OTKANTTI Jäsentiedote 3 n 2014
SMPS TURUN MERIPELASTUSYHDISTYS RY FSRS ÅBO SJÖRÄDDNINGSFÖRENING RF Jäsentiedote 3 n 2014 YHDISTYS: Postiosoite ja kerhohuoneisto Ankkuriplassi, Linnankatu 37 a B 17, 2 krs., 20100 TURKU Puhelin... 0400 748 770 Internet...www.tmpy.fi Sähköposti... ankkuriplassi@tmpy.fi Facebook...www.facebook.com/turunmeripelastusyhdistys JÄSENMAKSUT: Henkilöjäsenmaksu... 30 euroa Yhteisöjäsenmaksu... 145 euroa Yhdistyksellä ei ole liittymismaksua. Pankkiyhteys...FI75 4309 0010 3178 40, HELSFIHH Pv ABSOn rahasto... viite 4187 Yleislahjoitukset... viite 107 MERIPELASTUSKESKUKSEN NUMERO... 0294 1000 TOIMIHENKILÖT: Puheenjohtaja Antti Kellosalo...0400 786 328, puheenjohtaja@tmpy.fi Sihteeri Sanna Lehtonen...0400 447 981, sihteeri@tmpy.fi Jäsenkirjuri Paul Elo...jasenasiat@tmpy.fi Koulutusvastaava Timo Kuusonen... 044 503 0690, koulutus@tmpy.fi Kalustovastaava Tommi Helminen... 044 060 8839, kalusto@tmpy.fi Tulokasvastaava Teemu Uusi-Esko... tulokkaat@tmpy.fi Nuorisovastaava Henna Virolainen...044 5354 601, nuoriso@tmpy.fi Tiedotusvastaava Kirsi Lundelin...tiedotus@tmpy.fi HALLITUKSEN JÄSENET: Antti Kellosalo (pj) Kirsi Suominen (vpj.) Sanna Lehtonen (siht.) Paul Elo Markus Takala Jani Seppälä Timo Kuusonen Pekka Mattila Esko Myöhänen Lasse Putko OTKANTTI LEHTI PÄÄTOIMITTAJA...Kirsi Lundelin AINEISTO... otkanttilehti@tmpy.fi PAINOPAIKKA... Painotalo Painola T. Nieminen Oy TAITTO...Ari Hakulinen KANNEN KUVA...Heidi Numminen SEURAAVA LEHTI... ilmestyy vko 10/2015, aineistopäivä 16.2.2015 LEHDEN ILMESTYMISAJANKOHDAT...vko 10 (aineisto 16.2) ja noin vko 19 (aineisto 16.4),vko 42 (aineisto 25.9) JAKELU...2100 kpl/painos PUHEENJOHTAJAN PALSTA Kesä on ollut mielenkiintoinen monessa suhteessa. Olemme suorittaneet nyt ensimmäisen kauden ensivastepäivystystä yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin kanssa. Lisäksi Meripelastuskeskus on muuttanut toimintatapaansa, meille on tullut uusi laituripaikka Vepsään, Pitkäkaria on kehitetty päivystystukikohtana ja tämän lisäksi on totuteltu uuteen hälytysmiehistöohjeeseen. Tapahtumiakin on ollut kauden aikana monia, kuten mm. Wappusoutu, Ruisrock 2014 ja Gangut Regatta. Caritas toiminta ja sen sovittaminen meripelastukseen onnistui hyvin. Vain muutama kiireetön tehtävä on pyydetty välittämään muille. Tämä kesä on ollut tehtävien suhteen vilkkain moneen vuoteen. Tehtävät ovat jakautuneet tätä kirjoittaessa seuraavasti: ensivastetehtäviä 21 %, avustustehtäviä 37 %, meripelastustehtäviä 41 % sekä lisäksi 10 kpl turvavene- ja esittelytehtäviä. Meripelastustehtävien määrä on kasvanut runsaasti. Pitkän ajan keskiarvo meripelastustehtävillä on ollut noin 21 % Teksti: Antti Kellosalo Kuva: Kirsi Lundelin tehtävistä vuosittain, nyt siis meripelastustehtävien määrä on kaksinkertaistunut. Vepsän uusi laituripaikka on ollut hyvä lisä yhdistyksemme päivystyspaikaksi. Vaikka se sijaitseekin lähellä Pitkäkaria, on lahti useammalle tuulensuunnalle suojainen satama. Yhdistystämme pyörittää tällä hetkellä liian pieni ja kiireinen ryhmä. Alusten hoito on suurin piirtein hanskassa, mutta hallitus ja operatiivinen toimikunta koostuvat tällä hetkellä liian pienestä porukasta. Nyt ollaan kestämättömässä tilanteessa, jossa samat henkilöt istuvat useammalla pallilla päättämässä ja suunnittelemassa asioita. Kaiken lisäksi monella on jopa neljä luottamustehtävää hoidettavanaan, joten heillä pitää kiirettä. Näistä edellä mainituista syistä toivon, että kaikki näistä asioista kiinnostuneet ja innokkaat meripelastajat ottaisivat minuun yhteyttä, niin kerron mielelläni lisää yhdistyksemme toiminnasta. Olen myös tavattavissa Ankkuriplassilla keskiviikkona 19.11. klo 16.30 17.30, jos joku haluaa tulla minua tapaamaan ja keskustelemaan aivan mistä tahansa yhdistystämme koskevasta asiasta. Ja kaikki ovat tietysti tervetulleita yhdistyksemme syyskokoukseen, jossa päätetään jälleen tulevan vuoden asioista. Kokoushan pidetään maanantaina 24.11.2014 klo 19.00 Forum Marinumilla. Lopuksi kiitän kaikkia menneestä vuodesta ja toivotan mukavaa ja rauhallista Joulun odotusta, sekä kiireettömämpää meripelastusvuotta 2015. 2 3
TURUN MERIPELASTUSYHDISTYS RY HALUAA KIITTÄÄ KAIKKIA YHDISTYKSEN TOIMINTAAN TÄNÄ VUONNA AIKAANSA ANTANEITA IHMISIÄ TÄRKEÄSTÄ PANOKSESTA YHTEISEN HYVÄN ETEEN JA TOIVOTTAA KAIKILLE HYVÄÄ LOPPUVUOTTA www.facebook.com/turunmeripelastusyhdistys Meripelastuksen uusi valtakunnallinen hälytysnumero on 0294 1000 Numero on tarkoitettu meripelastuksen vaaratilanteista ilmoittamiseen ammattimerenkulkijoille, huviveneilijöille sekä muille merellä liikkujille. Tallentakaa uusi numero muistiin, jottei sitä hädän hetkellä tarvitse enää erikseen lähteä hakemaan. Syystalkoot Latokarissa Syystalkoot pidetään tänä vuonna lauantaina 22.11.2014 klo 10.00. Alukset huolletaan ja satama siistitään talvikuntoon. Tekemistä riittää jokaiselle. Kalustovastaava Tiedottaminen yhdistyksessämme! Siirrymme koko ajan enenevissä määrin ilmoittamaan kaikesta toimintaamme liittyvistä asioista sähköiseen viestintään. Tästä johtuen, lukekaa ahkerasti Messiä ja yhdistyksen sivuja, osa tiedoista löytyy myös yhdistyksemme Facebook-sivuilta. Lehden sähköinen versio on nykyisin luettavissa yhdistyksen nettisivuilla, osoitteessa: www.turku.meripelastus.fi/ KOKOUSKUTSU SMPS Turun Meripelastusyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään Merikeskus Forum Marinumilla, Linnankatu 72. Piha-alueella autojen pysäköintipaikkoja käytettävissä ja bussilinjan 1 pysäkki on aivan merikeskuksen vieressä. AIKA:...Maanantai 24.11.2014, klo 19.00 PAIKKA:...Merikeskus Forum Marinum Linnankatu 72, Turku KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Kokouksen avaus, Seuran ajankohtaiskatsaus; toimitusjohtaja Jari Piirainen ja yhdistyksen tilannekatsaus; puheenjohtaja Antti Kellosalo 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa, sekä kaksi (2) ääntenlaskijaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KATSEET KOHTI ENSI KESÄÄ - HAASTE Tässä vähän toisenlainen haaste yhdistyksemme väelle kuin mihin on tähän asti totuttu, eli haaste osallistua ensi vuonna pidettävään Säkylä Triathloniin (joukkuekilpailu)! Tänä vuonna (12.7.2014) vain kolme mepe-joukkuetta osallistui kilpailuun ja ensi vuonna toivotaan lisää joukkueita ympäri Suomen. Pyhäjärven Järvipelastajat toimivat yhtenä järjestäjänä ja haastaa joukkueita mukaan kaikkialta Suomesta. Käytössä on triathlonin nk. Olympiamatkat eli uinti 1500 m, pyöräily 40 km ja juoksu 10 km, eli kolme jäsentä per joukkue, joista kukin suorittaa yhden osuuden. Löytyykö omasta yhdistyksestämme rohkeutta lähteä leikkimielellä kisaan mukaan? Parhaat joukkueet palkitaan ihan SM-mitaleilla. Kisaan kelpuutetaan ihan tavallisetkin polkupyörät, joten kilpapyörä ei ole vaatimuksena. Ja uimahousut ja uimalasit sekä juoksutossut löytynevät kaikilta kotoa muutenkin. Haastajana kisaan toimii Pyhäjärven järvipelastajien lisäksi Jari Piirainen SMPS. Meripelastusseura tukee osallistuvia joukkueita maksamalla joukkueen ilmoittautumismaksun. Muut kulut (matkat jne.) jää- 4 vät kunkin itsensä vastuulle. Nyt on siis hyvä hetki tehdä päätös ensi vuodelle ja päättää osallistua mukaan mepe-triathloniin kesällä 2015, treenausaikaa on vielä kiitettävästi. Ja jos halukkuutta riittää, voidaan Veikon toimesta järjestää kimppatreenejä pitkin talvea, jotta varmistetaan murskavoitto ;-) Yhteyshenkilönä/Joukkueen kokoajana/-vetäjänä toimii Veikko Mäkinen, puhelin 044 5910 413, sähköposti veikko@veikko. fi, joten rohkeasti yhteydenottoja hänelle. 4. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys 5. Vahvistetaan yhdistyksen toimintasuunnitelma, talousarvio, sekä jäsenmaksut vuodelle 2015 8. Valitaan hallituksen varapuheenjohtaja 9. Valitaan neljä (4) hallituksen jäsentä erovuoroisten tilalle 10. Valitaan yksi (1) toiminnantarkastaja 11. Käsitellään muut kokouksessa esiintuodut asiat 12. Käsitellään jäsenten yhdistyksen kokouksen päätettäväksi jättämät asiat 13. Kokouksen päättäminen 5
VUODEN 2014 OTO:N JÄSENET ESITTTÄYTYVÄT: 1 2 3 4 5 Olen Pekka Mattila, 1 operatiivisen toimikunnan vetäjä. Ammatiltani toimin huoltomestarina Forum Marinumissa, vastuualueena sataman nosturit, pienet alukset ja sotalaivat sekä Alskärin linnakkeen tykit. Museoalusten kunnossapito ja liikuttelu aina tarvittaessa kuuluvat myös työhöni. Olen toiminut meripelastajana ensin ylimääräisenä henkilönä mukana juhannuspäivystyksissä työni puolesta kolmena kesänä ja sitten pv Rajakarilla miehistön jäsenenä. Aluskatsastajana olen toiminut yhdistyksessä useita vuosia. Harrastukseni: veneily ja tanssi. Toimin myös Poliisiveneilijät ry:n kommodorina tällä hetkellä. Argentiinalaisen tangon opiskelua harrastan talvisin, sekä Läntisen tanssin aluekeskuksen hallituksessa ajan alan kehittämistä eteenpäin. Olen Tommi Helminen, 2 Kalustovastaava, 30v. Meripelastuksessa olen ollut mukana noin 14 vuotta, Arvinsilmän toisena alusvastaavana lähes 10 vuotta ja nyt kalustovastaavana vuoden 2014 alusta. Työkseni valvon kiven sulatusprosessia Parocilla, Paraisten kivivillatehtaalla. 3 Markus Takala, 24 vuotta: Olen harrastanut meripelastusta 10 vuotta, nykyinen ammatti: opiskelija. Meripelastustoiminnan pariin minut toi aikoinaan mielenkiinto merenkulkua ja pelastusalaa kohtaan. Aiemmin olen toiminut Turun Meripelastusyhdistyksessä mm. nuorisotoiminnan vetäjänä ja pv Otkantin alusvastaavana. Nykyisin vastuualueina ovat hallitustehtävien lisäksi pv Loistokarin alusvastaavuus, sekä valmiusvastaavan tehtävät. Olen Timo Kuusonen, 4 koulutusvastaava, sekä sukellus-/pintapelastusvastaava. Olen Teemu Uusi-Esko, 5 40 vuotta, toimin yhdistyksessä tulokasvastaavana. Ammatiltani olen autonkuljettaja, tarvittaessa käteen käy kaikkea taksista tankkiautoon, tällä hetkellä ajan pääasiassa pientä linja-autoa. Meripelastukseen minut houkutteli jämsäläinen ystävä vuonna 2010 ja olen kolmen yhdistyksen aktiivijäsen. Tulokaskoulutuksen lisäksi avustan mm. nuorisokoulutuksessa. Harrastuksessa parasta on kiinnostava koulutus, yhdessä tekeminen ja mahtava porukka. Muista harrastuksista voi mainita kuntoliikunnan, laitesukelluksen ja alppihiihdon. Olen Henna Virolainen, 6 22 vuotta, ja olen yhdistyksen nuorisovastaava. Olen toiminut nuorisovastaavana ja nuorisotoiminnan vetäjänä vuodesta 2010 ja yhdistyksen aktiivijäsenenä olen ollut vuodesta 2006. Alun perin olen tullut toimintaan mukaan isäni kautta, ja jatkan edelleen innokkaana tämän tärkeän toiminnan parissa. 6 6 7
Meripelastustaitokilpailut 2014 Tampereella Teksti: Kirsi Lundelin Kuvat: Petri Taimen, Katri Dunderfelt, Kirsi Lundelin M/S Estonian turmasta on kulunut 20 vuotta Teksti Seppo Nousiainen ja Kirsi Lundelin Kuvat: Kirsi Lundelin Meripelastusseuran 29. valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut voitti Suomenlahden Meripuolustusalueen joukkue, toiseksi sijoittui Keski-Suomen Maastopelastuksen joukkue, sekä kolmanneksi Turun Meripelastusyhdistyksen Turku 1 -joukkue. Turun toinen joukkue, T.M.P.Y., sijoittui hienosti kolmanneksitoista. Kilpailuun osallistui tänä vuonna 29 joukkuetta. Nuorten omissa meripelastustaitokilpailuissa voittajaksi suoriutui Porkkala ja Turun oma nuorisojoukkueemme, A-tiimi, saavutti upeasti hopeasijan, kolmanneksi ylsi Helsinki. Yhdistyksemme kiittää ja onnittelee lämpimästi kaikkia joukkueita, sekä heidän huoltajiaan panoksesta kisoihin. Rastien aiheet olivat: viestiliikenne, vesipelastus, ensiapu, ajankohtainen, merenkulku ja merimiestaito. Tänä vuonna kisa vaati kilpailijoilta melkoisesti fyysistä kestävyyttä, yleisörasti toi kannustajat lähemmäksi kilpailijoita, jolloin myös radan reunalta pystyi hyvin innostamaan joukkueita parempiin suorituksiin. Kuvista huomaamme, että joukkueet jaksoivat hymyssä suin suorittaa osuutensa. Ensi vuonna meripelastustaitokilpailut kilpaillaan Espoossa. 9
852 ihmisen hengen menettäminen 20 vuotta sitten herättää yhä hyvin voimakkaita tunteita monissa ihmisissä, olivatpa he meren kanssa tekemisissä tai eivät. Tuolloin yöllä klo 1.22 lähetettiin ensimmäinen hätäkutsu Utön saaren eteläpuolelta, matkustaja-autolautta M/S Estonia oli merihädässä. Vesi oli tuolloin vain 13 asteista ja tuuli puhalsi paikoitellen jopa 23 metriä sekunnissa. Turusta saapui paikalle ensimmäisenä ilmayksikkönä klo 3.05 Rajavartiolaitoksen Super Puma -pelastushelikopteri, mukanaan ylimerivartija Juho Ala-Lahti. Paikalle saapuneet isot matkustaja-alukset eivät kovan merenkäynnin takia pystyneet pelastamaan ihmisiä merestä. Ainoastaan helikopteri ja pintapelastaja pystyivät suorittamaan pelastustoimia kovassa syysmyrskyssä. Pelastajan työ oli erittäin raskasta, oli lähes täysin pimeää, myrskytuuli velloi voimakkaana ja aallot Itämeressä olivat teräviä ja lyhyitä, jonka johdosta ihmiset pomppivat nopeassa tahdissa edestakaisin hyytävässä vedessä. Vain valonheittimien valot halkoivat onnettomuuspaikkaa. Alus upposi nopeasti ja harva ehtii pelastautua edes kannelle. Ala-Lahti työskenteli ainoana pintapelastajana paikalla lähes 2 tuntia, jonka jälkeen helikopteri nouti paikalle myös toisen pintapelastajan, Risto Leinon. Estoniassa olleista 989 ihmisestä jäi henkiin 137. Ala-Lahti ja Leino pelastivat heistä 42, eli lähes kolmanneksen. Estonia on julistettu hautapaikaksi siellä hukkuneille ihmisille. Ensimmäinen yhdistyksemme käynti uppoamispaikalle tehtiin 17. 18.11.1994 PV Rajakarilla. Päällikkönä toimi Kai Ahonen ja perämiehenä Pekka Huusko. Reitti kulki ensin Turusta Utöhön, jossa yövyimme. Aamuyöllä klo 5.15 lähdimme Utöstä M/S Estonian visiirin löytöpaikalle kuvaajien kanssa. Välillä kävimme maissa Utössä ja palasimme taas takaisin löytöpaikalle. Klo 15.00 ilmoitti Kari Lehtola visiirin kiinnityksen onnistuneen ja M/S Estonian keulavisiiri, jota kuvattiin aluksemme kannelta, nostettiin ylös. Noston suorittivat Ruotsin laivaston miinanraivaaja Furusund sekä Suomen merenkulkulaitoksen monitoimijäänmurtaja Nordica. Paluumatkalle lähdimme klo 16.45 ja kiinni Latokarissa olimme 20.45. Seuraavaksi kuljetimme toimittajia kuvaamaan tapahtumapaikkaa 3.12.1994. Matka tehtiin jälleen PV Rajakarilla, päällikkönä Kai Ahonen ja perämiehenä Pekka Huusko. Lähtö tapahtui klo 7.25 ja reittisuunnitelmana oli ajaa suoraan Turku-uppoamispaikka-Turku. Tällä kertaa paluumatkalla hajosi BB koneen turbo PV Rajakarista, mutta pääsimme kotisatamaan turvallisesti klo 19.30. Seuraava käynti uppoamispaikalle tuli ajankohtaiseksi PV Ra- Kohti sateenkaarta kukkatervehdyksen jälkeen. jakarilla kesällä 1995. Kipparina aluksessa toimi Seppo Mäkinen ja konepäällikkönä Seppo Nousiainen. Kyseessä oli koulutusmatka Haapsaluun (Viro) paikallisen meripelastusseuran vieraaksi. Silloinen reittisuunnitelma oli Turku-Hanko-Haapsalu-Estonian uppoamispaikka- Utö-Turku. Haapsalun nuoret punoivat kukkaseppeleen luonnonkukista, tarkoituksenaan laskea se veteen Estonian yläpuolella. Tarkka uppoamispaikka oli tarkoin suojeltu salaisuus, mutta olimme saaneet sen pyynnöstä tietoomme tarkoitusperästämme johtuen. Haapsalun vierailun aikana tuuli nousi ja lähtiessämme liikkeelle tuulen tyynnyttyä, oli aallokko kuitenkin niin korkeaa, että matka Estonian uppoamispaikalle oli keskeytettävä ja ajettava Hangon kautta Turkuun. Yhdistyksemme kolmas käynti suoritettiin elokuussa 2000 jälleen PV Rajakarilla, kipparina Seppo Nousiainen ja perämiehenä Miika Juusti. Reittisuunnitelma oli Turku-M/S Estonian uppoamispaikka-utö-turku. Tällä kertaa meitä pyydettiin paikalle seuraamaan tapahtumia, koska saksalainen tutkija Jutta Rabe oli saapunut paikalle tekemään tutkimustyötä, tarkoituksenaan sukeltaa jo silloin hautapaikaksi julistettuun hylkyyn. Pelkkä ajatus tästä aiheutti kovaa vastustusta ja mielen kuohuntaa, etenkin Ruotsissa ja Virossa. Matka, sekä olemisemme uppoamispaikalla, sujuivat kaikkien nuottien mukaan, eikä ongelmia ilmaantunut. Neljäs käynti onnettomuuspaikalle tehtiin tänä syksynä yhdistyksemme PV ABSOlla Juho Ala-Lahden ja toimittajien kanssa. Reittisuunnitelmana oli Turku-Utö-Estonian uppoamispaikka-turku. Kipparina toimi Antti Kellosalo ja perämiehenä Kirsi Lundelin. Koska uppoamispaikan lähestyminenkään ei ole suotavaa, pyysimme tätä vierailua varten erikseen luvan Suomen rajavartiolaitokselta. Tällä kertaa Ala-Lahti sai vihdoinkin mahdollisuuden laskea kukkakimpun uhrien muistolle. Kukkatervehdykseen oli kirjoitettu: Estonian uhrien muistoa kunnioittaen rajavartiolaitoksen vartiolentueen pintapelastajat. Ala-Lahti tuntee kiitollisuutta siitä että pääsi käymään uudelleen tapahtumapaikalla heittämässä hyvästit. Paikka tuntui hänen sanojensa mukaan edelleen samalta kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Matka sujui tälläkin kertaa täysin suunnitelmiemme mukaisesti. Kuvassa ylimerivartija Juho Ala-Lahti, joka toimi pintapelastajana tapahtumayönä. Näkymä Utön helikopterikentältä, jonne uhreja kuljetettiin. 10 11
Muovitehdas ABSO Oy:n edustajan tutustumiskäynti PV ABSOon, sekä saaritukikohtaamme Kuvat ja teksti: Kirsi Lundelin, tiedotusvastaava Syyskuun puolen välin jälkeen, heti ensimmäisen syysmyrskyn rantauduttua saaristoomme, valkeni seuraava aamu meille Turussa aurinkoisena ja kauniina. Kyseiselle päivälle oli sovittu jo pitkään suunniteltu tutustumiskäynti muovitehdas ABSOn edustajalle uusimpaan alukseemme PV ABSOon, Turun Meripelastusyhdistyksen toimintaan, sekä käyttöömme vuokrattuun saaritukikohtaan. Vieraaksemme saapunut Tapio Kallinen on itse aktiivinen veneilijä, joka tänä kesänä sattuneista syistä ei itse ole päässyt merelle totuttuun tapaansa, joten vierailu alukseemme oli hänelle siitäkin syystä odotettu. Muovitehdas ABSO Oy on Kaarinassa toimiva perheyritys, joka keskittää osaamisensa rakennusalalle ja siellä tarvittaviin tarvikkeisiin, joita he rakentavat muovista. Mukaan meripelastuksen yhteistyökumppaniksi he ovat lähteneet jo kauan sitten mm. tukemalla Turun Meripelastusyhdistyksen toimintaa. Noudimme Tapio Kallisen Hovirannasta ja ajoimme ensin Pitkäkariin tutustumiskäynnille, jonka jälkeen tutustuimme Airistolla aluksemme tekniikkaan ja toimivuuteen. Tuuli voimistui noin 15 m/s, mutta matka taittui silti mukavasti ja pehmeästi. Seuraavaksi siirryimme kahville Kattiluotoon, jossa meille tarjottiin myös maittava päivällinen. Illan hämärtyessä lähdimme paluumatkalle ja tutustuimme samalla aluksen ajokykyyn pimeässä. Keskustelua heräsi aluksen jatkuvasta tarpeesta saada sähköä paikallaan ollessaan ja ratkaisuehdotuksia mietittiin ääneen, pääsemättä kuitenkaan mihinkään toimivaan lopputulokseen. Päivä oli erittäin antoisa ja yhteistyömme tulee taatusti jatkumaan tulevinakin vuosina. Lainatakseni Tapion lausetta: Oli erittäin mukavaa vaihtelua päästä merelle kerrankin niin, ettei itse tarvinnut hoitaa kaikkea veneilyä itse, sai vain keskittyä nautiskeluun! Caritas -toiminta Saaristomerellä Teksti: Lasse Putko, EVY vastaava Kuvat: Marika Laukkanen Suomen Punaisen Ristin palveluvene Caritas jäi syksyllä 2013 eläkkeelle, palveltuaan saariston asukkaita ja matkailijoita joka kesä vuodesta 1989 lähtien. Caritas -toiminta ei kuitenkaan loppunut, vaan uuteen kauteen ponnistettiin yhdessä Turun Meripelastusyhdistyksen ja SPR:n Varsinais-Suomen Piirin voimin. Turun Meripelastusyhdistyksen (TMPY) uusi alus PV ABSO osoitti kuluneella kaudella toimivuutensa paitsi meripelastustehtävissä, myös ensivastetehtävissä. Suorituskykyinen ja modernilla teknologialla varustettu vene tavoittaa avuntarvitsijan huonollakin säällä nopeasti ja luotettavasti. Caritas-toiminnan päivystysjakso keskittyi lomakauteen 18.6. 3.8.2014, jolloin saaristossa akuuttihoidon tarve on korkeimmillaan. Kyseisen ajanjakson aikana PV ABSO hälytettiin ensivastetehtävälle 21 kertaa. Samalla ajanjaksolla suoritettiin myös 19 meripelastustehtävää, eikä päällekkäisyyksistä aiheutunut merkittävää haittaa. PV ABSO päivysti ensivasteyksikkönä (EVY) välittömässä lähtövalmiudessa Pitkäkarin saaritukikohdasta käsin. Valtaosa tehtävistä sijoittui Naantalin ja Rymättylän saarille ja rannoille, sekä Nauvon pohjoisosaan. Ensivastekausi on nyt paketissa, meripelastus jatkuu vielä hetken ja on aika arvioida pilottikesän tulokset. Talvella ja keväällä organisoidun tiiviin koulutuksen ansiosta Punaisen Ristin ensivastepäivystäjät kykenivät toimimaan osana meripelastusaluksen miehistöä ja samoin meripelastajia on koulutettu ja koulutetaan jatkossakin hätätilapotilaan kohtaamiseen. Tätä kirjoittaessa vastuuviranomaisilta saatu palaute on ollut myönteistä ja saadut tehtävät on palautteiden mukaan suoritettu asianmukaisesti. Onnistuneen kauden mittarina voidaan pitää esimerkiksi miehistöjen sitoutumista ja tekniikan toimimista; PV ABSO oli koko päivystyskauden ajan 24 tuntia vuorokaudessa välittömässä lähtövalmiudessa, huoltotaukojen aikana toimintaa pyöritettiin nopealla RIB-veneellä. Alus pystyttiin miehittämään koko päivystysjakson ajan myös terveydenhuollon ammattilaisella. Tästä haluamme lausua suuren kiitoksen päivystäneille päälliköille, perämiehille, ensi- ja sairaanhoitajille, sekä ensiauttajille. Nyt luodaan katse tulevaan ja punnitaan pilottikauden kokemuksia ja näkemyksiä; mikä meni hyvin, missä on kehitettävää, onko edellytyksiä seuraavalle kaudelle? 12 13
Rajavartiolaitoksen kuulumisia Teksti: Timo Hiiterä Kuvat: Rajavartiolaitos Arvoisat meripelastajat. Vilkas veneilykesä alkaa olla takanapäin ja on aika suorittaa pieni yhteenveto erikoisesta kesästä, jossa veneily sää ei näytellyt ainakaan vähäisintä osaa. Alkukesän lähes talvisten olosuhteiden vaihduttua kaikkien aikojen intiaanikesään, joka aiheutti veneilevien kansalaisten keskuudessa ennätysmäisen ryntäyksen vesien äärelle sekä veneilemään että mökkeilemään. Meripelastajan silmin vilkas veneilykesä on varmasti näkynyt monin tavoin. Merivartioston silmin voidaan todeta, että kesä on ollut kiireinen. Touko - Syyskuun välisenä aikana Meripelastus Turku johti kaikkiaan 662 meripelastustehtävää. Vastaava luku vuoden 2013 samalta ajanjaksolla oli 482. Hädän sanotaan aina olevan subjektiivinen kokemus. Jokainen henkilö mieltää hädän luonteen eri tavalla. Jollekin pelkkä polttoaineen loppuminen ja sitä kautta veneen tuuliajolle joutuminen voi olla erittäin dramaattinen kokemus, johon henkilö haluaa välitöntä apua. Toisaalta toinen henkilö saattaa seistä vyötäröään myöden uppoavassa veneessä ja silti kertoa puhelimen välityksellä pienestä ongelmasta, todeten loppuun että, ei tässä mitään suurempaa hätää Hätään joutunut kansalainen olettaa tänä päivänä saavansa yhteiskunnan turvarakenteista apua kun sitä tarvitsee ja tietysti mahdollisimman nopeasti. Vahva turvallisuusvalistus ja yhteiskunnan yksilöstä huolehtiminen sekä riskien vastuun siirtyminen yksilöltä yhteiskunnan harteille on saanut hiljaisen hyväksynnän. Käytännössä tämä tarkoittaa siis yksilön vapautta lähteä esim. veneilemään hieman huonommillakin tiedoilla ja epäonnistumisen kohdatessa hän voi luottaa yhteiskunnan turvaverkoston apuun. Perustan edellisen, ehkä aavistuksen Kyseessä ei ole telakointi vaan merimäistaidollinen virhe. Venepalo Airistolla Insinööri Petterssonin merimerkin kohdalla. asenteellisenkin lausumani kylmään tilastolliseen faktaan, jossa vuoden 2014 tammi - syyskuun meripelastustapahtumista 19% onnettomuuteen johtanut syy oli merimiestaidollinen virhe. Sananlasku sanoo: kun hätä on suurin, on apu lähellä Merialueella tämä ei valitettavasti aina toteudu. Meripelastuksen haasteena on aina vasteaika ja käytännössä jokaisen tehtävän alkaminen etsinnällä. Hätäilmoitusta vastaanottaessaan meripelastuskeskuksen on joka kerta arvioitava kriittisesti ilmoittajan antaman sijainnin todellisuutta. Jokainen merenkulkija tietää esim. Saaristomerellä olevien Högholmen nimisten saarten määrän. Käytettäessä paikannukseen merikartan paikannimiä on olemassa suurempi riski sille, että apua lähetetään väärään paikkaan kuin koordinaattijärjestelmäpaikannusta käytettäessä. Viitaten kuitenkin edelliseen tilastotietoon merimiestaidosta, meripelastuskeskuksella saattaa olla haasteellista saada oikeita koordinaatteja hädässä olijalta vaikka ko. laitteet veneestä löytyisivätkin. Tämän ongelman ratkaisemiseksi meripelastuskeskukset ovat saaneet käyttöönsä uuden paikannusjärjestelmän, nimeltään Smart Locator. Järjestelmä on otettu käyttöön myös kaikissa maamme hätäkeskuksissa. Järjestelmän perustana on älypuhelin joka tänä päivänä löytyy yhä useamman veneilevän kansalaisen taskusta. Paikantaminen tapahtuu käytännössä siten, että meripelastuskeskus lähettää älypuhelimeen määrämuotoisen viestin joka sisältää internet- linkin. Käyttäjä avaa viestin ja aktivoi linkin joka asettaa puhelimen lähettämään paikannusviestin meripelastuskeskuksessa olevaan järjestelmään. Paikannus perustuu puhelimen omaan GSM paikannukseen ja vaatii toimiakseen internetyhteyden. Järjestelmä on ollut aktiivisessa käytössä ja osoittautunut erittäin hyväksi ja toimivaksi. Meripelastusyhdistysten työ tältä kesältä alkaa olla taas suurelta osin tehty. Turun Meri- 14 15 pelastusyhdistyksen alukset päivystivät merivartioston toiminta-alueella aktiivisesti, kiitos siitä. Pv ABSOn lähes katkeamaton päivystäminen Pohjois- Airistolla oli omiaan tarjoamaan meripelastuskeskukselle ammattitaitoisen ja nopean resurssin vilkkaalle alueelle, jossa merivartiostolla ei ole omaa päivystystä. Haluan omasta puolestani kiittää yhdistystä aktiivisesta yhteistyöstä ja toivottaa jäsenistölle hyvää loppusyksyä. Meripelastusjohtaja Timo Hiiterä MRCC Turku
Kalusto- ja tukikohtakuulumiset Pv ABSO, Pv Arvinsilmä ja Pv Otkantti laskettiin talven jälkeen veteen 17.4.2014 Pansion laivastoasemalta, josta alukset siirrettiin välittömästi Latokariin odottelemaan päivystyskauden alkua. Pv Loistokari oli tuolloin vielä Rymättylässä kunnostustöiden alla. Pv Viitakari oli jo valmiudessa slipillään. Kevättalkoissa alukset varusteltiin päivystyskäyttöön, paitsi Pv Arvinsilmä. Siinä hommat uuden navigointijärjestelmän kanssa olivat vielä pahasti kesken ja alus joutui olemaan pois käytöstä useita viikkoja. Välillä Forum Marinumin laiturissa puusepän vasaran alla ja välillä Latokarissa. Viikonlopuiksi se kuitenkin saatiin merelle elektroniikaltaan puutteellisena, mutta muuten toimivana. Pv ABSO:n käyttöaste päivystyskauden aikana on ollut korkea EVY-toiminnan takia. EVY-toiminnan aikana alus oli välittömässä lähtövalmiudessa miehitettynä. Kauden aikana sattui muutama pieni laiterikko, jotka johtuivat viallisista laitteista. Akkuerottimet vaihdettiin uusiin ja Roccs-järjestelmän näyttö vaihdettiin ja softa päivitettiin. Telakka on hoitanut takuun alaiset työt loppuun. Pv Arvinsilmässä suurin työ on ollut Furunon laitteiden asennukset. Uusi navigointielektroniikka on nyt asennettu ja otettu lähes täysin käyttöön. Muutamia säätöjä vielä tarvitaan. Pääkoneen välijäähdyttimen tiivisteessä havaittiin pieni ilmavuoto. Tiiviste vaihdettiin Marine Dieselin toimesta pikaisesti, eikä alus joutunut olemaan pois käytöstä kuin päivän. Samalla todettiin pääkoneen turbon olevan huollon tarpeessa, sillä voiteluöljyä vuotaa ilman sekaan. Myös uusi eberi asennettiin vanhan rikkoutuneen tilalle. Pv Otkantin käyttö on ollut kauden aikana todella vähäistä. Alkukesällä alus melkein jouduttiin hinaamaan Latokariin potkuriakselin irtoamisen vuoksi. Akseli saatiin kuitenkin takaisin kiinni ja alus palasi Latokariin. Alus on tällä hetkellä täysin toimintakuntoinen. Tulokasvastaavan terveiset Yhdistyksen tulokashaku ja -koulutus ovat, monen muun asian tavoin, muutoksen kohteena tänä vuonna. Olen aloittanut uutena tulokasvastaavana ja yhdessä koulutusvastaavan kanssa on tarkoitus laittaa tulokashaku ja tulokkaiden koulutusohjelma uusiin puihin, pyrkimyksenä on Teksti: Tommi Helminen, kalustovastaava tehostaa koulutusta tulokkaasta kansimieheksi ja hyödyntää myös talvikauden koulutustilaisuudet. Tulokasvalinta ja -koulutus siirtyvät keväästä syksyyn, tulokasvalinnoissa tulemme mm. haastattelemaan uudet aktiivimiehistöön halukkaat ihmiset. Tulemme tarvitsemaan Pv Loistokari palasi keväällä Rymättylästä Latokarin laituriin kevytmuotoisesti peruskorjattuna ja kohtalaisesti hiljaisempana; koneen äänieristystä parannettiin merkittävästi. Koneen öljynsuodattimen tiiviste rikkoutui ja öljyt valuivat pilssiin. Tämä huomattiin ajoissa ja selvittiin pelkällä suodattimen vaihdolla. Targakaari katkesi ja odottelee korjausta tilapäisesti korjattuna. Alus on kuitenkin normaalissa päivystysvalmiudessa. Pv Viittakarin kone hajosi vaihteistostaan, perä vaihdettiin uuteen vähän käytettyyn. Muutaman viikon päästä koko kone leikkasi kiinni ja alus otettiin toistaiseksi pois käytöstä. Yhdistyksen saaritukikohta Pitkäkarin käyttö on ollut suurta. Päivystysmiehistöt ovat käyttäneet tukikohtaa aktiivisesti. Pieneen saunaan on nyt saatu juokseva vesi, vessoja on tyhjennelty ahkerasti ja ympäristöä siivoiltu. Pitkäkariin ei ole tarvetta talkoille vaan työt talven varalle hoidetaan päivystysmiehistöjen avustuksella. Mökin maalausta on suunniteltu ensi keväälle. Syystalkoot pidetään Latokarissa 22.11.2014 klo 10.00. Kaikki toivotetaan tervetulleiksi! Tekemistä riittää alushuolloista rakennushommiin. tekeviä käsiä, jotta saamme suoritettua haastattelut ja koulutukset tehokkaasti niin, että kaikille jää ns. hyvä maku suuhun. Luotan siihen, että joukostamme löytyy tähänkin väkeä. Teemu Uusi-Esko, tulokasvastaava Auta meitä auttamaan! Teksti: Kirsi Lundelin Kuva: Sanna Lehtonen Toimimme täysin vapaaehtoisin voimin turvananne Saaristomerellä ympäri vuorokauden koko veneilykauden ajan turvananne. Emme saa valtiolta tukia toimintaamme, joten koko toimintamme perustuu täysin yksityisiltä, yrityksiltä ja yhteisöiltä saamiimme lahjoituksiin, varainkeruuseen ja jäsenmaksuihimme, sekä Suomen Meripelastusseuralta saamaamme taloudelliseen tukeen. Meiltä on kysytty, miten testamentin voi tehdä Turun Meripelastusyhdistyksen toiminnan hyväksi, joten tässä pyrimme kertomaan asiasta lyhyesti. Testamentin tekeminen voi tuntua kaukaiselta ajatukselta ja siitä syystä se jääkin usein kokonaan tekemättä. Testamentti on kuitenkin vahva tahdonilmaisu siitä, miten haluaa omaisuuttaan kohdeltavan kuolemansa jälkeen. Mikäli testamenttia ei ole tehty, omaisuus jaetaan perillisille perintökaaren mukaisessa järjestyksessä. Mikäli perillisiä ei ole, omaisuus menee kokonaisuudessaan valtiolle. Testamentti tulee aina tehdä kirjallisesti ja se tulee aina olla omakätisesti allekirjoitettu. Lisäksi allekirjoitettaessa testamenttia tulee kahden esteettömän todistajan olla paikalla ja heidän on omalla allekirjoituksellaan todistettava testamentti. Muistaa tulee, että mahdollinen hyödynsaaja ei voi toimia todistajana. Lisäksi testamentissa tulee ilmetä laatimispäivä ja riittävät henkilötiedot tekijästä (yleensä sotu). Testamentin voi tehdä lähes kuka tahansa, pääsääntöisesti kuitenkin täysi-ikäinen henkilö. Testamentin muoto kannattaa tarkastaa meiltä tai lakimieheltä, jotta kaikki muodollisuudet täytetään kerralla oikein. Tekemänsä testamentin voi muuttaa tai peruuttaa milloin haluaa. Testamentti tulee olla säilöttynä turvallisesti ja niin, että se on helposti löydettävissä testamentin tekijän kuoleman jälkeen. Mikäli sitä ei löydetä, se katsotaan hävitetyksi. Perintöveron määrä on suhteutettu sukulaisuuteen ja toisaalta perinnön määrään. Rintaperillisillä on testamentin teon jälkeenkin oikeus lakiosaansa. Ollessamme yleishyödyllinen yhdistys, me emme joudu maksamaan veroa testamenttilahjoituksista, joten meille osoitettu omaisuus voidaan käyttää täysimääräisenä meripelastustyöhön. Olemme erittäin kiitollisia kaikille, jotka haluavat osoittaa arvostuksensa meitä kohtaan tukemalla testamenttilahjoituksella toimintaamme. Lisätietoja asiasta antaa yhdistyksemme puheenjohtaja Antti Kellosalo, puheenjohtaja@tmpy.fi tai puh. 0400 786 328. Toivotamme kaikille lukijoillemme lempeitä tuulia. 16 17
Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelu takaa vesillä maksuttoman avun veneellesi silloinkin, kun ihmishenkiä ei ole vaarassa. Samalla olet mukana pitämässä meri pelastajat vesillä. Lue lisää ja liity: www.meri pelastus.fi /trossi TUE VAPAA EHTOISTA MERI- PELASTUSTA! JOKO SINULLA ON TROSSI? 65 pelastusaseman turvaverkosto Meripelastusseuran paikallisyhdistyksillä on yhteensä 65 pelastusasemaa ympäri maata rannikolla ja sisävesillä. Auttamaan tulee lähinnä oleva pelastusyksikkömme. Huomioithan kuitenkin, että kiireelliset meri pelastustehtävät ovat aina etusijalla. Trossi-tehtävät hoidetaan kiireettöminä kohtuullisessa ajassa. Trossi voidaan myöntää EU:n huvivenedirektiivin määrittelemälle huviveneelle (pituus 2,5 m 24 m). Trossi on tarkoitettu henkilöjäsenille ja se on aluskohtainen. Kaupallisessa käytössä olevalle veneelle Trossia ei voida myöntää. Trossin hinta on 75 kalenterivuodessa (sisältää jäsenmaksun). Lisäveneestä maksat vain 40. Jäsenedut ovat voimassa heti, kun maksu on saapunut tilillemme. Trossi-turva ja paikallis yhdistyksen jäsenyys jatkuvat vuosittain automaattisesti ja laskutetaan aina vuoden alussa. Lisäetu spv:n jäsenille ja alandian asiakkaille Meripelastusseuralla on yhteistyösopimus Suomen purjehdus ja veneily ry:n (SPV) ja Alandia Venevakuutuksen kanssa. Myös Trossi-jäsenet hyötyvät yhteistyöstä. SPV:n jäsenet saavat Trossi-jäsenpalvelusta 10 :n alennuksen eli Trossin hinnalla 65 (lisävene 40 ). Jos venevakuutuksesi on Alandiassa, saat Trossin alennettuun hintaan 50 :lla (lisävene 40 ). Vakuutuksen on oltava voimassa jo Trossiin liittyessäsi. Alennusta ei voida myöntää takautuvasti. Kukin Trossi-jäsen voi hyödyntää vain yhden jäsen edun kerrallaan, eli edellä mainittuja alennuksia ei voi yhdistää. toimi näin! --- Täytä ilmoittautumislomake netissä. --- Maksa lasku saman tien verkkopankissa tai valitse paperilasku. --- Trossi on voimassa heti, kun lasku on maksettu. --- Trossi on voimassa kalenterivuoden kerrallaan ja laskutetaan taas seuraavan vuoden alussa. --- Trossi-maksu on 75 (toiselle veneelle 40 ). --- Saat jäsenkortin ja venetarran postitse. --- Liimaa tarra näkyvään paikkaan veneessäsi se on merkki Trossi-turvasta. www.meripelastus.fi/trossi valistuneen veneilijän valinta Tiesitkö, että vesillä toimintakyvyttömäksi joutuneen veneen pelastaminen on maksullista, jos ihmis henkiä ei ole vaarassa? Ihmiset viedään turvaan aina korvauk setta, mutta veneen siirrosta joudutaan perimään omakustannushinta. Summa voi olla jopa satoja euroja pelastusaluksen koosta ja tehtävän pituudesta riippuen. Hankkimalla Meripelastus seuran Trossi-jäsenpalvelun varmistat myös veneellesi maksuttoman avun. Samalla tuet vapaaehtoista meripelastustyötä. Jos matkasi vesillä YllÄttÄen keskeytyy, saat --- Hinauksen lähimpään satamaan, mihin on saatavissa korjauspalveluita --- Apua korjaajan ja veneen väliaikaisen säilytyspaikan hankkimisessa --- Vastaavan palvelun Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa (tietyillä alueilla). lisäksi saat --- Valitsemasi meri- tai järvipelastusyhdistyksen jäsenyyden --- Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Vapaaehtoinen meripelastaja -lehden. Jos avustustilanteessa saat varaosia tai polttoainetta, maksat niistä käyvän hinnan. trossi on kunnia-asia Trossi-tarra veneessäsi on kannanotto yleisen veneily turvallisuuden puolesta. Trossi-maksut käytetään vapaaehtoisen meripelastus toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Hankkimalla Trossin olet mukana varmistamassa kaikkien vesillä liikkuvien turvallista matkaa. SuomI Suomen Meripelastusseura, puh. 020 741 6030 smps.toimisto@meripelastus.fi, www.meripelastus.fi AhvenAnmAA Ålands Sjöräddningssällskap, puh. 018 194 75 info@sjoraddningen.ax, www.sjoraddningen.ax RuotSI Sjöräddningssällskapet, puh. +46 77 579 00 90 tai +46 31 761 40 01 info@ssrs.se, www.ssrs.se norja Redningsselskapet, puh. +47 06 757, Palvelunumero 02016 post@nssr.no, www.nssr.no tanska Det Danske Søredningsselskab, puh. +45 2760 1100 sekretariat@dsrs.dk, www.dsrs.net HAHMO 18 19
YHTEISTYÖKUMPPANIT Alfons Håkans Oy FREJA transport & logistics Oy Höyrylaivaosakeyhtiö s/s Ukkopekka Jalo & Jalo Oy Länsi-Suomen merivartiosto Liedon Säästöpankki Merikeskus Forum Marinum Mobimar Oy Muovitehdas ABSO Oy Metaplan Oy Nostokonepalvelu Oy Pidä Saaristo Siistinä ry RMR Oy Merirakenne Saaristomeren Meripuolustusalue Satavan Venepalvelu Oy Suomen lauttavarustamo Oy Suomen Punainen Risti ry Turun kaupunki Turun Pursiseura ry Turun satama Oy Turun Merivaruste Oy Turun Maalitukku Oy Veneilyseura Merituuli ry