Puurakenteilla ratkaisuja biotalouden haasteisiin

Samankaltaiset tiedostot
Nouseeko puurakentaminen?

Vähähiilinen puukerrostalo

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia , Matti Mikkola

Puutuotteiden kierrätys

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Hirsitaloteollisuus r.y.

Rakentamisen hiilivarasto

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Moderni puurakentaminen

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Puurakentamisen ohjelma: miksi ja miten?

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta

PUUARKKITEHTUURIN JA PUURAKENTAMISEN EDISTÄMINEN SUOMESSA

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Puupäivä Punkaharjulla Henrik Heräjärvi. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Satakunnan metsäbiotalous

PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI

Etelä-Savon metsäbiotalous

Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Mitä puurakentamisen ohjelma tarjoaa kunnille. Kuntien ilmastotyö vauhtiin Jemina Suikki

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Puutuoteteollisuus jäänne vanhoilta ajoilta vai biotalouden ydintä?

Puun uudet mahdollisuudet rakentamisessa

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Me olemme Metsä Fibre

Keski-Suomen metsäbiotalous

Puuarkkitehtuurin ja rakentamisen edistäminen Suomessa

Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Puu- ja viherrakentaminen. tutkimus. Erkki Verkasalo Eeva-Maria Tuhkanen. Vain hyviä syitä 2 Hirsirakentamisen seminaari Pudasjärvi,

Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana

Hankintalakiuudistus Matti Mikkola

Julkiset rakennukset puusta

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Riittääkö Venäjällä puuta uusille investoinneille?

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

Puurakentamisen kilpailukyvyn haasteet

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto

Puurakentamisen edistämishankkeet

Puurakentamisen osaaminen. Kehitysasiantuntija Petri Heino

WOODPOLIS II- HANKE

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen perjantai, 13. toukokuuta

Uudenmaan metsäbiotalous

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri Esityksen nimi

SRV:n tavoitteena erottautua kestävän rakentamisen edelläkävijänä

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puun ympäristöimago rakentamisessa

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Biotalouden edelläkävijä

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Metsä Groupin biotuotetehdas

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa Jarkko Hintsala

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

KUNINGASPALKKI LIIMAPUU

Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Kainuun metsäbiotalous

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa

Transkriptio:

Puurakenteilla ratkaisuja biotalouden haasteisiin Henrik Heräjärvi, Luonnonvarakeskus Kokkola Material Week, 28.10.2015

Esityksen sisältö 1. Rakentaminen ja kestävä kehitys 2. Puun käyttö rakentamisessa Suomessa 3. Puurakentamisen merkitys biotaloudessa 2 Henrik Heräjärvi

1. RAKENTAMINEN JA KESTÄVÄ KEHITYS 3 Henrik Heräjärvi

Rakennusten energiatehokkuus Suomessa Rakennukset kuluttavat 40 % Suomen energiasta 50 % tästä kuluu lämmitykseen Uudisrakennusten energiatehokkuusvaatimuksia tiukennettu Rakennuskanta uudistuu vain prosentin vuosivauhtia => pelkästään niiden varassa lämmitysenergian säästötavoitteet realisoituvat hitaasti Matalaenergiatalossa kokonaisenergiankulutus enintään 50 % voimassa olevien vaatimusten minimitasosta Lämmitys kuluttaa tyypillisesti 30-40 kwh/m 2 (25-35 % normaalin talon kulutuksesta Suomessa) Lämmityskulu n. 300-400 /a tai 30 /kk => Jos lämmitysenergian hinta nousee 3 % vuodessa, matalaenergiatalossa säästö lämmityskuluissa 50 vuoden käyttöaikana on 75 000 130 000 (ilman korkoa)

Puutuotteiden hiilensidonta, emissiot ja energiatase Yksi kuutiometri puuta sitoo kasvaessaan ilmakehästä 0,8 tonnia hiilidioksidia. Jos omakotitalossa on 30 m 3 puuta, vastaa se yli 20 tonnin varastoitua hiilidioksidimassaa Puutuotteiden valmistusprosessit ovat energiatehokkaita sivutuotteista saadaan valtaosa tarvittavasta energiasta Mitä pidempi puutuotteen elinkaari, sitä pidempi hiilimolekyylin varastointi pois ilmakehästä Puusta rakentamisen lisäys on järkevä ja taloudellinen keino poistaa hiilidioksidia ilmakehästä ja taltioida se pitkäaikaisiin varastoihin.

Rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamat hiilidioksidiemissiot [kg per rakennusneliö] 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Sawn timber Gluelam beams Steel (recycled) Concrete Steel (ore) CO2 emission (kg/m2) caused by production of construction materials Lähde: Swedish Forest Industries Federation, 2003

2. PUUN KÄYTTÖ RAKENTAMISESSA SUOMESSA 7 Henrik Heräjärvi

Puu rakentamisen raaka-aineen Puurakentaminen pitää Suomen metsäsektorin liikkeessä Sahatukit tuottavat >70 % kantorahatuloista => puu ei liikahda metsistä ilman hyvin toimivaa puutuoteteollisuutta Puu on ainoa rakennusmateriaali, joka: On uusiutuva ja teollisesti hyödynnettävissä Varastoi hiiltä: yksi puukuutiometri sitoo kasvaessaan ilmakehästä 0,8 tonnia hiilidioksidia Toimii sääsuojana, eristeenä ja kantavana rakenteena Vaikuttaa tutkitusti positiivisesti ihmisten psyko-fyysiseen hyvinvointiin On läpinäkyvästi alkuperäsertifioitu Säilyttää kantavuutensa kuumissakin lämpötiloissa Tuotetaan energiamäärällä, joka saadaan tuotannon sivutuotteiden poltosta (osa energiasta voidaan myydä muillekin) 8

Suomessa Lukumääräisesti yli puolet asunnoista on puurunkoisia Yli 80 % uusista pientaloista on puurunkoisia Edelleen vain vähän suuria, moderneja, puurunkoisia julkisen rakentamisen kohteita Photo: Erkki Oksanen, Metla Joensuun Areena: 1,46 ha, vapaa korkeus 24 m Joensuun Metla-talo: 0,77 ha, toimistot 200 hengelle 9

Suurimittakaavainen puurakentaminen ei ole uusi keksintö Hirsirakenteinen Kilometritalo 1920-luvulla, Tampere. Photo: H. Rantakallio, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Puutuoteteollisuus hakee kasvua kerrostalorakentamisesta Puukerrostalorakentaminen kasvaa nopeasti Suomessa, EU:ssa ja Pohjois-Amerikassa Myös Kiina haluaa edistää puurakentamista normiohjauksella vahva signaali Suomessa tavoite, että 10 % uusista kerrostaloista olisi puurakenteisia vuonna 2020 lähellä jo 2015 Vahva poliittinen tuki Markkinoilla kolme kilpailevaa ratkaisua Puurakenneratkaisut edustavat 2010-luvun tekniikkaa, betonielementtirakentaminen on 1950-luvun tekniikkaa 11

Puun kilpailuetuja kerrostalorakentamisessa Paikallinen raaka-aine ja työ (useimmiten ) Työpaikat ja tulot paikallisesti ja tyypillisesti maakuntiin Raaka-aineen hankinnasta, jalostusprosesseista ja logistiikasta aiheutuva energiankulutus ja päästöt minimoituvat Nopea ja kuiva rakentamisprosessi Ei tarvetta kuivumisen odotteluun kuten betonirakentamisessa, alhaiset lämpötilat eivät estä rakentamista Arviolta 30-50 % betonikerrostaloa nopeampi rakentaminen => kustannussäästöt työmaa-aikana, nopeampi investoinnin takaisinmaksu Paloturvallisuus Palotilanteessa puinen kerrostalo on betonista turvallisempi, koska vain puukerrostaloihin vaaditaan sprinklaus Betoni- ja metallirakenteita suojataan tulelta puulla! 12

Silti volyymit ovat edelleen vahvasti pientaloissa Lähde: Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilastot Laskennan oletukset: Asuntokohtainen puun käyttö: - Pientalot 30 m 3 - Rivi- ja kerrostalot 15 m 3 Puurunkoisten talojen osuus valmistuvista rakennuksista: - Pientalot 82 % - Rivitalot 60 % - Kerrostaloissa osuuden asteittainen kasvu vuodesta 2003 (1,5 %), vuoteen 2015 (8 %) ja vuoteen 2020 (10 %) Copyright: Henrik Heräjärvi / Luke

(Puu)rakentamisen haasteita Laatu Raaka-aineet Tehdasvalmistus Työmaaprosessit Ylläpito- ja huolto-osaaminen Uusia haasteita monimutkaisen talotekniikan myötä vrt. uudet autot Uusien palveluratkaisujen sininen meri Objektiivisen ja läpinäkyvän ympäristösuorituskykytiedon tuottaminen rakennusmateriaaleista ja rakennuksista Kuinka matalaenergia- ja passiivitalot toimivat koko elinkaarensa kattavassa tarkastelussa (sähkökatkot, huoltovirheet )? 14

3. PUURAKENTAMISEN MERKITYS BIOTALOUDESSA 15 Henrik Heräjärvi

Iso kuva Ihmiskunnan suurin haaste on pelastaa planeetta meiltä itseltämme rajallisia resursseja jakaa alati kasvava joukko kuluttajia Globaalisti rakentaminen kattaa puolet luonnonvarojen kulutuksesta ja 40 % jätteiden tuotannosta Suomessa 10 % bruttokansantuotteesta käytetään rakentamiseen Rakennussektori työllistää lähes 200 000 ihmistä, talonrakennus yli 60 000 Kestävyyden megatrendin odotetaan johtavan yhteiskunnallisiin muutoksiin, jotka skaalautuvat kooltaan vastaamaan muutoksia, jotka tietoyhteiskunnan kehitys on aiheuttanut viimeisten 20 vuoden aikana. => Ihmeitä ei tarvitse tehdä. Riittää, että muutamme maailmaa. Paitsi haaste, myös huikea (ja kasvava) liiketoimintapotentiaali kestävän kehityksen ratkaisuille. 16

Biotalousparadigman muutos Jo yli viisi vuotta lamaa Suomessa ja päämarkkinoillamme (Eurooppa, Japani, Lähi-Itä, Pohjois-Afrikka, ) Laskeva markkina ja ylikapasiteetti eräissä Suomelle tärkeissä paparilaaduissa Hienopapereiden kysyntä laski Euroopassa 35 % vv. 2005 2014 Uusien puuhun perustuvien tuotteiden ja palveluiden odotetaan kiihdyttävän metsäalan uudistumista (monet kuitenkin vasta elinkaarensa alussa) Uusien fyysisten tuotteiden lisäksi kestävän kehityksen ratkaisujen ja liiketoimintamallien toteutus yhteistyössä cleantech-sektorin kanssa voisi avata merkittäviä, jopa arvaamattomia markkinoita biotaloustoimijoille 17

Mikä cleantech? www.cleantechfinland.com:in mukaan cleantech tarkoittaa teknologioita, palveluita, ratkaisuja, prosessi-innovaatioita tai tuotteita, jotka auttavat alentamaan ihmisten aiheuttamaa ympäristökuormaa, säästämään energiaa tai luonnonvaroja ja parantamaan elinympäristöjä Cleantech on voimakkaimmin kasvavia toimialaoja Suomessa. Sektorin liikevaihto kasvaa 10-15 % vuodessa Suomen cleantech-sektori työllistää nyt 50 000 henkeä, viidessä vuodessa odotetaan syntyvän 40 000 uutta työpaikkaa Noin 40 % julkisesta tki-tuesta ohjautuu cleantech-sektorille 18

Mitä on puurakentaminen? Prosesseja ja tuotteita, jotka perustuvat: Kestävään metsätalouteen High-tech raaka-aineen hankintajärjestelmiin Energiatehokkaisiin tuotantoprosesseihin ja tuottavat hiiltä sitovia laadukkaita ratkaisuja. Puutuoteala on keskeinen osa biotaloutta, ja sopii hyvin yksiin myös cleantech-konseptin kanssa 19

Millaista yhteistyötä cleantech- ja puutuotealat tekevät? Kukaan ei ole edes yrittänyt!!! 20

Missä cleantech- tai biotalousbrändit myyvät? Responses to question: Is cleantech or bioeconomy brand useful from the viewpoint of your company s competitiveness in these areas? (company respondents) / Is cleantech or bioeconomy brand useful from the viewpoint of competitiveness of industries in these areas? (public respondents). Scale 1 5 (totally useless very useful). Statistically significant differences (ttest) between the mean values of company and public answers are denoted by red font. Cleantech brand Bioeconomy brand The best selling market areas for both cleantech and bioeconomy brands are thought to be the EU, North America, and China. Company respondents Public respondents Company respondents Public respondents (N=16) (N=31) (N=22) (N=31) Mean value Finland 3.80 3.55 4.14 3.90 EU 4.25 4.55 4.41 4.29 Russia 2.80 2.97 2.95 2.94 North America 3.40 4.19 3.48 3.87 South America 2.93 3.19 2.95 3.10 China 3.00 3.84 3.05 3.48 Mean value, all 3.36 3.72 3.50 3.60 21

Case Kiina Kiina haluaa puhdistaa pahasti saastuneen ympäristönsä. On asetettu poliittinen tavoite, että Kiina on maailman johtava cleantechmaa vuonna 2020. Cleantech-investointeihin varattu yli 500 000 000 000 Kiina etsii kavereita tähän savottaan Kiina pitää puusta (vrt. tuore poliittinen päätös tukea puurakentamista) Kiinalla on rahaa paljon 22

Summary: puurakentamisen merkitys biotaloudessa Puurakentamisessa kansallista arvoa lisäävä työpaikkaketju on pidempi kuin millään muulla rakentamistavalla Maailma muuttuu kestävyyden megatrendin seurauksena, se luo kestävän kehityksen toimialoille ennenkemattomia markkinoita, sinisiä meriä Puutuotesektorin kannattaa hankkiutua yhteistyöhön cleantech-toimijoiden kanssa uusi toimintatapa Biotaloudelle asetettujen kasvutavoitteiden toteutuminen on voimakkaasti riippivainen puutuotearvoketjujen elinvoimaisuudesta, kasvusta ja kannattavuudesta Yli 70 % metsänomistajien kantorahatuloista tulee sahatukeista Sahatavarasta 70 % käytetään rakentamiseen Puun käyttö rakentamisessa on tärkein yksittäinen puuta metsistä liikuttava tekijä (ml. kuitu- ja energiapuu). Puusta rakentaminen on metsäbiotalouden moottori 23

Tervetuloa symposiumiin: Wood Products Industries in Future Bio-Economy Business, Lahti, 7.-8.4.2016 24

25 Henrik Heräjärvi