Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2017

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2017 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY / Suvi-Tuuli Kankaanpää Edita Prima Oy Helsinki 2018

Esipuhe Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY puhdistaa Helsingin metropolialueen yli miljoonan asukkaan jätevedet kahdella puhdistamolla: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. HSY:n jätevedenpuhdistamoiden toiminta-alueella asuu yli 20 % Suomen asukkaista. Puhdistamoiden rooli Suomen jätevedenpuhdistuksen ympäristökuormituksen hallinnan ja kehityksen kannalta on merkittävä. HSY:n molemmat puhdistamot purkavat puhdistetut jätevedet Itämereen, ja toiminnan jatkuva kehittäminen on Itämeren hyväksi tehtävää työtä. HSY on tehnyt pitkään kehittämistyötä jätevedenpuhdistuksen eri teemojen saralla. Vuosi 2017 oli erityinen vuosi energiatehokkuuden kannalta. Pitkäaikainen panostus aiheen ympärillä näkyi tuotantoluvuissa: Viikinmäen jätevedenpuhdistamon energiaomavaraisuus nousi ennätyksellisen korkeaksi, 90 prosenttiin. HSY:ssä jatkettiin myös vuonna 2017 pitkäjänteistä työtä jätevedenpuhdistusprosessien kehittämiseksi. Fosforin talteenoton ja typenpoiston tehostamisen hankkeet olivat vuoden päähankkeita. Blominmäkeen rakennettavan uuden jätevedenpuhdistamon suunnittelussa ja hankintojen toteutuksessa hyödynnetään kehittämistyön tuloksia konkreettisella tavalla. Puhdistusprosessien kehittämisen lisäksi vuonna 2017 on rakennettu työkaluja viemäriverkoston vuotojen ja tukosten tunnistamiseen. Tässä puhdistamoiden vuoden 2017 yhteisraportissa on kattavasti kuvattu jätevedenpuhdistuksen kokonaispäästöt ja ympäristövaikutukset koko pääkaupunkiseudun osalta. Raportoinnin lähtökohtana on valvontaviranomaisten edellyttämien tietojen esittäminen, minkä vuoksi osa kaavioista ja taulukoista esitetään aikaisempien, vakiintuneiden mallien mukaisesti. Lisäksi raportissa esitellään jätevedenpuhdistuksen keskeisimmät tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä annetaan yleistasoinen katsaus vuoteen 2017. Jätevedenpuhdistuksen vuosiraportti on myös osa koko HSY:n kattavaa ympäristövastuuraportoinnin kokonaisuutta. Helsingissä 12.3.2018 Tommi Fred toimialajohtaja Mari Heinonen osastonjohtaja

Tiivistelmä Pääkaupunkiseudun jätevedet puhdistetaan kahdella Suomen suurimmalla jätevedenpuhdistamolla: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. Puhdistamoiden toiminnasta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY. Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen vuosiraportti on tarjonnut tietoa jo vuodesta 2011 jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta sekä puhdistustehokkuudesta. Tämä vuoden 2017 raportti on sarjassaan seitsemäs ja tarjoaa kattavan kuvan myös uusimmista jätevedenpuhdistuksen kehittämishankkeista. Tämä raportti myös osa HSY:n yhteiskuntavastuuraportoinnin kokonaisuutta, joka perustuu Global Reportin Initiative (GRI) G4-standardiin. Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa ohjaavat laitoskohtaiset ympäristöluvat. Raportin alkuun on sijoitettu taulukko laitosten ympäristölupamääräysten ja raportin lukujen keskinäisistä suhteista. Vuonna 2017 Viikin mäen puhdistamo täytti kaikki ympäristöluvan määräykset. Vesistöön johdetun jäteveden biologinen ja kemiallinen hapenkulutus, fosforipitoisuus ja poistotehokkuudet myös kokonaistypen osalta olivat lupamääräysten mukaiset. Suomenojan puhdistamolla vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä biologisen hapenkulutuksen ja fosforin poistotehot eivät täyttäneet lupamääräyksiä. Puhdistamoiden yhteenlaskettu tulovirtaama oli vuonna 2017 noin 146 milj. m 3, mikä on 7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Ravinnekuormitus puhdistamoilta mereen oli 1 115 tonnia typpeä ja 31 tonnia fosforia. Typpikuormitus mereen oli 8,6 % edellistä vuotta suurempi. Fosforikuormitus laski 32 tonnista 31 tonniin. Vähäluminen ja lyhyt talvi vaikutti edullisesti sulamiskauden puhdistustulokseen. Myös kevään ja kesän tavanomaiset sademäärät mahdollistivat tehokkaan jätevedenpuhdistuksen. Sen sijaan viimeisen vuosineljänneksen ennätyksiä hipovat sateet johtivat Suomenojan lupamääräysten ylitykseen: Biologisen hapenkulutuksen poistoteho oli 94 % ja kokonaisfosforin 93 %, kun molempien poistoteho vaatimus on vähintään 95 %. Tulovirtaama oli jakson aikana 14,6 milj. m 3, mikä oli 65 % enemmän kuin vuoden 2016 vastaavalla jaksolla (8,8 milj. m 3 ) ja 62 % enemmän kuin vuoden 2015 vastaavalla jaksolla (9,0 milj. m 3 ). HSY:n jätevedenpuhdistuksen kehittämishankkeissa painopiste oli vuonna 2017 energiatehokkuuden kehittämisessä ja ravinnepäästöjen vähentämiskeinojen selvittämisessä. Energiankulutuksen seurantajärjestelmää kehitettiin energiantuotannon tehostamishankkeiden lisäksi. Sekä typen että fosforin poiston tehostamista selvitettiin pilot -mittakaavan hankkeissa ympäristöministeriön RAKI-rahoituksella. Julkaisija Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät Marina Graan, Anna Kuokkanen, Samppa Lallukka, Eija Lehtinen, Laura Rossi, Aninka Urho Päivämäärä 26.3.2018 Julkaisun nimi Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2017 - Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Avainsanat Jätevedenpuhdistus, jätevedenpuhdistamo, ravinnepäästöt, ympäristölupa, yhdyskuntien ravinnekuormitus Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 1/2018 issn l 1798-6087 isbn (nid.) 978-952-7146-33-0 isbn (pdf) 978-952-7146-34-7 issn (nid.) 1798-6087 issn (pdf) 1798-6095 Kieli: suomi Sivuja: 72 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Vuonna 2017 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon sähköenergian tuotanto 36 GWh ja sähköenergian omavaraisuusaste 90 %. Viikinmäen sähköntuotantomäärä oli vuonna 2017 laitoksen historian suurin. Suomenojan puhdistamon tuottaman biokaasun määrä oli 4,5 milj. m 3. Suomenojalla tuotettu biokaasu jalostetaan Gasum Oy:n toimesta liikennepolttoaineeksi. Blominmäen jätevedenpuhdistamon ja tunnelien louhinnat etenivät aikataulussaan, ja vuoden 2017 lopussa tehtävänä oli enää viimeistelyjä ja pienimuotoista täydennyslouhintaa. Käyttöönoton arvioidaan siirtyvän vuodella alkuperäisestä arviosta eli vuoteen 2021, minkä jälkeen Suomenojan puhdistamon toiminta ajetaan vaiheittain alas. Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) Blominmäen puhdistamolle 26.11.2015 antama ympäristölupa sai lainvoiman 9.12.2017, kun Vaasan hallinto-oikeus kumosi luvasta tehdyn valituksen. 4

Sammandrag Huvudstadsregionens avloppsvatten renas vid Finlands två största avloppsreningsverk: Helsingfors Viksbacka och Esbo Finnå. Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster HRM svarar för driften av dessa avloppsreningsverk. Årsrapporten för huvudstadsregionens avloppsvattenrening har alltsedan 2011 tillhandahållit information om avloppsreningsverkens funktion och om hur effektivt reningen fungerar. Denna rapport för 2017 är den sjunde i raden, och den ger en heltäckande bild även av nya utvecklingsprojekt inom rening av avloppsvatten. Denna rapport utgör även en del av HRM:s helhet för den samhällsansvarsrapportering som bygger på Global Report Initiatives (GRI) G4-standard. Avfallsreningsverkens funktion styrs av anläggningsspecifika miljötillstånd. I början av rapporten finns en tabell över de inbördes förhållanden mellan anläggningarnas miljötillståndsbestämmelser och stycken i rapporten. Under 2017 uppfyllde Viksbackens reningsverk samtliga av miljötillståndets bestämmelser. Biologisk och kemisk syreförbrukning, fosforhalt och även reduktionen av totalkväve i det avloppsvatten som leds ut i vattendragen låg inom tillståndsbestämmelsernas gränsvärden. Reningsverket i Finnå uppfyllde däremot under årets sista kvartal inte tillståndsbestämmelserna för reduktion av biologisk syreförbrukning och fosfor. Det totala inflödet till reningsverken låg 2017 på cirka 146 milj. m 3, vilket innebär en ökning på 7 % från föregående år. Näringsämnesbelastningen från reningsverken på havet låg på 1115 ton kväve och 31 ton fosfor. Kvävebelastningen på havet låg 8,6 % högre än året innan. Fosforbelastningen sjönk från 32 ton till 31 ton. Den snöfattiga och korta vintern hade en fördelaktig inverkan på smältperiodens avloppsrening. Även vårens och sommarens normala regnmängder bidrog till att möjliggöra en effektiv avloppsrening. De nästan rekordartade regnen under årets sista kvartal orsakade däremot att tillståndsbestämmelserna överskreds vid Finnå avloppsreningsverk: reduktionen av biologisk syreförbrukning låg på 94 %, och av totalfosfor på 93 %, emedan reduktionskravet för bägge är minst 95 %. Inflödet under perioden uppgick till 14,6 milj. m 3, vilket innebär en ökning på 65 % jämfört med motsvarande period 2016 (8,8 milj. m 3 ), och 62 % mer än under motsvarande period 2015 (9,0 milj. m 3 ). Tyngdpunkten för HRM:s utvecklingsprojekt inom avloppsreningen låg under 2017 på att utveckla energieffektivitet och att utreda metoder för mindre utsläpp av näringsämnen från reningsverken. Ett uppföljningssystem för energiförbrukningen utvecklades vid sidan av ett projekt med inriktning på att effektivera energiproduktionen. Effektivering av såväl kvävesom fosforreduktionen utreddes inom ett projekt i pilotskala, som finansierades med miljöministeriets RAKI-finansiering. Utgivare Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Författare Marina Graan, Anna Kuokkanen, Samppa Lallukka, Eija Lehtinen, Laura Rossi, Aninka Urho Datum 26.3.2018 Publikationens namn Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2017 - Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Nyckelord Avloppsrening, avloppsreningsverk, näringsämnesutsläpp, miljötillstånd, samhällets näringsämnesbelastning Publikationsseriens titel och nummer: HRM:s publikationer 1/2018 issn l 1798-6087 isbn (hft) 978-952-7146-33-0 isbn (pdf) 978-952-7146-34-7 issn (hft) 1798-6087 issn (pdf) 1798-6095 Språk: finska Sidor: 72 Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HSY telefon 09 156 11, fax 09 1561 2011 www.hsy.fi Under 2017 låg energiproduktionen vid Viksbacka avloppsreningsverk på 36 GWh och självförsörjningsgraden uppgick till 90 %. Elproduktionen vid Viksbacka var under 2017 den högsta i anläggningens historia. Avloppsreningsverket i Finnå producerade 4,5 milj. m 3 biogas. Den biogas som produceras i Finnå förädlas av Gasum Ab till bränsle för fordonstrafik. Sprängningarna för Blominmäki avloppsreningsverk och tunnlar fortskred enligt tidtabell, och vid slutet av 2017 kvarstod endast finslipning och små tilläggssprängningar. Idrifttagningen bedöms bli uppskjuten med ett år från den ursprungliga tidtabellen, dvs. till år 2021, varefter avloppsreningsverket i Finnå stegvis kommer att köras ned. Det miljötillstånd som Regionförvaltningsverket (AVI) beviljade Blominmäki reningsverk 26.11.2015 vann laga kraft 9.12.2017 efter att Vasa förvaltningsrätt hade förkastat det besvär som anförts mot tillståndet. 5

Summary Wastewater in the metropolitan area is treated in two of Finland's largest wastewater treatment plants: Viikinmäki in Helsinki and Suomenoja in Espoo. The treatment plants are operated by the Helsinki Region Environmental Services Authority (HSY). The annual report of wastewater treatment in the metropolitan area has provided information on the operation of wastewater treatment plants and treatment efficiency since 2011. This 2017 report is seventh in its series and provides a comprehensive picture of the latest wastewater treatment development projects. This report is also part of HSY's corporate social responsibility reporting, based on the Global Report's Initiative (GRI) G4 standard. The operation of wastewater treatment plants is governed by plant-specific environmental permits. The treatment results in relation to the requirements stated in the environmental permits are presented in a table at the beginning of the report. In 2017, the Viikinmäki treatment plant fulfilled all the environmental permit requirements. The biological and chemical oxygen demand, nitrogen and phosphorus content and reductions of discharged wastewater in to the receiving water system were also in compliance with the permit regulations. At the Suomenoja treatment plant, the reductions of biological oxygen demand and phosphorus did not meet the permit requirements during the last quarter of the year. The total inflow of the treatment plants in the year 2017 was approximately 146 million m 3, which is 7% more than in the previous year. The nutrient load from the treatment plants to the sea was 1115 tons of nitrogen and 31 tons of phosphorus. The nitrogen load into the sea was 8.6% higher than the previous year. The phosphorus load decreased from 32 to 31 tonnes. The short winter with little snow had a beneficial effect on the treatment result of the melting season. In addition, rainfall rates in spring and summer enabled efficient wastewater treatment. On the other hand, record highs for rainfall in the last quarter led to Suomenoja exceeding permit regulations: The biological oxygen demand removal efficiency was 94% and the total phosphorus 93%, when the removal efficiency requirement for both is at least 95%. Inflow during the period was 14.6 million m 3 which was 65% more than in the corresponding period in 2016 (8.8 million m 3 ) and 62% more than in the corresponding period in 2015 (9.0 million m 3 ). The focus of HSY's wastewater treatment projects in 2017 was to improve energy efficiency and to find ways to reduce nutrient emissions. The energy consumption monitoring system was developed in addition to energy efficiency improvement projects. Improvement of both nitrogen and phosphorus removal was studied in pilot-scale projects with RAKI funding from the Ministry of the Environment. Published by Helsinki Region Environmental Services Authority Author Marina Graan, Anna Kuokkanen, Samppa Lallukka, Eija Lehtinen, Laura Rossi, Aninka Urho Title of publication Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2016 - Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Date of publication 26.3.2018 Keywords Wastewater treatment, wastewater treatment plant, nutrient emissions, environmental permit, nutritional load of communities Publication series title and number: HSY publications 1/2018 issn l 1798-6087 isbn (print) 978-952-7146-33-0 isbn (pdf) 978-952-7146-34-7 issn (print) 1798-6087 issn (pdf) 1798-6095 Language: Finnish Pages: 72 Helsinki Region Environmental Services Authority PO Box 100, 00066 HSY Tel. +358 9 156 11, Fax +358 9 1561 2011 www.hsy.fi In 2017, electrical energy production at the Viikinmäki wastewater treatment plant was 36 GWh and the electrical energy self-sufficiency was 90%. Viikinmäki's electricity production volume was the largest in the history of the plant. The amount of biogas produced by the Suomenoja treatment plant was 4.5 million m 3. It is processed by Gasum Oy as transport fuel. The excavation of the Blominmäki wastewater treatment plant and tunnels progressed on schedule, and at the end of 2017 the only tasks remaining were finishing touches and small-scale supplemental excavation. It is estimated that the commissioning will be carried out one year from the original estimate, in 2021, after which the operation of the Suomenoja treatment plant will be run down in phases. The environmental permit issued by the Southern Finland Regional State Administrative Agency (AVI) to Blominmäki on November 26, 2015 received legal force on December 9, 2017, when the Vaasa Administrative Court annulled the appeal against the permit. 6

Sisällys OSA I Jätevedenpuhdistamojen toiminta 1 Jätevedenpuhdistamot 12 1.1 Toiminta-alue ja -tavoite 12 1.2 Viikinmäki 12 1.3 Suomenoja 13 2 Puhdistamoille tuleva kuormitus 14 2.1 Jätevesimäärä 14 2.1.1 Puhdistamoiden hydraulisen kapasiteetin riittävyys 2017 15 2.1.2 Helsingin sekaviemäröity verkosto 16 2.2 Tulokuormitus 16 2.3 Teollisuusjätevedet 18 3 Ympäristöluvat ja tarkkailu vuonna 2017 20 3.1 Ympäristöluvat 20 3.2 Näytteenotto ja käyttö- ja päästötarkkailu 20 3.3 Jatkuvatoimiset mittalaitteet käyttötarkkailussa 20 3.4 Ympäristövaikutusten tarkkailu 20 4 Päästöt vesistöön 22 4.1 Puhdistustulokset neljännesvuosittain 22 4.2 Ravinnepäästöt 24 4.3 Lupaindeksi ja OCP-indeksi 26 4.4 Muut haitalliset aineet 26 4.5 Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu 30 4.6 Kestävän kehityksen tunnusluvut 30 5 Päästöt ilmaan 31 5.1 Voimatuotannon päästöt 31 5.2 Puhdistusprosessin kaasumaiset päästöt 31 5.3 Haju 32 5.3.1 Hajukartoitukset 32 5.3.2 Hajuvalitukset 33 5.4 Melu 33 6 Kemikaalit 34 7 Energia 36 8 Liete 38 9 Jätteet 39 9.1 Välppäjäte ja hiekka 39 9.2 Muut jätejakeet ja vaarallinen jäte 39 10 Prosessihäiriöt ja ympäristöriskien hallinta 40 10.1 Häiriötilanteet 2017 40 10.1.1 Suomenojan karkeavälppäämön rikkoutuminen maaliskuussa 2017 40 10.1.2 Poikkeuksellisen korkeat lähtevän veden kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuudet elokuussa 2017 40 10.1.3 Runsaiden sateiden aiheuttamat tulvimiset Suomenojan puhdistamolla lokakuussa 2017 40 10.2 Ympäristöriskien hallinta 40 10.2.1 SSP 40 10.2.2 Purkutunnelin kahdennus välillä Viikinmäki-Viikki 41 10.2.3 Purkutunneleitten tarkastus ROVkuvauksella 41 10.2.4 Varapurkujärjestelyjen automatisointi 41 10.2.5 Viemäritukosten automaattinen havaitseminen pumppaamovirtaamien data-analyysillä 41 10.2.6 Kalkin syöttölaitteiston kahdennus 41 11 Toiminnan kehittäminen 2017 42 11.1 Energiatehokkuus 42 11.1.1 Energiaseurannan kehittäminen 42 11.1.2 ORC-laitteiston hankinta 42 11.1.3 Energian toimittaminen Vanhaankaupunkiin 42 11.1.4 Häiriöreservi 42 11.2 Jätevedenpuhdistuksen kehittäminen 42 11.2.1 Blominmäen uusi kalliopuhdistamo 42 11.2.2 Rejektiveden erilliskäsittely 43 11.2.3 RAKI RAVITA 44 11.2.4 RAVITA DEMO 44 11.2.5 Fosforinpoiston tehostaminen 44 11.2.6 Typpioksiduulipäästöjen muodostuminen 44 11.3 Puhdistamoiden perustoiminnan kehittäminen 44 11.3.1 Linkohankinta Viikinmäki 44 11.3.2 Tulokanavan saneeraus ja tulopumppaamojen imukaivojen tarkistus 44 11.3.3 Raakasekalietteen tiivistys 44 11.4 Verkostojen hallinta ja kehittäminen 45 11.4.1 Viemäriverkoston mallinnus 45 11.4.2 Verkoston saneeraukset HSY:n viemäröintialueella 45 11.4.3 Sekaviemäriverkon ylivuotojen vähentäminen 45 11.4.4 ÄlykäsVesi 45 12 Yhteiskuntavastuu ja sidosryhmäyhteistyö 47 12.1 Ympäristökasvatus ja vierailut 47 12.2 Kansanterveydellinen tutkimus 47 OSA II DATA 13 Ympäristöluvat 50 14 Käyttötarkkailun tulokset 2017 51 15 Jätevesitarkkailun tulokset 55 16 Näytteenotto ja tulosten laskeminen puhdistamoiden tarkkailussa 57 17 Jätevesitarkkailussa käytetyt määritysmenetelmät 59 17.1 Jätevedenpuhdistamon tarkkailussa käytetyt määritysmenetelmät 59 17.2 Suomenojan jätevedenpuhdistamon lietenäytteiden tarkkailussa käytetyt analyysimenetelmät 60 18 Haitallisten aineiden pitoisuudet jätevedessä 61 19 Raskasmetallipitoisuudet ja - tase 65 20 Prosessikemikaalien kulutus 66 21 Energian tuotanto, kulutus, osto ja päästöt 67 22 Lietteen laatu, määrä ja jatkokäsittelypaikka 70 23 Tuotetut jätteet 72

Kuva 1 Jätevedenpuhdistuksen viemäröintialue 12 Kuva 2 Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi 13 Kuva 3 Suomenojan jätevedenpuhdistusprosessi 13 Kuva 4 Jäteveden tulovirtaamat v. 2008 2017. 14 Kuva 5 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2017 Viikinmäessä 15 Kuva 6 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2017 Suomenojalla 15 Kuva 7 Tulokuormitus: Biologinen hapenkulutus (t/a) 2007 2016 17 Kuva 8 Tulokuormitus: Fosfori (t/a) 2007 2016 17 Kuva 9 Tulokuormitus: Typpi (t/a) 2007 2016 17 Kuva 10 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen hapenkulutus, Viikinmäki 23 Kuva 11 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen hapenkulutus, Suomenoja 23 Kuva 12 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuus, Viikinmäki 23 Kuva 13 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuus, Suomenoja 23 Kuva 14 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen hapenkulutus, Viikinmäki 23 Kuva 15 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen hapenkulutus, Suomenoja 23 Kuva 16 Vesistöön johdetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus, Viikinmäki 24 Kuva 17 Vesistöön johdetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus, Suomenoja 24 Kuva 18 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus, Viikinmäki 24 Kuva 19 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus, Suomenoja 24 Kuva 20 Päästöt vesistöön: Biologinen hapenkulutus (t/a) vuosina 2008 2017 25 Kuva 21 Päästöt vesistöön: Fosfori (t/a) vuosina 2008 2017 25 Kuva 22 Päästöt vesistöön: Typpi (t/a) vuosina 2008 2017 25 Kuva 23 Pääkaupunkiseudun OCP-päästöt mereen 2008 2017 26 Kuva 24 Ferrosulfaatin vuosikulutus, tonneja 34 Kuva 25 Ferrosulfaatin keskimääräinen syöttömäärä 34 Kuva 26 Metanolin vuosikulutus, tonneja 35 Kuva 27 Metanolin keskimääräinen syöttömäärä 35 Kuva 28 Polymeerin vuosikulutus 35 Kuva 29 Alkalointikemikaalien vuosikulutus 35 Kuva 30 Alkalointikemikaalien suhteellinen kulutus 35 Kuva 31 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja omavaraisuusaste Viikinmäessä 36 Kuva 32 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja omavaraisuusaste Suomenojalla 36 Kuva 33 Jätevedenpuhdistamoiden sähköenergian kokonaiskulutus 37 Kuva 34 Kuivatun lietteen määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla 38 Kuva 35 Kuivatun lietteen määrä kuiva-aineena pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla 38 Kuva 36 Hiekan määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla 39 Kuva 37 Välppäjätteen määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla 39 Kuva 38 Blominmäen työmaa, mädättämö. Kuva Tero Pajukallio 43 Taulukko 1 Kuntakohtaiset jätevesimäärät 2017 14 Taulukko 2 Laitosten mitoitus ja toteutunut kuorma 2017 16 Taulukko 3 Nestemäisten jätteiden vastaanotto HSY:n viemäröintialueella 2017 18 Taulukko 4 Viikinmäen lupaehdot ja niiden täyttyminen 2017 22 Taulukko 5 Suomenojan lupaehdot ja niiden täyttyminen 2017 22 Taulukko 6 Typen ja fosforin kokonaispäästöt mereen 2017 24 Taulukko 7 Lupaindeksi ja OCP-indeksi 26 Taulukko 8 PRTR-päästöt vesistöön 27 Taulukko 9 Ympäristölaatunormit ylittävät haitalliset aineet jätevedessä v. 2012 2017, Viikinmäki. Kaikki pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä µg/l. 28 Taulukko 10 Ympäristölaatunormit ylittävät haitalliset aineet vedessä v. 2012 2017, Suomenoja. Kaikki pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä µg/l. 29 Taulukko 11 Biologisesti käsitellyn jäteveden hygieeninen laatu 30 Taulukko 12 HSY-kuntien typpi- ja fosforikuormitus mereen asukasta kohti laskettuna. 30 Taulukko 13 Voimatuotannon ja jätevedenpuhdistusprosessin ilmapäästöt vuonna 2017 31 Taulukko 14 Hajuvalitukset vuonna 2017 33 Taulukko 15 Kemikaalinkulutuksen tunnuslukuja 34 Taulukko 16 Energiankulutuksen tunnuslukuja 37 Taulukko 17 Vuotovesiä vähentävät toimet HSY:n viemäröintialueella 46 Taulukko 18 Viikkovirtaamat Viikinmäen puhdistamolla 2017 51 Taulukko 19 Viikkovirtaamat Suomenojan puhdistamolla 2017 52 Taulukko 20 Kuukausivirtaamat Viikinmäen puhdistamolla 2017 53 Taulukko 21 Kuukausivirtaamat Suomenojan puhdistamolla 2017 53 Taulukko 22 Ohitukset Viikinmäen viemäröintialueella 2017 54 Taulukko 23 Ohitukset Suomenojan viemäröintialueella 2017 54 Taulukko 24 Jätevesitarkkailun tulokset 2017 Viikinmäki 55 Taulukko 25 Jätevesitarkkailun tulokset 2017 Suomenoja 56 Taulukko 26 Haitalliset aineet jätevedessä 61 Taulukko 27 Jäteveden ja lietteen raskasmetallimäärät sekä -pitoisuudet Viikinmäki 65 Taulukko 28 Jäteveden ja lietteen raskasmetallimäärät sekä -pitoisuudet Suomenoja 65 Taulukko 29 Prosessikemikaalien kuukausikulutus 2017, Viikinmäki 66 Taulukko 30 Prosessikemikaalien kuukausikulutus 2017, Suomenoja 66 Taulukko 31 Sähköenergiankäytön ja -tuoton jakautuminen kuukausittain vuonna 2017, Viikinmäki 67 Taulukko 32 Sähköenergiankäytön ja -tuoton jakautuminen kuukausittain vuonna 2017, Suomenoja 67 Taulukko 33 Lämpöenergian käytön ja -tuoton jakautuminen kuukausittain vuonna 2017, Viikinmäki 68 Taulukko 34 Lämpöenergian käytön ja -tuoton jakautuminen kuukausittain vuonna 2017, Suomenoja 68 Taulukko 35 Voimatuotannon päästöt laitteistokohtaisesti vuonna 2017, Viikinmäki 69 Taulukko 36 Voimatuotannon päästöt laitteistokohtaisesti vuonna 2017, Suomenoja 69 Taulukko 37 Mädätetyn ja koneellisesti kuivatun jätevesilietteen analyysitulokset, Viikinmäki ja Suomenoja 70 Taulukko 38 Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka, Viikinmäki 71 Taulukko 39 Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka, Suomenoja 71 Taulukko 40 Jätteiden määrät ja toimituspaikat vuonna 2017, Viikinmäki ja Suomenoja 72 8

Global Reporting Initiativen ja Jätevedenpuhdistuksen vuosiraportin vastaavuudet GRI-standardi Jätevedenpuhdistuksen vuosiraportti GRI-koodi Kuvaus Kappale Raportoinnin kattavuus Energy G4-EN3 Emissions Organisaation oma energiankulutus 7 Energia Jätevedenpuhdistus G4-EN15 Suorat kasvihuonekaasupäästöt 5.14 Voimatuotannon päästöt 5.2 Puhdistusprosessin kaasumaiset päästöt Jätevedenpuhdistus G4-EN21 Muut ilmapäästöt 5 Päästöt ilmaan Jätevedenpuhdistus Effluents and waste G4-EN22 Vesipäästöt 4 Päästöt vesistöön HSY G4-EN23 Jätteiden käsittely 9 Jätteet Jätevedenpuhdistus G4-EN24 Vuodot 4 Päästöt vesistöön, 10 Prosessihäiriöt ja ympäristöriskien hallinta G4-EN25 G4-EN26 Products and Services Vaarallisten jätteiden käsittely Vesistöt ja habitaatit, joihin vesipäästöjä HSY 9 Jätteet Jätevedenpuhdistus 3.4 Ympäristövaikutusten tarkkailu HSY G4-EN27 Compliance Toimenpiteet tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi 11 Toiminnan kehittäminen Jätevedenpuhdistus, vesistöpäästöt: HSY G4-EN29 Ympäristölakien ja -määräysten noudattamatta jättämisestä määrätyt sanktiot 4.1 Puhdistustulokset neljännesvuosittain Jätevedenpuhdistus 9

Ympäristölupamääräysten raportointi, sisältöjen vastaavuudet Laitos Viikinmäki Suomenoja Raportin luku Jätevesien johtaminen ja purkuviemäri Jäteveden käsittely ja päästöt mereen Haitallisten aineiden päästöt vesistöön Lupamääräys 1 Lupamääräys 1 Kappaleet 11.3 ja 10.2 Lupamääräys 2 Lupamääräys 2 Luku 4 Päästöt vesistöön (ravinteet + hygieeninen laatu) Lupamääräys 3 Lupamääräys 3 Kappale 4.4 Päästöt ilmaan ja melu Lupamääräys 4 Lupamääräys 4 Kappaleet 5.2, 5.3 ja 5.4 Voimatuotannon päästöt Lupamääräys 5 Kappale 5.1 Verkosto ja sen kunnostus Lupamääräys 6 Lupamääräys 5 Kappale 11.4 Puhdistamon käyttö ja hoito Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet Teollisuusjätevedet Lupamääräykset 7 ja 8 Lupamääräykset 6 ja 7 Yleisiä velvoitteita Ei yksilöityjä toimenpiteitä, ei raportoida Lupamääräys 9 Lupamääräys 8 Erillinen raportti Muut nestemäiset jätteet Lupamääräys 10 Lupamääräys 9 Kappale 2.2 Lietteet ja jätteet Vastaanotettavien jätteiden siirtoasiakirjat Lupamääräys 11 Lupamääräys 10 Ei raportoida Lietteen jatkokäsittely Lupamääräys 12 Lupamääräys 11 Kappale 8 Liete (Lietteen jatkojalostus) Vaarallisten jätteiden säilyttäminen ja poiskuljetus Lupamääräys 13 Lupamääräys 12 Kappale 9.2 Varastointi (kemikaalit jne) Lupamääräys 14 Lupamääräys 13 Kemikaalien varastointia ei raportoida. Vuotuiset määrät kappaleessa 6. Häiriö- ja poikkeustilanteet Lupamääräys 15 Lupamääräys 14 Kappale 10.1 Riskinhallinta Lupamääräys 16 Lupamääräys 15 Kappale 10.2 Selvitys mahdollisista kalataloudellisesti arvokkaista kohteista 31.12.2016 mennessä. Käyttö- ja päästötarkkailu Lupamääräys 17 Lupamääräys 16 Luvut 3, 16 ja 17 Kirjanpito Lupamääräys 18 Lupamääräys 17 Kappaleet Ohitukset 14, Häiriötilanteet 10.1, Viemäriverkoston korjaus 11.4 Kemikaalien käyttö 6 Energiantuotanto ja -kulutus 7 Jätteet 9 Poikkeavat jätevedet 2.2 Hajuvalitukset 5.4 Energiatuotannon päästöt 5.1 Ympäristövaikutusten tarkkailu Lupamääräys 19 Lupamääräys 18 Kappale 3 Raportointi Lupamääräys 20 Lupamääräys 19 Tämä raportti on luvan edellyttämä vuosiyhteenveto Toiminnan lopettaminen Lupamääräykset 20, 21 ja 22 Ei raportoida Kalatalousvelvoite Lupamääräys 21 Lupamääräys 23 Kappale3.4 10

OSA I Jätevedenpuhdistamojen toiminta

1 Jätevedenpuhdistamot 1.1 Toiminta-alue ja -tavoite Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan muodostama ympäristösuojelutoimintojen kuntayhtymä. HSY:n puhdistamoihin liitetty viemäröintialue on kuitenkin laajempi sisältäen HSY:tä ympäröiviä kuntia niin lännessä, idässä kuin pohjoisessakin. Jätevedenpuhdistamoina alueella toimivat Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot. Oheisessa kuvassa (Kuva 1) on esitetty HSY:n jätevedenpuhdistuksen viemäröintialue. Alueella syntyvät jätevedet vastaavat lähes 1,1 miljoonan asukkaan kuormitusta. Viikinmäen puhdistamolla puhdistetaan Helsingin, Vantaan keski- ja itäosien, Sipoon, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liitoslaitoskuntayhtymän (KUVES), Mäntsälän Ohkolan kylän sekä Pornaisten alueelta tulevat jätevedet. Suomenojan puhdistamolle tulevat puhdistettavaksi Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan, Kirkkonummen ja Siuntion jätevedet. Kuormituksen merkittävimmät komponentit ovat jäteveden sisältämä orgaaninen lika-aine sekä ravinteet fosfori ja typpi. Jätevedenpuhdistuksen päätavoitteena on näiden kolmen kuormituskomponentin poistaminen puhdistamoiden lupamääräysten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi puhdistamoiden tekninen toiminta on hyvällä tasolla ja riskejä hallitaan ennakoivalla toimintatavalla. 1.2 Viikinmäki Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1994 käyttöön otettu aktiivilietelaitos, jossa jätevedenpuhdistuk- Paineviemäri MÄNTSÄLÄ Viemäritunneli Viemäröintialueen/raja Sekaviemäröity/alue JÄRVENPÄÄ PORNAINEN Purkutunneli TUUSULA KERAVA SIPOO VANTAA ESPOO 4. HELSINKI 2. 3. KAUNIAINEN SIUNTIO KIRKKONUMMI 1. 1. Suomenojan/jätevedenpuhdistamo 2. Viikinmäen/jätevedenpuhdistamo 3. Blominmäen/jätevedenpuhdistamo/ ja/purkutunneli/(rakenteilla) 4. Metsäpirtin/kompostointilaitos Kuva 1 Jätevedenpuhdistuksen viemäröintialue 12

sen vaiheina ovat mekaaninen, kemiallinen ja biologinen puhdistus. Ravinteista fosforin poisto toteutetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, jota annostellaan sekä hiekanerotusaltaaseen prosessin alussa, että kaasunpoistoaltaaseen ennen jälkiselkeytystä. Biologinen typen poisto toteutetaan Viikinmäessä kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa denitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella ja toisessa vaiheessa biologisissa denitrifikaatiosuodattimissa. Nitraatin pelkistämiseksi biologisissa suodattimissa käytetään metanolia ja nitrfikaatioprosessin alkaliteettitason ylläpitämiseksi prosessia tuetaan ajoittain kalkin syötöllä. Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Puhdistamon prosessissa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2017. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (Kuva 2) on esitetty Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Viikinmäessä puhdistetut jätevedet johdetaan 16 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa avomerelle. Varsinainen purku tapahtuu noin kahdeksan kilometrin päässä Helsingin eteläkärjestä yli 20 metrin syvyydessä, Katajaluodon edustalla. 1.3 Suomenoja Suomenojan jätevedenpuhdistamo on niin ikään aktiivilietelaitos, joka on nykyisen tyyppisenä prosessina otettu käyttöön vuonna 1997 varsinaisen puhdistustoiminnan käynnistyttyä jo vuonna 1964 lammikkopuhdistamona. Fosforinpoisto toteutetaan myös Suomenojalla kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, joka syötetään prosessin alkuun karkeavälppien jälkeisten ruuvipumppujen imualtaaseen. Typenpoisto tapahtuu biologisesti aktiivilieteprosessissa esidenitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella. Denitrifikaatioprosessia tehostetaan lisäämällä metanolia lisähiililähteeksi aktiivilieteprosessin alkuosaan. Nitrifikaation vaatiman alkaliteettitason ylläpitämiseen Suomenojalla käytetään soodaa. Orgaaninen lika-aines poistetaan osittain prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Puhdistamon prosessissa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2017. Suomenojan jätevedenpuhdistamo on perinteinen kattamaton ulkolaitos. Ohessa (Kuva 3) on esitetty Suomenojan jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Puhdistettu jätevesi johdetaan Suomenojalta 7,5 km pitkässä purkutunnelissa Gåsgrundet -saaren edustalle. Kuva 2 Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi Metanoli Sooda Ferrosulfaatti SUOMENOJAN JÄTEVEDENPUHDISTUSPROSESSI VÄLPPÄYS HIEKANEROTUS HIENOVÄLPPÄYS ESI-ILMASTUS ESISELKEYTYS ILMASTUS JÄLKISELKEYTYS Sekaliete Ylijäämäliete KOMPRESSORIT POISTOTUNNELI Virtaaman tasauslammikko Gasum Polymeeri Lämpö, sähkö ESISAKEUTUS Biokaasu Rejekti Polymeeri Liikennepolttoaineeksi M = kaasumoottori G = generaattori Maakaasu G M KAASUN KÄYTTÖ Rejekti LIETTEEN MÄDÄTYS JÄLKISAKEUTUS Rejekti LIETTEEN KUIVAUS LIETTEEN KOMPOSTOINTI Kuva 3 Suomenojan jätevedenpuhdistusprosessi 13

2 Puhdistamoille tuleva kuormitus 2.1 Jätevesimäärä Jäteveden virtaamaan vaikuttaa alueen asutuksen tuottama ns. peruskuormitus, joka on suhteellisen vakaa muuttuen asutuksen ja teollisuuden kehityksen kautta. Verkostoon päätyvä sade- ja sulamisvesi eli ns. hulevesi tuottaa puolestaan vuotuisesti sateisuuden kautta vaihtelevan kuormitusosuuden. Huleveden vaikutuksesta puhdistamoille tulevan jäteveden määrä voi lähes kolminkertaistua päivätasolla. Helsingin kantakaupunki, Herttoniemi ja Munkkiniemi ovat ns. sekaviemäröityjä alueita, joilla hulevedet ja jätevedet päätyvät saman viemärin kautta Viikinmäen puhdistamolle. HSY:n toimintaalueiden muut osat ovat erillisviemäröityjä alueita, missä huleveden ja asumisjäteveden viemärit ovat erillisiä. Myös näillä alueilla esiintyy huleveden aiheuttamaa lisäkuormitusta huonokuntoisen verkoston sisään vuotavan huleveden muodossa. Viimeisen kymmenen vuoden jätevesivirtaamakehitys on esitetty kuvassa (Kuva 4). HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli vuonna 2017 jätevettä yhteensä 145,7 milj. m 3, josta Viikinmäkeen 105,9 milj.m 3 ja Suomenojalle 39,9 milj.m 3. Jätevesimäärä kasvoi 7,0 % vuodesta 2016 syksyn poikkeuksellisen runsaiden sateiden vuoksi. HSY:n oman toiminta-alueen jätevesimäärä oli yhteensä 129,4 milj. m 3. Ohessa (Taulukko 1) on esitetty vuoden 2017 virtaamien jakaantuminen HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueiden kuntien kesken. Taulukko 1 Kuntakohtaiset jätevesimäärät 2017 Kunta milj. m 3 Helsinki 76,35 Vantaa 21,82 Espoo 30,64 Kauniainen 0,55 Sipoo 1,87 Kirkkonummi 2,47 Siuntio 0,28 Pornainen 0,25 Mäntsälä 0,15 Järvenpää 3,78 Kerava 3,63 Tuusula 3,59 vesiosuuskunnat 0,05 KUVES yhteiset 0,28 YHT 145,71 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden vuoden 2017 jätevesivirtaamat ja jäteveden lämpötilavaihtelut osoittavat, että virtaaman kasvaessa jäteveden lämpötila laskee (Kuva 5 ja Kuva 6). Viemäriverkostoon päätyvä sadevesi siis jäähdyttää jätevettä. Jäteveden alhaisempi lämpötila hidastaa mm. typenpoiston nitrifikaatioprosessia. 160 140 120 Tulovirtaama Mm 3 /a 100 80 60 40 20 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 SUOMENOJA 38,1 32,3 32,7 36,5 38,6 35,3 34,2 36,6 37,3 39,9 VIIKINMÄKI 110,1 92,0 92,8 102,7 113,6 96,3 95,4 101,5 98,8 105,8 Kuva 4 Jäteveden tulovirtaamat v. 2008 2017. 14

800 000 700 000 Viikinmäki 21,0 18,0 Tulovirtaama, m 3 /d 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 15,0 12,0 9,0 6,0 Lämpötila, ºC 100 000 0 3,0 0,0 1.1.2017 2.1.2017 3.1.2017 4.1.2017 5.1.2017 6.1.2017 7.1.2017 8.1.2017 9.1.2017 10.1.2017 11.1.2017 12.1.2017 Tulovirtaama, m 3 /d Lämpötila, C Kuva 5 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2017 Viikinmäessä Tulovirtaama, m 3 /d 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Suomenoja 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1.1.2017 2.1.2017 3.1.2017 4.1.2017 5.1.2017 6.1.2017 7.1.2017 8.1.2017 9.1.2017 10.1.2017 11.1.2017 12.1.2017 Lämpötila, ºC Tulovirtaama, m 3 /d Lämpötila, C Kuva 6 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2017 Suomenojalla Kuvissa 5 ja 6 on nähtävissä vuoden säävaihtelut: vähäluminen talvi ja huhtikuulta puuttuva sulamisveden aiheuttama virtaamapiikki, kylmä kevät ja loppuvuoden suuret sateet. Loka- ja joulukuun sademäärät olivat kuukausitasolla tarkasteltuina yli kaksinkertaiset keskimääräiseen nähden. Lokakuun sademäärä Nuuksiossa oli 226 mm, joka on vuodenaikaan nähden lähellä Suomen ennätystä. Vuoden 2017 Viikinmäen keskimääräinen vuorokautinen tulovirtaama oli 289 869 m 3 ja suurin vuorokausivirtaama, 721 012 m 3 mitattiin 11.10.2017. Suomenojan vuorokautinen tulovirtaama oli keskimäärin 109 347 m 3 ja suurin vuorokausivirtaama, 270 768 m 3 mitattiin 11.10.2017. Puhdistamoiden vuoden 2017 viikkovirtaamataulukot on esitetty luvussa 14. 2.1.1 Puhdistamoiden hydraulisen kapasiteetin riittävyys 2017 Jätevedenpuhdistamoiden hydraulinen kapasiteetti on riippuvainen jälkiselkeytykseen käytettävissä olevasta allaspinta-alasta ja tämän lisäksi aktiivilieteprosessin selkeytyksen teho vaihtelee aktiivilietteen laskeutuvuuden ja laadun mukaan. Mikäli selkeytyksen kapasiteetti ylittyy, joudutaan osa puhdistamolle tulevasta jätevedestä johtamaan esiselkeytettynä biologisen käsittelyn ohi. Ohitustilanteissa Viikinmäessä on käytössä ns. ohitusvesien suorasaostus, joka parantaa ohitettavan veden laatua erityisesti fosfori- ja kiintoainepitoisuuksien osalta. Viikinmäellä ei ollut laitosohituksia vuonna 2017. 15

Runsaista sateista johtuen Suomenojan puhdistamolla jouduttiin aloittamaan laitosohitus esiselkeytyksestä purkutunneliin 11.10.2017 n. klo 10.30. Ohitus lopetettiin 12.10.2017 n. klo 02.00. Esiselkeytettynä ohitetun jäteveden määrä oli yhteensä 17 500 m 3. Samana päivänä myös tasauslammikon kiinteä ylivuotokynnys ylitettiin ja lammikosta pääsi jätevettä Finnoon puroon n. 1 000 m 3. 2.1.2 Helsingin sekaviemäröity verkosto Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueen jätevesipäästöt liittyvät voimakkaisiin sadantatilanteisiin. Tällöin myös jätevesi on normaalia laimeampaa. Näitä verkostoylivuotoja ei pääsääntöisesti mitata, vaan sekaviemäröidyltä alueelta ylivuotaneen viemäriveden aiheuttama kuormitus ympäristöön raportoidaan laskennallisen mallin avulla. Vuonna 2017 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuodoista pääsi jätevettä vesistöihin laskentatulosten mukaan 127 916 m 3, josta asumisjäteveden osuus oli noin 2,3 % eli 2 960 m 3. Tämä asumisjäteveden aiheuttama ainekuormitus lisätään laskennallisesti Viikinmäen puhdistamon aiheuttamiin päästöihin. Päästömäärä oli vuonna 2017 n. 30 % enemmän kuin vuonna 2016 (2 265 m 3 ). Suurin yksittäinen kuormittaja oli jälleen Etelärannassa sijaitseva ylivuotokaivo. Tämä on verkoston alin ylivuotokohta, josta pääsee jo pienilläkin sateilla viemärivettä ylivuodon kautta mereen. Etelärannan ja toiseksi suurimman kuormittajan Espan lavan vieressä sijaitsevan ylivuotokaivon jätevesikuormitukset vastasivat yli 90 % mallilla tarkasteltavien ylivuotojen kuormituksesta. Alueella siirrytään tulevaisuudessa erillisviemäröintiin, jonka pitäisi vähentää ylivuotoja. Ylivuotolaskennan lisäksi mallinnuksen avulla pyritään löytämään verkoston mahdollisia pullonkauloja sekä testaamaan mahdollisia verkostomuutoksia ennen investointeja, jotta sekaviemäröintialueen ylivuotoja pystyttäisiin pienentämään. Mallin ajot toteuttaa ulkopuolinen konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Mallia on tarkoitus edelleen tarkentaa ja kehittää, ja tähän tulee sisältymään myös mallinnussimulaattorin vaihdos, joka tapahtunee vuoden 2018 aikana. Simulaattorin vaihdoksen yhteydessä malli päivitetään kokonaan. 2.2 Tulokuormitus HSY:n jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot ja vuoden 2017 tulokuormitus biologisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin ja -typen sekä kiintoaineen osalta on esitetty ohessa (Taulukko 2). Tulokuormitusta voidaan kuvata myös asukasvastineluvulla (AVL), jonka arvolla 1 tarkoitetaan sellaista vuorokausikuormitusta, jonka seitsemän vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus BOD 7ATU on 70 g happea (O2); asukasvastineluku lasketaan puhdistamolle vuoden aikana tulevan suurimman viikkokuormituksen vuorokautisesta keskiarvosta poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta (VNa 888/2006). Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoitten vuoden 2017 asukasvastineluvut on määritelty ympäristöhallinnon julkaisussa Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi -hyvien menettelytapojen kuvaus 17.11.2011 esitetyllä tavalla. Julkaisun mukaan asukasvastineluku on puhdistamolle tulevan jäteveden tarkkailunäytteiden BOD 7ATU -tuloksista ja näytteenottoajankohdan virtaamatiedoista viiden vuoden ajalta laskettujen asukasvastinelukujen 90 persentiili (prosenttipiste). 90 persentiili ilmoittaa muuttujan arvon, jonka alapuolelle jakaumassa jää 90 % tapauksista. Tulokuormitukseen vaikuttavat jätevedenpuhdistamon viemäröintialueen asutuksen ja teollisuuden tuottaman ainekuormituksen muuttuminen. Peruskasvun ainekuormaan tuottaa asutuksen lisääntyminen toiminta-alueella. Lisäksi pitkällä aikavälillä on havaittavissa myös asukasvastineen muutos erityisesti typen kohdalla. Tämä johtuu ravinnon koostumuksen muutoksesta ja erityisesti lihan kulutuksen kasvusta. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kuormitusennuste ja mitoituskuorma päivitettiin 9. biologisen käsittelylinjan suunnittelun yhteydessä vastaamaan toteutunutta kuormituskehitystä. Taulukko 2 Laitosten mitoitus ja toteutunut kuorma 2017. Laitos Tulokuormitus Yksikkö Mitoitus Toteutunut 2017 % VIIKINMÄKI Virtaama m 3 /d 310 000 289 869 94 % BOD 7ATU kg/d 69 000 76 106 110 % Kok.P kg/d 2 100 1 673 80 % Kok.N kg/d 15 500 13 552 87 % Kiintoaine kg/d 75 500 82 506 109 % Asukasvastineluku 1 069 718 SUOMENOJA Virtaama m 3 /d 110 000 109 349 99 % BOD 7ATU kg/d 16 800 20 894 124 % Kok.P kg/d 670 662 99 % Kok.N kg/d 3 800 6 644 175 % Kiintoaine kg/d 24 200 27 658 114 % Asukasvastineluku 320 198 16

40 000 35 000 30 000 BOD 7ATU t/a 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 7 Tulokuormitus: Biologinen hapenkulutus (t/a) 2008 2017 SUOMENOJA 7 037 7 247 7 142 7 117 7 234 7 111 6 814 6 717 7 020 7 626 VIIKINMÄKI 22 950 21 921 21 358 23 983 23 651 20 536 23 663 24 707 25 702 27 779 1 200 1 000 800 Fosfori t/a 600 400 200 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 8 Tulokuormitus: Fosfori (t/a) 2008 2017 SUOMENOJA 274 269 283 285 280 272 261 244 239 242 VIIKINMÄKI 639 651 664 631 661 615 658 662 650 611 8 000 7 000 6 000 Typpi t/a 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 9 Tulokuormitus: Typpi (t/a) 2008 2017 SUOMENOJA 2 112 2 057 2 070 2 182 2 288 2 217 2 152 2 167 2 398 2 425 VIIKINMÄKI 4 588 4 383 4 509 4 676 4 881 4 529 4 816 4 830 5 064 4 946 17

Taulukko 3 Nestemäisten jätteiden vastaanotto HSY:n viemäröintialueella 2017 Vastaanotetut jätteet 2017 EWC-koodi m 3 /a Viikinmäen viemäröintialue Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Sako- ja umpikaivot 200304 13 111 Rasvakaivot 190809 13 968 Murskattu biojäte 200108 574 Glykolivesi 140603 10 867 Permeaattitiviste 020703 14 099 Kompostointilaitoksen rejektivesi 190599 732 Pesu- ja puhdistuslietteet 020201 2 Epäkurantit tuotteet 160306 140 Muut nestemäiset jätteet 161002 77 Viikinmäki yhteensä 56 763 Kulomäen loka-asema, Vantaa (KUVES) 32 262 Viikinmäen viemäröintialue yhteensä 89 025 Suomenojan viemäröintialue Suomenojan loka-asema, Espoo Sako- ja umpikaivot 200304 69 512 Koskelon loka-asema, Espoo Sako- ja umpikaivot 200304 98 141 Pesu- ja puhdistuslietteet 020201 8 Suomenojan viemäröintialue yhteensä 167 661 YHTEENSÄ 256 686 Haja-asutusalueilla jätevedet käsitellään joko ns. pienpuhdistamoissa tai jätevedet kerätään erillisiin sako- tai umpikaivoihin ja kuljetetaan loka-autoilla lokajätteiden vastaanottoasemille. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevalla loka-asemalla vastaanotettiin vuonna 2017 sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä 13 111 m 3. Lokaasemalle ohjattiin myös kompostointilaitoksen rejektivedet (732 m 3 ), kaikki pesu- ja puhdistuslietteet (2 m 3 ), 140 m 3 epäkuranteista tuote-eristä sekä 77 m 3 muita nestemäisiä jätteitä. Kaikki em. jätejakeet ovat mukana puhdistamon tulokuormassa. Viikinmäen puhdistamolla otettiin vastaan myös 13 968 m 3 ravintoloiden ja suurkeittiöiden rasvanerottimista loka-autoilla kerättyjä rasvajätteitä sekä 28 734 m 3 muita nestemäisiä jätteitä. Rasvajätteet ja muut nestemäiset jätteet vastaanotettiin tuloveden näytteenottoa seuraaviin vaiheisiin puhdistamolla, joten ne eivät näy laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa. Suomenojan viemäröintialueen loka-asemat sijaitsevat verkostossa ennen jätevedenpuhdistamoa ja ne ovat siten kaikki mukana laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa. HSY:n viemäröintialueella vastaanotettujen nestemäisten jätteiden määrät on esitetty ohessa (Taulukko 3). 2.3 Teollisuusjätevedet Teollisuusjätevesien tarkkailun tarkoitus on turvata viemäriverkon, jätevesipumppaamoiden sekä puhdistusprosessin häiriötön toiminta ja säilyttää lietteen jatkojalostusmahdollisuudet. HSY:n teollisuusjätevesien valvonta-alueeseen kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Sipoo, Pornainen, Mäntsälän Ohkola, Kerava, Tuusula ja Järvenpää. Teollisuuslaitokset on velvoitettu ympäristöluvissa ja teollisuusjätevesisopimuksissa tarkkailemaan omien jätevesiensä laatua. Teollisuuslaitosten tekemän tarkkailun rinnalla HSY tekee myös omia jätevesiselvityksiä teollisuuslaitosten lisäksi jätevedenpumppaamoilla ja viemäriverkossa. Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisiin haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat jätevedenpuhdistusprosessin läpi vesistöön. HSY reagoi myös teollisuuslaitosten häiriötilanteisiin, ja ottaa tarvittaessa näytteet viemäristä sekä ryhtyy tarvittaviin toimiin jätevedenpuhdistamon ja lietteen laadun turvaamiseksi. HSY:llä oli vuoden 2017 lopussa voimassa olevia teollisuusjätevesisopimuksia Viikinmäen ja Suomenojan viemäröintialueella yhteensä 58 kpl. Muita poikkeavien jätevesien vuoksi tarkkailtavia kohteita olivat kaatopaikat, 18

pilaantuneiden maiden kunnostustyömaat (PIMA-kohteet), louhintatyömaat ja huoltoasemat. Teollisuusjätevesien yhteenlasketun osuuden arvioidaan olevan Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden tulovirtaamasta noin 7 %. Viiden suurimman teollisuuskuormittajan yhteenlaskettu orgaanisen aineen (BOD 7ATU ) osuus oli vuonna 2017 noin 11 % Viikinmäen puhdistamolle tulevasta orgaanisen aineen kuormasta. Kokonaisfosforin osalta vastaava osuus oli noin 3,7 %, kokonaistypen osalta 2,3 % ja virtaaman osalta 2 %. Merkittävä yksittäinen Suomenojan puhdistamon kuormittaja oli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus. Sen orgaanisen aineen (BOD 7ATU ) kuormitus oli 0,3 % ja typen kuormitus 21,6 % puhdistamon tulokuormasta. Ämmässuolta tulevien jätevesien määrä vuonna 2017 oli 749 502 m 3, mikä oli 1,9 % Suomenojan tulovirtaamasta. Teollisuusjätevesien valvonnasta ja tarkkailusta on laadittu erillinen vuosiraportti. 19

3 Ympäristöluvat ja tarkkailu vuonna 2017 3.1 Ympäristöluvat Viikinmäen ja Suomenojan toimintaa vuonna 2017 ohjaavat ympäristöluvat astuivat voimaan 28.12.2015. 3.2 Näytteenotto ja käyttö- ja päästötarkkailu Vuonna 2017 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden käyttö- ja päästötarkkailut perustuivat vuonna 2016 päivitettyihin, ELY-keskuksen hyväksymien tarkkailusuunnitelmien mukaan. Päästöt vesistöön ja poistotehot laskettiin puhdistamolle tulevasta ja käsitellystä vedestä otettujen käyttötarkkailunäytteiden analyysituloksista luvussa 16 esitetyllä tavalla. Päästölaskennan perusteena olevat analyysimenetelmät on kuvattu luvussa 17. Käyttötarkkailunäytteistä ja automaatiojärjestelmien keräämistä mittaustuloksista ja kulutustiedoista laaditut käyttötarkkailun tulokset on esitetty raportin osassa II. Tuloksissa esitetään puhdistamoiden virtaama-, energia- ja kemikaalien kulutustietoja ja lietteen sekä energian osalta myös tuotantotietoja. Molemmilta puhdistamoilta otetaan käyttötarkkailunäytteet laboratorioon vuoden alussa päätetyn näytteenottosuunnitelman mukaisesti keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Sekä Viikinmäessä että Suomenojalla päästölaskentaan käytettiin vuonna 2017 kaikkien käyttötarkkailunäytteiden tuloksia. Aikaisemmin Viikinmäessä päästölaskentaan valittiin yksi näytekerta viikossa. Valinnan teki riippumaton tutkimuslaboratorio, joka ilmoitti valitsemansa näytepäivät HSY:lle neljännesvuosijaksoa seuraavan kuukauden alkupuolella. Muutoksesta on sovittu Uudenmaan ELY-keskuksen valvojan kanssa. 3.3 Jatkuvatoimiset mittalaitteet käyttötarkkailussa HSY:n molemmilla jätevedenpuhdistamoilla puhdistusprosessin ohjaus ja seuranta perustuvat pitkälle automatisoituihin prosesseihin. Erilaisten jatkuvatoimisten mittausten ja analyysilaitteiden avulla käyttöhenkilökunnalle tuotetaan jatkuvaa tietoa puhdistusprosessien eri vaiheista ja tilasta. Jatkuvatoimisilla analyysilaitteilla mitataan mm. ortofosfaattia, kokonaisfosforia, ammonium- ja nitraattityppeä sekä alkaliteettia. Jatkuvatoimisia mittalaitteita on mm. liuenneen hapen, veden ja lietteen kiintoaineen, ph:n ja sähkönjohtavuuden määrittämisessä. Jatkuvatoimisten laitteiden antamaa prosessien tilannekuvaa täydennetään laboratorioanalyyseillä, joita käytetään myös laitteiden antamien tulosten oikeellisuuden arviointiin ja laitteiden kalibrointiin. 3.4 Ympäristövaikutusten tarkkailu Merialueen tarkkailun tavoitteena on seurata jäteveden vaikutuksia vesistössä. Tarkkailussa noudatettava Pääkaupunkiseudun merialueen tarkkailuohjelma päivitettiin (21.4.2017) ja lähetettiin Uudenmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi 2.5.2017. Päivitys katsottiin tarpeelliseksi, koska Helsingin Satama Oy:n kaikki tarkkailuvelvoitteet olivat päättyneet 31.12.2016. Lisäksi vuoden 2015 lopusta yhteistarkkailun piiriin oli liittynyt myös silloinen Helsingin kaupungin rakennusvirasto, jolle siirtyi Helsingin Sataman Mustakuvun läjitysalueen tarkkailu. Samassa yhteydessä tarkkailuohjelmaan liitettiin myös Helsingin kaupungin rakennusviraston hallinnoimien uusien meriläjitysalueiden, Lokkiluoto ja Koirasaarenluodot, tarkkailut. Yhteistarkkailussa olivat vuonna 2017 mukana HSY:n lisäksi Helen Oy, Arctech Helsinki Shipyard Oy, Fortum Power and Heat Oy, Suomenojan voimalaitos, Espoon tekninen keskus, Helsingin rakennusvirasto sekä Helsingin ja Espoon kaupungin ympäristökeskukset. Tarkkailun suoritti Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Tutkimustulokset julkaistaan kahden vuoden välein erillisenä raporttina ympäristökeskuksen julkaisusarjassa. Vuosien 2016 2017 tulokset raportoidaan keväällä 2018. Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Monista tarkkailuvelvoitteiden muutoksista johtuen myös Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma päivitettiin vuonna 2017. Vuoden 2012 jälkeen yhteistarkkailussa on tapahtunut seuraavat muutokset: Mustakuvun läjitysalue siirtyi Helsingin kaupungin rakennusvirastolle (HKR) vuonna 2015 Helen Oy:n Vuosaaren voimalaitoksen kalataloustarkkailuvelvoite poistettiin ja Helen Oy jäi pois tarkkailusta 1.1.2016 alkaen Helsingin Satama Oy:n Vuosaaren sataman ja Länsisataman kalatalousvelvoitteet poistettiin ja Helsa Oy jäi pois tarkkailusta 1.1.2017 alkaen 20

HKR:n uudet läjitysalueet (Lokkiluoto ja Koirasaarenluodot) liittyivät kalataloudelliseen yhteistarkkailuun vuoden 2017 alusta Päivitetty tarkkailuohjelma Helsingin ja Espoon merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuodesta 2017 alkaen on lähetetty hyväksyttäväksi Varsinais-Suomen ELY-keskukselle 24.3.2017. Puhdistamoitten ympäristöluvat sisältävät myös kalojen istutusvelvoitteen. Viikinmäen istutusvelvoite on 17 000 meritaimenen vaelluspoikasta ja 165 000 vaellussiian poikasta. Meritaimenet istutettiin Hernesaaren edustalle Helsinkiin 4.5.2017. Vaellussiian poikaset istutettiin Vanhankaupungin suvantoon kahdessa erässä: 25.9.2017 118 750 kpl ja 29.9.2017 46 250 kpl. Suomenojan istutusvelvoite on 7 500 meritaimenen vaelluspoikasta ja 72 500 vaellussiian poikasta. Meritaimenet istutettiin Espoon Nuottaniemeen kahdessa erässä: 4.5.2017 3845 kpl ja 8.5.2017 3 655 kpl. Kaikki vaellussiian poikaset istutettiin Kivenlahden venesatamaan 29.9.2017. Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen jäähdytysvesiä johdettiin Suomenojan purkutunneliin vuonna 2017 yhteensä 13 703 071 m 3. 21

4 Päästöt vesistöön 4.1 Puhdistustulokset neljännesvuosittain Päästölaskennan perusteella vuonna 2017 Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla täytettiin kaikki lupaehdot kaikilla laskentajaksoilla sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta. Suomenojan puhdistamolla vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä biologisen hapenkulutuksen ja fosforin poistotehot eivät täyttäneet lupamääräyksiä. Biologisen hapenkulutuksen poistoteho oli 94 % ja kokonaisfosforin 93 %, kun molempien poistoteho vaatimus on vähintään 95 %. Syynä alituksiin oli jakson poikkeuksellisen suuret vesimäärät. Tulovirtaama oli jakson aikana 14,6 milj. m 3, mikä oli 65 % enemmän kuin vuoden 2016 vastaavalla jaksolla (8,8 milj. m 3 ) ja 62 % enemmän kuin vuoden 2015 vastaavalla jaksolla (9,0 milj. m 3 ). Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 määritellyt raja-arvot täyttyivät molemmilla puhdistamoilla. Vuoden 2017 kuormituslaskennan tulokset on esitetty laajemmin luvussa 15. Taulukko 4 Viikinmäen lupaehdot ja niiden täyttyminen 2017 Viikinmäki BOD 7ATU Kok.P Kok.N COD Cr LUPA- MÄÄRÄYS mg/l poistoteho % mg/l poistoteho % poistoteho % mg/l poistoteho % 10* 95* 0,30* 95* 80** 75* 85* Vuosi 2017 4,3 98 0,19 97 91 40 93 I/2017 5,1 98 0,20 97 91 45 93 II/2017 3,9 99 0,20 97 93 38 94 III/2017 4,1 98 0,17 97 95 42 93 IV/2017 4,3 98 0,17 96 85 36 93 *) neljännesvuosikeskiarvona **) vuosikeskiarvona Taulukko 5 Suomenojan lupaehdot ja niiden täyttyminen 2017 Suomenoja BOD 7ATU Kok.P Kok.N COD Cr LUPA- MÄÄRÄYS mg/l poistoteho % mg/l poistoteho % poistoteho % mg/l poistoteho % 10* 95* 0,35* 95* 70** 75* 85* Vuosi 2017 6,3 97 0,27 95 73 35 92 I/2017 5,7 97 0,27 96 70 35 93 II/2017 5,6 97 0,26 96 76 32 94 III/2017 5,4 98 0,29 96 80 34 93 IV/2017 8,6 94 0,28 93 65 37 89 *) neljännesvuosikeskiarvona **) vuosikeskiarvona 22

10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 mg/l BOD 7ATU mg/l BOD 7ATU poistoteho % 100 2013 2014 2015 2016 2017 % 99 98 97 96 95 94 93 92 91 90 10,0 100 99 8,0 98 97 6,0 96 95 4,0 94 93 2,0 92 91 0,0 90 mg/l 2013 2014 2015 2016 2017 % BOD 7ATU mg/l BOD 7ATU poistoteho % Kuva 10 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen hapenkulutus, Viikinmäki Kuva 11 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen hapenkulutus, Suomenoja 0,40 100 0,40 100 99 99 0,30 98 97 0,30 98 97 96 96 0,20 95 0,20 95 94 94 0,10 93 92 0,10 93 92 91 91 0,00 mg/l 2013 2014 2015 2016 2017 90 % 0,00 mg/l 2013 2014 2015 2016 2017 90 % Kok.P mg/l Kok.P poistoteho % Kuva 12 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuus, Viikinmäki Kok.P mg/l Kok.P poistoteho % Kuva 13 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuus, Suomenoja 50 40 30 20 10 0 mg/l 2013 2014 2015 2016 2017 % COD Cr mg/l COD Cr poistoteho % Kuva 14 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen hapenkulutus, Viikinmäki 100 99 98 97 96 95 94 93 92 91 90 50 40 30 20 10 0 mg/l 2013 2014 2015 2016 2017 % COD Cr mg/l COD Cr poistoteho % Kuva 15 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen hapenkulutus, Suomenoja 100 99 98 97 96 95 94 93 92 91 90 23

18,0 100 18,0 100 15,0 95 15,0 95 12,0 90 12,0 90 9,0 85 9,0 85 6,0 80 6,0 80 3,0 75 3,0 75 0,0 mg/l 2013 2014 2015 2016 2017 % Kok.N mg/l Kok.N poistoteho % Kuva 16 Vesistöön johdetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus, Viikinmäki 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 mg/l 2013 2014 2015 2016 2017 % mg/l poistoteho % Kuva 18 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus, Viikinmäki 70 100 99 98 97 96 95 94 93 92 91 90 0,0 mg/l 2013 2014 2015 2016 2017 % Kok.N mg/l Kok.N poistoteho % Kuva 17 Vesistöön johdetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus, Suomenoja 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 mg/l 2013 2014 2015 2016 2017 % mg/l poistoteho % Kuva 19 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus, Suomenoja 70 100 99 98 97 96 95 94 93 92 91 90 4.2 Ravinnepäästöt HSY:n hallituksen asettama toiminnallinen tavoitetaso jätevedenpuhdistukselle on määritetty ravinnekuormitukselle Itämereen. Toiminnallinen tavoite on puhdistamoiden yhteinen ja sillä on lupamääräyksiä tiukempi, ohjaava vaikutus ravinteiden poistotasoon. Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2017 yhteensä 1 115 tonnia (v. 2016 1 027 tonnia) ja fosforipäästö yhteensä 31 tonnia (v. 2016 32 tonnia). HSY:n toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017 olivat typelle 1 400 tonnia ja fosforille 45 tonnia. Toiminnan tulosohjauksessa on käytetty vielä tätäkin alempaa kuormitustasoa. Toiminnallisten tavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus kuten viranomaisraportoinnissakin. Taulukko 6 Typen ja fosforin kokonaispäästöt mereen 2017 2017 Viikinmäki Typpi (Kok. N) t/a Fosfori (Kok. P) t/a Suomenoja YHT HSY tavoite Tuloskorttitavoite 443 672 1 115 < 1 400 < 1 000 20 11 31 <45 < 32 Oheisissa kuvissa (Kuva 20 Kuva 22) on esitetty aikasarjat mereen johdettujen päästöjen osalta. 24

1 200 1 000 800 BOD 7ATU t/a 600 400 200 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 20 Päästöt vesistöön: Biologinen hapenkulutus (t/a) vuosina 2007 2016 SUOMENOJA 174 160 153 170 182 169 170 206 232 267 VIIKINMÄKI 764 604 939 593 763 564 606 533 487 459 45 40 35 30 25 fosfori t/a 20 15 10 5 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 21 Päästöt vesistöön: Fosfori (t/a) vuosina 2007 2016 SUOMENOJA 11 10 10 11 12 11 12 12 11 11 VIIKINMÄKI 25 22 29 20 26 19 21 23 21 20 1 400 1 200 1 000 typpi t/a 800 600 400 200 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 22 Päästöt vesistöön: Typpi (t/a) vuosina 2007 2016 SUOMENOJA 553 466 520 571 641 597 549 570 618 672 VIIKINMÄKI 610 404 634 472 593 345 424 414 409 443 25

4.3 Lupaindeksi ja OCP-indeksi Suomen suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa on usean vuoden ajan arvioitu lupa- ja OCP-indekseillä. Lupaindeksi kertoo laitoksen lupamääräysten saavuttamisen vuositasolla. Indeksi on saavutettujen lupamääräysten prosentuaalinen osuus vaadituista lupaehdoista. Molemmilla HSY:n laitoksilla on tällä hetkellä 25 numeerista lupamääräystä. Viikimäen lupaindeksi oli vuonna 2017 100 %. Suomenojan lupaindeksi jäi 92 %:een, koska vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä biologisen hapenkulutuksen ja fosforin poistotehot eivät täyttäneet lupamääräyksiä. OCP-indeksillä mitataan jäteveden käsittelyn tasoa kokonaisvaltaisesti. Puhdistamoiden OCP-indeksin avulla lasketut tunnusluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska menetelmä ei ota kantaa lupamääräyksiin tai purkuvesistöön. OCP-indeksin laskennassa huomioidaan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ) sekä kokonaistyppikuormitus ja kokonaisfosforikuormitus mereen. Kutakin parametria painotetaan niiden vesistössä aiheuttaman hapentarpeen suhteessa. Näin ravinteita tehokkaasti poistavat puhdistamot saavat suhteellisesti parempia OCP-indeksituloksia esimerkiksi asukasvastiketta kohden laskettuna. Samaa laskentatapaa käyttäen voidaan tarkastella joko puhdistetun jäteveden pitoisuuksia (mg/l) tai päästöjä (t/a). OCP-indeksit lasketaan vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien tai päästöjen vuosikeskiarvoista seuraavasti: OCP = BOD 7ATU + 18 * Nkok + 100 * Pkok Taulukko 7 esittää vuoden 2017 OCP-indeksin ja lupaindeksin toteuman Viikinmäessä ja Suomenojalla. Oheisessa kuvaajassa (Kuva 23) on esitetty pääkaupunkiseudun OCPpäästöjen kehittyminen edellisen kymmenen vuoden ajalta. 4.4 Muut haitalliset aineet Erilaisia ns. haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 OCP-päästö, t/a 2008 2010 2012 2014 2016 Kuva 23 Pääkaupunkiseudun OCP-päästöt mereen 2008 2017 Haitallisia aineita on esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineissa, tekstiilien suoja-aineissa, palonestoaineissa, elintarvikkeissa ja esimerkiksi kuluttajien käyttämissä lääkkeissä. Nämä aineet hajoavat puhdistusprosessissa, kulkeutuvat puhdistamolta vesistöön, sitoutuvat lietteeseen tai päätyvät ilmapäästöinä ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti. Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. Raportoitavat päästöt vesistöön on esitetty ohessa (Taulukko 8). Päästöt on laskettu kaikista lähtevästä vedestä mita- Taulukko 7 Lupaindeksi ja OCP-indeksi Viikinmäki Suomenoja VUOSI Lupaindeksi % OCP-indeksi mg/l OCP-indeksi t/a Lupaindeksi % OCP-indeksi mg/l OCP-indeksi t/a 2007 100 112 11 900 100* 280 9 895 2008 100* 124 14 250 100 304 11 223 2009 100 109 10 056 100 289 9 599 2010 79 158 15 269 100 326 10 613 2011 100 108 11 117 100 316 11 556 2012 100 122 14 048 100 332 12 925 2013 100 89 8 763 100 339 12 030 2014 100 108 10 366 100 328 11 242 2015 100 100 10 305 100 308 11 619 2016 100 100 9 558 100 340 12 435 2017 100 100 10 418 92 336 13 457 * Lupavaatimukset kiristyivät kesken vuotta 26

Taulukko 8 E-PRTR-päästöt vesistöön 2017 PRTRno. AINE VIIKINMÄKI SUOMENOJA YHTEENSÄ Käsitellyn veden pitoisuus mg/l Päästö vesistöön kg/a Käsitellyn veden pitoisuus mg/l Päästö vesistöön kg/a Päästö vesistöön yhteensä kg/a Kynnysarvo kg/a 12 Kokonaistyppi x) 4,0 443 293 17 672 148 1 115 441 50 000 13 Kokonaisfosfori x) 0,19 19 801 0,27 10 914 30 715 5 000 17 Arseeni 0,0006 64 0,0007 26 90 5 18 Kadmium 0,00002 2,1 0,00003 1,1 3 5 19 Kromi 0,00046 49 0,0009 36 85 50 20 Kupari 0,0067 710 0,0175 699 1 408 50 21 Elohopea <0,0001 nd <0,0001 nd nd 1 22 Nikkeli 0,0048 508 0,0062 248 756 20 23 Lyijy 0,0002 21 0,00015 6 27 20 24 Sinkki 0,035 3 708 0,034 1 357 5 065 100 35 Dikloorimetaani (DCM) <0,0003 nd <0,0003 nd nd 10 40 AOX 0,037 3920 0,036 1 437 5 357 1 000 50 Orgaaniset tinayhdisteet kokonaistinana 52 Tetrakloorietyleeni (PER) 0,000004 0,47 0,000004 0,17 1 50 <0,0005 nd <0,0005 nd nd 10 58 Trikloorimetaani <0,0005 nd <0,0005 nd nd 10 64 Nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit 70 Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) <0,0001 nd <0,0001 nd nd 1 0,00059 63 0,0010 41 103 1 71 Fenolit (kokonaishiilenä) <0,0385 nd <0,0385 nd nd 20 72 PAH-yhdisteet neljä yhdistettä yhteensä <0,000010 nd <0,000010 nd nd 5 73 Tolueeni BTEX:nä 0,00090 95 <0,0005 nd 95 200 76 TOC xx) 16 1 684 401 12 465 766 2 150 166 50 000 79 Kloridit 104 11 038 651 51 2 046 043 13 084 694 2 000 000 83 Fluoridit 0,30 31 781 0,20 7 985 39 766 2 000 87 Oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit <0,00003 nd <0,00003 nd nd 1 Päästöt on laskettu käsitellystä vedestä määritettyjen pitoisuuksien keskiarvoista ja vuoden kokonaisvirtaamasta. x) Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipäästöt on laskettu vesistöön johdettujen neljännesvuosikuormien keskiarvoista (kg/d), joissa on mukana kaikkien ohitusten aiheuttamat päästöt xx) Suomenojalla TOC = COD Cr/3 tuista pitoisuuksista lukuun ottamatta kokonaistyppi- ja -fosfori- sekä TOC (=COD Cr/3 ) -päästöjä, jotka on laskettu neljännesvuosikuormien keskiarvoista, missä on mukana myös verkosto- ja pumppaamo-ohitusten aiheuttama kuormitus. Taulukkoon on laskettu myös laitosten yhteenlasketut haitallisten aineiden vesistöpäästöt. Kynnysarvo on kuitenkin laitoskohtainen. Valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) on säädetty ympäristölaatunormeista (EQS-arvo) joukolle aineita. Ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan sellaista vesiympäristöille vaarallisen ja haitallisen aineen pitoisuutta, jota ei saa ihmisen tai ympäristön suojelemiseksi ylittää vesistössä. Ympäristölaatunormi on asetettu haitallisten aineiden vesistöpitoisuudelle. Puhdistettujen jätevesien laimeneminen purkualueella on tehokasta, minkä vuoksi vesistöpitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä kuin mitatut puhdistamolta lähtevien jätevesien pitoisuudet. Lähtevän veden pitoisuuden ollessa ympäristölaatunormia pienempi ei vesistön laatunormi voi ylittyä puhdistamon vaikutuksesta. Oheisissa taulukoissa (Taulukko 9 ja Taulukko 10) on esitetty ne asetuksen 1022/2006 mukaiset aineet, joita on esiintynyt lähtevässä jätevedessä ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina yksittäisillä näytteenottokerroilla 27

Taulukko 9 Ympäristölaatunormit ylittävät haitalliset aineet jätevedessä v. 2012 2017, Viikinmäki. Kaikki pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä µg/l. Viikinmäki Di-2 -etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) Oktyylifenoli (4-(1,1,3,3- tetrametyylibutyyli) -fenoli) Dibutyyliftalaatti (DBP) Tributyylitina Kadmium* Nikkeli* Lyijy* Elohopea* AA-EQS, merivesi µg/l 1,3 0,01 1 0,0002 0,2 8,6 1,3 MAC-EQS: 0,07 2012 2013 2014 2015 2016 2017 keskiarvo 0,23 0,058 0,85 0,1 6 4 0,1 vaihteluväli 0,15-0,31 0,054-0,062 0,19-1,5 <0,5-0,9 5-8 <1-10 <0,1-0,4 näytteiden lkm 2 2 2 12 12 12 12 keskiarvo 0,72 0,039 <0,30 0,07 8,4 4,4 0,15 vaihteluväli 0,38-0,9 0,016-<0,10 - <0,02-0,31 5,4-11 1-17 näytteiden lkm 3 3 3 12 12 12 12 keskiarvo 1,03 <0,030 <0,10 0,05 7,7 0,3 0,2 vaihteluväli <0,30-1,9 - - <0,02-0,20 7,1-9,0 <0,1-0,5 <0,05-0,36 <0,3-0,48 näytteiden lkm 2 2 2 12 12 12 12 keskiarvo 0,25 <0,030 <0,10 0,02 7,0 0,3 <0,1 vaihteluväli <0,30-0,35 - - <0,02-0,11 4,8-11 näytteiden lkm 2 2 2 12 12 12 12 keskiarvo 0,32 <0,030 <0,10 0,0006 0,04 5,7 0,3 <0,1 vaihteluväli <0,30-1,5 - <0,10-0,2 <0,0004-0,0011 <0,02-0,08 0,9-7,4 näytteiden lkm 11 2 11 2 12 12 12 12 keskiarvo 0,59 <0,030 <0,10 <0,0002 0,02 4,8 0,2 <0,1 vaihteluväli <0,3-3,1 - - - <0,02-0,05 3,5-7,2 näytteiden lkm 11 9 11 8 12 12 12 12 *määritys kokonaismetallipitoisuutena <0,1-0,7 <0,1-1,2 <0,1-0,6 - - - vuosina 2011 2017. Taulukkoon on laskettu pitoisuuksien vuosikeskiarvot niiltä osin, kun näytteenottokertoja on ollut useita. Taulukon merkintä AA-EQS tarkoittaa asetuksessa säädettyä ympäristölaatunormia vuosikeskiarvona. Raskasmetalleilla (kadmium, lyijy, nikkeli ja elohopea) ympäristölaatunormi viittaa liukoiseen pitoisuuteen ja muilla aineilla kokonaispitoisuuteen vesinäytteessä. Elohopealle on annettu ainoastaan MAC-EQS-arvo, jolla tarkoitetaan sallittua enimmäispitoisuutta. Ympäristölupien mukaisesti vuonna 2017 puhdistamoilta lähtevistä jätevesistä em. haitallisista aineista analysoitiin raskasmetallien lisäksi tehostetusti 12 kertaa vuodessa alkyylifenolit- ja niiden etoksylaatit, ftalaatit sekä organotinat. Tributyylitinaa päätyy jätevedenpuhdistamoille sekä kotitalouksista (ravinnon epäpuhtaus, PVC-putkistot) sekä huuhtoutumana erityisesti satama-alueilta. Taulukoiden 9 ja 10 aineista di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) ja dibutyyliftalaatti (DBP) ovat ftalaatteja, joiden käyttö on REACH-asetusten nojalla ollut kielletty EU:ssa vuodesta 2015 lähtien. DEHP:a on käytetty mm. muovin ja kumituotteiden pehmittimenä, mattojen pintakäsittelyaineena, nahka-, tekstiili- ja kenkätuotteissa sekä erilaisissa kalvoissa ja eristeissä sekä kosmetiikassa ja automaaliaerosoleissa. DBP:a on käytetty pehmittimenä, liima- ja sideaineena sekä väriaineena mm. muovituotteissa, maaleissa ja lakoissa, painoväreissä sekä kosmetiikas- 28

Taulukko 10 Ympäristölaatunormit ylittävät haitalliset aineet vedessä v. 2012 2017, Suomenoja. Kaikki pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä µg/l. Suomenoja Di-2 -etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) Oktyylifenoli (4-(1,1,3,3- tetrametyylibutyyli) -fenoli) Dibutyyliftalaatti (DBP) Kadmium* Nikkeli* Lyijy* Elohopea* AA-EQS, merivesi µg/l 1,3 0,01 1 0,0002 0,2 8,6 1,3 MAC-EQS: 0,07 2012 2013 2014 2015 2016 2017 keskiarvo <0,05 0,019 <0,05 <0,5 9 <1 <0,1 vaihteluväli - - - <0,5-1,2 7-10 - <0,1-0,2 näytteiden lkm 1 1 1 12 12 12 12 keskiarvo 5,13 0,028 0,98 0,22 11 2,5 0,16 vaihteluväli 0,46-9,8 <0,1 <0,10-1,9 <0,02-1,60 7,5-16 Tributyylitina 0,10-11 <0,05-0,40 näytteiden lkm 2 2 2 12 12 12 12 keskiarvo 0,54 <0,03 <0,1 0,05 9 0,2 < 0,3 vaihteluväli - - - <0,02-0,18 0,4-18 <0,1-0,5 <0,3-0,56 näytteiden lkm 1 1 1 12 12 12 12 keskiarvo <0,3 <0,03 <0,1 0,07 9,7 0,17 <0,3 vaihteluväli - - - <0,02-0,44 7,4-11 0,05-0,60 näytteiden lkm 1 1 1 12 12 12 12 keskiarvo <0,30 <0,030 <0,10 0,0011 0,03 8,7 0,15 <0,1 vaihteluväli <0,30-0,87 - <0,10-0,12 0,0010-0,0012 <0,02-0,09 7,6-9,7 0,05-0,30 - <0,1-<0,3 näytteiden lkm 11 3 11 2 12 12 12 12 keskiarvo 1,023 <0,030 <0,10 <0,0002 0,1 5,7 2 <0,1 vaihteluväli <0,3-6,2 - <0,10-0,18 - <0,02-0,13 1,8-9,2 näytteiden lkm 11 9 11 9 12 12 12 12 * määritys kokonaismetallipitoisuutena <0,1-0,7 - sa. Ftalaatteja esiintyy myös ravinnossa epäpuhtauksina. 4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)-fenolia eli oktyylifenolia käytetään pääasiassa fenolihartsien, kuten bakeliitin valmistuksessa. Fenolihartseja käytetään elektroniikan suojalakassa, autonrenkaissa ja painomusteissa. Raskasmetalleilla on lukuisia käyttötarkoituksia. Elohopeaa käytetään mm. paperi- ja kaivosteollisuudessa, kuparin, sinkin, raudan, teräksen ja kloorialkalien valmistuksessa sekä paristoissa, mittalaitteissa ja valonlähteissä. Teollisuuden elohopeapäästöt kohdistuvat pääosin ilmaan. Laskeumana maan pinnalle päätynyt elohopea voi huuhtoutua hulevesien mukana jätevedenpuhdistamolle. Nikkelin suurin käyttökohde on erilaiset teräkset. Nikkeliyhdisteitä käytetään paristoissa, kolikoissa, katalyyteissä ja elektronisten piirien valmistuksessa. Lyijyä ja lyijy-yhdisteitä käytetään mm. sähkö- ja telekaapeleissa, korroosionestoaineissa, juotosmetallina, maalien väriaineena ja pehmentiminä sekä PVC-muovien stabilaattoreina. Kadmiumin pääasiallinen päästölähde ympäristöön on sinkin tuotanto. Kadmiumia käytetään myös mm. paperiteollisuudessa, kemikaalien valmistuksessa ja rautametallien prosessoinnissa. Kaikkien määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet on esitetty luvussa 18. Puhdistamoille tulevien ja käsiteltyjen vesien raskasmetallipitoisuudet sekä -määrät on esitetty luvussa 19. 29

Taulukko 11 Biologisesti käsitellyn jäteveden hygieeninen laatu Vaihteluväli pmy/1 ml Keskiarvo pmy/1 ml Viikinmäki Escherichia coli mpn/ml 20-490 167 Suolistoperäiset enterokokit pmy/ml 9-110 35 Suomenoja Escherichia coli mpn/ml 170-2 600 240 Suolistoperäiset enterokokit pmy/ml 25-1 000 54 4.5 Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu Puhdistamoiden biologisesti käsitellystä vedestä määritettiin kerran kuukaudessa Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit, jotka kuvaavat veden hygieenistä laatua. Escherichia coli -bakteerit viittaavat ulosteperäiseen likaantumiseen. Ohessa (Taulukko 11) esitetään vuonna 2017 mitattujen pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluvälit. 4.6 Kestävän kehityksen tunnusluvut HSY on tehnyt kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen osana Suomen Kestävän kehityksen toimikunnan yhteiskuntasitoumusta. HSY on sitoutunut kestävät yhdyskunnat -tavoitteen edistämiseen vähentämällä pääkaupunkiseudun asukkaiden typpi- ja fosforipäästöjä. Käytännössä tällä tarkoitetaan jätevedenpuhdistusprosessien tehostamista typenpoiston ja fosforinpoiston osalta. Sitoumukset on määritetty ympäristöluvan määräyksiä tiukemmalle tasolle. Typen osalta asukaskohtaisia typpipäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä 20 % vuoden 2015 tasosta. Toimenpiteet sitoumuksen täyttämiseksi ovat rejektiveden erilliskäsittelyn rakentaminen Viikinmäessä ja Blominmäen jätevedenpuhdistamohanke. Molempien käyttöönoton arvioidaan tapahtuvan 2021 eli hieman aiempaa arviota myöhemmin, mutta selvästi ennen vuotta 2030. Fosforin osalta asukaskohtaisia fosforipäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä 50 % vuoden 2015 tasosta. Fosforinpoiston tehostamisen toimenpiteinä on jälkikäsittelyn rakentaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle Blominmäen jätevedenpuhdistamohanke. Viikinmäen jälkikäsittelyn käyttöönoton arvioidaan tapahtuvan 2026. Sitoumuksen toteutumista seurataan kahdella tunnusluvulla. Kokonaistypen ja -fosforin vesistökuormitus asukasta kohti vuodessa lasketaan käyttäen HSY-alueen asukaslukua ja HSY:n jäsenkuntien osuutta jätevedenpuhdistamoiden kokonaisjätevesimäärästä. Vuoden 2015 tasosta laskettu tavoitetaso asukaskohtaiselle typpikuormitukselle on 0,681 kg/asukas/vuosi ja fosforikuormitukselle 0,0137 kg/asukas/vuosi. Ennen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon osaprosessien ja Blominmäen jätevedenpuhdistamon käyttöönottoa kuormituksen vähentämismahdollisuudet ovat rajalliset ja asukaskohtaisen kuormituksen vaihtelu riippuu paljolti sääolosuhteista ja edelleen virtaamista. Virtaamavaihteluiden vaikutuksen tasaamiseksi laskentaan käytetään viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa. Taulukko 12 HSY-kuntien typpi- ja fosforikuormitus mereen asukasta kohti laskettuna Vuosi HSYkuntien asukasluku % HSYkuntien osuus jätevesimäärästä Typpi t/a Fosfori t/a Typpi kg/ asukas Typpi 5v kg/ asukas % vuoden 2015 tasosta Fosfori kg/ asukas Fosfori 5v kg/ asukas % vuoden 2015 tasosta 2015 1 122 101 89,3 984 35 0,783 0,852 0,028 0,0275 2016 1 138 708 89,3 1 027 32 0,805 0,836 98,2 0,025 0,0272 99,1 2017 1 156 806 88,8 1 115 31 0,856 0,801 94,1 0,024 0,0256 93,0 30

5 Päästöt ilmaan 5.1 Voimatuotannon päästöt Voimatuotannon kaasumaiset päästöt liittyvät molemmilla jätevedenpuhdistamoilla omaan energiantuotantoon. Päästöjä syntyy tuotetun biokaasun polttamisesta kaasumoottoreilla, kaasukattiloissa sekä ylijäämäkaasun polttimilla. Lisäksi päästöjä syntyy kevyestä polttoöljystä, jota käytetään apupolttoaineena kattiloissa. Suomenojalla kaasukattiloissa poltetaan pääasiassa maakaasua. Viikinmäen voimatuotannon päästöt on mitattu viimeksi vuonna 2013 voimassa olleen ympäristöluvan mukaisesti. Kaasumoottoreiden ja kattiloiden osalta mitattiin hiukkasten ja kaasumaisten päästöjen pitoisuudet sekä päästöjen määrä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon vuositason päästöjen laskentamalli päivitettiin uusien mittaustulosten perusteella ja vuoden 2017 päästölukemat on laskettu tämän laskentamallin avulla. Suomenojalla tuotettu biokaasu myydään suurimmaksi osaksi puhdistamon tontilla toimivalle Gasum Oy:lle, joka jalostaa biokaasusta maakaasulle asetettujen vaatimusten mukaista biometaania ja siirtää sen maakaasuverkoston kautta liikennepolttoaineeksi. HSY ostaa Gasum Oy:ltä maakaasua, jota käytetään kaasukattiloissa lämmön tuottamiseen. Puhdistamolla olevaa kahta ylijäämäpoltinta koekäytetään kuitenkin säännöllisesti biokaasulla mahdollisia poikkeustilanteita varten. Puhdistamolla ei ole enää tuotettu sähköä vuonna 2017 kaasumoottorin ollessa käyttöikänsä päässä. Suomenojan voimatuotannon päästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla kehitetyllä laskentamallilla, jonka perusteet löytyvät Helsingin Veden ja Vesi- ja Viemärilaitosyhdistyksen raportista Ilmapäästöjen laskenta Kunnalliset puhdistamot 11.10.2007. Myös tätä laskentamallia on päivitetty edelleen voimatuotannon päästöjen korrelaatiokertoimien osalta Viikinmäessä vuonna 2013 tehtyjen mittausten perusteella. Raportoitavat voimatuotannon ilmapäästöt vuonna 2017 on esitetty yhdessä prosessin kaasumaisten päästöjen kanssa luvussa 5.2. Taulukko 13 esittää voimatuotannon laskennalliset päästöt. Vuoden 2017 päästölukemista on raportoitu myös päästöt laitteistokohtaisesti, tulokset on esitetty luvussa 21. Viikinmäen voimatuotannon päästöt mitataan seuraavan kerran vuonna 2018. 5.2 Puhdistusprosessin kaasumaiset päästöt Kaasumaisia prosessipäästöjä syntyy molemmilla jätevedenpuhdistamoilla jätevedenpuhdistus- ja lietteenkäsittelyprosessin eri vaiheissa haihtuvien aineiden päästöinä, kun jäteveden sisältämät orgaaniset hiilivedyt haihtuvat. Typpioksiduulipäästöjä syntyy typenpoistoprosessissa. Vuonna 2012 Viikinmäessä otettiin käyttöön jatkuvatoiminen prosessin kaasumaisten päästöjen mittauslaite. Laitteistolla mitataan hiilidioksidin, metaanin, typpioksiduulin, ammoniakin sekä typen oksidien pitoisuutta laitoksen poistoilmassa. Prosessipäästöjen raportointi on tehty mittaustulosten perusteella. Vuoden 2016 alusta mittaustuloksissa on hiilidioksidin osalta huomioitu myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (0,039 %), joka muodostaa noin 5 % laitoksella mitatusta pitoisuudesta. Suomenojan jätevedenpuhdistamon prosessipäästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla aiemmin kehitetyllä laskentamallilla. Mallilla lasketaan sekä prosessi- että voimatuotannon ilmapäästöt. Laskentamallissa on käytetty Viikinmäen vuoden 2017 mittausten tuloksia. Typen oksidien (NOX) päästöt on molemmilla laitoksilla laskettu käyttäen laskentamallia, perustuen vuoden 2015 mittaustuloksiin, sillä mittausdatan havaittiin tallentuneen ainoastaan tammikuun osalta. Jätevedenpuhdistusprosessin kaasumaiset päästöt vuodelta 2017 on raportoitu yhdessä voimatuotannon päästöjen kanssa (Taulukko 13). Dityppioksidin (typpioksiduuli eli ilokaasu) kokonaispäästöt ylittivät Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskevan E-PRTR asetuksen (166/2006) mukaisen raportoinnin kynnysarvon molemmilla puhdistamoilla. Metaanin kokonaispäästöt ylittävät kynnysarvon Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Laitoksen kaasumaisten päästöjen jatkuvatoiminen mittalaite on sijoitettu Viikinmäen jätevedenpuhdistamon poistoilmapiippuun. Mittauslaitteisto siirrettiin vuoden 2017 alussa uudelle paikalle ylemmäs piipussa, jotta prosessin eri osista tulevat ilmavirtaamat ovat ehtivät sekoittua paremmin. Siirron perusteena olivat vuonna 2016 tehdyt savukokeet. Siirron vaikutuksesta pääosin vesiprosessissa muodostuvien päästöjen kuten hiilidioksidin ja typpiok- 31

Taulukko 13 Voimatuotannon ja jätevedenpuhdistusprosessin ilmapäästöt 2017 Ilmapäästöt 2017 Viikinmäki kg/a Suomenoja kg/a HSY yht. Päästöt Jätevedenpuhdistus Voimatuotanto Yhteensä Jätevedenpuhdistus Voimatuotanto Yhteensä Hiukkaset 58 58 14 14 72 Metaani, CH 4 252 260 47 194 299 454 69 255 2 804 72 059 371 513 Hiilimonoksidi, CO 73 790 73 790 5 988 5 988 79 778 Hiilidioksidi, CO 2 bio 31 806 957 28 520 306 60 327 263 8 732 223 376 095 9 108 318 69 435 581 Hiilidioksidi, CO2 fossil 2 649 2 649 1 524 656 1 524 656 1 527 305 Dityppioksidi, N 2 O 89 022 89 022 33 568 33 568 122 590 Ammoniakki, NH 3 2 218 2 218 609 609 2 827 NMVOC 3 417 0 3 417 1 289 0 1 289 4 706 Typen oksidit, NO X 4 017 51 822 55 839 1 515 3 066 4 581 60 419 Rikin oksidit, SO X 6 30 36 2 172 174 210 1,2-dikloorietaani, EDC 1 1 0 0 1 Dikloorimetaani, DCM 3 3 1 1 4 Heksaklooribentseeni, HCB 0 0 0 0 0 Pentaklooribentseeni, PCB 0 0 0 0 0 Tetrakloorieteeni, PER 22 22 8 8 30 Tetrakloorimetaani, TCM 1 1 0 0 1 1,1,1-trikloorietaani 1 1 0 0 1 Trikloorieteeni, TRI 19 19 7 7 26 Trikloorimetaani 2 2 1 1 3 Bentseeni 12 12 5 5 17 Mitatut päästöt on merkitty lihavoinnilla. kg/a siduulin arvot pienenivät edellisvuoden tasosta ja pääosin lietteenkäsittelyssä muodostuvien päästöjen metaanin ja ammoniakin vastaavasti kasvoivat. Muutokset vastasivat odotuksia, Kuitenkin erityisesti typpioksiduulin osalta päästöjen vaihtelu on suurta ja riippuu myös prosessin olosuhteista. Typpioksiduulipäästöjen vähentämiseen tähtäävistä toimista on kerrottu luvussa 11.2.6. 5.3 Haju 5.3.1 Hajukartoitukset Ympäristölupien mukaan molempien puhdistamoiden hajuvaikutuksia on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa tehtävin hajukartoituksin. Luvan mukaisesti tarkkailun on ajoituttava arvioitavissa olevan voimakkaimman hajukuorman ajalle. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen hajukuormitus ajoittuu loppukesään, kun jätevesi on lämpimimmillään. Ramboll Oy toteutti hajuselvitykset elokuussa 2017. Tarkastelu tehtiin Suomenojalla 23.8. ja Viikinmäessä 24.8. Hajujen leviämistä laitosten ympäristöön tutkitaan aistinvaraisesti maastohajupaneelimenetelmällä etenemällä jätevedenpuhdistamolta poispäin tuulen alapuolella. Hajuja pysähdytään havainnoimaan noin 20 300 metrin välein. Vastaava menetelmä on ollut käytössä vuodesta 2007 alkaen. Hajua arvioitiin neliportaisella asteikolla hajuttomasta voimakkaaseen hajuun. Lisäksi käytettiin kenttäolfaktometriä, joka soveltuu hyvin suhteellisen laimeiden hajujen mittaamiseen. Mittari perustuu kahden erillisen ilmavirran sekoittumiseen: tutkittava ilmatäyte sekoitetaan halutussa suhteessa hajuttomaan ilmaan, ja näiden kahden virtauksen suhde ilmaisee hajuyksiköiden määrän ilmassa (HY/m 3 ). Menetelmässä ihmisen hajuaisti toimii ilmaisimena, jolloin hajun voimakkuus on suhteessa todelliseen aistimukseen eikä esim. yhdistekohtaisiin pitoisuuksiin. Kaikki olfaktometriaan osallistuvat panelistit ovat läpäisseet standardin SFS-EN 13725 mukaisen n-butanolitestin. Viikinmäkeä koskevassa hajupaneelissa hajuhavainnot vaihtelivat hajuttomasta (27 kpl) selvään hajuun (4 kpl). Heikkoa hajua havaittiin kahdessa kohteessa puhdistamon (ja Remeon jätteenkäsittelykeskuksen) lähistöllä. Havaintopaikkoja oli yhteensä 33 pisteessä, joista etäisimmät sijaitsivat puhdistamon poistopiipulta lähes 2 km eteläkaakkoon. Jatkuvaa hajua ei havaittu lainkaan. Havaintopäivänä tuulen nopeus oli keskimäärin 32

2,1 m/s ja sää pilvinen ja viileä. Vallitseva tuulen suunta oli koillisesta. Olfaktometritutkimus tehtiin samoissa kohdin kuin hajupaneelit. Suurin hajupitoisuus mitattiin puhdistamon poistoilmapiipun vieressä, (15>HY>7 HY/m 3 ), muualla mitatut tulokset olivat alle 2 HY/m 3. Puhdistamo ei aiheuttanut häiritsevää hajua asutukselle. Suomenojalla hajun voimakkuus hajupaneelin havainnoissa vaihteli hajuttomasta (22 kpl) selvään hajuun (4 kpl). Havaintoja tehtiin kaikkiaan 33 havaintopaikalla, joista kauimmaiset sijaitsivat 1,8 km:n etäisyydellä puhdistamoalueelta etelään. Voimakasta hajua ei havaittu lainkaan. Selvää hajua havaittiin neljässä paikassa jätevedenpuhdistamon välittömässä läheisyydessä ja heikkoa hajua seitsemässä paikassa enintään 300 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Tuulen nopeus keskimäärin 0,3 m/s, sää pilvinen ja viileä. Vallitseva tuulen suunta oli itäkaakosta, mutta kääntyi paneelin aikana pohjoisenpuoleiseksi. Gasum Oy:n biokaasulaitoksen aiheuttamaa hajua ei pystytty erottamaan puhdistamon aiheuttamasta hajusta. Hajukartoitusten tulokset olivat vuonna 2017 samankaltaisia kuin aikaisempinakin vuosina. 5.3.2 Hajuvalitukset Jätevedenpuhdistamoihin kohdistuneita hajuvalituksia ei tullut vuonna 2017. Puhdistamoiden lisäksi jätevesijärjestelmässä hajuja voi vapautua verkoston tuuletusaukkoista, pumppaamoilta ja paineviemärien purkukaivoista. Verkoston tuulettumista ei voida kokonaan estää, koska tällöin verkoston korroosio kiihtyy. Tuuletusputket pyritään sijoittamaan siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Verkostojen osalta hajuvalitukset kirjataan myös siinä tapauksessa, että vastuulliseksi osoittautuu kiinteistö. Tällaisia tapauksia ei erotella tilastoista. Hajuvalituksia verkkoa ja pumppaamoja koskien tuli 61 kpl vuonna 2017. Myös Metsäpirtin kompostikenttää koskevat hajuvalitukset on kirjattu taulukkoon. Taulukko 14 Hajuvalitukset vuonna 2017 2017 Pumppaamo Verkosto Yhteensä Helsinki 0 30 30 Espoo 2 21 23 Vantaa 2 6 8 Metsäpirtti 8 Yhteensä 4 57 69 Kaikkiin valituksiin reagoidaan selvittämällä hajun lähde sekä ryhtymällä tarvittaviin toimiin. Pumppaamoiden kohdalla se tarkoittaa mahdollisesti hajusuodatinten asentamista ja verkostokohteissa esimerkiksi tuuletuksen parantamista. 5.4 Melu Ympäristölupien mukaan melu molemmilta laitoksilta on mitattava kolmen vuoden välein ja aina toiminnassa tapahtuneitten melua merkittävästi lisänneiden muutosten jälkeen. Edelliset melumittaukset toteutettiin vuonna 2016, joten seuraava melumittaus toteutetaan 2019, mikäli merkittäviä muutoksia toimintaan ei tehdä. 33

6 Kemikaalit Viikinmäessä käytettävät prosessikemikaalit ovat ferrosulfaatti, metanoli, polymeeri ja sammutettu kalkki. Suomenojan puhdistamolla käytettävät prosessikemikaalit ovat vastaavasti ferrosulfaatti, sooda, metanoli ja polymeeri. Kemikaalien kulutus mahdollistaa lupamääräysten mukaisen puhdistustuloksen saavuttamisen, mutta niiden kulutusta on jatkuvasti optimoitava, jotta kemikaalien käyttö on teknillistaloudellisesti oikealla tasolla. Suomenojan puhdistamolla kaikkien kemikaalien ja Viikinmäen puhdistamolla metanolin annostelu tapahtuu automaattisesti prosessimittausten perusteella. Viikinmäen puhdistamolla kalkin ja saostuskemikaalien tarvetta ja annostelua seurataan jatkuvasti ja säädetään tarvittaessa käyttöhenkilökunnan toimesta. Kemikaalien kulutus kuukausittain vuonna 2017 on esitetty luvussa 20. Fosforin saostukseen käytettävän ferrosulfaatin, typenpoiston lisähiilenä käytettävän metanolin ja lietteenkuivauksen polymeerin annokset suhteutettuna kuormitukseen on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 15). Kemikaalien kulutus oli molemmilla puhdistamoilla maltillista suhteessa puhdistamon kuormitukseen ja puhdistustulokseen. Kemikaalien suhteellinen tarve vaihtelee hieman jäteveden laadun ja prosessiolosuhteiden vaihdellessa. Muutokset edellisvuoteen olivat pääosin pieniä. Suurin muutos oli Viikinmäen polymeerin kulutuksessa, joka kasvoi edellisvuodesta sekä lietteen kuivauksessa, että uuden prosessivaiheen eli mädätystä edeltävän lietteen koneellisen tiivistyksen käyttöönoton myötä. Taulukko 15. Kemikaalinkulutuksen tunnuslukuja Viikinmäki Suomenoja Polymeerin kulutus kuivattavaa lietettä kohden 6,5 6,8 kg/tts Ferrosulfaatin annostelu tulevaa fosforikuormaa kohden 14 19 kg/kgp 1,4 2,0 molfe/molp Metanolin kulutus poistettua kokonaistyppeä kohden 0,59 1,2 kg/kgn 16 000 140 14 000 120 12 000 100 t/a 10 000 8 000 6 000 g/m 3 80 60 4 000 40 2 000 20-2013 2014 2015 2016 2017-2013 2014 2015 2016 2017 SUOMENOJA 4 027 4 080 4 635 4 987 4 546 VIIKINMÄKI 96 98 81 84 78 VIIKINMÄKI 9 237 9 378 8 268 8 289 8 247 SUOMENOJA 115 119 127 134 114 Kuva 24 Ferrosulfaatin vuosikulutus, tonneja Kuva 25 Ferrosulfaatin keskimääräinen syöttömäärä 34

6 000 60 5 000 50 4 000 40 t/a 3 000 g/m 3 30 2 000 20 1 000 10 - - 2013 2014 2015 2016 2017 2013 2014 2015 2016 2017 SUOMENOJA 1 938 1 836 2 055 2 112 2 165 VIIKINMÄKI 30 34 29 29 25 VIIKINMÄKI 2 882 3 247 2 916 2 860 2 677 SUOMENOJA 55 54 56 57 53 Kuva 26 Metanolin vuosikulutus, tonneja 4 500 4 000 3 500 Kuva 27 Metanolin keskimääräinen syöttömäärä 50 40 3 000 t/a 2 500 2 000 1 500 g/m 3 30 20 1 000 500 10-2013 2014 2015 2016 2017-2013 2014 2015 2016 2017 SUOMENOJA 1 211 1 000 1 408 1 669 1 370 VIIKINMÄKI 12 27 24 23 20 VIIKINMÄKI 1 203 2 550 2 462 2 214 Kuva 29 Alkalointikemikaalien vuosikulutus 2 152 SUOMENOJA 35 29 39 45 34 Kuva 30 Alkalointikemikaalien suhteellinen kulutus 200 180 160 140 120 t/a 100 80 60 40 20-2013 2014 2015 2016 2017 SUOMENOJA 43 50 50 54 52 VIIKINMÄKI 108 87 96 Kuva 28 Polymeerin vuosikulutus 113 133 35

7 Energia HSY:n molemmilla puhdistamoilla prosessien sivutuotteena syntyvä raaka-sekaliete mädätetään biokaasuksi hapettomissa olosuhteissa. Viikinmäen puhdistamolla biokaasu hyödynnetään omassa voimalaitoksessa ja sen avulla tuotetaan jätevedenpuhdistuksen vaatimaa sähköja lämpöenergiaa. Vuonna 2017 biokaasua tuotettiin Viikinmäen puhdistamolla yhteensä 14,5 milj.m 3, josta käytettiin kaasumoottoreilla yhteensä 13,7 milj.m 3, kattiloilla 0,55 milj.m 3 ja ylijäämäpolttimilla 0,27 milj.m 3. Vuoden 2017 aikana Viikinmäen voimalaitoksessa on otettu käyttöön uusi ORC-laitteisto, joka hyödyntää kahden kaasumoottorin pakokaasun sähkön ja lämmöntuotantoon. Tämän projektin ansiosta tuotetun sähkön osuutta on saatu kasvatettua vuoden 2017 aikana ja omavaraisuusaste on noussut entisestään aiempiin vuosiin verrattuna. Energiaomavaraisuuden parantumiseen vaikuttavat vahvasti myös vuoden 2016 aikana tehdyt suuret energiainvestoinnit. Viikinmäen kokonaissähkönkulutus vuonna 2017 oli 40 GWh, josta itse tuotetun sähkön osuus oli 36,26 GWh ja ostosähkön osuus 12,28 GWh. 8,52 GWh ostosähköstä on ohjattu edelleen Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitokselle varasyöttöyhteyttä pitkin. ORC-laitteistojen avulla tuotettiin sähköä vuoden 2017 aikana 0,99 GWh ja aurinkovoimalan avulla 0,2 GWh. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon oma lämmöntuotanto oli yhteensä 38,4 GWh, josta kaasumoottoreilla tehtiin 27,84 GWh, kattiloilla 2,84 GWh. Lämmöntalteenoton kautta energiaa saatiin talteen 7,7 GWh. Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitokselle lämpöä toimitettiin 2,7 GWh. (ks. kappale 21, Taulukko 31 ja Taulukko 33). Suomenojalla biokaasua tuotettiin yhteensä 4,46 milj.m 3, josta myytiin Gasum Oy:lle suurin osa, 4,27 milj.m 3 liikennepolttoaineen raaka-aineeksi. Kattiloilla biokaasua käytettiin 0,07 milj. m 3 ja 0,12 milj.m 3 ylijäämäpolttimella. Gasumilta toimitettua maakaasua kattiloilla käytettiin 0,77 milj.m 3. Suomenojalla tuotettu biokaasu sai syksyllä 2017 ISCC standardin mukaisen kestävyyssertifikaatin: sertifikaatti takaa kaasuntuotannon ympäristökestävyyden. Suomenojan puhdistamolla sähköä kulutettiin yhteensä 12,5 GWh. Suomenojan puhdistamon oma lämmöntuotanto oli yhteensä 8,76 GWh, josta maakaasulla tuotettiin 6,57 GWh ja biokaasulla 0,37 GWh. Lämmöntalteenoton kautta energiaa saatiin talteen 1,81 GWh. Lämpöä toimitettiin SYKE:n tutkimusasemalle yhteensä 0,06 GWh. (ks. kappale 21, Taulukko 32 ja Taulukko 34). Jätevedenpuhdistamot ovat merkittäviä energian kuluttajia ja pääosassa energian kulutuksessa ovat biologisen puhdistusprosessin ylläpitoon tarvittavan ilmastuksen toteuttaminen, lietteen linkous ja erityyppiset pumppaukset. Viikinmäen kohdalla energiaa sitoutuu myös maanalaisen laitoksen ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Molemmilla laitoksilla energian kulutuksen vähentäminen on yksi HSY:n strategisia tavoitteita. Energian säästöön 50 000 14 000 40 000 12 000 10 000 MWh 30 000 20 000 MWh 8 000 6 000 10 000 4 000 2 000 0 2013 2014 2015 2016 2017 0 2013 2014 2015 2016 2017 Ostettu sähköenergia 12 116 11 658 Tuotettu sähköenergia 27 180 26 874 14 245 25 341 11 688 27 818 3 764 36 258 Ostettu sähköenergia Tuotettu sähköenergia 12 400 320 12 314 137 12 184 26 12 456 0 13 770 0 Omavaraisuusaste 69 % 70 % 64 % 70 % 91 % Omavaraisuusaste 3 % 1 % 0 % 0 % 0 % Kuva 31 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja omavaraisuusaste Viikinmäessä Kuva 32 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja omavaraisuusaste Suomenojalla 36

liittyvistä kehittämistoimenpiteistä kerrotaan tarkemmin luvussa 11.1. Kuukausittaiset sähköenergian tuotanto- ja kulutustiedot vuodelta on esitetty luvussa 21. 60 000 50 000 Koska energiankulutus on voimakkaasti riippuvainen laitosten kuormituksesta, energiatehokkuuden arvioiminen edellyttää kulutuksen suhteuttamista kuormitukseen. Oheisessa taulukossa (Taulukko 16) on esitetty laitosten energiankulutukset suhteutettuna käsiteltyyn jätevesimäärään, poistettuun orgaaniseen kuormaan ja poistettuun OCP-kuormaan. Näiden lukujen perusteella molempien laitosten toimintaa voidaan pitää energiatehokkaana. Molempien laitosten energiankulutukset suhteutettuna poistettuun BOD-kuormaan ja käsiteltyyn jätevesimäärään nähden pienenivät jonkin verran edellisvuoden tasosta. MWh 40 000 30 000 20 000 10 000 0 SUOMENOJA VIIKINMÄKI 2013 12 720 39 176 2014 12 451 38 532 2015 12 210 39 586 2016 12 456 39 506 2017 12 472 40 022 Kuva 33 Jätevedenpuhdistamoiden sähköenergian kokonaiskulutus Taulukko 16. Energiankulutuksen tunnuslukuja Viikinmäki Suomenoja Energiankulutus virtaamaa kohden 0,38 0,31 kwh/m 3 Energiankulutus poistettua BOD 7ATU -kiloa kohden 1,46 1,69 kwh/kg BOD 7ATU Energiankulutus poistettua OCP-tonnia kohden 239 201 kwh/t OCP 37

8 Liete Kuivattua yhdyskuntajätevesilietettä muodostui vuonna 2017 Viikinmäen puhdistamolla yhteensä 64 647 tonnia (30 % TS) ja Suomenojalla yhteensä 22 740 tonnia (30 % TS). Kuivatun lietteen käyttötarkkailutulokset on esitetty luvussa 22. Viikinmäen kuivatusta lietteestä kuljetettiin Sipooseen, HSY:n Metsäpirtin kompostointikentälle jatkojalostettavaksi 60 278 tonnia eli 93 % tuotannosta. Se jatkojalostettiin maatalous- tai viherrakennuskäyttöön sopiviksi tuotteiksi. Menetelmänä käytettiin kompostointia. Käyttövalmiit kasvualustat valmistettiin lisäämällä kompostoituun lietteeseen käyttäjien toiveiden mukaisia lisäaineita: savensekaista hiekkaa, turvetta tai biotiittia. Keravan ja Järvenpään kaupunkien yhteenlaskettu lietteiden osuus oli yhteensä 4 370 tonnia, joka kuljetettiin kaupunkien lietteenkäsittelysopimuksen mukaisesti käsiteltäväksi VAPO Oy:n sekä Envor Group Oy:n toimipisteisiin Nurmijärvelle ja Forssaan. Metsäpirtin kompostikentän valumavedet pumpataan takaisin Viikinmäkeen. Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka kuukausittain on esitetty luvussa 22. Suomenojan jätevedenpuhdistamon lietteen jatkokäsittely hoidettiin Metsäpirtin kompostointikentällä Sipoossa sekä HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Ämmässuolle käsittelyyn viedyn lietteen määrä oli 51 % vuoden kokonaislietemäärästä. 100 000 30 000 90 000 80 000 25 000 70 000 60 000 20 000 t/a 50 000 40 000 30 000 t TS/a 15 000 10 000 20 000 10 000 5 000 0 2013 2014 2015 2016 2017 0 2013 2014 2015 2016 2017 SUOMENOJA 22 371 22 003 22 096 23 450 22 740 SUOMENOJA 6 488 6 381 6 629 7 025 6 595 VIIKINMÄKI 63 270 64 386 64 428 63 309 64 647 VIIKINMÄKI 17 716 18 672 18 684 18 866 18 942 Kuva 34 Kuivatun lietteen määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla Kuva 35 Kuivatun lietteen määrä kuiva-aineena pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla 38

9 Jätteet 9.1 Välppäjäte ja hiekka Viemäriverkoston kautta pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoille päätyy vuosittain noin 1 500 tonnia kiinteää, viemäriin kuulumatonta ainesta. Jätevedenpuhdistuksen mekaanisessa vaiheessa kiinteät aineet poistetaan siten, että sekajäte eli välpe poistetaan ensin ja sen jälkeen hiekka erotellaan vedestä. Näin jätevedenpuhdistusprosessia ei kuormiteta ylimääräisellä kiintoaineella, joka voi aiheuttaa tukkeumia ja laitteistojen ja putkistojen kulumista. Viikinmäen tapauksessa välppäys on yksivaiheinen keskikarkeavälppäys (10 mm), kun taas Suomenojalla välppäys tehdään kahdessa vaiheessa ja jälkimmäinen vaihe on ns. hienovälppäys. Molempien laitosten välpe toimitettiin Vantaan jätevoimalaan. Lisäksi pieni osuus jätteenpolttoon soveltumattomasta välppeestä toimitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Hiekkajäte kuljetetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen molemmilta puhdistamoilta. 9.2 Muut jätejakeet ja vaarallinen jäte Kierrätykseen kelpaavan puun ja metallin keräyksen hoitaa molempien puhdistamoiden osalta Kuusakoski Oy. Vaaralliset jätteet viedään käsiteltäväksi Fortumille Riihimäelle. Sekajäte viedään Vantaan jätevoimalaan. Taulukko vuoden 2017 jätemääristä on esitetty luvussa 23. 450 1 400 400 350 300 1 200 1 000 250 800 t/a 200 t/a 600 150 100 400 50 200 0 2013 2014 2015 2016 2017 0 2013 2014 2015 2016 2017 SUOMENOJA 60 38 25 61 56 SUOMENOJA 456 485 485 476 449 VIIKINMÄKI 224 214 257 349 308 VIIKINMÄKI 667 659 557 672 602 Kuva 36 Hiekan määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla Kuva 37 Välppäjätteen määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla 39

10 Prosessihäiriöt ja ympäristöriskien hallinta 10.1 Häiriötilanteet 2017 10.1.1 Suomenojan karkeavälppäämön rikkoutuminen maaliskuussa 2017 Suomenojan puhdistamon molemmat karkeavälpät rikkoutuivat 28.3.2017 aamuyöllä. Rikkoutumisen aiheutti viemäriin laitettu tukkipuu. Rikkoutumisen seurauksena puhdistamolle tuleva jätevesi meni ylivuotona puhdistamon viereiseen tasauslammikkoon. Suurin osa välppeestä jäi kuitenkin ennen tasauslammikkoa olevaan välppään. Välpät saatiin korjattua saman päivän aikana. Korjauksen aikana puolet tulevasta jätevedestä johdettiin laitokselle ja puolet tasauslammikkoon. Arvio lammikkoon johdetusta jätevesimäärästä oli 8 000 m 3, joka ohjautui tasauslammikosta takaisin puhdistamon tulopumppaamoon pinnankorkeuseron mukaisesti. 10.1.2 Poikkeuksellisen korkeat lähtevän veden kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuudet elokuussa 2017 Elokuun 3. ja 8. päivänä otetuissa lähtevän veden näytteissä oli poikkeuksellisen korkeat kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuudet: kokonaisfosfori 1.8.2017: 0,37 mg/l ja 3.8.2017: 0,60 mg/l kiintoaine 1.8.2017: 11 mg/l ja 3.8.2017: 18 mg/l Korkeat pitoisuudet johtuivat siitä, että mittauskaivossa, josta lähtevän veden näyte otetaan, veden pinta oli paljon normaalia alempana, jonka seurauksena näytteenottoputken pää oli kaivoon kertyneessä pintalietteessä niin, että näytteisiin oli tullut mukaan kaivoon kertyvää pintalietettä. Näytteenottoputkea oli laskettu alemmas jo 31.7. Mittauskaivo puhdistettiin imuautolla 2.8 ja 8.8. näyteletkua ja sitä tukevaa metallitankoa jatkettiin vielä n. metrillä. Mittauskaivo on tarkistettu tilanteen jälkeen viikoittain. 10.1.3 Runsaiden sateiden aiheuttamat tulvimiset Suomenojan puhdistamolla lokakuussa 2017 Lokakuussa pitkään jatkuneista sateista johtuen 11.10. puhdistamon biologisen käsittelykyvyn virtaamamaksimi alkoi lähestyä. Jo aiemmin yöllä puhdistamon tasauslammikko, jota käytetään tasaaman suuria virtaamia, oli saavuttanut kiinteän ylivuotokynnyksen ja lammikkokäsittelyprosessin läpikäynyttä vettä ohjautui kyseisen ylivuotokaivon kautta tulvivaan Finnoonjokeen ja sitä kautta Finnoonlahteen. Ylivuotokynnyksen tarkoitus on estää tasauslammikon vedenpintaa nousemasta lammikkoa ympäröivälle kannakselle niin, ettei se murru eikä vesi pääse valumaan lammikosta hallitsemattomasti Finnoon jokeen. Vettä pumpattiin lammikosta jätevedenpuhdistamolle, jotta tasauslammikon tilanne saataisiin vakiinnutettua. Samalla aloitettiin esiselkeytetyn veden osittainen johtaminen suoraan purkutunneliin, koska puhdistamon biologinen käsittelykapasiteetti oli äärimmillään. Ohitusmäärää säädettiin koko tilanteen keston ajan biologisen osan käsittelykyvyn maksimin mukaan. Tilanne saatiin hallintaan seuraavana yönä. Finnoon jokeen tasauslammikosta päässyt vesimäärä oli arviolta 1 000 m 3. Esiselkeytetyn jäteveden ohitus suoraan purkutunneliin puolestaan arviolta 17 500 m 3. Samat lokakuun alkupuolen sateet aiheuttivat useita ylivuotoja jätevesipumppaamoilla Espoossa. 10.2 Ympäristöriskien hallinta 10.2.1 SSP Sanitation Safety Plan (SSP) on jätevedenpuhdistamoiden ja viemäröinnin turvallisuussuunnitelma, jossa huomioidaan jätevesihuollon aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit verkostossa, pumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamoilla. Lisäksi suunnitelmassa huomioidaan toimintaan kohdistuvat ulkopuoliset riskit. SSP sisältää laajan riskien arvioinnin ja toimii riskienhallintatyökaluna jätevesihuollon alalla koko Suomessa. HSY:ssä SSP on laadittu vuosina 2012 2013. SSP -osio on ollut myös osa jätevedenpuhdistus- ja verkko-osaston tulosohjausta vuodesta 2013 alkaen. Vuoden 2017 aikana toteutettiin viisi ympäristön tilan parantamiseen liittyvää toimenpidettä, jotka liittyivät SSP työn kautta esille tulleisiin riskeihin. Myös muiden HSY:n puhdistamoille jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten tulee laatia SSP riskien hallinnan työkaluksi. HSY:n sopimuskumppaneista toistaiseksi vain Tuusulan Vesi on saanut SSP:n valmiiksi. Tarkemmat tiedot SSP:n tilanteesta on esitetty taulukossa 17. 40

Järvenpään Vesi teki riskien kartoituksen päivityksen 2017 ja vuoden 2018 aikana riskien kartoitustiedot tullaan siirtämään SSP:ehen. Mäntsälässä SSP on aloitettu ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä KUVES aloittaa SSP:n tekemisen vuoden 2018 loppupuolella. Keravalla, Kirkkonummella ja Siuntiossa SSP:n tekemistä ei ole vielä aloitettu ja Sipoossa toteutus on suunnitteluvaiheessa. Jätevesihuollon riskien tunnistusta ja arviointia sisältyy kuitenkin kuntien ja vesihuoltolaitosten olemassa oleviin valmius- ja varautumissuunnitelmiin. 10.2.2 Purkutunnelin kahdennus välillä Viikinmäki-Viikki Viikinmäen jätevedenpuhdistamon purkutunnelin ohitusmahdollisuuden puuttuminen välillä Viikinmäki-Viikki on tunnistettu yhdeksi puhdistamon toiminnan riskitekijäksi. Toiminnallisen riskitason alentamiseksi Viikinmäen purkutunneli tullaan kahdentamaan välillä Viikinmäki-Viikki. Hanke on lisätty HSY:n investointiohjelmaan ja siitä on tehty hankesuunnitelma vuonna 2016. Hankesuunnitelma eteni hallituskäsittelyyn keväällä 2017. Hanke on investointina ajoitettu vuoteen 2021 2024. 10.2.3 Purkutunneleitten tarkastus ROVkuvauksella Viikinmäen 16 kilometrin pituisen purkutunnelin säännöllinen tarkastus ROV-kuvauksella tehtiin vuosien 2015 2017 aikana siten että kesällä 2017 tarkastettiin mereltä käsin tunnelin purkupään viimeinen 2,7 km osuus. Edellinen tarkastus tehtiin 2009 2012. Merkittäviä muutoksia edelliseen tarkastukseen verrattuna ei havaittu, eikä tarkastuksen perusteella suositeltu erityisiä puhdistus- tai korjaustoimenpiteitä. Tarkistuksia jatketaan säännöllisin väliajoin. Suomenojan jätevedenpuhdistamon purkutunnelin ROVtarkastus Fortumin lämpölaitoksen paluuputkien vaikutusalueella tehtiin 8.8.2017. Työn aikana puhdistamolle tuleva esikäsitelty jätevesi johdettiin puhdistamon viereiseen tasauslammikkoon. Tarkastuksen jälkeen jätevesi johdettiin takaisin puhdistamolle käsittelyyn. Vuoden 2017 tarkastuksen aikana ei havaittu laaja-alaisia sortumia tarkistetussa tunneliosuudessa. Tunnelissa havaittiin kuitenkin kivikasoja ja ryöstymiä holvissa, joiden tilaa on tarpeen tarkastella säännöllisin väliajoin. Fortumin paluuveden mukana johtui tunneliin ilmaa, joka vaikeutti tarkistuksen suorittamista. Ilman pääsyn estämiseksi tunneliin on Fortum tehnyt muutoksia vesien paluuputkiston ilmausjärjestelmään vuoden 2017 lopussa. 10.2.4 Varapurkujärjestelyjen automatisointi Viikinmäen varapurkupisteen toimintaa on kehitetty häiriö- ja poikkeustilannevalmiuden parantamiseksi. Varapurkujärjestelyjen 2016 aloitettu automatisointi valmistui ja otettiin käyttöön 2017. 10.2.5 Viemäritukosten automaattinen havaitseminen pumppaamovirtaamien data-analyysillä Vuonna 2017 otettiin tuotantokäyttöön viemäritukosten tunnistamistyökalu, mikä edellytti myös uuden menettelytavan luomista hälytyksiin reagoimiseksi. Työkalu tunnistaa mahdollisia viemäritukoksia automaattisesti jätevedenpumppaamoiden virtaamadatan poikkeamien perusteella. Helsingin Savelassa tapahtunut, ylivuodon aiheuttanut viemäriverkoston tukos havaittiin työkalun avulla syyskuussa 2017. Työkalu kehitettiin osana Älykäs Vesi -hanketta. 10.2.6 Kalkin syöttölaitteiston kahdennus Riittävän alkaliteetin ja biologiselle prosessille edullisen ph-tason ylläpito prosessissa edellyttää alkalointikemikaalin syöttöä. Alkaliteetin romahdus voi johtaa biologisen toiminnan heikkenemiseen ja pahimmillaan osittaiseen aktiivilietteen karkaamiseen. Viikinmäen alkalointikemikaalin eli kalkin syöttölaitteiston kahdentaminen eli rinnakkaisen laitteiston asentaminen kasvattaa laitoksen aktiivilieteprosessin toimintavarmuutta. Kahdennuksen suunnittelu valmistui 2017 ja se toteutetaan 2018 alussa. Saneerauksen ajan laitoksella käytetään tilapäistä korvaavan alkalointikemikaalin varasto- ja syöttöjärjestelmää. 41

11 Toiminnan kehittäminen 2017 11.1 Energiatehokkuus 11.1.1 Energiaseurannan kehittäminen Jätevedenpuhdistusosaston energiankulutuksen seurannan kehittämisprojektia jatkettiin vuonna 2017. Järjestelmään on lisätty kuluneen vuoden aikana uusia raportteja ja mittauksia uusien laiteasennuksien myötä. Energiaseurannan kehittämistä jatketaan myös tulevina vuosina. 11.1.2 ORC-laitteiston hankinta Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kaasumoottorikantaa uudistamalla ja vahvistamalla on saatu lämmön- ja sähköntuotantoa tehostettua. Aiempina vuosina toteutetuissa projekteissa on saatu käyttöön hyötysuhteeltaan paremmat ja tehokkaammat biokaasumoottorit sekä ORC-laitteisto, jonka avulla hyödynnetään kaasumoottorin pakokaasulämpö sähköntuotannossa. Toteutetut projektit tukevat strategisia tavoitteita toimintavarmuuden parantamisesta ja energiantuotannon lisäämisestä uusiutuvista energialähteistä. Vuonna 2017 hankittiin uusi ORC-laitteisto, joka hyödyntää kahden kaasumoottorin pakokaasulämmön sähkön ja lämmöntuotannossa. 11.1.3 Energian toimittaminen Vanhaankaupunkiin Vanhankaupungin vedenpuhdistamon sähköpääkeskus vaurioitui tulipalossa 13.05.2017. Vaurioitumisen jälkeen otettiin käyttöön poikkeustilanteita varten rakennettu varasyöttöyhteys, jonka kautta varmistettiin Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen sähkön saanti korjaustöiden ajaksi. Tästä johtuen Viikinmäen kaasumoottoreita on pystytty käyttämään korkealla käyttöasteella ja biokaasua saatiin hyödynnettyä aiempia vuosia enemmän energiantuotannossa. 11.1.4 Häiriöreservi Vuonna 2017 Viikinmäen jätevedenpuhdistamo osallistui häiriöreservimarkkinoille. Tarkoituksena on tukea valtakunnan sähköverkon toimivuutta sen taajuuden pudotessa liian alhaiseksi. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle on asennettu taajuusmittaus, jonka avulla sähköverkon taajuutta seurataan tarkasti. Taajuuden laskiessa puhdistamon laitteita sammutetaan, jotta valtakunnallisen verkon taajuutta saadaan nostettua normaaliksi. 11.2 Jätevedenpuhdistuksen kehittäminen 11.2.1 Blominmäen uusi kalliopuhdistamo Blominmäen uusi kalliopuhdistamo korvaa mitoituskuormituksensa ylittäneen Suomenojan jätevedenpuhdistamon vuonna 2021. Blominmäen puhdistamo on mitoitettu n. 500 000 asukkaan jätevesille ja sen lähtökohtana on Suomenojan nykyistä tasoa selvästi parempi puhdistustulos ja korkeampi energiatehokkuus. Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) puhdistamolle 26.11.2015 antama ympäristölupa sai lainvoiman 9.12.2017, kun Vaasan hallinto-oikeus kumosi luvasta tehdyn valituksen. Puhdistamon louhinta eteni suunnitellussa aikataulussa ja vuoden 2017 loppuun mennessä louhinta oli valmistunut lukuun ottamatta joitain pienimuotoisia kuoppa-, kanaalija täydennyslouhintoja. Louhittu määrä on noin 955 000 kiintokuutiota. Viemäritunnelien louhinta on valmistunut ja tunnelien osalta on siirrytty viimeistelytöihin. Puhdistamon projektinjohtourakoitsija (Lemminkäinen Infra Oy) ja kolmen viemäritunneliosuuden urakoitsijat valittiin. Puhdistamohanke eteni pääosin hankesuunnitelman aikataulussa. Toteutussuunnittelu eteni edelleen jäljessä arvioidusta aikataulusta. Puhdistamon louhintaurakka on sujunut hyvin myös työturvallisuuden ja ympäristövaikutusten osalta. Koko urakka-ajan tapaturmataajuus on ollut huomattavasti alhaisempi kuin rakennusalan keskiarvo. Pinta- ja pohjaveden laadun seurannassa, ympäristön painumien seurannassa, Blominmäen täyttömäen vakauden seurannassa tai kallion liikkeiden seurannassa ei ole ilmennyt mitään erityistä. Finnoon alueen purkujärjestelyiden ja maankäytön yhteensovitukseen liittyvien rakenteiden sijainnit saatiin sovittua Espoon kaupungin kanssa joulukuussa, mutta suurimmaksi kokonaisaikatauluun ja sen myötä myös kustannuksiin liittyväksi riskiksi arvioitiin Suomenojan puhdistamotontin kaavamuutos- ja lupa-aikataulu Finnoossa. Puhdistamon lupapäätöksessä edellytetty, purkutunnelia ja vara- ja hätäpurkuyhteyksiä koskeva hakemus selvityksineen jätettiin tammikuussa 2018. Blominmäen urakkaa koskevat tiedotteet ja asukkaille suunnatut uutiskirjeet ovat saatavilla HSY:n verkkosivuilla. 42

Kuva 38 Mädättämö Blominmäen puhdistamotyömaalla. Kuva Tero Pajukallio 11.2.2 Rejektiveden erilliskäsittely Mädätetyn lietteen kuivauksessa syntyvät rejektivedet muodostavat merkittävän typen sisäisen kuormituksen lähteen, joka vaikuttaa jätevedenpuhdistamon pääprosessin kapasiteettiin ja kasvattaa laitoksen energian ja kemikaalien kulutusta. Rejektivesien biologista erilliskäsittelyä tutkitaan Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla vuonna 2014 käynnistetyssä hankkeessa, joka sai ympäristöministeriön RAKI-rahoitusta kaudelle 2015 2016. Laitoksella on pilotoitu vuoden 2016 keväästä alkaen ANITATMMox-prosessia, joka on deammonifikaatioon perustuva kantoaineprosessi ja soveltuu erityisesti rejektivesien kaltaisten väkevien ja lämpimien vesien erilliskäsittelyyn. Käsittelyssä saavutetaan merkittävä typpireduktio ilman kemikaaleja ja pienemmällä energiankulutuksella kuin pääprosessissa. Pilotoinnin pääasiallisena tavoitteena on toimia Viikinmäen täyden mittakaavan investoinnin tukena sekä tuottaa tietoa Blominmäen puhdistamon jatkosuunnittelulle. Syksyllä 2016 maksimikapasiteettinsa saavuttaneen pilotin ajoa jatkettiin 2017, jolloin painopisteinä olivat maksimikapasiteetin selvittäminen ja ohjauksen kehittäminen. Pilotissa käsiteltiin yli 15 % laitoksen koko rejektivesimäärästä. Pilotointia jatketaan edelleen täyden mittakaavan suunnittelun tueksi ja ohjauksen kehittämiseksi edelleen. 43