Määräyksellä varmistetaan tiedon kulku viranomaisille em. tilanteissa. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa olevia määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (ympäristönsuojelulaki 70 ). Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, levityksessä ja lannoitemäärissä on noudatettava valtioneuvoston asetusta eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014). SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET JA OHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-7, 27, 48-49, 51-53,58,62,70,87,94,123,134,170,172,198, 205 Ympäristönsuojelulain muutos (423/2015) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 14-15 Ympäristönsuojeluasetuksen muutos (449/2015) Jätelaki, JL (646/2011) 8, 12-13, 15, 29, 72, 118-119, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7-9, 20 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, ns. nitraattiasetus (1250/2014) Lieksan ympäristönsuojelumääräykset (3/2006) Savo-Pielisen jätelautakunnan kunnalliset yleiset jätehuoltomääräykset 1.2.2012 Ympäristöministeriön ohje 1/2010;Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje LUVAN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Hakija Tiedoksi Pohjois-Karjalan ELY-keskus Päätöksestä tiedottaminen Päätöksestä kuulutetaan Lieksan kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, Lieksan kaupungin internet-sivuilla ja Lieksan Lehdessä. Päätöksestä tiedotetaan niille, joille on lähetetty tieto hakemuksen vireilläolosta. KÄSITTELYMAKSU Ympäristöluvan käsittelystä peritään 369 euroa. Maksu on 50 % taksan mukaisesta eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksusta (780 ), koska hakemus koskee olemassa olevan toiminnan muuttamista. Lisäksi luvan hakijalta peritään lupahakemuksen ja -päätöksen kuuluttamisesta ja tiedottamisesta aiheutuneet kulut. Maksu perustuu Lieksan rakennus- ja ympäristölautakunnan 17.3.2009 hyväksymään ja 1.5.2009 voimaan tulleeseen ympäristölupamaksutaksaan.

11 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea sekä kaupunginhallituksella ja niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa yleistä etua. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Valitusaika päättyy 31.12.2015.

12 VALITUSOSOITUS Päätöksen antamispäivä on 1.12.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 31.12.2015. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Vaasan hallinto-oikeudelle. Omalla vastuulla valituskirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Maksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 ja 7 : ien mukaan hallinto-oikeus perii valituksen käsittelystä maksun (97 ). Vaasan hallinto-oikeuden osoite: Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, VAASA Postiosoite: PL 204, 65101 VAASA Telefaksi: 010 36 42760 Sähköposti: vaasa.hao@om.fi