VALINTAKOE 9.10.2000 Aineistotehtävä: Tekstin ymmärtäminen ja selostaminen I YLEISOHJEET PYRKIJÄLLE Tehtävä Tehtävänäsi on a) vastata tekstin perusteella laadittuihin kysymyksiin ja b) kirjoittaa sen ydinsanomasta lyhyt referaatti. TARKEMPI TEHTÄVÄNANTO ANNETAAN MYÖHEMMIN. Menettelytapa 1. Lue oheinen Tiede 2000 -lehdessä viime vuonna julkaistu artikkeli Loppuuko öljy? Voit tehdä siihen merkintöjä ja kirjoittaa tai piirtää siitä muistiinpanoja 15 minuutin ajan. 2. Ennen lopullista tehtävänantoa teksti ja muistiinpanot kerätään pois. 3. Tehtävien tekemiseen on lukemisen jälkeen aikaa 20 minuuttia.
Loppuuko öljy? Tiede 2000 1/1999 Teksti: Hannu Pesonen Uusimmat ennusteet maapallon öljyvarojen riittävyydestä väittävät, että markkinoilla vallitseva toiveikkuus on harhaa. Hetki, jolloin tuotannon kasvu pysyvästi taittuu, saattaa olla edessä jo muutaman vuoden kuluttua. Miksi maailmassa on jatkuvasti öljyä joko liikaa tai liian vähän? Jotta öljyn riittävyydestä ennusteita laativat tuottajat, meklarit ja analyytikot eläisivät onnellisina elämänsä loppuun asti. Vitsi on kulunut mutta kuvaa hyvin öljymarkkinoilla vallitsevaa arvailujen, ennusteiden ja oletusten tulvaa. Maapallon nykyisten raakaöljyvarojen muodostuminen vei viisisataa miljoonaa vuotta. Öljyä ei missään tapauksessa synny yhtä paljon lisää kuin entistä ahneemmaksi ja monilukuisemmaksi käyvä maailman väestö sitä kuluttaa. Jokseenkin kaikki asiantuntijat uskovat, että öljyvarat imetään loppuun kahdensadan vuoden kuluessa. Kun tulee kysymys tarkemmasta aikataulusta, alkavat erimielisyydet. Optimismi väärien luulojen varassa - Elämme hullun paratiisissa, jos uskomme auvoisiin näkymiin, varoittavat kaksi kokenutta öljygeologia, jotka työskentelevät alan ennusteita ja tilastoja laativassa Petroconsultants-yhtiössä Genevessä. Tohtorit Colin Campbell ja Jean Laherrère ovat sitä mieltä, että maailman öljyntuotanto kohoaa huippuunsa ehkä jo 2002 ja alkaa peruuttamattomasti supistua 10-20 vuoden kuluttua. Seuraukset voivat olla ankarat, ellei niitä havahduta torjumaan, he huomauttavat. Varastojen vähetessä öljyn maailmanmarkkinahinta saattaa nousta niin jyrkästi, että vuosien 1973 ja 1979 öljykriisit alkavat vaikuttaa vähäisiltä keinahduksilta. Uskoako väitteitä? 70-luvun öljykriisien aikaan ja niiden jälkeen on kuultu niin paljon vikaan menneitä ennusteita, että uusien varoitusten esittäjien on vaikea löytää vakuuttunutta yleisöä. Kaksikymmentä vuotta sitten alan arvostetuimpiin kuuluvat asiantuntijat esittivät muun muassa, että viimeiset öljypisarat tihkuvat putkista ennen vuotta 2000. Hintaennusteet vaihtelivat villisti - 20:stä 90 dollariin tynnyriltä - mutta kukaan ei aavistanut, että hinta voi pudota peräti 12 dollariin. Uusimpia väitteitä on kuitenkin vaikea kumota suoralta kädeltä. Campbell ja Laherrère ovat näet pitkän linjan ammattilaisia: molemmat ovat työskennelleet öljyalalla yli 40 vuotta. Sitä paitsi kaksikko perustaa arvionsa geologiseen tutkimustietoon, ei markkinoiden odotuksiin. Campbell ja Laherrère sanovat, että öljymarkkinoiden tulevaisuudenusko lepää neljän hauraan ja osin virheellisen pilarin varassa. * Öljyntuottajavaltiot ja öljy-yhtiöt ovat suunnitelmallisesti yliarvioineet öljyvaransa poliittisista ja taloudellisista syistä. * On väärin olettaa, että suuria öljylähteitä on vielä paikantamatta. Valtaosa maailman öljystä on jo löydetty. * Yhtä virheellistä on uskoa, ettei kulutus kasva vaan pysyy tasaisena. * Jäljellä olevaa öljyä ei suinkaan kyetä pumppaamaan yhtä nopeasti ja halvalla kuin tähänastista. Tuotannon alussa öljy näet suihkuaa lähteistä vuolaammin ja vähäisemmin kustannuksin kuin lopussa.
Ennusteissa suuria eroja Öljyalan kaksi raamattua, Oil and Gas Journal- ja World Oil -lehti, päätyvät aivan erilaisiin lukuihin esimerkiksi Venäjän öljyvaroista. World Oilin arvio on 190 miljardia tynnyriä, Oil and Gas Journalin vain 57 miljardia tynnyriä. Yhtään lähemmäksi eivät osu koko maailman lukemat: World Oilin arvio on 1,020 ja Oil and Gas Journalin 1,160 miljardia tynnyriä. - Luvuissa on runsaasti ilmaa, Campbell ja Laherrère väittävät. Itse asiassa ne ovat melkeinpä kupla, koska sekä öljyntuottajavaltiot että öljy-yhtiöt arvioivat öljyvaransa selvästi todellista suuremmiksi. Puolet kohta kulutettu Campbellin ja Laherrèren ennuste perustuu geologi M. King Hubbertin 1950-luvulla kehittämään laskentakaavaan, jota öljyala käyttää ennustaessaan yksittäisten esiintymien tuotantoa. Tässä työssä Hubbertin käyränä tunnettu kaava on osoittautunut varsin tarkaksi. Käyrän mukaan öljyntuotanto noudattelee tiettyä kulkua: se alkaa hitaasti, kiihtyy sitten ja lopulta tasaantuu. Laskuun tuotanto kääntyy, kun isojen lähteiden ehtyessä joudutaan hyödyntämään syrjäisempiä ja vaikeammin pumpattavia kohteita. Tähän tilanteeseen päädytään jokseenkin aina siinä vaiheessa, kun esiintymän öljyvaroista on käytetty noin puolet. Tämän jälkeen tuotanto putoaa yhtä nopeasti kuin kiihtyikin. On toki aivan eri asia ennustaa yksittäisen kentän tulevaisuutta kuin oikukasta maailmantilannetta, mutta Campbell ja Laherrère pitävät globaaleja arvioita välttämättöminä. He korostavat, ettei keskeistä ole ennustaa hetkeä, jolloin öljy tykkänään loppuu, vaan ajankohtaa, jolloin tarjonnan huippu on peruuttamattomasti saavutettu. Tämä on piste, jossa öljyn hinta alkaa nousta niin jyrkästi, että maailmantalous ajautuu kriisiin. Selvittääkseen, missä vaiheessa ollaan, Campbell ja Laherrère ovat laatineet maailmanlaajuisen Hubbertin käyrän. Se osoittaa, että kohta saavutaan pisteeseen, jossa puolet raakaöljystä on kulutettu. Tilanteeseen on tultu nopeasti: vuonna 1973 maailma oli käyttänyt vain kahdeksasosan paikannetusta öljystä. Kohta ohitetaan 900 miljardia tynnyriä, ja tuotanto alkaa väistämättä laskea. Yllin kyllin varaöljyä Öljyalan optimismi perustuu olettamukseen, että maankuoren kätköissä piilottelee vielä paljon löytämätöntä öljyä. Toiveet kohdistuvat ennen kaikkea syviin meriin ja napaseutuihin. - Suuret löydöt ovat hyvin epätodennäköisiä, pessimistinen parivaljakko panee vastaan. Vaikka meriä ja napa-alueita ei olekaan koluttu läpikotaisin, geofysiikan ja geokemian uudet tekniset välineet antavat jo hyvän osumatarkkuuden ennusteisiin. Tutkimusten perusteella valtaosa syvänmeren pohjasta on öljytöntä. Maailmassa on myös suunnaton määrä käyttämätöntä öljyhiekkaa ja nesteytettävää maakaasua, optimistit todistelevat. Ja vakuuttelu jatkuu: näidenkin esiintymien hyödyntämiseen tarvittava tekniikka on jo olemassa. Hyödyntäminen vain ei ole kannattavaa niin kauan kuin öljy pysyy nykyhinnoissaan. Tulevaisuudessa voi kuitenkin olla toisin. Tekninen kehitys saattaa laskea tuotantokustannuksia tai öljyn hinta voi nousta niin paljon, että poraaminen kannattaa ilman kustannussäästöjäkin. Campbell ja Laherrère myöntävät tämän. He painottavat, ettei maailmaa välttämättä uhkaa energiakriisi. Se voidaan välttää, kun ajoissa hyväksytään ajatus, että öljyvarat ehtyvät peruuttamattomasti lähitulevaisuudessa ja että markkinoille on tehtävä tilaa korvaaville energiamuodoille. - Näiden käyttöä jarruttavat kuitenkin suuret ympäristöriskit. Ne voivat pakottaa hallitukset ja energiayhtiöt hidastamaan vauhtia.
Muutkin uskovat jo uuteen kriisiin Vaikka poraus- ja hyödyntämistekniikan kehittymiseen uskovat arvioivat maailman olevan vielä 30-40 vuoden päässä hetkestä, jolloin öljyvarat alkavat supistua, Campbell ja Laherrère eivät enää ole yksin ennusteineen. Rikkaimpien teollisuusmaiden muodostaman OECD:n alainen Maailman energiajärjestö IEA varoitti hiljattain, että öljyntuotannon käännekohta on jo näköpiirissä. IEA:n mukaan öljyhuippu - 29 miljardin tynnyrin vuosituotanto - saavutetaan viimeistään 2010-2020. Kun markkinoille valkenee, että öljyä todella tuotetaan vastedes vähemmän kuin aikaisemmin, hinnat saattavat kivuta rajustikin ylöspäin, IEA:ssa arvioidaan. Myös maailman johtavien teollisuusmaiden G8-ryhmä on ryhtynyt valmisteluihin sitä varalta, että öljyntuotanto yltää lakipisteeseensä jo lähivuosina. Äskettäisessä huippukokouksessa Moskovassa ministereitä varoitettiin, että öljyn hinta todennäköisesti nousee tulevaisuudessa jyrkästi ja että uhkaavan energiavajeen täyttämiseksi tarvitaan uusia, miljardeja dollareja maksavia suurhankkeita. HANNU PESONEN on ulkomaanaiheisiin ja ekologisiin kysymyksiin erikoistunut vapaa toimittaja. Artikkelin lähteinä: Colin J. Campbell, The Coming Oil Crisis. Petroconsultants, Multi-Science Co. Ltd. 1997; Colin J. Campbell and Jean H. Laherrère, Preventing The Next Oil Crunch, Scientific American, March 1998; Science 21.8.1998; The Observer 26.7.1998, Öljyalan vuosikirja 1998, Öljyalan keskusliitto.
II TEHTÄVÄT 1(2) A Valintatehtävä Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla vaihtoehto - OIKEIN, jos väite on esitetty tekstissä, ja - VÄÄRIN, jos tällaista väitettä ei ole esitetty tekstissä. OIKEIN VÄÄRIN 1. Asiantuntijoiden mukaan maailman öljyvarat loppuvat 200 vuoden kuluessa. 2. Tohtorit Colin Campbell ja Jean Laherrère perustavat arvionsa öljyvarojen riittävyydestä markkinoiden odotuksiin. 3. Öljyn tuotanto lisääntyy, kun siirrytään hyödyntämään syrjäisempiä lähteitä. 4. Syvissä merissä ja napaseuduilla piilee vielä paljon löytämätöntä öljyä. 5. Hubbertin käyrän mukaan puolet raakaöljystä on kohta kulutettu. 6. Öljyhiekan ja nesteytettävän maakaasun hyödyntäminen voi olla tulevaisuudessa kannattavaa. 7. Arvovaltaisten teosten arviot Venäjän öljyvaroista vaihtelevat huomattavasti. 8. OECD:n alainen Maailman energiajärjestö IEA ei myönnä, että öljyntuotanto on vähenemässä. 9. Campbell ja Laherrère uskovat, että maailman energiakriisi on mahdollista välttää. 10. Kaksikymmentä vuotta sitten jotkut ennustivat, että öljyvarat loppuvat ennen vuotta 2000.
B Kirjoitustehtävä 2(2) Kirjoita lyhyt, ENINTÄÄN 80-100 sanan mittainen referaatti (tiivistelmä) artikkelin ydinajatuksista. Pyri välittämään kirjoituksen keskeinen sanoma lukijalle, joka ei ole sitä ennen lukenut. - Tekstin on oltavat yhtenäinen, ja sen on koostuttava kokonaisista lauseista ja virkkeistä. - Luettelot eivät ole hyväksyttäviä. - Enimmäispituutta ei saa ylittää. - Alkuperäistekstin ajatuksia ei saa muuttaa eikä tekstissä tule esittää omia mielipiteitä. Tehtävä B arvioidaan seuraavin perustein: - Asiasisällön luotettavuus - Tekstin johdonmukaisuus - Kielen virheettömyys - Tiedon alkuperän välittyminen - Olennaisen johtopäätöksen välittyminen