Soprano Oyj konserni Tilinpäätös 2007 1
Tilinpäätös 1.1. - 31.12.2007 Sisältö Konsernin tuloslaskelma 3 Konsernitase 4 Konsernin rahavirtalaskelma 5 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 6 Liitetiedot 7-38 Hallituksen allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä 39 Tilintarkastuskertomus 40 2
Konsernin tuloslaskelma tuhatta euroa Liitetieto 1.1.-31.12.2007 1.1.-31.12.2006 Jatkuvat toiminnot Liikevaihto 1 2 106 1 760 Liiketoiminnan muut tuotot 3 31 31 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -572-309 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 6-774 -414 Poistot ja arvonalentumiset 5-115 -36 Liiketoiminnan muut kulut 4-880 -480 Liikevoitto (-tappio) -204 551 Rahoitustuotot 8 46 4 Rahoituskulut 9-21 -61 Voitto (tappio) ennen veroja -178 494 Tuloverot 10 0-4 Tilikauden voitto (-tappio) jatkuvista toiminnoista -178 490 Lopetetut toiminnot Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista 2 160-170 Tilikauden voitto (-tappio) -18 320 Jakautuminen Emoyhtiön omistajille -18 320 Vähemmistölle 0 0-18 320 Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos (laimennettu ja laimentamaton): osakekohtainen tulos (euroa), jatkuvat toiminnot 11-0,02 0,06 osakekohtainen tulos (euroa), lopetetut toiminnot 11 0,02-0,02 3
Konsernitase tuhatta euroa Liitetieto 31.12.2007 31.12.2006 Varat Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 12 15 14 Muut aineettomat hyödykkeet 13 318 450 Muut osakkeet ja osuudet 14 267 145 Pitkäaikaiset saamiset 21 656 0 1 255 610 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 0 63 Myyntisaamiset ja muut saamiset 18 481 346 Muut lyhytaikaiset sijoitukset 15 0 66 Rahavarat 19 708 881 1 189 1 356 Varat yhteensä 2 444 1 966 Liitetieto 31.12.2007 31.12.2006 Oma pääoma ja velat Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 20 96 96 Omat osakkeet 20-51 -43 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 20 1 332 675 Kertyneet voittovarat 338 642 1 715 1 370 Vähemmistön osuus 6 6 Oma pääoma yhteensä 1 721 1 376 Pitkäaikaiset velat Korolliset velat 22 359 403 359 403 Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat 23 265 188 Lyhytaikaiset korolliset velat 22 100 0 365 188 Velat yhteensä 723 590 Oma pääoma ja velat yhteensä 2 444 1 966 4
Konsernin rahavirtalaskelma tuhatta euroa liitetieto 1.1.-31.12.2007 1.1.-31.12.2006 Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden voitto -18 320 Oikaisut: Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa -7 39 Korkokulut ja muut rahoituskulut 21 19 Korko ja osinkotuotot -46-4 Verot 0 6 Käyttöpääoman muutokset: Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos -135-11 Vaihto-omaisuuden muutos 63-21 Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 77-71 Maksetut korot -21-19 Saadut korot 46 4 Maksetut verot 0-6 Liiketoiminnan nettorahavirta -20 256 Investointien rahavirrat Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla 2 27 0 Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -9 0 Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin 13-272 Käyttöomaisuushyödykkeiden myynti -13 0 Investointien nettorahavirta 19-272 Rahoituksen rahavirrat Osakeannista saadut maksut 656 691 Saamiset henkilöstöltä ja hallitukselta -656 Lainojen nostot 56 103 Omien osakkeiden myynnit ja ostot -8 96 Maksetut osingot -286-156 muut lyhytaikaiset sijoitukset 15 66-66 Rahoituksen nettorahavirta -172 668 Rahavarojen muutos -173 652 Rahavarat tilikauden alussa 881 229 Rahavarat tilikauden lopussa 19 708 881 5
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Vähemmistön Oma Osakepääoma Vapaan Omat Kertyneet yht. osuus pääoma sijoitetun osakkeet voittovarat yht. pääoman tuhatta euroa rahasto Oma pääoma 31.12.2005 80-140 477 418 6 424 Uusmerkintä 16 16 16 Osakeanti 815 815 815 Aiempia tilikausia koskeneen virheen korjaus: osakeantiin liittyneet kulut korjattiin vähentämään vapaan sijoitetun pääoman -140 140 0 0 rahastoa Tilikauden voitto ennen korjausta 180 180 180 Tilikaudella kirjatut tuotot 16 675 0 320 1 011 0 1 011 ja kulut yhteensä Osingonjako -156-156 -156 Vähemmistön osuuden muutos 0 0 Omien osakkeiden ostot ja 96 96 96 myynnit Oma pääoma 31.12.2006 96 675-43 642 1 370 6 1 376 Osakeanti 656 656 656 Muuntoerot 1 1 1 Tilikauden voitto -18-18 -18 Tilikaudella kirjatut tuotot 0 658 0-18 639 0 639 ja kulut yhteensä Osingonjako -286-286 -286 Vähemmistön osuuden muutos 0-0 -0 Omien osakkeiden ostot ja -8-8 -8 myynnit Oma pääoma 31.12.2007 96 1 332-51 338 1 715 6 1 721 6
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Konsernin perustiedot Konsernin liiketoiminta-alueena ovat verkkoliiketoimintaohjelmistot ja niitä tukevat palvelut. Konsernin emoyritys on Soprano Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Ludviginkatu 1, 00130 Helsinki. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.soprano.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Ludviginkatu 1, 00130 Helsinki. Soprano Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 26.2.2008 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Laatimisperusta Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2007 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja velkoja ja johdannaissopimuksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Konserni on soveltanut 1.1.2007 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja: IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. IFRS 7 edellyttää tietojen esittämistä sekä rahoitusinstrumenttien merkityksestä yhteisön taloudelliseen asemaan ja tulokseen että rahoitusinstrumenteista johtuvien riskien luonteesta ja laajuudesta. Standardi on lisännyt konsernin vuositilinpäätöksessä esitettävien liitetietojen määrää, uudet liitetiedot koskevat lähinnä herkkyysanalyyseja. IAS 1 -standardin muutos IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen Tilinpäätöksessä esitettävät pääomatiedot. Muutettu IAS 1 edellyttää tietojen esittämistä yhteisön pääoman tasosta ja sen hallinnasta tilikauden aikana. Säännökset ovat laajentaneet konsernitilinpäätöksen liitetietoja. IFRIC 8 IFRS 2:n soveltamisala. IFRIC 8:aa sovelletaan sellaisiin liiketoimiin, joissa myönnetään oman pääoman ehtoisia instrumentteja ja vastaanotettu yksilöity vastike alittaa kyseisten myönnettyjen instrumenttien käyvän arvon. Konsernilla ei ole ollut tulkinnan tarkoittamia järjestelyjä päättyneellä tai sitä edeltäneillä tilikausilla. IFRIC 9 Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi. IFRIC 9 edellyttää, ettei kytketyn johdannaisen erottamista pääsopimuksesta tule arvioida uudelleen, ellei sopimusehtoja ole muutettu siten, että pääsopimuksen alkuperäiset rahavirrat muuttuvat merkittävästi. Tulkinnan käyttöönotolla ei ole ollut vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen. IFRIC 10 Osavuosikatsaukset ja arvon alentuminen. Tulkinta kieltää osavuosikatsauksissa liikearvosta, myytävissä oleviksi luokitelluista oman pääomanehtoisista instrumenteista ja hankintamenoonsa taseeseen merkityistä noteeraamattomista oman pääoman ehtoisista instrumenteista kirjatun arvonalentumistappion palauttamisen myöhempänä tilinpäätöspäivänä. Tällä tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tytäryritykset Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Soprano Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. 7
Myös potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot, sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka. Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ( toimintavaluutta ). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjausja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Koneet ja kalusto 25 % menojäännöspoisto Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Vieraan pääoman menot Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Julkiset avustukset Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. 8
Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Hankintamenoon sisällytetään lisäksi muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot. Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3-5 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluksi. Muut aineettomat hyödykkeet Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat: Aineettomat oikeudet 3-5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 3-5 vuotta Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä (first in, first out). Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. Vuokrasopimukset Konserni vuokralle ottajana Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Saadut kannustimet on vähennetty maksetuista vuokrista hyödyn ajallisen jakautumisen perusteella. 9
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Työsuhde-etuudet Eläkevelvoitteet Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Osakeperusteiset maksut Konsernilla on kannustejärjestelmä, jossa henkilöstölle on myönnetty oikeus merkitä yhtiön osakkeita markkinahintaa edullisemmin. Markkinahinnan ja merkintähinnan erotus kirjataan niiden myöntämishetkellä kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Varaukset ja ehdolliset velat Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta tarkasteluhetkellä ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt ehdollinen velvoite, joka varmistuu kun konsernin määräysvallan ulkopuolella oleva epävarma tapahtuma realisoituu. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona. 10
Tuloverot Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti osaksi omaa pääomaa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Tuloutusperiaatteet Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Myydyt tavarat ja palvelut Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle. Tuotot palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan. Lisenssituotot Lisenssituottojen tuloutus tapahtuu sopimuksen tosiasiallisen sisällön mukaisesti. Korot ja osingot Korkotuotot on kirjattu suoriteperusteisesti sille kaudelle, jolta tuotot kertyvät ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävinä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi kyseiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmän varat ja velat arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Luovutettavien erien ryhmään kuuluvat omaisuuserät, jotka eivät kuulu IFRS 5-standardin arvostussääntöjen soveltamisalaan, ja velat arvostetaan niitä koskevien IFRS-standardien mukaan myös luokitteluhetken jälkeen. Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka täyttää seuraavat edellytykset: 1. Se on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö 2. Se on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta; tai 3. Se on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. 11
Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista omaisuuseristä. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat Rahoitusvarat Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi (käyvän arvon vaihtoehdon soveltaminen). Jälkimmäiseen ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvarat, joita hallinnoidaan käypään arvoon perustuen tai rahoitusvaroihin kuuluva erä, johon liittyy yksi tai useampi kytketty johdannainen, joka muuttaa sopimuksen rahavirtoja merkittävästi, jolloin koko yhdistelmäinstrumentti arvostetaan käypään arvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvelat Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli osakesijoitusten käypä arvo on alittanut hankintamenon merkittävissä määrin ja konsernin määrittelemän ajanjakson, tämä on osoitus myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada 12
perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöjä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti. Osakepääoma Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Soprano Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno vähennetään omasta pääomasta. Liikevoitto IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnasta ja näiden soveltamisesta. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja. Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty alla. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutukset on arvioitu olevan suurimmat. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni käyttää ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta tehdään vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista, jos markkinoilta ei ole ollut saatavissa tietoja vastaavanlaisten hyödykkeiden kaupoista. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta. 13
Arvonalentumistestaus Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. IFRIC 11 IFRS 2 - Group and Treasury Share Transactions (voimassa 1.3.2007 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi tulkinta selventää omana pääomana maksettavien liiketoimien (IFRS 2) soveltamisalaa ja vaatii kyseisten liiketoimien uudelleenarviointia tytäryhtiöissä. Uudella tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen. IFRIC 12 Service Concession Arrangements (voimassa 1.1.2008 alkavilla tilikausilla). Konsernilla ei ole tulkinnassa tarkoitettuja sopimuksia julkisen sektorin kanssa, joten tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen. IFRIC 13 Customer Loyalty Programmes (voimassa 1.7.2008 jälkeen alkavilla tilikausilla). Konsernilla ei ole tulkinnassa tarkoitettuja kanta-asiakasjärjestelyjä, joten tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen. IFRIC 14 IAS 19 - IAS 19 The Limit on a Defined Benefit Asset, Minimum Funding Requirements and their Interaction (voimassa 1.1.2008 alkavilla tilikausilla). Tulkintaa sovelletaan IAS 19 standardin mukaisiin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin ja muihin pitkäaikaisiin etuuspohjaisiin työsuhde-etuuksiin silloin, kun järjestelyyn liittyy vähimmäisrahastointivaatimus. Tulkinta myös tarkentaa tulevien palautusten tai vastaisten järjestelyyn suoritettavien maksujen vähennysten kautta taseeseen merkittävän omaisuuserän kirjaamisedellytyksiä. IFRS 8 Operating Segments (voimassa 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 8 korvaa IAS 14 Segmenttiraportointi-standardin. Uuden standardin mukaan segmenttiraportointi perustuu johdon sisäiseen raportointiin ja siinä noudatettuihin laskentaperiaatteisiin. IFRS 8 edellyttää tietojen esittämistä konsernin tuotteista, palveluista, maantieteellisistä alueista sekä merkittävistä asiakkaista. Yhteisön edellytetään myös antavan tiedot raportoitavien segmenttien määrittelyperusteista sekä segmenttiraportoinnissa sovellettavista laskentaperiaatteista. Lisäksi standardin mukaan on esitettävä segmenttiraportoinnin täsmäytyslaskelma tiettyihin tuloslaskelma- ja tase-eriin. Konserni arvioi, että uusi standardi ei muuta olennaisesti nykyistä segmenttiraportointia, koska sisäisen raportoinnin mukaisesti määritellyt liiketoimintasegmentit ovat nykyisin konsernin ensisijainen raportointimuoto. Maantieteellisen segmentti-informaation esittämistapa muuttuu. Konsernin arvion mukaan IFRS 8:n käyttöönotto vaikuttaa lähinnä tapaan, jolla segmentti-informaatio esitetään tulevan tilinpäätöksen liitetiedoissa. IAS 23 Borrowing Costs -standardin muutos (voimassa 1.1.2009 alkavilla tilikausilla). Muutettu standardi edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen, kuten tuotantolaitoksen, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Konserni on kirjannut aiemmin sallitulla tavalla vieraan pääoman menot kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Konserni arvioi, että uuden standardin käyttöönotolla ei kuitenkaan tule olemaan vaikutusta tulevaan tilinpäätökseen. IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen standardin muutos (voimassa 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi muuttaa tilinpäätöslaskelmien esitystapaa. Konserni arvioi muutoksen vaikuttavan lähinnä tuloslaskelman ja oman pääoman muutoslaskelman esitystapaan. 14
1. Segmentti-informaatio Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen ja maantieteellisen segmenttijaon mukaisesti. Konsernin ensisijainen segmenttiraportointimuoto on liiketoimintasegmenttien mukainen. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä. Maantieteellisten segmenttien tuotteita ja tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden maantieteellisten segmenttien taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan. Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Muutokset Konserni myi kesäkuussa 2007 Magazines-segmentin muodostaneet yhtiöt. Virolainen City Paper Oü myytiin ulkomaiselle sijoittajataholle 12.6.2007 ja Kustannus Oy Kampanja Novia Finland Oy:lle 13.6.2007. Yhtiöt luokiteltiin myytävänä olevaksi 1-3 2007 osavuosikatsauksessa. Konserni myi Communications-segmenttiin kuuluneen Anolakeskus Tenhunen Oy:n Arto Tenhuselle 19.9.2007. Määräysvallat siirtyivät ostajille kaupanteon yhteydessä. Liiketoimintasegmentit Soprano Oyj konsernissa on 13.6.2007 lähtien yksi liiketoimintasegmentti: Communications, jonka liiketoiminta-alueena on verkkoliiketoimintaohjelmistot ja niitä tukevat palvelut. Maantieteelliset segmentit Soprano Oyj konsernissa on 13.6.2007 lähtien yksi maantieteellinen segmentti: Suomi. 2007, tuhatta euroa Communications Magazines Elim. Konserni Liiketoimintasegmentit Ulkoinen myynti Palvelut 2 106 2 106 Ulkoinen myynti yhteensä 2 106 2 106 Sisäinen myynti 0 0 Liikevaihto 2 106 2 106 Segmentin liikevoitto -561 0 357-204 Kohdistamattomat erät 0 Liikevoitto -204 Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista -536 357-178 Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista 16 144 160 Kohdistamattomat erät 0 Tilikauden tulos -18 Segmentin varat 2 708 0-263 2 444 Kohdistamattomat varat 0 Varat yhteensä 2 708 0-263 2 444 Segmentin velat 758 0-35 723 Kohdistamattomat velat 0 Velat yhteensä 758 0-35 723 Investoinnit 117 0 117 Poistot 185 0-71 115 Arvonalentumiset 0 Muut kulut, joihin ei liity maksua: 0 15
2006, tuhatta euroa Communications Magazines Elim. Konserni Liiketoimintasegmentit Ulkoinen myynti Palvelut 1 760 1 760 Ulkoinen myynti yhteensä 1 760 1 760 Sisäinen myynti 0 Liikevaihto 1 760 1 760 Segmentin liikevoitto 515 35 551 Kohdistamattomat erät 0 Liikevoitto 551 Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista 490 490 Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista -10-159 -170 Kohdistamattomat erät 0 Tilikauden tulos 320 Segmentin varat 2 770 80-885 1 966 Kohdistamattomat varat 0 Varat yhteensä 2 770 80-885 1 966 Segmentin velat 573 193-176 590 Kohdistamattomat velat 0 Velat yhteensä 573 193-176 590 Investoinnit 272 272 Poistot 71-35 36 Arvonalentumiset 0 Muut kulut, joihin ei liity maksua 0 2007, milj. euroa Suomi Baltia Elim. Konserni Maantieteelliset segmentit Liikevaihto 2 106 0 2 106 Segmentin varat 2 708 0-263 2 444 Investoinnit 117 0 117 2006, milj. euroa Suomi Baltia Elim. Konserni Maantieteelliset segmentit Suomi Liikevaihto 1 760 1 760 Segmentin varat 2 825 26-885 1 966 Investoinnit 272 272 16
2. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot Lopetetut toiminnot Konserni myi kesäkuussa 2007 Magazines-segmentin muodostaneet yhtiöt. Virolainen City Paper Oü myytiin ulkomaiselle sijoittajataholle 12.6.2007. ja Kustannus Oy Kampanja Novia Finland Oy:lle 13.6.2007. Yhtiöt oli luokiteltu myytävänä olevaksi 1-3 2007 osavuosikatsauksessa. Konserni myi Communications-segmenttiin kuuluneen Anolakeskus Tenhunen Oy:n Arto Tenhuselle 19.9.2007. Määräysvallat siirtyivät kaupantekohetkellä ostajille. Konserni kirjasi kaupoista yhteensä 160 tuhannen euron myyntivoitot vuoden 2007 tulokseen. Myytyjen yksiköiden toimintojen tulos, sen luovutuksesta johtuvat voitot sekä osuus rahavirroista olivat seuraavat: City Paper Oü tuhatta euroa 1.1-31.5.2007 1.1-31.12.2006 Tuotot 74 212 Kulut -80-297 Voitto ennen veroja -6-85 Verot 0 0 Voitto verojen jälkeen -6-85 Voitto City Paper Oü:n luovutuksesta ennen veroja 114 Verot 0 Voitto Kustannus Oy Kampanjan luovutuksesta verojen jälkeen 114 Tilikauden tulos lopetetusta toiminnosta 108-85 City Paper Oü:n rahavirrat 1-31.5.2007 1.1-31.12.2006 Liiketoiminnan rahavirrat -6-77 Investointien rahavirrat 0 0 Rahoituksen rahavirrat 6 76 Rahavirrat yhteensä 0-1 City Paper Oü:n vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan 31.5.2007 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 Saamiset 24 Rahavarat 6 Ostovelat ja muut velat* -97 Varat ja velat yhteensä -65 Rahana saatu vastike 50 Luovutetun yksikön rahavarat 6 Rahavirtavaikutus 44 *City Paper on per 31.12.2007 velkaa Soprano Oyj:lle 65 te. Lainan maksusta sovittiin kaupanteon yhteydessä. Laina on kirjattu konsernissa lyhytaikaisiin lainasaamisiin. 17
2. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot Lopetetut toiminnot Kustannus Oy Kampanja tuhatta euroa 1.1-31.5.2007 1.1-31.12.2006 Tuotot 71 205 Kulut -98-286 Voitto ennen veroja -27-81 Verot 0 0 Voitto verojen jälkeen -27-81 Voitto Kustannus Oy Kampanjan luovutuksesta ennen veroja 63 Verot 0 Voitto Kustannus Oy Kampanjan luovutuksesta verojen jälkeen 63 Tilikauden tulos lopetetusta toiminnosta 36-81 Kustannus Oy Kampanjan rahavirrat 1-31.5.2007 1.1-31.12.2006 Liiketoiminnan rahavirrat -11-103 Investointien rahavirrat 0 0 Rahoituksen rahavirrat 16 108 Rahavirrat yhteensä 5 5 Kustannus Oy Kampanjan vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan 31.5.2007 Saamiset 49 Rahavarat 12 Ostovelat ja muut velat* -141 Varat ja velat yhteensä -80 Rahana saatu vastike 0 Luovutetun yksikön rahavarat 12 Rahavirtavaikutus -12 *Kustannus Oy Kampanja on per 31.12.2007 velkaa Soprano Oyj:lle 82 te. Lainan maksusta sovittiin kaupanteon yhteydessä. Laina on kirjattu konsernissa lyhytaikaisiin lainasaamisiin. 18
2. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot Lopetetut toiminnot Anolakeskus Tenhunen Oy tuhatta euroa 1.1-31.8.2007 1.1-31.12.2006 Tuotot 37 81 Kulut -29-72 Voitto ennen veroja 8 9 Verot 0-2 Voitto verojen jälkeen 8 7 Voitto Kustannus Oy Kampanjan luovutuksesta ennen veroja 8 Verot 0 Voitto Kustannus Oy Kampanjan luovutuksesta verojen jälkeen 8 Tilikauden tulos lopetetusta toiminnosta 16 7 Anolakeskus Tenhunen Oy:n rahavirrat 1.1-31.8.2007 1.1-31.12.2006 Liiketoiminnan rahavirrat -14-10 Investointien rahavirrat 0 0 Rahoituksen rahavirrat 24 7 Rahavirrat yhteensä 10-3 Anolakeskus Tenhunen Oy:n vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan 31.8.2007 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 4 Saamiset 9 Vaihto-omaisuus 83 Rahavarat 15 Ostovelat ja muut velat -29 Varat ja velat yhteensä 82 Osakkeina saatu vastike 120 Luovutetun yksikön rahavarat 5 Rahavirtavaikutus -5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät Konsernilla ei ole per 31.12.2007 pitkäaikaisia omaisuuseriä määritelty myytävänä olevaksi. 19
3. Liiketoiminnan muut tuotot tuhatta euroa 2007 2006 Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä 29 31 Muut tuottoerät 2 0 Yhteensä 31 31 4. Liiketoiminnan muut kulut tuhatta euroa 2007 2006 Vapaaehtoiset henkilösivukulut 44 40 Toimitilakulut 190 192 Kone- ja kalustokulut 194 109 Matkakulut 30 68 Markkinointikulut 153 55 Ulkopuoliset palvelut 132 87 Hallintokulut 137 121 Liiketoiminnan muiden kulujen tuotekehitysaktivoinnit 0-191 Yhteensä 880 480 5. Poistot ja arvonalentumiset tuhatta euroa 2007 2006 Poistot hyödykeryhmittäin Aineettomat hyödykkeet Aktivoidut kehittämismenot 96 20 Muut aineettomat hyödykkeet 12 12 Yhteensä 108 32 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Koneet ja kalusto 6 4 Yhteensä 6 4 Poistot yhteensä 115 36 20