Kurssin tavoitteet Tervetuloa kurssille: Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan! Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto *) Osan luentokalvoista tällä kurssilla on laatinut Jenni Anttonen syksyllä 2009. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää käyttäjän huomioon ottamisen tärkeyden suunnittelun onnistumiselle. tietää alkeita ihmisen aisteista, kognitiivisista prosesseista ja motoriikasta. tuntee syöte- ja tulostemodaliteetit vuorovaikutuksessa ja ymmärtää niiden suhdetta ihmisen tiedonkäsittelyyn tunnistaa käyttäjäryhmiä ja vuorovaikutuksen yleisiä perusteita erilaisissa käyttökonteksteissa, mm. graafisissa käyttöliittymissä, pienissä laitteissa ja jokapaikan tietotekniikassa osaakuvatakeskeisiävuorovaikutustyylejäja-tapojaja tuntee vuorovaikutteisen teknologian kehityssuuntia Aiheina tänään Kurssin käytännön järjestelyt Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus osana tietojenkäsittelytieteitä Mitä vuorovaikutteinen teknologia on? Kurkistus käyttöliittymien historiaan, nykypäivään ja vähän tulevaisuuteenkin Keskeisiä käsitteitä Käyttäjä, ohjelma, tietojärjestelmä ja käyttöliittymä Keskustelutavat ihmisen ja tietokoneen välillä KURSSIN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT Kurssin opetusmuodot Kurssin vastuuopettaja Saila Ovaska, Pinni B1009 saila.ovaska@uta.fi Harjoituksia ohjaavat Ella Kaugin ja Tomas Luoma Luentokalvot ja harjoitustehtävät saatavilla kurssin julkisilla verkkosivuilla http://www.uta.fi/sis/tie/jovuot/ Kurssin sähköpostilista ja oppimispäiväkirjojen & osallistumisraportin palautusfoorumit ovat Moodlessa: https://learning2.uta.fi/course/view.php?id=2325 tee oma profiilisivu Moodleen (kuva ois kiva ylläri) Luennot ja harjoitukset Luennot 9.9.-16.10. Ma klo 14-17 Väinö Linnan Sali, Linna-rakennus Ke klo 12-14 ls Pinni B1100, Pinni B-rakennus Harjoitukset, ls Pinni B1084; 6 viikkoa 10.9.-17.10. Ti klo 8-10 täynnä Ti klo 16-18 Ke klo 16-18 To klo 8-10 täynnä To klo 10-12 täynnä To klo 16-18 Jos et ole vielä ilmoittautunut kurssille täyttänyt ilmoittautumislomaketta JA rekisteröitynyt Moodle-alustalle ota yhteys Sailaan heti.(luennon jälkeen /sähköpostilla tänään.) Saila.Ovaska@uta.fi 1
Kurssisuorituksen osat Kurssiin kuuluu 6 viikkoa luentoja (viimeinen luento ke 16.10.) 5 vierailijaa; vierailuluennot maanantaisin 16-17. Vähintään 3 oppimispäiväkirjaa on kirjoitettava; palautus ennen seuraavan maanantain luentoa. 6 viikkoharjoituskertaa Vähintään 13 tehtyä tehtävää ja neljästi oltava läsnä Osallistuminen TAUCHI-tutkimukseen Tentti; ensimmäinen tenttimahdollisuus to 24.10. klo 16-20. I uusinta to 28.11. klo 16-20 II uusinta to 9.1.2014 klo 16-20 Kurssisuorituksen osat (1/4) Kurssiin kuuluu 6 viikkoa luentoja (viimeinen luento ke 16.10.) 5 vierailijaa; vierailuluennot maanantaisin 16-17. Vähintään 3 oppimispäiväkirjaa on kirjoitettava; palautus ennen seuraavan maanantain luentoa. Läsnäolo luennoilla Muilla kuin vierailijoiden luennoilla ei ole läsnäolopakkoa, mutta luennoilla käsitellyt asiat on hallittava Ei yhtä kurssikirjaa vaan materiaali koottu monesta lähteestä Luennoilla esitetään lisämateriaalia (kuten videoita ja demoja), joka ei sisälly pdf-tiedostoihin jos et käy luennoilla, ota itse niistä selvä KUN KÄY LUENNOLLA, SEN JÄLKEEN OSAA TEHDÄ. Suora lainaus jovuot-kurssilaiselta 2012 Kurssisuorituksen osat (2/4) Läsnäolo harjoituksissa Harjoitustehtävien vastaukset valmistellaan etukäteen kotona ja ratkaisuja käydään yhdessä läpi harjoitustilaisuudessa Harjoitustilaisuudet ovat keskustelevia! Harjoituspisteet Jokaisesta tehdyksi merkitystä harjoitustehtävästä saa 1 pisteen Kurssin suorittamiseen vaaditaan vähintään 13 harjoituspistettä Läsnäolo ryhmässä ja osallistuminen tehtävien käsittelyyn on edellytyksenä harjoituspisteiden saamiseen Poikkeustilanteessa (esimerkiksi sairaus) harjoitusvastaukset voi lähettää sähköpostilla luennoijalle yhtenä PDF-tiedostona/ harjoituskerta Jos poikkeustilanne estää osallistumisen omaan ryhmääsi, voit vierailla toisessa ryhmässä poikkeusviikolla Enintään 2 viikon ratkaisut (max 6 tehtävää) voi lähettää kirjallisesti, ja niitten pitää olla puhtaaksi kirjoitettuja! Harjoitukset alkavat huomenna Kurssisuorituksen osat (3/4) Osallistuminen TAUCHI-tutkimukseen Ilmoittautumiset koottu kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä mutta ei vielä jaettu tutkijoille Tutkija ottaa yhteyttä ja sopii tutkimuksen ajankohdasta Luennoijalla ei ole tietoa aikatauluista tai paikoista tms. Osallistuminen kestää noin 1h Kokemuksesta palautetaan oppimiskokemusraportti Raportointiohjeita Moodlessa Jokaisen tulee osallistua ja raportoida yksi osallistumiskokemus kurssin osana Joillakin luennoilla (tai Moodlessa) voi lisäksi kiertää nimilistoja, joilla haetaan osallistujia muihin työn alla oleviin tutkimuksiin Ylimääräiset osallistumiset raportoidaan normaaliin tapaan Ylimääräinen tutkimusosallistuminen (tunti) vastaa yhtä ekstraviikkoharjoitustehtävää, kun raportoitu Kurssisuorituksen osat (4/4) Tentti Tentti torstaina 24.10. klo 16.00-20.00, ls. D10ab (päätalo) Tentti kattaa luennoilla ja harjoituksissa käsitellyt asiat Kurssikirjat ovat suositeltavaa lisämateriaalia, etenkin jos et pääse luennoille Tenttiin ilmoittauduttava Jos joudut perumaan tenttiin tulon, peru ilmoittautuminen siihen (Nettiopsussa tai viime tipassa luennoijalle sähköpostilla) Tenttimahdollisuuksia on vain rajallinen määrä Uusintamahdollisuudet: I uusinta to 28.11. klo 16-20 II uusinta to 9.1.2014 klo 16-20 Huomaa: kaikki kurssisuorituksen osat on tehtävä saman lukuvuoden aikana. Mikään osasuoritus ei ole voimassa ensi lukuvuonna. Kurssikirjallisuus Oheismateriaalina kurssilla Donald A. Norman, Miten avata mahdottomia ovia: tuotesuunnittelun salakarit. Weilin+Göös, 1991 Englanniksi julkaistu paperikantisena nimellä Design of Everyday Things. Basic Books, 2002. Saatavilla e-kirjana Alan Dix, Janet Finlay, Gregory Abowd & Russell Beale, Human-Computer Interaction. Third edition. Pearson Education Ltd., 2004. Tällä kurssilla kirjasta katetaan vain osia, sopii muillekin vuorovaikutteisen teknologian kursseille lukemistoksi http://www.hcibook.com/e3/ Lämpimästi suositeltu, mukava lukukokemus! Saila.Ovaska@uta.fi 2
Interaction Design -kirja Alustava suunnitelma kurssiarvosteluksi Yvonne Rogers, Helen Sharp & Jennifer Preece. Interaction Design: Beyond Human-Computer Interaction (Wiley, 2011, kolmas painos) Kirjan ensimmäistä painosta (2002) löytyy TAMCATin kautta muutama kpl verkkosivusto: http://idbook.com/home.php tentti Testiraportti Min n. 20 pist. 1 max 40 2 5 (6) n. 22 6 n. 4 Aktiivisuuspisteitä yhteensä Pakolliset (21p) 24 27 30 Vierailuluennot 3 Viikkoharjoitukset 13 teht. Osallistuminen harjoituksiin 4 kertaa Ylimääräisiä aktiivisuuspisteitä 0 Tenttipisteisiin lisää 0 1 2 3 33 4 36 5 Hyvään arvosanaan vaaditaan menestymistä tentissä ja aktiivista osallistumista opetukseen! Vuorovaikutteinen teknologia Mitä se on? JOHDANTO JA PERUSKÄSITTEET Vuorovaikutteinen teknologia Mikä on käyttöliittymä? Mitä se on? Ihmisiä Teknologiaa Erilaisia käyttötavoitteita Erilaisia tehtäviä Sovellusalueita ei voi luetella niitä on niin paljon Teknologian käyttötilanteet Missä? Milloin? Miksi? Mikä tarkoitus? Mikä tavoite? Miten? Keiden kanssa? Keiden läsnäollessa? Käyttöliittymä User interface (UI) 011000100 110011110 111100101 001100111 Käyttöliittymä (user interface) = välineet ja toiminnot, joilla käyttäjä on yhteydessä ohjelman tai laitteen kanssa. -ATK-sanakirja Saila.Ovaska@uta.fi 3
Vuorovaikutus: Syötteet ja tulosteet Syötemodaliteetit (input) Tyypillisesti: näppäimistökomennot, hiiri Mitä on HCI? Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus Human-computer interaction (HCI) Computer-human interaction (CHI) http://www.uta.fi/sis/tauchi Tyypillisesti: visuaaliset tulosteet näytöllä, äänet, puhe Tulostemodaliteetit (output) vuorovaikutus = input + output Tieteenala, joka tutkii ihmisten ja tietokoneiden välistävuorovaikutusta. Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus tapahtuu käyttöliittymän välityksellä, joka sisältää sekä laitteiston (hardware) että ohjelmiston (software). Wikipedia Human computer interaction is a discipline concerned with the design, evaluation and implementation of interactive computing systems for human use and with the study of major phenomena surrounding them. Association for Computing Machinery (ACM) HCI tutkimusalueena kattaa muutakin kuin vain käyttöliittymän Sosiaalinen ympäristö ja työ Ihminen Kieli, viestintä ja vuorovaikutus Arviointimenetelmät Käyttöympäristö Sovellusalueet Mukautuvuus käyttäjiin Tietokone Toteutustekniikat ja -välineet Termistö elää Human Factors Man-machine interface Human-computer interface Human-computer interaction Human-technology interaction Interactive Technology Toinen vastaava käsite: User-centered design Human-Centered Design Lähde: ACM, http://www.sigchi.org/cdg/cdg2.html HTI on monitieteinen ala Ihmisen tietojenkäsittely Keskustelutavat Syöttö/ Ergonomiatulostuslaitteet Tietokonegrafiikka Keskusteluarkkitehtuuri Esimerkkijärjestelmät Suunnittelumenetelmät Toteutusprosessi Keskustelutekniikat Tietojenkäsittely tieteet Ergonomia & Human Factors Psykologia Insinööritieteet HTI Sosiologia Lingvistiikka Pelitutkimus Filosofia Design TAVOITTEITA HYVILLE KÄYTTÖLIITTYMILLE Saila.Ovaska@uta.fi 4
Tavoitteita hyville käyttöliittymille Teknologiaa käytetään muun muassa laajentamassa ihmisen kykyjä Esim. näkövammaisen apuna toimiva ruudunlukija, elintoimintojen tarkkailu sairaalassa, numeronmurskaus työvälineenä Esim. kaavion piirtämisessä, raportin kirjoittamisessa, tiedonhaussa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa välittäjänä ihmisten välillä Mm. reaaliaikainen jutustelu (esim. chat, mese, irc), ei-reaaliaikainen viestintä (esim. Facebook) ajanvietteenä Pelit ja viihdeohjelmat osana ihmisen elinympäristöä Esim. lämpötilatermostaatti, älykäs auto, hissin ohjaus Tavoitteita hyville käyttöliittymille Jokaisessa kontekstissa ja jokaisella käyttäjäryhmällä on erilaisia tavoitteita käyttöliittymälle, esim. työn tuloksellisuus: saa tehtävän tehdyksi tehokkuus: tehtävä valmistuu kuluttaen vähän resursseja virheettömyys: työ on sujuvaa eikä tulokseen jää virheitä hauskuus, viihtyminen, elämykset, luonteva osa elämää ryhmässä toimimisen tuki, sosiaalinen viestintä Yksi keskeinen tavoite: käytettävyys (usability) Käytettävyys mittaa sitä, missä määrin tietty käyttäjä voi tuotteen avulla saavuttaa tietyt tavoitteensa tietyissä käyttökonteksteissa tuloksellisesti, tehokkaasti ja miellyttävästi. ISO 9241 11 Ergonomia & Human Factors HCI Toisaalta: hyvä ergonomia Ergonomia (ergonomics) = työmenetelmien, -välineiden ja työympäristön kehittäminen ihmisen ominaisuuksien, kykyjen ja tarpeiden mukaisiksi Jaotellaan Fyysinen ergonomia Kognitiivinen ergonomia Organisatorinen ergonomia Englanniksi myös Human Factors (HF) http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/ Tietokoneiden ja tietojenkäsittelyn kehitys TIETOJENKÄSITTELYN JA KÄYTTÖLIITTYMIEN KEHITYS Kehityskulku suuresta pienemmäksi kaukaa lähemmäksi yleiskäyttöisestä henkilökohtaiseksi pöydän kulmalta mukana kuljetettavaksi mukana kuljetettavasta langattomasti verkotetuksi verkotetusta kaikkialla läsnäolevaksi Saila.Ovaska@uta.fi 5
Tietojenkäsittelyn historiaa Osituskäyttö (time sharing) Isot tietokoneet tietokonesaleissa Käyttäjänä operaattori Eräkäyttö (batch processing) Kaikki työvaiheet kerralla työjonoksi Reikäkortit, reikänauha Ei vuorovaikutusta (loppu)käyttäjän ja koneen välillä eräajon suorituksen aikana UNIVAC 1, 1951 www.computerhistory.org Osituskäyttö alkoi Suomen yliopistoissa 1970-luvulla Tampereella vielä 1978 tehtiin ohjelmoinnin harjoitustöitä reikäkorteille Osituskäytössä yksi iso keskuskone, jolla monta samanaikaista käyttäjää (Tyhmä) pääteyhteys keskuskoneeseen Kuinka yksi kone voi palvella useampaa käyttäjää niin, että jokaisesta tuntuu kuin kone palvelisi yksin häntä? VT52 näyttöpääte www.computerhistory.org Henkilökohtaiset tietokoneet Graafinen käyttöliittymä The IBM Personal Computer 1981 Merkkiperustainen MS-DOS käyttöjärjestelmä (Microsoft Disk Operating System) (kunnes Windows 3.0 vuonna 1990) v. 1983 myyty jo 1 300 000 PC-konetta Paul Allen & Bill Gates Microsoft 1975 Graafisen käyttöliittymän esiinmarssi Graphical user interface (GUI) Xerox PARC (Palo Alto Research Center) Apple Macintosh markkinoille 1984 Kaupallinen menestys Alto 1972-73 Xerox Star 1981- Apple Macintosh 1984 http://www.youtube.com/watch?v=g0ftgznod44 Työpöytä-metafora Xerox Star työpöytä Tim Mott: Office schematic työpöytähahmotelma Fyysiset metaforat Grab & move Kuvakkeita, kansioita, ikkunoita, käytössä hiiri computerhistory.org Kuvan lähde: Moggridge, Designing interactions http://www.designinginteractions.com/interviews/timmott Saila.Ovaska@uta.fi 6
Graafiset käyttöliittymät mahdollistivat suorakäytön Suorakäyttö Suoravaikutteisessa eli suorakäyttöisessä (direct manipulation) käyttöliittymässä käyttäjä manipuloi toiminnallaan suoraan näkyviä kohteita Käsittelyn kohteet ovat näkyvissä ja osoitettavissa Käsitemalli "näkyy" (ainakin osittain) Välitön palaute käyttäjän toimista Sopii melko hyvin aloittelijallekin Houkuttelee kokeilemaan Helppo oppia ja muistaa WIMP-käyttöliittymä Windows, Icons, Menus, Pointing device WYSIWYG What You See Is What You Get Tyypillistä Drag and drop eli raahaa ja pudota hiirellä Hyperteksti Memex, 1945 Hypertekstin idea vanha Vannevar Bush: Memex, 1945 Rajaton tietosäiliö, jossa dokumentit linkitettyjä toisiinsa Vannevar Bush idea tietokoneesta henkilökohtaiseen käyttöön esim. tutkijalle Vannevar Bush: As we may think. The Atlantic, July 1945. http://www.theatlantic.com/doc/194507/bush Hyperteksti ja www Hypertekstin idea vanha Vannevar Bush: Memex, 1945 Rajaton tietosäiliö, jossa dokumentit linkitettyjä toisiinsa Hypertekstin periaatteet Ei-lineaarinen tekstin esitystapa (vrt. kirja) Solmujen (korttien, ) keskinäinen linkitys Esimerkkinä tänä päivänä hyvin yleisestä hypertekstistä World Wide Web (WWW) Idea esitettiin 1989, ensimmäinen selainohjelma 1990 Sittemmin räjähdysmäinen kasvu Lisätietoa: http://www.w3.org/history.html http://www.readwriteweb.com/archives/happy_20th_birthday_world_wide_web.php Agenttiperustainen vuorovaikutus Vuorovaikutukseen on myös ehdotettu agentteja Ohjelmanpätkiä, jotka voivat tehdä käyttäjän puolesta jonkin tehtävän Agentilla ei välttämättä ole näkyvää hahmoa, vaan se toimii taustalla Esim. tietynlaista asuntoa etsivälle kiinteistönvälittäjä joka seuraa asuntomarkkinoille tulevia uusia kohteita omaaloitteisesti ja ilmoittaa käyttäjälle kiinnostavat Yleensä rutiininomaisissa tehtävissä OK Jotkut käyttöliittymäagentit saaneet hahmon Keskustelevia, sosiaalisia toimijoita Esimerkiksi Louise http://www.chatbots.org/embodied_conversational_interface_agent/ Tarvitaan tekoälyä (Artificial intelligence) jotta agentista saadaan autonominen, oppiva ja kommunikoimaan kykenevä Saila.Ovaska@uta.fi 7
Jokapaikan tietotekniikka Ubiquitous computing (ubi) Huomaamattomasti toimiva ja ympäristöönsä sulautuva tietotekniikka Teknologiaa kaikkialla, näkymättömissä Ubiquitous Computing Xerox PARC, 1980--- Tietotekniikkaa on eri kokoisina laitteina (ks. seuraava kalvo) Laitteilla on omat käyttökohteensa, joihin ne soveltuvat hyvin Vaihtaminen koneelta toiselle on helppoa Yhdessä huoneessa voi olla satoja prosessoreita, ja ne tietävät sijaintinsa ja voivat olla keskenään vuorovaikutuksessa http://dx.doi.org/10.1145/159544.159617 Mark Weiser. The computer for the 21st century. Scientific American 265: 3, pp 94-104, 1991. Marc Weiser Xerox PARC http://en.wikipedia.org/wiki/mark_weiser Esimerkkejä ubiteknologiasta Xerox PARC seinällä älytaulu Kannettavat tietokoneet pienet kämmentietokoneet älykkäät kulkukortit Stocco: Maitre mirror - Kosketusnäyttö - Radio, päivämäärä, kello, ilmapuntari, valaistus ja ipod plug-in Mark Weiser. The computer for the 21st century. Scientific American 265: 3, pp 94-104, 1991. www.stocco.it Esimerkkejä ubiteknologiasta Jokapaikan tietotekniikka Vanhuksen apuna Terveyskeskuksen tietojärjestelmä tietää, onko vanhus ottanut lääkkeensä ja tekee hänelle muistutussoiton, jos lääkkeet unohtuvat. Liittymä yliopiston kulunvalvontatietojärjestelmään - kulkuoikeudet (ovi aukeaa) - kulkijoiden tiedot talteen Osana ympäristöä Subway Station in Stockholm - piano stairs http://www.youtube.com/watch?v=7frzyfcbqjc&nr=1 Saila.Ovaska@uta.fi 8
Kämmenkoneiden esiinmarssi: Apple Newton Kontekstitietoista teknologiaa This is the Apple machine which launched the "PDA" trend (1993). John Sculley, Apple CEO at the time, invented the Personal Digital Assistant term to name a new breed of products that the Newton would define. PDA = Personal Digital Assistant Henkilökohtainen muistikirja Perusidea Nopea käynnistys Kaupallisia tuotteita Kaikki kirjoitettu tallentuu Katso http://www.computerhistory.org/revolution/mobile-computing/18/intro Kalvo: Eija Kaasinen, http://www.videonet.fi/ttl/rupriikki2008/13/index.html Yhteenveto käyttöliittymien kehityksestä Vuorovaikutus paradigmoja Osituskäyttö (time sharing) Henkilökohtaiset tietokoneet (personal computing) Ikkunointijärjestelmät ja WIMP-käyttöliittymä Metaforat Suorakäyttö (direct manipulation) Agenttiperustainen vuorovaikutus Hyperteksti ja World Wide Web Jokapaikan tietotekniikka (ubiquitous computing) Mobiili käyttö Sensoripohjainen ja kontekstitietoinen vuorovaikutus NYKYISET KESKUSTELUTYYLIT ihmisen ja tietokoneen välillä Ihmisen ja tietokoneen välinen vuorovaikutus Erilaiset keskustelutyylit : Komentokieli Valikot Kysymys-vastaus-dialogit Lomakkeet Luonnollinen kieli WIMP-käyttöliittymä Point and click käyttöliittymät Eleisiin ja kehonliikkeisiin perustuvat käyttöliittymät - Näihin teemoihin palataan Käyttöliittymien perusteet kurssilla! Komentokieli Komentokieli Määrämuotoiset komennot, jotka käyttäjän tulee muistaa ja hallita Unix - esimerkki ls lsa texts/*.doc Ei sovi aloittelijalle eikä hyvin myöskään satunnaiskäyttäjälle Antaa aloitteen käyttäjälle Järjestelmän kehote (prompt) esim. yliopistolla kielo> Saila.Ovaska@uta.fi 9
Kysymys-vastaus -dialogit Valikot Järjestelmän kehotteessa kysytään jokin tieto Keskustelu on helppoa, jos kerralla välitetään vähän tietoa Sopii kokemattomalle käyttäjälle, kokenut kyllästyy helposti Joskus järjestys (vaihe kerrallaan) kuuluu tehtävän luonteeseen Login> username Password> ****** Valikkokeskustelu Continue? [y n q?] Vaihtoehdot esillä (tekstinä, kuvina, puheen avulla esitettyinä), käyttäjä etsii haluamansa vaihtoehdon, ilmaisee valintansa jollakin tavalla ja toteaa tuloksen. Helppo oppia, jos vaihtoehdot kuvaavia Voi hidastaa kokeneiden käyttäjien työtä www.apple.com/iphone/iphone-3gs/ Lomakkeet Lomakkeen täyttö Käyttäjä vastaa tavallaan yhtä aikaa moneen kysymykseen Soveltuu erityisesti tietojen syöttöön tai monen valinnan tekemiseen WIMP-käyttöliittymät Ikkunat Ruudulla olevia alueita, jotka sisältävät yleensä tekstiä ja grafiikkaa Yleensä ikkunoita voidaan liikutella ja kokoa muuttaa Samanaikaisesti voi olla auki monta ikkunaa useampi tehtävä voi olla näkyvillä yhtä aikaa Ikkunoilla tiettyjä ominaisuuksia kuten esimerkiksi yläreunan otsikkopalkki, vierityspalkit ja sulkemispainike Kuvakkeet (ikonit) Kuvakkeilla kuvataan käyttöliittymän elementtejä kuten roskakoria, levyasemia, ohjelmia ja toimintoja Jotkut kuvakkeet edustavat suljettuja kohteita Ruudulla voidaan esittää yhtä aikaa useampia suljettuja ikkunoita, jotka voidaan avata täyteen kokoon klikkaamalla www.facebook.com WIMP-käyttöliittymät Osoitinlaite WIMP edellyttää kohteiden osoittamista ja valitsemista Esimerkiksi kun hiiri syötelaitteena: käyttäjälle esitetään ruudulla näkyvä kursori, jota hän voi kontrolloida kursori voi viestiä käyttäjälle järjestelmän tilasta, esimerkiksi nuoli vs. tiimalasi Valikot Valikko on luettelo mahdollisista toiminnoista tai valinnoista, joita järjestelmässä voi tietyllä hetkellä suorittaa Valikko mahdollistaa valintojen silmäilyn muistamisen sijaan Komentojen nimien on oltava kuvaavia Erityyppisiä valikoita Valikkopalkki (menu bar) aina saatavilla Esiinponnahtavat valikot (pop-up menus) piilotettu näkyvistä Point and click Point and click eli osoita ja napsauta -käyttöliittymä Lähellä WIMP-käyttöliittymien vuorovaikutustyyliä mutta ilman suorakäyttöistä kohteiden manipulointia Tiiviisti yhteydessä hypertekstiin Vuorovaikutus Kohteen klikkaus saa aikaan toiminnon, yleensä siirtymisen Käyttäjä voi liikkua sivulta toiselle seuraten erottuvia linkkejä Ei tarvita (paljoa) kirjoittamista eikä kohteita voi raahata Soveltuu myös esimerkiksi kosketusnäytöille Esimerkiksi Käyttäjä klikkaa tiettyä kohdetta kartalla ja saa esiin kyseisen kaupungin matkailuinformaatiota Osaksi lisätietoa voi näkyä jo hiiren kursorin tullessa linkin päälle, mutta klikkaus tekee valinnan selväksi Saila.Ovaska@uta.fi 10
Luonnollinen kieli Kiehtova vapaamuotoisuutensa takia Kieli on ihmiselle luonnollinen tapa kommunikoida Voi vaatia paljon kirjoittamista Tulkinta moniselitteistä He fed her dog biscuits Esimerkiksi chatbotit ( jutturobotti ) verkkosivuilla Kokeile www.elbot.com tai Ikean Anna Vaativat koneelta tekoälyä www.elbot.com www.ikea.fi Ajatusleikki Elämä maapallolta katoaa, vain tietokoneet jäävät Aikojen kuluttua ulkoavaruudesta saapuu maapallolle olioita, jotka löytävät pöydän kulmalta näytön, näppäimistön, hiiren ja tietokoneen. Millaisia otuksia he kuvittelevat maapallolla eläneen? Muutakin kuin hiiri ja näppis? Antropomorfiset käyttöliittymät Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus voi hyödyntää muitakin tiedon- ja komentojensyöttötapoja (syötemodaliteetteja) kuin hiiri ja näppäimistö! Esimerkiksi puhekäyttöliittymät (Speech user interface, SUI) Komentokielisestä vuorovaikutuksesta esimerkki: Aibo-robottikoira Multimodaalisuus eli monen syötetavan käyttö Tällä hetkellä suurin osa vuorovaikutuksesta perustuu vain ihmisen näköaistin ja käsien käyttöön Ihmiselle on luonnollista katsella, kuunnella, puhua, koskettaa Milloin tietokoneelle toteutetaan samanlaiset syötetavat? Antropomorfismi = ihmisen kaltaisuus Esimerkiksi Kismet-robotin sosiaalinen vuorovaikutus Luonnollinen kieli Tunneilmaisuja Tarkkaavaisuuden kohdistaminen Oppiminen ihmisiltä http://www.ai.mit.edu/projects/ humanoid-robotics-group/kismet/ Millaisissa tilanteissa tavoiteltavaa ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta? Kismet Repliee Q1expo Antropomorfiset käyttöliittymät Yhteenveto Ihminen ja tietokone tai muu vuorovaikutteinen laite ovat vuorovaikutuksessa käyttöliittymän välityksellä Vuorovaikutus koostuu Käsitteellisestä ideasta, kuinka vuorovaikutus tapahtuu (esim. graafinen käyttöliittymä, hyperteksti) Vuorovaikutuksen toteutuksesta (esim. hiiri, näppäimistö ja näyttö) Ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen on kehitetty erilaisia paradigmoja ja keskustelutyylejä http://www.is.sys.es.osaka-u.ac.jp/development/0006/index.en.html Saila.Ovaska@uta.fi 11