Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta 1998 2003-2008 Onko säännöstelyn kehittämisellä pystytty lieventämään vaikutuksia rantavyöhykkeeseen? Inarijärven tila ja tulevaisuus seminaari 10.6. 2009 Juha Riihimäki Suomen ympäristökeskus
Seurannan lähtökohdat Seurataan kasvilajien yleisyyttä ja runsautta samoilta havaintopaikoilta viiden vuoden välein. Havainnot vuosilta 1998, 2003 ja 2008 Viisi seuranta-aluetta, joilla yhteensä 17 havaintopaikkaa
Seurannan menetelmät Kestoruudut vuosina 1998 ja 2003 Kasvilinja 1998, vyöhykelinja 2003, päävyöhykelinja 2008 Saravyöhykkeen leveys ja ulkorajan syvyys 1998 ja 2008 Vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämää vesikasvillisuuden seurantaa varten perustettiin kahdeksan uutta linjaa vuonna 2008.
Seurannan mittarit Lajimäärä Similariteetti-indeksi (samankaltaisuus) Kuvaa kasviyhteisöjen samankaltaisuutta Strategiaindeksi Kuvaa kasviyhteisön sopeutumista ympäristön paineisiin (kilpailuun, stressiin ja häiriöön) Kasvillisuusvyöhykkeiden sijoittuminen
tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Taso (N hanke ) Vedenkorkeus tutkimusvuosina sekä tutkimusvuosia edeltävien viisivuotisjaksojen keskimääräinen vedenkorkeus 120.00 119.50 119.00 118.50 118.00 1998 2003 2008 ka 1998-2002 ka 2003-2007 117.50 Kuukausi
Havaintopaikkojen ympäristömuuttujat ja lajimäärät eri tutkimusvuosina Havaintopaikka Avoimuus m Kaltevuus % Pohjan laatu Lajeja yht. 1998 Lajeja yht. 2003 Lajeja yht. 2008 AKKU A1 197 6,6 turve 14 12 33 AKKU A2 711 10,6 turve 10 13 33 AKKU A3 744 24 turve, kivi 9 11 29 AKKU A4 536 11,5 turve 16 13 23 LUSMANUORA L1 433 24 turve 8 8 22 LUSMANUORA L4 324 16,6 hiekka 3 2 27 PALKISSAARI P1 475 8,3 turve, kivi 7 9 22 PALKISSAARI P2 145 10 turve 6 9 19 PALKISSAARI P3 152 10 turve 10 10 19 PALKISSAARI P4 1337 11,1 kivi, turve 6 6 14 PARTAKKO K1 62 17,5 13 0 20 PARTAKKO K2 1806 23 kivi 0 1 23 PARTAKKO K3 1925 20 hiekka 1 2 31 PARTAKKO K4 646 16,6 hiekka, turve 7 8 24 RIURUVUONO R1 1395 6,6 turve 6 6 22 RIURUVUONO R3 859 14 turve 7 11 20 RIURUVUONO R4 433 9,5 turve 6 10 18
Muutos lajimäärissä vähäinen 1998 2003 välisenä aikana Suuri muutos havaintopaikkojen lajimäärissä vuonna 2008 johtuu suurimmaksi osaksi muuttuneesta seurantamenetelmästä
Havaintopaikkojen vuosien välinen similariteetti Havaintopaikka similariteetti A1 0,42 A2 0,41 A3 0,35 A4 0,43 L1 0,47 L4 0,42 P1 0,38 P2 0,34 P3 0,45 P4 0,50 K1 0,27 K2 0 K3 0,44 K4 0,30 R1 0,58 R3 0,37 R4 0,30 Laskettu kaikkien vuosiparien (1998-2003,1998-2008 ja 2003-2008) välisten similariteettien keskiarvo Similariteetti-indeksin arvo vaihtelee välillä 0 1 0 = ei yhtään yhteistä lajia 1 = täysin samat lajit ja lajien runsaudet
Similariteettien suhteellisen alhaiset arvot johtuvat myös muuttuneesta seurantamenetelmästä. Havaintopaikkojen välinen vertailu on kuitenkin mahdollista.
Strategiaindeksit havaintopaikoilla vuosina 1998, 2003 ja 2008 1998 2003 2008 C S R lajimäärä C S R lajimäärä C S R lajimäärä A1 0,64 0,18 0,17 10 0,61 0,23 0,15 9 0,42 0,34 0,23 26 A2 0,57 0,24 0,19 6 0,52 0,28 0,20 10 0,46 0,35 0,18 22 A3 0,46 0,29 0,25 7 0,53 0,22 0,25 8 0,35 0,39 0,26 21 A4 0,60 0,22 0,18 14 0,57 0,24 0,19 10 0,50 0,36 0,14 17 L1 0,60 0,18 0,23 6 0,63 0,19 0,19 5 0,31 0,35 0,34 16 L4 0,65 0,15 0,21 3 0,65 0,14 0,21 2 0,56 0,17 0,26 17 P1 0,32 0,31 0,36 6 0,45 0,25 0,30 8 0,32 0,41 0,28 17 P2 0,66 0,17 0,18 5 0,63 0,21 0,16 5 0,38 0,36 0,26 11 P3 0,65 0,27 0,09 7 0,64 0,18 0,18 8 0,31 0,30 0,39 12 P4 0,65 0,22 0,13 5 0,66 0,18 0,16 5 0,65 0,12 0,24 10 K1 0,56 0,33 0,10 10 K2 0,55 0,36 0,09 5 0,86 0,00 0,14 1 0,10 0,49 0,40 17 K3 0,63 0,25 0,13 1 0,62 0,25 0,13 2 0,15 0,49 0,36 19 K4 0,52 0,23 0,25 5 0,48 0,22 0,29 6 0,31 0,36 0,33 13 R1 0,63 0,18 0,19 3 0,63 0,20 0,18 3 0,16 0,46 0,37 13 R3 0,64 0,14 0,21 4 0,63 0,18 0,19 6 0,46 0,24 0,30 17 R4 0,65 0,17 0,17 5 0,61 0,17 0,22 6 0,30 0,28 0,43 12 C = kilpailutekijä S = stressitekijä R = häiriötekijä
Strategiaindeksi Strategiaindeksit havaintopaikoilla 2008 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 A1 A2 A3 A4 L1 L4 P1 P2 P3 P4 K1 K2 K3 K4 R1 R3 R4 R 0,23 0,18 0,26 0,14 0,34 0,26 0,28 0,26 0,39 0,24 0,10 0,40 0,36 0,33 0,37 0,30 0,43 S 0,34 0,35 0,39 0,36 0,35 0,17 0,41 0,36 0,30 0,12 0,33 0,49 0,49 0,36 0,46 0,24 0,28 C 0,42 0,46 0,35 0,50 0,31 0,56 0,32 0,38 0,31 0,65 0,56 0,10 0,15 0,31 0,16 0,46 0,30
Strategiaindeksit seuranta-alueilla vuosina 1998, 2003 ja 2008 1998 2003 2008 C S R lajimäärä C S R lajimäärä C S R lajimäärä Akku 0,53 0,27 0,20 19 0,54 0,23 0,22 16 0,36 0,36 0,29 33 Lusmanuora 0,62 0,18 0,20 5 0,63 0,17 0,20 5 0,35 0,32 0,32 23 Palkissaari 0,45 0,29 0,26 11 0,51 0,24 0,25 14 0,32 0,33 0,36 23 Partakko 0,53 0,27 0,20 9 0,52 0,21 0,27 8 0,37 0,39 0,24 36 Riuruvuono 0,64 0,19 0,16 6 0,58 0,21 0,21 9 0,28 0,41 0,31 20
Strategiaindeksi Strategiaindeksit seuranta-alueilla 2008 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Akku Lusmanuora Palkissaari Partakko Riuruvuono R 0,29 0,32 0,36 0,24 0,31 S 0,36 0,32 0,33 0,39 0,41 C 0,36 0,35 0,32 0,37 0,28
Strategiaindeksit Strategiaindeksin arvot vaihtelevat melko vähän vuosien 1998 ja 2003 välillä painottuen C strategiaelementin suuntaan. Menetelmän muutos aiheuttaa taas selkeän eron vuoden 2008 strategiaindeksiin verrattaessa. Aiemmin lajisto ollut rannan yläosaan ja keskivaiheille painottuva, vuonna 2008 havainnointia jatkettiin syvemmälle ja stressitolerantit syvemmän veden lajit lisääntyivät aineistossa.
N... Saravyöhykkeiden alarajat vuosina 1998 ja 2008 119,10 119,00 1998 2008 118,90 118,80 118,70 118,60 118,50 118,40 118,30 A1 A2 A3 A4 L1 L4 P1 P2 P3 P4 K3 K4 R1 R3 R4 Havaintopaikka
Kasvusto Kasvillisuusvyöhykkeiden keskimääräiset esiintymisrajat Sara 1998 Sara 2003 Sara 2008 Korte 1998 Korte 2003 Korte 2008 Vaalealahnaruoho 1998 Vaalealahnaruoho 2003 Tummalahnaruoho 1998 Tummalahnaruoho 2003 Pohjalehtiset 2008 119,5 119 118,5 118 117,5 117 116,5 N hanke (m)
Vyöhykkeiden sijoittuminen Suhteellisen vakaata, kuitenkin pientä siirtymistä alaspäin havaittavissa.
Onko säännöstelyn kehittämisellä pystytty lieventämään vaikutuksia Vaikutuksia kasvillisuuteen on vaikea havaita ja ne peittyvät helposti luonnollisen kasviyhteisöissä tapahtuvan sukkession alle. Positiivinen vaikutus, kasvillisuusvyöhykkeiden alarajan siirtyminen syvemmälle.