Tornionjoen kansainvälisen vesienhoitalueen tapahtumia Aktiviteter inom Torneälvs internationellt vattendistrikt Perämeri nyt seminaari Bottenviken nu seminariet Bränd ndö 16 17.10.2007 17.10.2007 Eira Luokkanen
Tornion Muonionjoki Muonionjoki, Torneälven lven Muonioälven Väylä 1809 uotsin ja Venäjän rajajoeksi aja keskelle yhtenäistä kulttuurialuetta 1900 luvun alkupuoli Suomen ja uotsin kalastusta koskevia sopimuksia 1949 uittoa koskeva sopimus 1950 luku suunnitelmia yhteisestä vesivoiman tuotannosta 1971 ajajokisopimus 1809 gränsälv mellan Sverige och yssland Gränsen avdelade ett kulturområde Början av 1900 talet överenskommelsen mellan Finland och Sverige om fiskeri 1949 överenskommelse om flottning 1950 talet planer på gemensam produktion av vattenkraft 1971 Gränsälvsöverenkommelse
Yhteistyötä vesienhoidossa Samarbete i vattenvård 1(2) 1980 luku Keskustelut lähemmästä yhteistyöstä vesienhoidossa alkoivat (Lapin vesija ympäristöpiiri, nykyinen ympäristökeskus, ja Norrbottenin lääninhallitus) 1990 luku yhteishanke pääuomien tilan ja vedenlaadun arvioimiseksi ahoitus Lapin ympäristökeskus, Norrbottenin lääninhallitus, ajajokikomisio aportti suomeksi ja ruotsiksi 1980 talet Diskussion över närmare samarbete började (Lapplands vatten och miljödistrikt, nv miljöcentral, och Länsstyrelsen i Norrbottens län) 1990 talet samarbetsprojekt för att bedöma tillstånd och vattenkvalitet i huvudvattendrag Finansiering:Lapplands miljöcentral, Ls i Norrbottens län, Gränssälvskommission apport på finska och svenska Puro Tahvanainen A., Viitala L., Lundvall D., Brännström G. & Lundstedt L. 2001: Tornionjoki vesistön tila ja kuormitus. Torneälven tillstånd och belastning
Yhteistyötä vesienhoidossa Samarbete i vattenvård 2(2) TIWA I hanke (2005 2006) ahoitus: Interreg IIIA, Pohjoiskalotin neuvosto, ajajokikomissio, Lapin ympäristökeskus, Norrbottenin lh Ehdotukset yhteisiksi joki ja järvityypeiksi, testattiin vedenlaatua, pohjaeläimistöä, kasviplanktonia ja virtavesien kalalajeja Maastotöitä pienissä joissa ja järvissä Loppuraportti englanniksi TIWA I projekt (2005 2006) Finansiering: Interreg III A, Nordkalottssrådet, Lapplands miljöcentral, Ls i Norrbotten Förslag till gemensamma typologi för sjöar och vattendrag, delvis testade med vattenkvalitet, bottendjur, fisk och växtplankton Fältarbete i små vattendrag och sjöar Slutrapport på engelska Elfvendal S., Liljaniemi P. & Salonen N. 2006: The iver Torne International Watershed Common Finnish and Swedish typology, reference conditions and a suggested harmonized monitoring program
Jokihelmisimpukka Tornionjoen vesistöss ssä Flodpärlmusslan i Torne älvs vattendrag aakun esiintyminen ja populaatioiden tila Tornionjoen vesistöss ssä Suomessa ja uotsissa Flodpärlmusslans förekomst och populationernas tillstånd i Torne älvs vattensystem i Finland och i Sverige
aakku hanke, perustietoa Musslan projekt projekt, basinfo Interreg III A, Lapin ympärist ristökeskus, Norrbottenin lh Budjetti noin 200 000 Metsähallitus + Norrbottenin lh + Lapin ympärist ristökeskus + Alleco Oy Inventoinnit 2007 Intereg III A, Lapplands miljöcentral central, Ls i Norrbottens län Budget ca. 200 000 Metsähallitus (Finlands Skogsstyrelse) + Ls i Norrbottens länl + Lapplands miljöcentral + Alleco Oy Inventeringar 2007
aakkuhanke tavoitteet Musselprojekt syfte edistää raakun ja Tornionjoen vesiekosysteemin suojelua Suomessa ja uotsissa selvittää raakun levinneisuuttä ja sile soveltuvia elinympäristöjä Tornionjoen vesistössä Harmonisoida olemassa olevia menetelmiä ja kehittää sekä inventointia että seurantaa rajan molemmin puolin vertailukelpoisin menetelmin att befrämja skyddet för flodpärlmusslan och Torne älvs vattensystem i Finland och i Sverige. att undersöka flodpärlmusslans spridning och lämpliga livsmiljöer i Torne älvs vattensystem i helhet. att harmonisera befintliga metoder och tillsammans utveckla både inventering och uppföljning på båda sidor av gränsen så att resultaten är jämförbara i framtiden
Yhteystietoja kontaktinfo Metsähallitus: Matti Mela, matti.mela@metsa.fi +358 400 223541 Norrbotten: Tomas Lindberg, tomas.lindberg@bd.lst.se 0920 96 96 226 Lapin ympärist ristökeskus Marko Kangas, marko.kangas@ymparisto.fi +358 400 192 653
TIWA II Kansainvälisen vesienhoitoalueen hallinta Förvaltning av ett internationellt vattendistrikt Tornionjoki Torneälv Eira Luokkanen
Hankkeessa mukana Med i projektet Lapin ympärist ristökeskus Lapplands miljöcentral Norrbottenin lääl ääninhallitus Länsstyrelsen i Norrbottens länl KTL Vilt och fiskeriforskningsinstituten Fiskeriverket SYKE Finlands miljöcentral Ohjausryhmäss ssä lisäksi Tornionlaakson neuvosto ja Naturvårdsverket rdsverket I styrgruppet även Tornedalsrådet det och Naturvårdsverket rdsverket Yhteistyötä Vattensamverkan Norr hankkeen kanssa (Johanna Alm, Kommunförbundet Norrbotten) Samarbete med projektet Vattensamverkan Norr
Hankkeessa I projektet kehitetää ään n ja tehostetaan kansainvälisen vesienhoitoalueen hallintoa ja hoitoa kehitetää ään n toimintatapoja rajat ylittävälle lle yhteistyölle esim. määriteltäessä ja sovittaessa ympärist ristön n tilatavoitteita vesienhoitotoimia vesiympärist ristön n tilan indikaattoreita Hanke toimii esimerkkinä muiden pohjoisten kansainvälisten vesienhoitoalueiden toiminnan kehittämisess misessä utveckla och öka effektivitet i förvaltning av ett internationellt vattendistrikt utveckla arbetsmetoder i gränsl nslöstst samarbete till exempel för r att definiera miljömål utveckla vattenvårds rdsåtgärder utveckla vattenmiljöindikatorer indikatorer Projektet fungerar som exempel på hur samnordisk förvaltning kan byggas upp
Esimerkkejä hankkeesta Exempel från projektet Tyypittelytestaukset Pienten järvien j kalasto Jokien pääp äällyslevät ajajokikomissio Tulevaisuus? Vesiparlamentti Yhteistyötä alueella? Internet kysely Käsityksiä vesistöasioista Testing av typologin Fisk i små sjöar Påväxtalger i vattendrag Gräns nsälvskomission Framtiden? Vattenparlament Samarbete i region? Internetenkäten ten Åsikter om vattenfrågor
Tyypittelytestaukset Testing av typologin Kalastotukimukset Fiskundersökningar kningar Päällyslevästö Påväxtalger
Järvityypit Sjötyper (TIWA I) Järvet/Sjöar Pohjoiset Ylämaan järvet Norra höglandssjöar > Männyn puuraja > Barrskogsgränsen TYYPPI 1/TYP 1 Eteläiset alavan maan järvet Södra låglandssjöar < Männyn puuraja < Barrskogsgränsen Pienet järvet/små sjöar 0,5 2 km 2 Keskikokoiset/Medelstora sjöar 2 10 km 2 Suuret järvet/stora sjöar > 10 km 2 Kirkkaat/Klar uskeat/brun Kirkkaat/Klar uskeat/brun Kirkkaat/Klar uskeat/brun Väri/Färg < 60 Väri/Färg > 60 Väri/Färg < 60 Väri/Färg > 60 Väri/Färg < 60 Väri/Färg > 60 TYYPPI/TYP 2 TYYPPI/TYP 3 TYYPPI/TYP 4 TYYPPI/TYP 5 TYYPPI/TYP 6 TYYPPI/TYP 7
Jokityypit Vattendragstyper (TIWA I) Joet/Vattendrag Pohjoiset ylämaan joet Norra höglandsvattendrag > Männyn puuraja > Barrskogsgränsen Eteläiset alavat joet Södra låglandsvattendrag < Männyn puuraja < Barrskogsgränsen Pienet joet Små vattendrag Suuret joet Stora vattendrag Pienet joet Små vattendrag Suuret joet Stora vattendrag Paljon suuret joet Mkt stora vattendrag < 1000 km 2 1000 10 000 km 2 < 1000 km 2 1000 10 000 km 2 > 10 000 km 2 TYYPPI/TYP 1 TYYPPI/TYP 2 TYYPPI/TYP 7 Kirkkaat/Klar uskeat/brun Kirkkaat/Klar uskeat/brun Turve/Myr % < 20 Turve/Myr % > 20 Turve/Myr % < 20 Turve/Myr % > 20 TYYPPI/TYP 3 TYYPPI/TYP 4 TYYPPI/TYP 5 TYYPPI/TYP 6
Kalatutkimukset Fiskundersökningar kningar KTL ja Fiskeriverket TIWA I tyypit 2 ja 3 14 järvej rveä (osa aineistoa vuodelta 2005) Ekologinen luokittelu tehtiin Suomessa (EQ4) että uotsissa (EQ8) ehdotetuilla menetelmillä: Hyvin erilaiset tulokset Tuloksista keskusteltu Fiskeriverket och KTL TIWA I typer 2 och 3 14 sjöar (data från några sjöar från år 2005) Ekologiska klassifiering med finska (EQ4) och svenska (EQ8) metoder esultat väldigt annorlunda Diskussion över resultat
Luokittelu (kalasto) Klassifiering (fiskbestånd) EQ4 & EQ8 EQ4 Status EQ8 class 1,0 0,8 High 1,0 0,72 0,8 0,6 Good 0,72 0,46 0,6 0,4 Moderate 0,46 0,30 0,4 0,2 Poor 0,30 0,15 <0,2 Bad <0,15 Lake Status class EQ4 EQ8 Isolompolo Good Bad Keimiöjärvi Good Poor Merijärvi Moderate Moderate Nivunkijärvi Moderate Bad Nulusjärvi Good Moderate Olosjärvi Good Poor Oustajärvi Good Good Puolamajärvi High Poor Kitkiöjärvi Good Moderate Liehittäjäjärvi High Moderate Pirttijärvi High Good Pääjärvi Good Moderate Suolajärvi High Moderate Valkeajärvi High Good
Päällyslevät Påväxtalger Juha Miettinen 30 referenssiä 19 ihmistoiminnan vaikutuksen alaista useimmista tyypeistä Aineistoa muutamasta kansallisesta havaintopaikasta Tyypittelyn testaus Luokittelun testaus IPS, TDI, GDI Juha Miettinen 30 referenser 19 under mänsklig inverkan de flesta typer med Data från några nationella stationer med Testade typologin Testade klassifiering IPS, TDI, GDI
Diatom index IPS values for the studied sites. Ecological status according to the status limits for IPS proposed in Finland and in Sweden. site Jerisjoki 1 Jerisjoki Toras Sieppi Juojoki Jylhäjoki Kaartijoki Kangosjoki Kannusjoki Keräsjoki Kuerjoki Kuijasjoki Kuittasjoki Kåbmejåkka Käymäjoki Könkämäeno Pättikä Lafoljåkka/Lainio Lainio Jårkastaka Liakanjoki Liviöjoki Lätäseno Martimojoki Matojoki Mertajoki Muonio Markkina Muonio Palojoensuu Muonio Törmäsniva Muonio Vanha Kihlanki IPS 17.9 18.2 11.9 19.1 12.2 15.7 19.4 17.9 16.4 18.8 17.9 18.9 18.5 18.1 17.1 18.7 17.4 17.5 18.7 15.4 15.4 18.0 18.4 18.0 18.9 17.7 ef. site class FIN poor moderate class SWE moderate moderate
Diatom index IPS values for the studied sites. Ecological status according to the status limits for IPS proposed in Finland and in Sweden. Part II. site IPS ef. site class FIN class SWE Naalastojoki Naamijoki 290 Naamijoki K2 Nuuksujoki Olosjoki Orjasjoki Parkajoki Poroeno Puruoja ommaeno ukojoki Skittsekallojåkka Tengeliönjoki 240 Tengeliönjoki Portimo Torne Huhtanen Torne Kassa Torne Kukkola Torne Matkakoski Torne Pello Tupojoki Ylinen Kihlankijoki Ylinenjoki Äkäsjoki 17.7 13.0 15.1 18.4 17.9 17.8 16.4 19.1 16.8 18.2 16.6 18.8 17.3 18.9 18.8 19.5 17.5 18.8 17.1 18.4 17.7 19.3 16.4 moderate moderate
Vesistöjen tila Status Yleiskuva Översikt Suurin osa vesistöist istä on hyväss ssä tilassa Eli pääp äätavoitteena voisi olla hyvän n tilan ylläpit pitäminen, mutta Päällyslevätulokset osoittivat että myös s huonommassa tilassa olevia alueita on Yleisesti tila heikkenee etelää ään mentäess essä Entäpä vanhat synnit? TIWA I:n kansallisia järjestelmiä yksinkertaisempi tyypittely vaikuttaa toimivalta Joki Per Perämeri rajapinta? Större delen av de undersökta sjöarna och vattendragen bedömdes uppnå god ekologisk status Huvudmålet kan vara att bibehålla god status, men Påväxtalger visade att det också finns miljöer med sämre s status Generellt desto längre l söderuts lägre status Hur är det med de gamla synder? De enklare TIWA I typologierna (jämf mfört med de nationella) verkar fungera Vattendrag Bottenviken Bottenviken?
ajajokikomissio Gräns nsälvskomission Uusi sopimus: JK koordinoi VPD ty työtä Hahmoteltu erilaisia vaihtoehtoja Keskustelun pohjaksi Työ jatkuu Ny överenskommelse: GK koordinerar VD arbete Olika roller har skisserats upp För diskussion Arbetet fortsätter tter
JK GK 1. Yhteistyöelin, tiedon välittäminen 2. + aktiivinen keskustelun vetäjä, vesienhoidon suunnitteluun osallistuminen 3. + osallistuminen itse vesienhoitoon (rinnan kansallisten tahojen kanssa) 4. + toimivaltainen viranomainen Komission aktiivisuus esurssit Lainsäädäntö 1. Samarbetsorgan, spridning av information 2. + aktiv diskussionsledare, deltagare i planering av vattenförvaltning / vattenvård 3. + deltagare i vattenförvaltning / vattenvård tillsammans med nationella sektorer) 4. + behörig myndighet Komissions aktivitet esursser Lagstiftning
Problematik Kansalliset tyypittelyt vs. TIWA I Luokittelu: Kun kansalliset luokittelut ovat ristiriidassa keskenää ään? Tärkeää löytää yhteinen näkemys (ainakin yhteisillä vesialueilla) vähintv hintään tilasta Ympärist ristötavoitteistatavoitteista Nationella typologier vs. TIWA I Klassificering: närn nationella klasser inte stämmer med varandra? Viktigt att nån en gemensam syn (åtminstone för f r de gemensamma vattenområdena) om status åtgärder
Tornionjoen vesiparlamentti Tornedals vattenparlament 30/05/2007 Kutsuttiin viranomaisten, toimijoiden, järjestj rjestöjenjen jne. edustajia Tavoitteena Käynnistää rajan ylittävää ää vesienhoidon yhteistyötä kartoittaa toivottuja yhteistyötapa tapa ~ 40 osanottajaa Inbjöd represanter av myndigheter, företag, organisationer åsv. Syfte att Starta gräns nsöverskridande samarbete i vattenvård Kartlägga önskade samarbetsformer ~ 40 deltagare
Vesiparlamentti Vattenparlament Alustus vesienhoidon tilanne yhteistyöhanke Keskustelu Huoli rajajokikomission tulevaisuudesta Toisaalta nykyisten yhteistyöelinten katsottiin olevan riittäviä, toisaalta toivottiin aktiivisempaa toimintaa, uusia tapoja Vesiparlamentin toivottiin jatkuvan Tiedon välittäminen ja vaihtaminen Vesiparlamentti keväällä 2008 Som inledning situation i vatenförvaltning / vattenvård samarbetsprojekt Diskussion Oron över gränsälvskomissions framtid På andra sidan nuvarande samarbetsorgan tycktes vara tillräckliga, på andra sidan hoppades mera aktivitet, nya former Fortsättning för Vattenparlament hoppades Infromationsspridning och förmedling Ny vattenparlament våren 2008
Internet kysely Internetenkätenten Asukkaiden ym mielipide vesistön tilasta ja mahdollisista ongelmista, vaikutusmahdollisuuksista ja tavoista Heinäkuu kuu syyskuu 264 vastausta 68 % ruotsalaisia 31 % suomalaisia 1% muita Invånarnas narnas åsikter av tillstånd av och möjliga problem i vattenmiljöer Möjligheter att och former av päverka Juli September 264 svar 68 % svenskar 31 % finländare 1 % muita
Havaittuja ongelmia Upplevda problem Veden samentuminen Grumlig vatten 46% Veden paha haju Dålig lukt 20,6% Veden paha maku Dålig smak 13,5% unsas kasvillisuus/ Mycket växlighet 53,2% Levien runsastuminen Mycket alger 32,5% Verkkojen limoittuminen Slemmiga fisknät 22,2% Kalakuolemat Fiskdöd 5,6% Jotain muuta, mitä Annat 14,3% 1. mycket skum 2. roskia ajautuneena rantakivikkoihin ja järven pohjaan, öljyä, 3. Öljy moottorilaitteista 4. Virtaus loppunut, mataloituminen 5. hiekkapohjaiset lahdet turve humuksen peittämiä 6. liettyminen 7. pohjan muutokset 8. minskat ädelfiskbestånd 9. makuvirheet kaloissa 10. brunfärgat, slamigt vatten 11. Nedskräpning 12. sjögrä har ökat. 13. avloppsnät ej fungerande, speciellt vid högvatten maj, juni. 14. unsas pohjamutaisuus 15. Massor av sediment 16. kelvoton eläinten juomavedeksi 17. 18. uppgrundning 19. sopor nära vattnet 20. skit i vattnet 21. igenslammning 22. Käyttöveden kalkkipitoisuus 23. joessa kelluva moska
Vaikutusmahdollisuudet Möjligheter att påverka Millaiset mahdollisuudet Hurdana möjligheter Erittäin hyvät Mycket bra 1,6% Hyvät Bra 5,2% Kohtalaiset Måttliga 38% Huonot Dåliga 31,6% Erittäin huonot Mycket dåliga 23,6% Halu vaikuttaa Viljan att påverka Kyllä Ja 88% Ei Nej 12% Miten På vilket sätt Aluekokouksissa Distrikmöten 4,4% Kunnallisissa kokouksissa Kommunala möten 14,6% Kyläkokouksissa Lokala/Byamöten 21,7% Yleisissä kuulemisissa Allmänna samrådsmöten 12,8% Internetin kautta Via Inetrnet 42,5% Yhdistysten/järjestöjen kautta Via föreningar/organisationer 3,5%
Yhteystiedot Kontaktinfo Lapin ympärist ristökeskus Lapplands miljöcentral Eira Luokkanen / eira.luokkanen@ymparisto.fi +358 400 843 120 Norrbottenin lääl ääninhallitus Länsstyrelse i Norrbottens länl Bo Sundström m / bo.sundstrom@bd.lst.se +46 920 96 335 Eller Patrik Olofsson / patrik.olofsson@bd.lst.se +46 920 960193
ahoitus Finansiering Kokonaisbudjetti 05/2006 12/2007 (02/2008) Totalbudget 299739 EAK Interreg III A POHJOINEN 60 % EUF Interreg III A NOD kansallinen rahoitus Suomi/Finland 20 % nationella medfinansiering uotsi/sverige 20 %
www.triwa.org
Kiitos/Tack!