Toimitusjohtajan mietteitä

N u m e r o 1 / 2005 M I K K E L I N V U O K R A T A L O T O Y : N A S U K A S L E H T I Toimitusjohtajan mietteitä Mikä on vesipeto? MVT:n uusi hallitus Asukastilaisuus 24.5.05

2 Numero 1 / 2005 Toimitusjohtajan mietteitä Vuosi 2004 oli Mikkelin Vuokratalot Oy:n historiassa ensimmäinen vuosi, jonka aikana yhtiön omistama asuntokanta ei lisääntynyt, joko uudisrakentamisen, ostojen tai fuusioiden kautta. Mikkelin kaupungin asukasluku on pysynyt kuluvan vuosikymmenen aikana melko vakaana, joten aravarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentamiseen ei ole ollut tarvetta. Nykyinen Mikkelissä oleva arava- ja vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta riittävät tyydyttämään vuokra-asuntojen kysynnän. Vakiintuneista vuokra-asuntomarkkinoista johtuen Mikkelin Vuokratalot Oy:n omistama asuntokanta ei tule lähivuosina uudisrakentamisen eikä muidenkaan omistusjärjestelyjen kautta kasvamaan. Yhtiömme toiminta tulee jatkossa keskittymään laajenevassa määrin olemassa olevan asuntokannan vuosi- ja peruskorjauksiin. ******* Asuntojen kysyntä on viimeisten vuosien aikana vakiinnuttanut muotonsa niin, että poikkeuksetta asuntoja on eniten tyhjänä keskikesällä. Näin tapahtui myös viime vuonna, jolloin yhtiön omistamista 2796 asunnosta 55 oli tyhjänä heinäkuussa. Vähiten asuntoja oli tyhjänä huhtikuussa, jolloin niitä oli tyhjänä 13. Yhtiön omistamien asuntojen käyttöaste oli viime vuonna 98,28 %, jota voidaan pitää erinomaisena. Käyttöastetta ei ko. lukemasta voida juurikaan nostaa koska vapautuneissa asunnoissa tehdään poikkeuksetta ns. muuttoremontti ja asukkaiden valinta vapautuneeseen asuntoon vie oman aikansa. Viime vuonna uusia vuokrasopimuksia solmittiin 774 kpl ja vapautuneita asuntoja tarjottiin 1363 ruokakunnalle. Edellä olevista luvuista voidaan todeta, että asukkaista on tullut vaativampia, enää ei kelpaa asunto mistä tahansa, vaan odotetaan asunnon vapautumista omia mieltymyksiä vastaavalta alueelta. ******** Kulunut talvi osoitti jälleen oikullisuutensa. Tammikuu oli tavanomaista huomattavasti lämpimämpi. Välistä tuntui, ettei oikeaa talvea tule lainkaan kun vettä ja loskaa riitti päivästä toiseen. Helmi- maalis- ja huhtikuu vakiinnutti tilanteen kuitenkin normaaliksi. Varma asia vuodesta toiseen on lumen tulo. Eipä kulunut talvi ollut siinä suhteessa poikkeus. Lunta satoi, kuten Mikkelin korkeudella normaali talvina sataa, noin 15 päivänä joulu maaliskuun välisenä aikana niin paljon, että tarvittiin koneella suoritettuja auraustoimenpiteitä. Viime talveen sattui myös todellinen lumimyräkkä tammikuun viimeiseksi viikonlopuksi. Lunta tuli todella paljon. Lumen auraus ja sen poisvienti pihamailta oli mahdoton tehtävä toteuttaa yhden päivän aikana. Mikkelin Vuokratalot Oy ostaa lumenaurauksen pääosin ulkopuolisilta urakoitsijoilta, jotka ovat mitoittaneet työmääränsä normaalin lumisateen aikana äärirajoilleen. Kalliita koneita ei kannata hankkia seisomaan tyhjänpanttina eikä niitä myöskään ääriolosuhteissa saada mistään lisää. Olisi luullut myös teidän asukkaiden ymmärtäneen, että kiinteistönhoito-organisaatio toimi ko. ajankohtana täydellä kapasiteetilla. Toimistoon tulvineiden, välillä jopa täysin asiattomien, puheluiden määrästä voitiin vetää toisenlainen johtopäätös. Veli-Pekka Sinkko Missään ei mikään toiminut, kaikki oli yhtä kaaosta. No, menneen talven lumia ei kannata muistella, mutta tulevaisuuden varalle, muistakaa, keskimäärin 350 päivänä vuodessa voitte lähteä töihin vasta sataneen lumen starttia häiritsemättä. ******* Mikkelin Vuokratalot Oy:n asunnoissa asuu hivenen yli 10 prosenttia Mikkelin asukkaista noin 5100 asukasta. Tähän asukasmäärään mahtuu viitisentoista kansallisuutta ja kaikki suomalaiset heimot, siis varsin sekalainen seurakunta. Valtaosa asukkaista ymmärtää mitä velvollisuuksia asumiseen liittyy, mutta aina joukkoon mahtuu asukkaita, joita yhteisesti sovitut pelisäännöt eivät koske. Suurin ongelma on asunnoissa ilta- ja yöaikaan musiikin soitto ja muunlainen meluaminen sekä rästiin jäävät vuokrat. Luulisi jokaisen tajuavan, että kunnollinen yöuni on edellytys seuraavan päivän tasapainoiseen elämään ja aikanaan maksetut vuokrat takaavat turvatun asumisen, mutta kun ei tajuta, niin ei tajuta. Viime vuoden aikana asukkaille jouduttiin lähettämään 5577 karhukirjettä erilaisten asumiseen liittyvien maksuhäiriöiden vuoksi, haasteita maksuhäiriöiden ja muita asukkaita häiritsevän elämäntavan vuoksi lähetettiin 121. Lopulta häätö toteutettiin 34 ruokakunnan osalla. K ******* eväällä kohti kesää mentäessä erilaisia satunnaisia vieraita kuten hämähäkkejä, lukkeja, kovakuoriaisia, sokerimuurahaisia, sääskiä ja pieniä kärpäsiä ilmestyy asuntoihin. Satunnaiset asuntovieraat hakeutuvat sisätiloihin suojan, lämmön ja ravinnon toivossa ja häviävät säiden lämmitessä sisätiloista rakennuksen ulkopuolelle. Yleensä edellä mainitut sisätiloissa esiintyvät hyönteiset ovat täysin harmittomia, joskin ne herättävät ihmisissä iljetyksen tunteen. Jos hyönteisiä esiintyy sisätiloissa riesaksi asti ne kannattaa torjua kaupasta hankituilla torjunta-aerosoleilla. Tärkeintä hyönteisten torjunnassa on poistaa se syy, miksi niitä esiintyy eikä tyytyä torjumaan vain seurausta eli kutsumatonta vierasta. Hyönteisten torjunta ja tarvittavien myrkkyjen hankinta kuuluu yleensä asukkaan velvollisuuksiin. Vain syöpäläisten, elintarvike- ja tekstiilituholaisten ja joidenkin harvinaisten hyönteisten, joiden leviäminen koko rakennukseen tulee estää välittömästi, torjunta vastuu kuuluu asunnon omistajalle. Toivotan aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille asukkaille ja yhteistyökumppaneille. Veli-Pekka Sinkko

Numero 1 / 2005 3 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet toimikaudella 2005 Juhani Oksman Kalle Nieminen Juhani Nummela Riitta-Leena Jantunen Sirkka Sikanen Eeva Kiiskinen Pentti Laaksonen Anneli Backman Päivi Ylönen Marttinen Veikko puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen, vuokralaisneuvoston puheenjohtaja jäsen, vuokralaisneuvosto varajäsen, vuokralaisneuvosto varajäsen varajäsen Mikkelin Vuokratalot Oy:n nettiosoite on muuttunut. Uusi osoite on www.mikkelinvuokratalot.fi. Sähköpostiosoitteet ovat myös muuttuneet muotoon: etunimi.sukunimi@mikkelinvuokratalot.fi Joululehden ristikon ratkaisun lähetti toimistoomme kuusi innokasta ristikon ratkaisijaa. Arvonnassa lahjakortin voitti Ulla Kämppi. Onnettarena toimi Kaisa Leskinen. Anneli Tiihonen jäi eläkkeelle 1.2.2005. Anneli oli Mikkelin Vuokratalot Oy:n palveluksessa peräti 26 vuotta. Yhtiön kiitokset ja muistolahjan antoi toimitusjohtaja Veli-Pekka Sinkko. TÄSSÄ NUMEROSSA: 2 Toimitusjohtajan mietteitä 3 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet toimikaudella 2005 4 Kevät ja alkukesä ovat istuttajan ja puutarhassa myllääjän juhla-aikaa 4 Huoneiston ylläpito ja vastuut 4 Roska havaittu... 5 Huoneiston siivous muuton yhteydessä 6 Turvallinen kesäloma, paras kesäloma 6 Talon pelastussuunnitelma 7 Palovaroittimen käyttöohje 8 Asukastoimikunnat 10 Talonmiesten tavoitettavuusnumerot 11 Juhannuksesta 12 Vesipeto kodin turhin asukas 13 Vesitasauslaskutus 13 Viikonloppujen sekä arki-iltojen ja öiden sijaisuus huoltoliikkeillä 14 MPY tarjoaa asiakkailleen kaapelimodeemivaihoehdon

4 Numero 1 / 2005 Kevät ja alkukesä ovat istuttajan ja puutarhassa myllääjän JUHLA-AIKAA Upea kalliopuutarhan perusta. Katsotaan Joululehdestä lopputulos. Mikkelin Vuokratalot Oy:n asukkaita asuu myös rivitaloissa, joissa on pienet pihat istutuksineen. On hienoa, että asukkaat lisäävät asumismukavuuttaan istuttamalla pensaita ja kukkia pihoilleen. Pensaiden istuttaminen edellyttää lupaa isännöitsijältä ja asukas maksaa pensaat ja istutuskulut itse. Luvan myöntäminen tarkoittaa, että istuttaja sitoutuu jättämään istutukset paikoilleen ilman eri korvausta mahdollisen poismuuton yhteydessä. Mukana viedyt istutukset tullaan laskuttamaan uusien, korvaavien istutusten hinnalla. Ei nimittäin ole mukava muuttaa asuntoon, jonka piha on kaivettu kuopille ja pensaat viety pois. Yhteisille pihaalueille tehtävät istutukset vaativat myös luvan, mutta niiden kustannukset hoitaa Mikkelin Vuokratalot Oy. Huomioitava: Roskien polttaminen on taajama-alueella kielletty, joten leikkaus- ja haravointijätteet on vietävä kaatopaikalle. Omalta pihalta tulevat roskat voi laittaa samaan kuormaan yhteisiltä alueilta tulevien roskien kanssa. Sopikaa kiinteistönhoitajan kanssa mahdollisen pihatalkoiden ajankohta ja roskien pois vienti. Istutusasioissa kannattaa kysyä neuvoa taimiliikkeistä. Pihat kuntoon, roskat pois ja hyvää kesää! Tapio Lankinen isännöitsijä Huoneiston ylläpito ja vastuut Jokainen uusi vuokralainen on saanut Mikkelin Vuokratalot Oy:n asukasoppaan. Oppaassa on ohjeita sisään muuttoon, asumiseen ja pois muuttoon. Erityisesti kannattaa lukea sivu, jossa kerrotaan korjausvastuiden jakaantumisesta asukkaan ja omistajan kesken. Silloin tällöin eteeni pöydälle tulee lasku, joka on aiheutunut asukkaan tekemästä tilauksesta huoltoyhtiölle. Huoltoyhtiötä on pyydetty tuomaan sulakkeita tai lamppuja. Tällaisen viikonloppuna tapahtuneen työmääräyksen kustannus saattaa olla jopa 50,00 euroa. Lähikioskista ostettuna sulake olisi maksanut muutaman euron ja kuka tahansa osaa ja saa sen vaihtaa. Luonnollisestikaan Mikkelin Vuokratalot Oy ei tällaisia laskuja maksa, vaan ne lähtevät tilauksen tehneelle asukkaalle. Samoin on asia hehkulamppujen ja loisteputkien kanssa. Mutta mikäli valoa, tai sähköä Puhdistus laiminlyöty ei kuluvien osien vaihtamisella edelleenkään tule, niin silloin asia on vuokranantajan korjattava ja yhteys kiinteistön hoidosta vastaavaan henkilöön / yhtiöön on otettava viipymättä. Voivathan sähköt tosin olla poikki sähköntoimittajalta saakka. Tärkeintä olisi kuitenkin aloittaa vian etsiminen halvimmalla tavalla. Pesukoneiden asennukset yritetään myös teettää vuokranantajalla. Asukasoppaassa asia on kerrottu aivan selvästi: asukas vastaa siitä, että koneet tulevat kytkettyä oikein, eli tilaa putkiliikkeestä ammattimiehen asialle. Mahdollisen omasta asennuksesta johtuvan vesivahingon korvaa asennuksen tekijä. Mutta, mikäli asunnosta puuttuu kokonaan pesukoneen liitäntä-mahdollisuus, rakennetaan se Mikkelin Vuokratalot Oy:n toimesta. Liesituulettimen yhteydessä oleva rasvasuodatin kuuluu asukkaan vastuualueeseen, ja se on puhdistettava säännöllisesti, kuten myös ilmanvaihtoventtiilit. Näiden helppojen, yksinkertaisten tehtävien laiminlyönti aiheuttaa valtaosan ilmanvaihto-ongelmista ja huonosta sisäilmasta. Tapio Lankinen isännöitsijä Roska havaittu Tuuli pyörittää jätskipaperia pitkin pihaa, ihmisiä kävelee ohi eikä kukaan tee mitään, kunnes joku havahtuu ja päättää, että nyt on puututtava asioihin ja soittaa moitepuhelun isännöitsijälle tai kiinteistönhoitajalle? Mikä meni pieleen? Noh, mielestäni jokainen voi osallistua pihansa siistimiseen poimimalla irtoroskat pois. On hyvä muistaa mistä roskat tulevat? Asukkaiden käsistä ei kiinteistönhoitajan. Kukahan poimisi...

Numero 1 / 2005 5 HUONEISTON SIIVOUS muuton yhteydessä Huoneiston muuttosiivous tulee tehdä ennen avainten luovuttamista. Siivous tehdään siten, että uusi vuokralainen voi ottaa huoneiston siivouksetta käyttöön. Huoneistosta muutettaessa tulee kiinnittää erityistä huomioita seuraaviin asioihin: Keittiö Jää/yhdistelmäkaapin sulatus huolellisesti, etteivät vedet valu lattialle Lieden ja jääkaapin pesu sisä- ja ulkopuolelta sekä niiden taustojen puhdistus. Lieden luukun lasi on yleensä irrotettavissa, joten se on pestävä molemmilta puolilta. Lieden pesuun löytyy runsaasti kemikalioita ja ohjeita siivoustarvikeliikkeistä ja rautakaupoista. Keittiökaapistojen puhdistus sisä ja ulkopuolelta Ilmanvaihtoventtiilien puhdistus, liesikuvun suodattimen puhdistus Oho! Ruoka yli laidan... Liesi on syytä silloin tällöin syytä puhdistaa myös takaa... Tähänkin on olemassa puhdistusaineet... Sama liesi sivulta Liesi ennen...... ja jälkeen siivouksen! Kylpyhuone, sauna ja WC WC-istuimen, ammeen ja käsienpesualtaan puhdistus Lattiakaivon puhdistus Saunan lauteiden pesu Ilmanvaihtoventtiilien puhdistus Kaikki huoneet Korvausilmanventtiilien ja pattereiden taustojen puhdistus Huoneiston lattiapinnat tulee imuroida ja pestä sekä tahrat ovista ja seinistä tulee poistaa. Huoneisto, varastokoppi ja kylmäkellari tulee tyhjentää huolellisesti kaikista tavaroista. Myös ikkunat täytyy pestä (ainakin sisäpuolelta) ja parveke tulee siistiä. Käytöstä poistettuja huonekaluja, televisioita, jääkaappeja, akkuja ym. suuria tavaroita ei missään tapauksessa saa viedä talon jäteasemalle, vaan ne on toimitettava suoraan kaatopaikalle! Autoja, polkupyöriä ja harrastusvälineitä ei tule jättää kiinteistön alueelle / tiloihin. Mikäli laiminlyöntiä mainituissa asioissa havaitaan, laskutetaan Mikkelin Vuokratalot Oy:lle aiheutuneet ylimääräiset kustannukset muuttajalta! Muuton jälkeen tehdään huoneiston tarkastus, jossa todetaan huoneiston kunto ja siisteys. Asukkaan on mahdollisuuksien mukaan oltava tarkastuksessa mukana. Mikäli tarkastuksessa ei havaita puutteita tai vikoja, vakuusmaksu palautetaan vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Asumisesta ja huoneiston iästä johtuva normaali kuluminen otetaan tarkastuksessa huomioon. On kuitenkin muistettava, että kulunut ja likainen pinta ovat eri asioita. Muuttosiivous on tervetulotoivotus uudelle asukkaalle! Hannele Vesalainen asumisneuvoja

6 Numero 1 / 2005 TURVALLINEN KESÄLOMA, paras kesäloma Koululaisten kesäloma on koittanut. Lapset ja nuoret rientävät kuka kesälaitumille, kuka kaduille skeittailemaan. Monet lapset viettävät osan lomapäivistään poissa vanhempien silmien alta. Silloin oma harkinta on tarpeen. Kesälomalaisen on syytä pitää mielessä turvallisuusvinkkejä, joilla tapaturmia voidaan ehkäistä ennalta. Lasten tapaturmakampanja on kerännyt vinkkejä, joita noudattamalla lomailevan perheen turvallisuusasiat voidaan huomioida. Lasten kanssa on hyvä käydä läpi kesäkodin vaaranpaikat ja opastaa heitä toimimaan turvallisesti. Lapsia on myös syytä valvoa. Kaduilla ja pihoilla Nuoren väen meno kiihtyy monesti suorastaan rivakaksi, varsinkin pyörien päällä. Kaatumiset ja putoamisen ovat tavallisimpia tapaturmia. Nuorilla etenkin urheilulliset harrastukset aiheuttavat vammoja. Siksi turvavälineet ovat tärkeitä myös kesämenossa. käytä kypärää ja muita suojavarusteita pyöräillessäsi, rullaluistellessasi ja skeittailessasi opettele ja muista liikennesäännöt kiipeile vain turvallisissa paikoissa Rannalla Vesi on vilvoittava kesäelementti. Outoon rantaan on viisasta tutustua ennen veteen menoa. Talven jäät ovat saattaneet muuttaa tuttuakin rantaa, joten mökkilaiturilta pulahdettaessakin on parempi katsoa kuin katua. opettele uimaan, jos et vielä osaa tarkista uimarannan turvallisuus ennen veteen pulahtamista käytä pelastusliivejä veneillessäsi Mökillä ja luonnon helmassa Kesämökillä monet asiat ovat toisin kuin kotiympäristössä. Turvallisuuteen liittyvät asiat on hyvä tarkistaa ja panna kuntoon heti mökille tultua. ole varovainen terävien esineiden kanssa ole varovainen tulen kanssa hanki palovaroitin myös mökille ja testaa, että varoitin toimii hanki sammutusvälineitä, esim. sammutuspeite tai sankoruisku pidä lääkelaukku aina mukana mieti etukäteen ajo-ohjeet mökille, siltä varalta, että joudut neuvomaan tietä hälytysajoneuvolle Kesäturvallisuuden tärkeitä puhelinnumeroita ovat hätänumero 112 ja Myrkytystietokeskuksen numero (09) 471 977. Ne kannattaa opetella ja pitää myös helposti nähtävillä puhelimen lähellä. TALON pelastussuunnitelma Vähintään viiden asuinhuoneiston taloyhtiöissä on laadittava kirjallinen pelastussuunnitelma. Se on yhteenveto taloyhtiön turvallisuusjärjestelyistä ja sisältää toimintaohjeet onnettomuuksien varalta. Pelastussuunnitelman tekeminen aloitetaan selvittämällä yhtiöön kuuluvien rakennusten vaaranpaikat ja mitä vaaroja ympäristö vaikkapa teollisuuslaitos tai vilkas tie voi aiheuttaa. Sitten selvitetään, millä keinoilla vaaroja voi vähentää ja miten talossa ja asunnoissa voi varautua vahinkojen varalle. Hätätilanteiden varalta laaditaan toimintaohjeet, jotka tiedotetaan kaikille asukkaille. Lisäksi on nimettävä ja koulutettava taloyhtiön turvallisuudesta vastaavat henkilöt sekä hankittava turvallisuusmateriaali. Talossa tulee olla suojan käyttöön koulutettu henkilö. Uhkatilanteessa tai viranomaisen määrätessä talon turvallisuushenkilöstö ja asukkaat tyhjentävät suojan ja laittavat sen käyttökuntoon. Mikkelin Vuokratalot Oy:n kaikkiin kiinteistöihin laaditaan vuoden 2005 aikana pelastussuunnitelma. Suunnitelmat on isännöitsijöiden toimesta laadittu ja tullaan vuoden aikana laittamaan asukastoimikunnille käsittelyä varten. Asukastoimikunnan tulee valita talon asukkaista jokaiseen kiinteistöön turvallisuuspäällikkö, väestönsuojan hoitaja ja tarvittaessa heille varamiehet. Valitut henkilöt tullaan kouluttamaan Mikkelin Vuokratalot Oy:n ja Etelä-Savon Pelastuslaitoksen toimesta. Pelastussuunnitelmat tullaan tarkentamaan vastaamaan kunkin kiinteistön asukkaiden omia tarpeita varten. Nykyaikainen väestönsuoja kuntoon laitettuna suojaa säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, sortumilta ja asevaikutuksilta. Suojan omistaja huolehtii siitä, että suoja laitteineen pysyy vuosien saatossa kunnossa ja että siellä on suojan kuntoon laittamiseksi ja hätätilanteita varten tarpeelliset työkalut. Suojan ovet, luukut, ilmastointi- ja sähkölaitteet sekä viemäröinti on huollettava vuosittain. Laitteiden mukana toimitetut suojan huolto- ja käyttöohjeet on pidettävä tallessa suojassa. Väestönsuojaa voi käyttää esimerkiksi varasto- tai kokoontumistilana kunhan suoja hätätilanteessa voidaan tyhjentää ja laittaa käyttökuntoon vuorokaudessa. Normaaliolojen käyttö ei saa vahingoittaa suojaa tai estää suojan huoltoa tai tarkastuksia. Suojan laitteita kuten suojaovia tai ilmanvaihtolaitteita ei saa poistaa paikoiltaan. Suojan ovi merkitään oranssilla pohjalla olevalla sinisellä kolmiolla, jonka alla lukee väestönsuoja. Myös kulkutiet suojaan viitoitetaan sisätiloissa. Esimerkki väestönsuojaan tarvittavasta materiaalista paarit + kantohihnat 1 kpl vedensäilytysaine vesisäiliön tilavuuden mukaan rautakanki 1 kpl suojan merkitsemiskilvet 1 kpl käsivalaisin 2 kpl alkusammutin 1 kpl säteilymittari (annosnopeutta ja annosta mittaava) 1kpl yli 45 m² suojiin nauloja, puukko, pelastusköysi suojan työkalut: pajavasara, katkaisutaltta, piikkitaltta, voimaleikkuri, veistokirves, kenttälapio, sorkkarauta, käsisaha, rautasaha + varaterät, jakoavain, ruuvitaltta, ristipääruuvitaltta, vasara. Esa Nordman isännöitsijä

Palovaroittimen KÄYTTÖOHJE Numero 1 / 2005 7 Palovaroitin on kodin turvalaite, joka hälyttää alkavasta tulipalosta niin aikaisessa vaiheessa, että pelastautumiseen on aikaa. Palo voi nimittäin alkaa kenenkään huomaamatta esimerkiksi toisesta huoneesta tai yöllä asukkaiden nukkuessa. Huonekalujen, sisusteiden ja muun kodin irtaimiston palaessa muodostuu nopeasti myrkyllistä savua. Asunto saattaa täyttyä savusta alle viidessä minuutissa, vaikka palo olisi pieni. Jo muutama henkäisy savua tainnuttaa ihmisen kykenemättömäksi pelastautumaan. Aikaa pelastautua on vain pari minuuttia. Palovaroitin on kodin ainoa turvalaite, joka herättää myös nukkuvat! Tulipaloissa kuolee vuosittain noin 100 suomalaista. He eivät ehdi ajoissa pelastautua vaan menehtyvät savuun. Jokaisessa asunnossa on lain mukaan oltava palovaroitin. Palovaroittimen toimintakunnossa pitämisestä, samoin kuin palovaroittimen hankinnastakin, vastaa asukas itse (Pelastuslaki 29 ). Palovaroitin on toimintakunnossa, kun se on oikein asennettu kattoon siinä on toimiva paristo säännöllisesti kokeilemalla todetaan, että hälytysääni toimii. Kuinka monta varoitinta kotiin tarvitaan? Asunnon jokaiseen kerrokseen tulee asentaa vähintään yksi palovaroitin. Hyvä periaate on varustaa palovaroittimin jokainen makuuhuone ja se reitti, mitä pitkin pääsee ulos. Näin siksi, että tulipalo saattaa alkaa esimerkiksi makuuhuoneiden sähkölaitteista, valaisimista tai tupakoinnista. Uloskäytäville sijoitettu palovaroitin puolestaan hälyttää muissa tiloissa syttyvästä tulipalosta. Yksikerroksisessa pienessä asunnossa palovaroitin kannattaa sijoittaa muiden tilojen ja makuutilan välille. Yksi palovaroitin pystyy valvomaan enintään 60 m2 yhtenäistä tilaa. Mihin palovaroitin sijoitetaan? Palovaroitin sijoitetaan katon keskivaiheille, vähintään 50 cm etäisyydelle seinästä, kattopalkeista tai muista esteistä siten, että savu pääsee mahdollisimman esteettömästi varoittimeen. Palovaroitin kiinnitetään kattoon, koska palossa syntyvä lämmin savu nousee ensimmäisenä ylös kattoon. Palovaroittimen mukana on sijoitusohje, jota noudattamalla löydät varoittimille oikean paikan asunnossa kuin asunnossa. Turhien varoitusten välttämiseksi palovaroitinta ei kannata sijoittaa keittiöön, pesuhuoneeseen, autotalliin, lähelle uunia, liettä, lei- vänpaahdinta, saunaa tai tulisijaa. Turhan hälytyksen saa loppumaan tuulettamalla ilmaa varoittimen ympärillä esimerkiksi sanomalehdellä. Hälytystä ei saa vaimentaa niin, että ottaa pariston pois. Palovaroitin kiinnitetään kattoon pakkauksessa mukana tulevilla ruuveilla. Varoittimen voi kiinnittää myös erittäin vahvalla karhuntarratyyppisellä tarralla, mutta tällöin vaarana on, että varoitin putoaa liiman heiketessä. Kiinteästi sähköverkkoon liitettävän palovaroittimen saa asentaa vain sähköurakointioikeudet omaava asennusliike. Kokeile varoittimen toiminta asennuksen jälkeen. Kokeile kunto kuukausittain Varoittimen toiminta on kokeiltava kerran kuukaudessa ja aina useamman päivän poissaolon jälkeen. Toimintakunnon voi useimmissa malleissa kokeilla painamalla laitteessa olevaa testinappia. Kun painettaessa kuuluu luja piippaava ääni, varoitin on kunnossa. Kokeilu on tarpeen, vaikka paristo olisikin tuore, sillä hälytysääneen voi tulla vikaa. Varsinkin kylmillään olleessa tilassa, kuten mökillä, asuntovaunussa tai veneessä palovaroitin saattaa mennä epäkuntoon. Kannattaa ottaa mukaan varaparisto ja varautua vaihtamaan myös koko laite uuteen. Vaihda vuosittain paristo Palovaroitin toimii paristolla, joka pitää vaihtaa normaalisti vuoden välein. Kannattaa ottaa tavaksi vaihtaa paristo joka vuosi aina samana päivänä, esimerkiksi hätänumeropäivänä 11.2. Näin asian muistaa paremmin. Palovaroitin ilmoittaa pariston heikkenemisestä äänimerkein. Viimeistään tällöin on paristo heti vaihdettava. Käytetyt paristot toimitetaan kunnan järjestämään ongelmajätteiden keräyspaikkaan. Palovaroittimeen kerääntyy pölyä, jolloin se antaa herkemmin turhia hälytyksiä. Varoitin puhdistetaan imuroimalla tai kevyesti pyyhkimällä pariston vaihdon yhteydessä. Kannattaa olla varovainen palovaroittimen luo kiivetessä ja käyttää tukevaa alustaa esimerkiksi jakkaraa, jossa on turvakaari kiinni pitämistä varten. Pariston vaihto on helpompaa ja turvallisempaa, kun hankkii varoittimeen lisälaitteena jatkojohdolla liitettävän paristokotelon, jolloin voi kiinnittää pariston sopivalle korkeudelle seinään. Lisälaite sopii lähes kaikkiin palovaroitinmalleihin ja on suositeltava varsinkin ikäihmisen kotiin ja korkeisiin huoneisiin. Paristokoteloa myy mm. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (hinta 8,75 e) sekä hyvin varustetut tavaratalot. Myynnissä on myös litiumkennoilla varustettuja varoittimia, jotka toimivat kymmenen vuotta ilman paristonvaihtoa. Sen jälkeen koko palovaroitin vaihdetaan uuteen. Näidenkin palovaroittimien toiminta täytyy silti kokeilla kuukausittain ja poissaolojen jälkeen. Palovaroittimen hävittäminen Palovaroitin vaihdetaan uuteen noin 10 vuoden välein. Palovaroittimen elinikä on noin kymmenen vuotta, jonka jälkeen kannattaa hankkia uusi laite. Vanhan voi hävittää talousjätteen mukana. Jos varoittimia hävitetään samalla kertaa suurempi määrä, esimerkiksi koko taloyhtiön palovaroittimet, on ne hyvä toimittaa Säteilyturvakeskuksen maksulliseen pienjätevarastoon, sillä jokaisessa palovaroittimessa on pieni määrä radioaktiivista ainetta. Esa Nordman isännöitsijä

ASUKASTOIM 8 Numero 1 / 2005 Pehtorintien siivoustalkoot 2004 Samalla perustettiin asukastoimikunta. Kiitos Pentti Vanhaselle yhteistoiminnasta. Anneli Backman Seppo Nypelö Kalevi Tihverä, Tiina Laitinen ja Aulis Torveloinen Talon lapsia Pentti Vanhanen, Riitta Huhtinen ja Arja Kuitunen Talkoot Piisaminkuja 5:ssä Aurinkoisen kevätsään lämmittäessä pidettiin pihankunnostustalkoot Piisaminkuja 5:n pihalla 14.5.2005. Paikalla oli kymmenkunta aktiivia asujaa, jotka halusivat vaikuttaa pihansa ulkonäköön tekemällä uusia istuksia ja korjaamalla entisiä. Paikalle kutsuttuna minäkin olin siellä kuuntelemassa toiveita ja parannusehdotuksia viihtyisyyden lisäämiseksi. Kiitokset vieraanvaraisuudesta. Tapio Lankinen isännöitsijä Kirsi Vilhunen Marko Pulkkinen Johanna Pulkkinen

Numero 1 / 2005 9 IMIKUNNAT Kahvilla on hyvä aloittaa. Jussi Kimari Savon Talonhoito Oy Asukasinfo 24.5.2005 Asukastoimikuntien kokoama vuokralaisneuvosto järjesti kaikille MVT Oy:n asukkaille tarkoitetun info-tilaisuuden Tietotalon auditoriossa 24.5.2005. Paikalle oli kutsuttu alustajat pelastuslaitokselta ja Savon Talohoito Oy:stä. Vuokranantajan puheenvuoron sai kunnian käyttää allekirjoittanut. Pelastuslaitokselta palomestari Tapio Ranta kertoi paloturvallisuus-asioista ja etenkin käyttäytymisestä hätätilanteessa. Ranta muistutti kellari- ja ullakkotilojen osalta ettei sinne kertyisi asukkaiden toimesta turhaa palokuormaa. Rakennukset ovat paloturvallisia, mutta asukkaat omalla toiminnallaan saavat aikaan vaarallisia tilanteita. Yleisökysymyksissä sivuttiin myös kiinteistöjen turvahenkilöiden koulutusta. Ranta vastasi, että pelastuslaitos järjestää koulutuksen, mutta ajankohta katsotaan yhdessä Mikkelin Vuokratalot Oy:n kanssa.. Savon Talohoito Oy:n edustaja Jussi Kimari joutui vastailemaan viime talven lumitöistä, tai niiden tekemättömyydestä. Yhteisesti todettiin asioiden sujuneen varsin mallikkaasti. Todellisia lumipäiviä oli vain noin 10, mutta kun ne sattuvat viikonloppuun ongelmia tulee. Asukkaat odottavat, että pihat ovat puhtaat ja kunnossa heti kun aamulla ovesta ulos astuvat. Myös toimitusjohtaja Veli-Pekka Sinkko käytti puheenvuoron, jossa peräänkuulutti asioiden laittamista oi- Tapio Ranta Pelastuslaitokselta keisiin mittasuhteisiin. Ongelmat ovat koko vuoden aikana vähäiset. Kimari itse toivoi kysymyksiä enemmänkin, mutta joutui pettymään yleisö oli varsin tyytyväinen STH: n toimintaan. Mikkelin Vuokratalot Oy:n puolesta selvitin paikalle saapuneelle yleisölle avainkäytäntöjä, kuten kuka saa kuitata yleisavaimen, kenellä on asuntojen avaimia ja kenen luvalla asuntoihin mennään. Paikalla oli noin 70 asukasta kuuntelemassa esityksiä. Kiitos vuokralaisneuvostolle tilaisuuden järjestämisestä! Ja kiitos paikalle saapuneille asukkaille: hyvistä kysymyksistä ja aktiivisuudesta. Tapio Lankinen Tarkkaavaista yleisöä Vuokralaisneuvoston johdossa muutoksia: Pitkäaikainen puheenjohtaja Sirpa Piskonen on luopunut tehtävästä ja tilalle on valittu Pentti Laaksonen. Eeva Kiiskinen on valittu vuokralaisneuvoston sihteeriksi. Vuokralaisneuvosto on asukastoimikuntien valitsema ja lisätietoa toiminnasta saatte oman kiinteistönne yhteyshenkilöltä.

10 Numero 1 / 2005 Talonmiesten TAVOITETTAVUUSNUMEROT kustannuspaikoittain Asukkaille muistutetaan: Kiinteistönhoitajan apua tarvitessanne soittakaa alla oleviin numeroihin. Kiinteistön osoitteen mukaisesta numerosta löytyy aina joko vakituinen kiinteistönhoitaja tai hänen sijaisensa. Iltaisin ja viikonloppuisin samalla numerolla puhelut yhdistyvät kiinteistöstä vastuussa olevaan huoltoliikkeeseen. POPPELITIE 10-12...020 7519 401 SAARNIKATU 4-10...020 7519 402 SAARNIKATU 1...020 7519 403 AURAKATU 1...020 7519 404 NUOTTAKATU 4...020 7519 405 NUOTTAKATU 6-8...020 7519 406 UISTINKATU 3...020 7519 407 UISTINKATU 5...020 7519 408 YRJÖNKATU 19...020 7519 409 PEITSARINKUJA 5...020 7519 410 PEITSARINKUJA 7...020 7519 411 PEITSARINKUJA 9...020 7519 412 PEITSARINKUJA 11...020 7519 413 PEITSARINKUJA 3...020 7519 414 TALLAKUJA 12...020 7519 415 SUNTIONKUJA 4...020 7519 416 KAPPALAISENKATU 3...020 7519 417 HIRVENKATU 11...020 7519 418 TALLAKUJA 2...020 7519 419 KELTASIRKUNKATU 2-4...020 7519 420 SUKSISEPÄNTIE 20...020 7519 421 HIRVENKATU 9...020 7519 422 PEURANKATU 1...020 7519 423 KONTIONKATU 2...020 7519 424 KAURAKUJA 1 JA 2...020 7519 425 RAHTITIE 2...020 7519 426 KARJALANHARJUNTIE 1-3...020 7519 427 KARJALANHARJUNTIE 5...020 7519 428 ARINAKATU 17...020 7519 429 ARINAKATU 19...020 7519 430 MAAHISENTAIVAL 2...020 7519 431 KOKKOKALLIONKUJA 1...020 7519 432 KIRVESTIE 4...020 7519 433 MENNINKÄISENTAIVAL 4...020 7519 434 MENNINKÄISENTAIVAL 6...020 7519 435 MÄKITUVANTIE / SAVUPIRTINTIE...020 7519 436 KUUSIRINNE 1...020 7519 437 KUUSIRINNE 2...020 7519 438 ORAVINHARJUNTIE 3...020 7519 439 ORAVINHARJUNTIE 5...020 7519 440 VUORIKATU 2...020 7519 441 AHONLAITA 4...020 7519 442 LÄNSIPELLONTIE 2...020 7519 443 HIIDENPOLKU 6...020 7519 444 SAMMONKATU 24...020 7519 445 VESITORNINKATU 6...020 7519 446 RINNETIE 1...020 7519 447 POHJANKAARI 4...020 7519 450 POHJANKAARI 3...020 7519 451 VESITORNINKATU 11-13...020 7519 452 VESITORNINKATU 14...020 7519 453 AURAKATU 9-13...020 7519 454 POHJOLANKATU 22...020 7519 455 KUPPITIE 1-3...020 7519 456 NUIJAMIESTENKATU 22...020 7519 457 NUIJAMIESTENKATU 24...020 7519 457 TUULIKUJA 2-4...020 7519 459 RASTAANKATU 1-2...020 7519 460 NUOTTAKATU 3a...020 7519 461 VIHURITAIVAL 7...020 7519 462 PEURANKATU 3...020 7519 463 KAITUENTIE 41...020 7519 464 NÄREKUJA 4...020 7519 465 SOKKALANTIE 32...020 7519 466 PAIMENPOLKU 5...020 7519 467 VESITORNINTIE 1...020 7519 468 OLLINTIE 3-5...020 7519 469 ANTINTIE 3...020 7519 470 HONKATIE 13...020 7519 471 PEHTORINTIE 14...020 7519 472 TORPANTIE 1...020 7519 473 NOTKOTIE 1-3...020 7519 474 ASEMANKULMA 3-5 (Kalvitsa)...020 7519 475 PAJULANTIE 9 (Harjumaa)...020 7519 476 OLLINTIE 15-17 (Otava)...020 7519 477 HIIROLANTIE 4 (Hiirola)...020 7519 478 HINTSALANMÄKI 4 (Sairila)...020 7519 479 MÄNTYTIE 6-8 (Otava)...020 7519 480 URHEILUTIE 1 (Anttola)...020 7519 481 TIILISAARENTIE 23 (Anttola)...020 7519 482 HAUHALANTIE 2 (Anttola)...020 7519 483 SIMEONINTIE 2 (Anttola)...020 7519 484 LAMPISENKUJA 3 (Anttola)...020 7519 485 TIMONTIE 10 (Anttola)...020 7519 486 SUKSISEPÄNTIE 18...020 7519 487 LAAJATIE 9a...020 7519 488 LAAJATIE 9b...020 7519 489 PIISAMINKUJA 1...020 7519 490 PIISAMINKUJA 5...020 7519 491 MAAHISENTAIVAL 3...020 7519 492 MAAHISENTAIVAL 4...020 7519 493 MAAHISENTAIVAL 5...020 7519 494 MAAHISENTAIVAL 6...020 7519 495 SANNASTINLAAKSO 1...020 7519 496 SANNASTINLAAKSO 2...020 7519 497 SANNASTINLAAKSO 3...020 7519 498 RAHIKAISENKUJA 5 / SOTURINKUJA 5..020 7519 499 VIILUPOLKU 2 JA 4...020 7519 500 LEVYPOLKU 2...020 7519 501 LAMPEINTIE 2...020 7519 502

Numero 1 / 2005 11 JUHANNUKSESTA Juhannus on meillä keskikesän juhla vaikka monen mielestä kesä alkaa juuri juhannukselta. Ehkä se johtuu siitä että moni aloittaa lomansa juhannukselta. Piha ja puutarha koristellaan usein keskikesän juhlaa varten ja puutarhassa vietetään mielellään juuri juhannusjuhlat. Ennen vanhaan tehtiin paljon taikoja juhannusyönä ja juhannuksen perinteisiin kuuluu taiat. Olemme myös kehitelleet uusia juhannusperinteitä. Miksi juhlimme juhannusta? Juhannus on pakanalliselta ajalta peräisin oleva keskikesän juhla.itä-suomessa sitä kutsuttiin Ukon juhlaksi. Katolinen kirkko siirsi juhlan keskiajalla Johannes Kastajan päiväksi ja tästä tulee meille nimitys juhannus. Juhannustaioilla haluttiin varmistaa tulevan sadon ja maidonsaannin onnistuminen sekä naimaonni. Suomalainen kokkoperinne tulee alunperin keskieurooppalaisilta, jotka polttavat tulia kevätjuhlien yhteydessä. Juhannuskokot ovat lähtöisin maamme itäisistä osista. Tänä päivänä niitä poltetaan koko maassa, jopa Lapin valoisassa juhannusyössä. Kukkia tyynyn alle Poimi yhdeksän (tai seitsemän) eri kukkalajia, aseta kimppu tyynyn alle, niin tuleva sulhasesi näkyy unessasi. Jos haluat nopeasti tavata tulevan sulhosi, poimi nuo yhdeksän (tai seitsemän) eri kukkalajia eri niityiltä. Sulhosi ilmestyy jo juhannusyönä! Sulhon näkeminen Vielä yksi sulhoihin liittyvä taika on lakaista lattia takaperin puettuna pelkkään palttinaan. Jos tämän tekee pihalla tapaa tulevan aviomiehensä portilla. Tulevan puolisonsa voi nähdä seisomalla tienristeyksessä keskellä yötä. Lemlandin Västerängassa tytöt kävelivät yhdeksän tienristeyksen yli tavatakseen sulhonsa yhdeksättä risteystä ylittäessään. Pomarkussa juhannusyönä lakaistiin alastomana kaivon ympärys vastapäivään ja katsottiin sitten kaivoon. Siellä nähtiin sulhanen! Kiuruvedellä ajateltiin että kun juhannusta vasten yöllä pestyissä vaatteissa nukkuu yön virsikirja pään alla, niin näkee yöllä sulhasensa. Valtimolla nuoret neidot menivät nukkumaan juhannusyönä niin, että pään alle asetettiin kupariraha. Aamulla noustiin reippaina ylös ja lähdettiin tielle kävelemään ja ensimmäinen vastaan tuleva mies oli tuleva puoliso. Tulevaisuuteen kurkistaminen Tietoa tulevasta vuodesta saat istumalla omenapuun alla juhannusyönä. Tulevan vuoden tapahtumat voi myös nähdä istuamalla kolmesti siirretyn talon katolla. Pihan koristelu Pihalle tai porraspieleen haetaan nuoria koivuja koristukseksi. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on porraskoivujen lisäksi keskelle pihaa pystytetty pitkä hoikka kuusi, ns. juhannuskuusi. Se oli oksittu ja karsittu paljaaksi, vain latvus oli paikoillaan. Tänä päivänä monet laittavat koivunoksia ja kukkasia ovenpieleen. Eläimet ja juhannustaiat Eläinten sairaudet paranivat parhaiten juhannusyönä niitetyllä heinällä. Navetat koristeltiin oksilla vaikka eläimet olivatkin jo laitumella. Kerrotaan että lehmää voi suojata kaikelta pahalta kiinnittämällä kattoon, suoraan karsinan yläpuolelle kolme ennen juhannusta taitettua pihlajanoksaa. Nuortuminen ja ihonhoito Kasveilla oli juhannusyönä eniten voimaa ja yrttejä poimittiin myös ihmisten käyttöön. Juhannusyön kasteen uskottiin jopa parantavan finnit. Juhannuskokko Juhannuskokon sytytti tavallisesti kylän vanhin. Kokko kokosi väen yhteen ja poisjääminen olisi merkinnyt sekä oman että yhteisön onnen vaaraan saattamista. Kipunoiden lennosta ja savun runsaudesta pääteltiin tulevan sadon runsaus. Kekäleet ja tuhka vietiin pelloille. Kokosta sytytetystä tulesta on myös viety joka taloon uusi tuli. Kokon ympärillä leikittiin myös. Juhannustaiat ja muut perinteet Juhannustaikoja oli lukemattomia - ja mikseivätpä nämä olisi hyvin käyttökelpoisia tänäkin päivänä. Suuri osa niistä liittyi lempeen ja rakkauteen ja siihen, kuinka tyttö saisi selville tulevan aviomiehensä nimen. Pomarkussa juhannusyönä lakaistiin alastomana kaivon ympärys vastapäivään ja katsottiin sitten kaivoon. Uusia perinteitä Moderniin juhaanusperinteeseen kuuluu grillattu makkara. Juhannussauna, juhannushäät ja juhannustanssit ovat tänä päivänä suosittuja perinteitä. Juhannusviinat kulkevat perinteisesti kassissa tai taskussa. Juhannuksen ajärjetetään nykyisin paljon tapahtumia, konsertteja, teatteria, kilpailuja ym. usein koko perheelle. Viinan varoituksia vuodelta 1644 Enämbi viina saattaa ihmisen tompelixi, wiisaat willidze ja hullut teke vielä hullummax, turmele taidon, sytyttä hecuman, saatta capinan ja punaiset silmät: teke köyhäxi ja kiwuloisexi, ilmoitta salaisuudet, kohoitta Jumalan wihan, ja saattaa cadotuxen. Sen tähden ei yxikän pidä juoman enä cuin tarpeexi ja terweydexi. Juoda myös ilo picarit, eli iloxi ystäwällises cocouxis ei ole kielty, cosca ylönpaltisus estetyxi tule, ja taito, tieto ja ymmärrys talles on, ja wircans töihin sovelias. Pitä siis waari otettaman, ettei yxikän määrä mital ja ylönpaltisudel pacota ja yllytä toistans (erinomaisesti Nuorucaisia ja waimo wäke, ja ei yhtäkän) ylidze sen Jumalisen tahdon, woiman, terweyden ja cunniallisuuden. Laurentius Petrin saarnakokoelmasta Selityxet Joca-Päiväisten Huomen-Ehto- ja Ruocalucuin eli Siunausten yxinkertasil Saamoil edespannut Laurentius Petri Aboico Minist. Verbi Dei in Loimi- Joki. A. 1644.

12 Numero 1 / 2005 VESIPETO kodin turhin asukas Tämäkin vuoto lisää vesilaskua. Veden kulutukseen on jokaisen helppo vaikuttaa. Yksi suomalainen kuluttaa vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Vuorokaudessa käytetystä vedestä 60 litraa menee peseytymiseen, WC:n huuhtelu vie 40 litraa, pyykinpesu 20 litraa ja keittiössä kuluu 35 litraa. Tämä on kuitenkin vain keskiarvo. Monessa talossa vettä kuluu paljon enemmän, koska hanat tai WC-istuin vuotavat huomaamatta. Myös käyttötottumukset vaihtelevat. Tavoitteena on saada vedenkulutus laskemaan noin 120 litraan henkilöä kohden vuorokaudessa. Vuotaako hana tai vessa? Vesikalusteiden kunto on syytä tarkistaa ensimmäisenä, kun aikoo tarttua turhaan vedenkulutukseen. Muutaman millin vesivuoto tietää suurta lisäystä vedenkulutukseen. Esimerkiksi WC-istuimen jatkuva vuoto kuluttaa jopa 3000 kuutiota vettä vuodessa. Vesihanan tiheä tippavuoto kuluttaa 30 kuutiota vettä vuodessa. WC-istuimen vuotaessa vesipeto ahmaisee noin 8000 euroa rahaa suoraan viemäriin. Tämän vuoksi viisas korjauttaa vesikalusteet heti, kun vika ilmenee. Istuimen usein näkymättömän vuodon voi todeta laittamalla paperinpalan istuimen takaosan sisäseinälle ja tarkkailemalla kastuuko se. Kylpyhuone- ja vessaremontin yhteydessä kannattaa tutustua erilaisiin kalustemalleihin ja kysellä kauppiaalta niiden säästöominaisuuksista. Vesipihit kalusteet maksavat itsensä takaisin nopeasti. Vanhat kaksinuppiset vesihanat joutaisivat jo museoitaviksi, sillä yksiotesekoittimet ja vesipihit suihkusekoittimet tuovat 10-20 prosentin säästön. Taloyhtiöiden yleistiloissa, kuten saunan pesuhuoneissa, järkevin valinta on painonapilla toimiva suihkusekoitin. Vanha WC-istuin kohauttaa yli kymmenen litran vesimassalla jätökset viemäriin ja astetta nuorempi mallikin imaisee huuhtelusäiliöön 6-9 litraa vettä. Nykyiset wc-istuimet on varustettu erikseen pienen ja ison hädän huuhtomiseen, joten ne kuluttavatkin vain nelisen litraa vettä. Vanhan istuimen vesisäiliöön voi laittaa muovipullon vähentämään vesimäärää. Tarkista, ettei pullosta irtoa osia, jotka voivat tukkia huuhtelujärjestelmän. Vesipisarat talteen! Vettä on tarkoitus säästää siellä, missä on turhaa kulutusta. Sulje hana, kun saippuoit kätesi ja harjaat hampaasi, aamuin illoin. Suosi suihkua: ammekylpyyn hurahtaa hyvinkin 260 litraa vettä, mutta suihkupesuun riittää 50 litraa. Harkitse myös, onko jokapäiväinen suihku tarpeellinen vai riittäisikö pesu lavuaarissa. Saippuoinnin ajaksi suljettu suihku säästää vettä ainakin ämpärillisen. Hammaspesulla ota huuhteluvettä mukiin ja sulje hana harjauksen ajaksi. Astianpesukone käyttää vettä noin 20 litraa yhdellä pesukerralla. Vastaavan tiskin peseminen käsin kuluttaa vettä 35-140 litraa pesutavasta riippuen. Käsin tiskatessa laita aina tulpat altaiden pohjalle ja myös huuhdo astiat altaassa. Koneella tiskatessa astioita ei tarvitse huuhdella etukäteen, kun pyyhkäiset ruoantähteet biojätteisiin. Pyykkiä pestessäsi käytä säästö- tai pikaohjelmaa vähän likaisen pyykin pesussa, jolloin vedenkulutus vähenee. Uudet koneet kuluttavat vettä jopa puolet vähemmän kuin yli kymmenen vuotta vanhat. Vedensäästö on vuodessa jopa 11 700 litraa! Jos taloyhtiössä on talopesula, pese pyykit siellä. Isoihin talokoneisiin mahtuu kerralla enemmän pyykkiä, ja veden kulutus vastaavasti vähenee suhteessa pieniin pesukoneisiin. Vedensäästö pähkinänkuoressa: Vuotavat WC-istuimet tarkistetaan ja korjataan heti Vuotavat hanat tarkistetaan ja korjataan heti Myös taloyhtiöiden yhteisten tilojen hanat ja WC:t tarkistetaan ja ilmoitetaan vuodoista heti kiinteistönhoitajalle Hankitaan vettä säästäviä hanoja ja kalusteita Hanat suljetaan aina saippuoinnin ajaksi niin suihkussa kuin käsiä pestessä Suihkussa ei viivytä 10 minuuttia kauempaa Käytetään hammasmukia Astioita ei huuhdota tai pestä juoksevan veden alla Pestään pyykki mahdollisuuksien mukaan säästöohjelmalla tai talopesulassa Jos vettä pitää valuttaa putkien jäätymisen estämiseksi, valutettu vesi kerätään talteen Lähde: Varsinais-Suomen Energiatoimisto http://www.vsenergiatoimisto.fi

Numero 1 / 2005 13 Viikonloppujen sekä arki-iltojen ja öiden sijaisuus huoltoliikkeillä Vesipedon todistus tulee tässä muodossa kaksi kertaa vuodessa. Vesitasauslaskutus Tähän aikaan vuodesta asukkaat ovat saaneet, tai ovat saamassa vesitasauslaskut 1/2005. Moni ihmettelee jälleen vesilaskun suuruutta, tai pienuutta. Tässä muutama tosiasia vesilaskutuksesta: Ennakkoon peritään 0,12 euroa / m 2 kylmästä ja 0,15 euroa / m 2 lämpimästä vedestä, eli yhteensä 0,27 euroa / m 2. Huomatkaa, että ennakkomaksu perustuu huoneiston neliömääriin, ei henkilölukuun. Kulutuksen mukaan tarkastellaan riittääkö ennakkomaksu, vai onko asukkaan maksettava lisää, palautustakin saattaa tulla. Kulutus saadaan selville huoneistokohtaisella vedenmittauksella. Laskussa näkyy laskutusjakson alkulukema ja loppulukema. Erotus on kulutetun veden määrä kuutioissa. Kylmä vesi maksaa 2,48 euroa / m 3 ja lämmin vesi 3,94 euroa / m 3. Esimerkki alkupvm loppupvm 01.01.2005 31.06.2005 kylmävesi alkuluku loppuluku kulutus 23560 23620 60 * 2,48 euroa = 148,80 euroa lämminvesi alkuluku loppuluku kulutus 45190 45220 30 * 3,94 euroa = 118,20 euroa yhteensä 267,00 euroa ennakkomaksua kertynyt 6 kk * 80 m 2 * 0,27 euroa = 129,60 euroa maksettavaa jää tällöin 267,00 129,60 = 137,40 euroa nelihenkisen perheen kulutus 80 m 2 :n asunnossa / asukas on 90 m 3 / vrk:lla (180) / henkilömäärällä (4) = 125 l / vrk / hlö esimerkki kulutuksesta Peseytyminen suihkun alla kestää 10 minuuttia: vettä tulee hanasta noin 12 l / min, eli yhteensä 120 l. Kylmän veden osuus on noin 2/3 koko kulutuksesta ja lämpimän 1/3. Suihkusta siis 80 l on kylmää ja 40 l lämmintä vettä. Suihkutuksen hinnaksi tulee: kylmän veden osalta 80 l * 2,48 euroa = noin 0,20 euroa. ja lämpimän osalta 40 l * 3,94 euroa = noin 0,16 euroa yhteensä 0,36 euroa Ei kuullosta paljolta, mutta jos neljä henkilöä suihkuttaa joka päivä esimerkin mukaisesti 10 minuuttia tekee se viikossa 10,00 euroa, kuukaudessa 40,00 euroa, laskutusjaksossa 240,00 euroa. Ja päälle vielä kaikki muu veden laskeminen. Tapio Lankinen isännöitsijä päivystys- ja varallaololuonteista, jolloin hinnoittelu edullisimmillaan viikonloput perjantai klo 14.00 maanantai klo 07.00 arkipäivät klo 16.00 07.00 otsikon sijaisuuksien hintoihin sisältyvät pääpiirteittäiset työt: täysiaikainen puhelinpäivystys em. aikoina vapautuvien huoneistojen tarkastus ja kuntokorttien laadinta liputus virallisina ja yleisinä liputuspäivinä järjestyksen ja tilojen käytön valvonta muun kiinteistönhoidon ohessa vartiointi- ja suojaamistoimet tarvittaessa tarvittavat viranomais- ym. ilmoitukset niitä vaativissa tapauksissa saunatilojen tarkastus ennen saunavuoroja ja niiden jälkeen haisevien jätteiden poisto saunatiloista ja ko. tilojen pintapuolinen puhdistus kiinteistöautomaation ulkopuolisten saunojen lämmitys ja kiukaiden sammutus erikseen laskutettavia tyypillisimpiä töitä: lumenpoisto sekä käsityökaluin että konetyönä suoritettuna kaikki hiekoitukset sekä työn että käytetyn hiekan osalta välittömiä toimenpiteitä vaativien pienkorjauksia suurempien teknisten vikojen ja häiriöiden korjaukset oksennus- ja ulostesotkujen siivoukset asukkaiden tilaamat ovenavaukset, joita nämä eivät ole käteisellä maksaneet huoltomiehelle ILKIVALLAN JA SOTKEMISTEN AIHEUT- TAMAT KUSTANNUKSET LASKUTAMME JÄLKIKÄTEEN OSALLISILTA, JOS NÄMÄ OVAT TIEDOSSA! OVENAVAUKSISSA EI LASKUTUSTEN KOHTEISTA OLE EPÄSEL- VYYTTÄ, JOTEN LASKU LÄHTEE AINA. Juha Lahti isännöitsijä ISA

14 Numero 1 / 2005 Lisää valinnanvaraa internet-yhteyksiin MPY tarjoaa asiakkailleen KAAPELIMODEEMIVAIHTOEHDON Jatkuvasti kasvava tehon ja kapasiteetin tarve pakottaa verkko-operaattorit hakemaan uusia ratkaisuja asiakkaiden internet-palvelujen tehostamiseksi. MPY:n uusimpana uutuutena ovat kaapeli-tv-verkon peittoalueella käytön mahdollistavat kaapelimodeemi-ratkaisut, joiden käyttöönotto pääsee tänä syksynä vauhtiin. Jukka Lampinen MPY:ltä sanoo, että suuntaus on tänä päivänä yhä nopeampiin internet-yhteyksiin. Nyt käyttöön tulevat kaapelimodeemitekniikalla toimivat laajakaistayhteydet ovat viimeisin sana tämän päivän palvelun suhteen. Kaapelimodeemiyhteyksissä käytetään jo olemassa olevaa, kaksisuuntaiseksi päivitettyä kaapeli-tv-verkkoa. Data tulee asiakkaan kotiin yhtä televisiokanavan kanavapaikkaa käyttäen. Paluukanavana käytetään myös kaapeli-tv-verkkoa, kertoo Jukka Lampinen käyttöön tulevan tekniikan perusratkaisuista. Uusia sovelluksia Kaapelimodeemi-tekniikan hyväksikäyttö internet-yhteyksiin on periaatteessa jo olemassa olevan tekniikan soveltamista uuteen käyttötarkoitukseen. Sellaisena ratkaisu on niin operaattorin kuin asiakkaankin kannalta erinomainen, Lampinen kertoo. Asiakkaalle kaapelimodeemi merkitsee nopeaa tapaa hyödyntää internetiä. Ratkaisu ei vaadi kiinteää puhelinliittymää ja yhteys internetiin on aina auki. Kaapelimodeemi on pelkistetysti ilmaistuna kiinteä kaksisuuntainen laajakaistayhteys. Teknisesti kaapelimodeemi on ns. jaettua tietoliikennemediaa, jonka tiedonsiirtokapasiteetti on moninkertainen tavalliseen modeemiin verrattuna. Verkon samassa solussa olevat käyttäjät jakavat käytettävissä olevan kaistan keskenään. Kaapelimodeemi on yhteydessä internetiin kaapeli-tv-verkon antennirasian kautta ja se on toimintavalmis aina kun tietokone on päällä. Sen käyttö ei rajoita millään tavoin television katselua. Laitteistovaatimukset Kaapelimodeemin asentamiseen tarvitaan kaapeli-tv-yhteys sekä se, että ko. kiinteistön tulee sijaita kaksisuuntaiseksi päivitetyn verkon peittoalueella. Lisäksi on huomioitava se, että taloverkon tulee vastata palvelun asettamia tasovaatimuksia. Omakotitaloissa verkkoon ei yleensä tarvitse tehdä muutoksia, sillä erillistä talovahvistinta ei tarvita. Kerrostaloissa palvelu vaatii kaksisuuntaisen aktiivisen vahvistimen ja joissakin tapauksissa saattaa myös vaatia muutenkin sisäverkon kunnostusta, esimerkiksi tähtiverkko ketjuverkon sijaan, Jukka Lampinen muistuttaa. Tietokoneessa tulee olla 10 Mb:n Ethernet-verkkokortti, jossa on RJ-45-tyyppinen liitäntä. Kaapelimodeemi on itsenäinen laite, joka asettuu automaattisesti verkkoon, kun johdot on kytketty paikoilleen ja palvelu tilattu operaattorilta. Vaivaton käyttöönotto Liittäminen kaapelimodeemijärjestelmään on palvelun tilaajalle helppo toimenpide eikä se vaadi kaapelointeja eikä kytkentöjä asiakkaan tiloissa, muistuttaa Jukka Lampinen tekniikan hyväksikäytön eduista. Jos asiakas muuttaa toiseen osoitteeseen, jossa on kaapeli-tv, liitetään vain laite verkkoon ja ytheys toimii jälleen. Miksi kaapelimodeemi Kaapelimodeemitekniikka on vaihtoehto laajakaistaliittymäksi ADSL:n lisäksi. Asennuksen helppous sekä jo mainittu muuton yhteydessä laitteiston siirron ja uudelleen käyttöönoton yksinkertaisuus ovat myös 2000-luvun ratkaisuja. Ei enää fyysisiä kytkentöjä. Tietoturva huomioitava Rakennettiinpa internet-yhteys ADSL-järjestelmän, kaapelimodeemin tai tavallisen modeemin avula, tietoturvan suhteen asiakkaan tulee huolehtia vähintään seuraavista perusasioista: palomuurin käyttö käyttöjärjestelmän ja sovellusten päivitykset ajan tasalle virustorjunta käyttöön ja ajan tasalle. Näiden perusohjeiden lisäksi kannattaa muistaa suhtautua varoen roskapostiin ja muihin sähköpostin aiheuttamiin uhkiin, selailla ajatuksella ja pitää huolta omista henkilötiedoista sekä muistaa omien tietojensa varmuuskopiointi, Jukka Lampinen opastaa. dna Laajakaista Kaapeli Kaapelimodeemituotteet on MPY:llä dnatuotenimikkeen alla. dna Laajakaista Kaapeli on kuluttajille tarkoitettu kaapelimodeemipalvelu, jolla asiakas saa käyttöönsä internet-palvelut. Palvelu vaatii toimiakseen kaksisuuntaisen kaapeli-tvverkon. Myös kiinteistökohtainen talovahvistin täytyy olla kaksisuuntainen. Jotta kaapelimodeemipalvelu voisi toimia jokaisessa huoneistossa, tulee kiinteistön sisäverkon olla asianmukaisessa kunnossa. Kaapelimodeemipalveluun voivat liittyä kaikki saatavuusalueella asuvat kaapeli-tv-asiakkaat.

Numero 1 / 2005 15 Palvelu Asiakkaalle toimitetaan kiinteä koko ajan auki oleva laajakaistainen internet-ytheys. dna Laajakaista Kaapeli -liittymässä liikenne ohjataan kaapeli-tv-yhteyttä pitkin MPY:n aluedataverkkoon. Kaapelimodeemipalvelussa käytettävä kaista jaetaan asiakkaiden kesken. Liittymävaihtoehdot ja siirtonopeudet ovat: dna Laajakaista Kaapeli 100 (nopeus 128/128 kbit/s) dna Laajakaista Kaapeli 500 (nopeus 512/512 kbit/s) dna Laajakaista Kaapeli 1000 (nopeus 1024/512 kbit/s) dna Laajakaista Kaapeli 2000 (nopeus 2048/512 kbit/s) Liittymän nimellisnopeus on liittymän parhaimmillaan mahdollistama siirtonopeus, mutta internetin luonteesta johtuen tätä nopeutta ei aina saavuteta. dna Laajakaista Kaapeliin voi kytkeä viisi tietokonetta. Ruuhka-aikoina dna Laajakaista -liittymien liikennettä tarvittaessa priorisoidaan, jolloin aikaviivekriittiset sovellukset saavat korkeamman prioriteetin. Liittymään kuuluu dna Internet -palvelu. Tähän palveluun kuuluu mm. kotisivutilaa, sähköpstilaatikoita, maksullinen tekninen tuki ja yhteydet kaikkialle internetiin. Palvelut on kuvattu tarkemmin dna Internetin kotisivulla http://www.dnainternet.fi/tuotetuki/ palvelut. MPY toimittaa Kaapelimodeemiyhteyden kiinteistön liityntäpisteeseen. Liittymässä tarvittava päätelaite on asiakkaan vastuulla. MPY myy ja vuokraa päätelaitteita. Nämä päätelaitteet saavat asetuksensa suoraan kaapelimodeemijärjestelmältä, eivätkä vaadi ohjelmointia toimiakseen. Vastuunjako MPY vastaa liittymistä asiakkaan liityntäpisteeseen asti. MPY ei vastaa talon sisäverkon kunnosta ja toiminnasta. Asiakas vastaa kaikista liittymään kytketyistä laitteista. MPY ilmoittaa palvelussa tapahtuvista olennaisista muutoksista asiakkaalle vähintään kuukautta ennen niiden voimaantuloa. MPY ei ole velvollinen toimittamaan dna Laajakaista Kaapeli -liittymää ilman eri korvausta niihin taloksiin, johin sen toimittaminen ei ole mahdollista teknisistä rajoitteista johtuen. Asiakkaan laitteet (päätelaite, verkkokortti, kytkin ja muut vastaavat laitteet) eivät sisälly palvelusopimukseen. Koska kapelimodeemipalvelut ovat luonteeltaan häiriöille ja katkoksille alttiita, saattaa dna Laajakaista Kaapeli -liittymissä esiintyä lyhyitä häiriöitä ja katkoksia. VAROITUS: Naapurillasi voi jo olla Kaapelikortti! Yhä useammasta kodista löytyy jo digiboksi ja varmasti vielä useampi miettii boksin hankkimista. Mutta kuinka monelta löytyy Kaapelikortti? Kaapelikortti helpottaa digitaalisiin tv-palveluihin siirtymistä. Kun kotonasi on kaapelimallin digiboksi, saat yhdellä kortilla Ð Kaapelikortilla - kaikki tarjolla olevat digi-tvpalvelut. Kaapelikortti on digiboksin korttipaikkaan laitettava luottokortin kokoinen ohjelmakortti, joka toimii sinun avaimenasi kaikkiin digitaalisiin palveluihin Ð niin nykyisiin kuin tuleviinkin. Muuta et tarvitse. Kaapelikortti on kuin kirjastokortti Ð kortin haltijana voit tilata haluamiasi palveluita ja aina kun valikoimamme uudistuu, kaikki palvelut ovat heti ulottuvillasi. Kun vuorovaikutteisten palveluiden käyttöön sopivia bokseja alkaa kaupan hyllyltä löytyä, myös nämä palvelut tulevat ulottuvillesi Kaapelikortilla. Kaapelikortin voit saada vain, mikäli asut kaapelitelevisioverkkoon kytketyssä kotitaloudessa. Aivan kaikille kaapelikortin herkut eivät siis ole tarjolla! Kaapelikortilla uutta sisältöä Digiboksi tuo televisioosi kaikki kotimaiset maksuttomat digikanavat eli YLE:n, MTV3:n ja Nelosen digitaaliset kanavat sekä SubTV:n, Urheilukanavan ja dna TV - asiakkaana myös diggari-kanavan. Kaapelikortilla näet lisäksi digitaaliset Travel Channel, Music Television, TV5 ja Deutsche Welle kanavat. Kaapelikortin etuihin kuuluvat myös bonuskatselut, joita Kaapelikortti-asiakkaat saavat 2-3 kertaa vuodessa. Bonuskatselu tarkoittaa, että jokin maksullinen kanava avataan kaikille Kaapelikortti-asiakkaille näkyviin esimerkiksi kuukauden ajaksi. Näin Tietoturva MPY:n dna Laajakaista -tuotteet on suojattu asiakaskohtaisella pääsylistalla, joka estää oletuksena sisäänpäin suuntautuvat yhteyden avaukset. Tämän avulla käyttäjät on suojattu yleisimmiltä internetistä tulevilta hyökkäyksiltä. Suojauksella ei kuitenkan voida sulkea pois kaikkia hyökkäyksiä. dna Laajakaista Kaapeli -liittymään ei sisälly virustorjuntaohjelmistoa. Käyttäjän tulee itse huolehtia tietokoneensa suojaamisesta. Ylläpito MPY huolehtii sille kuuluvien verkkokomponenttien ja runkoverkon valvonnasta. MPY hallinnoi verkko-osoitteita ja asiakaslaitteita. Mahdolliset muutostyöt näihin verkkokomponentteihin hoitaa MPY. pääset tutustumaan tarjolla oleviin maksullisiin kanaviin ilmaiseksi. Lisätilaukset joustavasti Kaapelikortti mahdollistaa kaikkien tarjolla olevien lisäpalveluiden tilaamisen ja katsomisen helposti yhdellä kortilla. Esimerkiksi MTV3:n maksulliset sisältöpaketit, kuten Hockey Night+ ja Formula1+ paketit näet yhdellä ja samalla kortilla kuin muutkin kanavat. Lisäpalveluiden tilaaminen on myös erittäin helppoa. Kun sinulla on Kaapelikortti, voit tilata internetissä Oma dna TV Ðpalvelun kautta tai tekstiviestillä, ja tilaukset hoituvat kaikkina viikonpäivinä ja mihin vuorokauden aikaan tahansa! Palvelut avautuvat katsottavaksi puolen tunnin sisällä. Kaapelikortin vuosimaksu on 20 euroa eli vain reilu 5 senttiä päivältä ja sillä saat kaikki Kaapelikortin edut. Lisätietoja löydät Kaapelikortista osoitteesta www.kaapelikortti.fi sekä omasta kaapelitelevisioyhtiöstäsi. Teksti: Päivi Ekdahl Kuvat: Mainostoimisto Imageneering

16 Numero 1 / 2005 Uusi painopaikkamme Mikkelin Vuokratalot Oy.n asukaslehti Kotinurkka painetaan jatkossa mikkeliläisessä AO-Painossa. Painon sijainti samassa kaupungissa helpottaa lehden tekoa ja mahdollistaa nopeat muutokset ja korjaukset toimitustyön aikana. Teollisuuskatu 9, 50130 Mikkeli Puh. (015) 151 432 TOIMISTO Ristiinantie 1, 50100 Mikkeli Puhelinvaihde 020 7519 550 Faksi 020 7519 579 Email: etunimi.sukunimi@mikkelinvuokratalot.fi www.mikkelinvuokratalot.fi SUORAT NUMEROT ISÄNNÖITSIJÄT Tapio Lankinen 020 7519 559 Juha Lahti 020 7519 560 Timo Romo 020 7519 561 Tapani Heiskanen 020 7519 562 Esa Nordman 020 7519 564 VUOKRA-ASIAT Päivi Himanen 020 7519 554 Eeva Valanta 020 7519 555 ASUKASVALINNAT: Marja-Leena Savikurki 020 7519 552 Hannele Vesalainen 020 7519 551 Kaisa Leskinen 020 7519 553 MAKSULIIKENNE Pirjo Pulkkinen 020 7519 556 HALLINTO: Veli-Pekka Sinkko 020 7519 565 Tuula Nakari 020 7519 558 Tetra Venäläinen 020 7519 557 LVI-ASIAT: Juhani Valjakka 020 7519 563 VIIKONLOPPU- JA ARKIPÄIVYSTYKSET Päivystäjien tiedot puhelinnumeroineen löydätte talonne ilmoitustaululta. ASUKASLEHTI Painosmäärä 4.000 kpl Julkaisija Mikkelin Vuokratalot Oy Päätoimittaja Veli-Pekka Sinkko Toimitustyö Veli-Pekka Sinkko, Esa Nordman, Juha Lahti, Hannele Vesalainen ja Tapio Lankinen Taitto- ja painotyö AO-paino, Mikkeli