TALOUSHALLINNON PALVELUT

TALOUSHALLINNON PALVELUT TOIMIALARAPORTTI JOULUKUU 2002 MARJA TOIVONEN

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 0. SAATTEEKSI 3 1. TIIVISTELMÄ 4 2. TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ 6 2.1. Toimialan kuvaus ja rajaus 6 2.2. Taloushallinnon palvelut osana liike-elämän palveluja 6 3. TOIMIALAN RAKENNE 10 3.1. Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen 10 3.2. Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys 13 3.3. Toimialan suurimpia yrityksiä 18 4. MARKKINOIDEN RAKENNE JA KEHITYS 21 4.1. Suomen markkinoiden kehitys 21 4.2. Vienti ja kansainvälistyminen 23 5. TUOTANTO JA TUOTANTOMENETELMÄT 24 6. INVESTOINNIT 25 7. TALOUDELLINEN TILA 26 8. TOIMIALAN KESKEISET MENESTYSTEKIJÄT, ONGELMAT JA 28 KEHITTÄMISTARPEET 8.1. Keskeiset ongelmat 28 8.2. Osaamisen kehittäminen 29 9. TULEVAISUUDENNÄKYMÄT TOIMIALALLA 32 9.1. Tilitoimistoalan kehityssuuntia 32 9.2. Tilintarkastusalan kasvavia osa-alueita 34 9.3. Yritysten suhdanneodotukset 35 10. YHTEENVETOANALYYSI (SWOT) 37 LÄHTEET LIITTEET

3 0. SAATTEEKSI Taloushallintoala jakaantuu kahteen pääryhmään: tilitoimistoihin, joita nimitetään myös kirjanpitotoimistoiksi, sekä tilintarkastustoimistoihin. Taloushallinto on vanha ja vakiintunut toimiala, joka aiemmin on keskittynyt pääasiassa lakisääteisten tehtävien hoitoon. Viime vuosina ala on lähtenyt kehittymään nopeasti, palvelut ovat monipuolistuneet ja muuttuneet yhä enemmän asiakasyritysten liikkeenjohtoa tukeviksi neuvontapalveluiksi. Samanaikaisesti rutiinipalvelut ovat siirtymässä suurelta osin tietotekniikan avulla hoidettaviksi. Tulevina vuosina taloushallintoala tulee olemaan yksi keskeisiä rakennemuutosaloja ja sen merkitys tulee huomattavasti kasvamaan. Tämän raportin tavoitteena on palvella taloushallintoalan yrityksiä sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan alan kehitystä. Taloushallintoalan toiminnan kehitysnäkymiä tarkastellaan tässä raportissa pääosin PK-yritysten näkökulmasta. Raportti perustuu uusimpaan käytettävissä olevaan aineistoon. Raportin laatimisessa on käytetty hyväksi mm. yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustuvia kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksiä, joista uusin on syksyltä 2002. Tämän PK-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät -selvityksen tiedot vastaavat aikaisempia PK-barometrien nimellä kulkevia selvityksiä. Tilastollisissa tarkasteluissa toimialaa on käsitelty Tilastokeskuksen vuoden 1995 alusta käyttöön ottaman EU:n toimialaluokitusstandardin NACE:n mukaisen toimialaluokituksen TOL 95:n perusteella. Sekä NACE että TOL -luokitukset on uudistettu kuluvana vuonna, uudistettu luokitus TOL 2002 tulee käyttöön vuonna 2003. Raportissa esitetyt tilastolliset tarkastelut mm. toimipaikkamäärän, henkilöstön ja liikevaihdon kehityksestä koskevat sekä kirjanpito- että tilintarkastusalaa. Samoin raportissa esitetyt tutkimustulokset koskevat koko alaa. Sen sijaan kauppa- ja teollisuusministeriön selvitysten tuloksia kuvataan tässä raportissa vain kirjanpitopalvelujen osalta, sillä tilintarkastusalalla selvitysten ulkopuolelle jäävät suuret yritykset ovat alan kehityksen kannalta niin merkittävässä asemassa, etteivät selvitykset anna alasta oikeaa kuvaa. Lisäksi selvitysten otoskoko tilintarkastusalalla (30 yritystä) tekisi prosenttijakautumien käytön ainakin eräiltä osin arveluttavaksi. Haluan lausua kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee lisäksi myös muita alasta kiinnostuneita. Helsingissä 20.11.2002 Marja Toivonen toimialapäällikkö

4 1. TIIVISTELMÄ Taloushallinto on aiemmin kehittynyt hitaasti ja toiminta on ollut vain osin ammatillistunutta. 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien taloushallinto on erittäin voimakkaan muutoksen kohteena. Keskeisiä muutostekijöitä ovat pääomamarkkinoiden aktivoituminen, kansainvälistyminen ja tietotekniikan kehitys, joiden seurauksena ala ammattimaistuu, keskittyy ja osin polarisoituu sekä kytkeytyy tiiviisti muihin liike-elämän palvelualoihin. Keskeinen muutossuunta on neuvonta- ja analysointipalvelujen merkityksen kasvu lakisääteisten tehtävien rinnalla. Sekä kirjanpito- että tilintarkastusyritysten tehtävät tulevat jatkossa liittymään yhä kiinteämmin yritysjohdon tukemiseen ja sitä kautta kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen sen lisäksi, että tarjotaan oikeusturvaa. Tilitoimistojen perustehtäviä ovat laskentatoimi ja verotukseen liittyvät tehtävät. Suuremmat toimistot voivat tarjota laskentatoimen palveluita hyvinkin laajasti: kirjanpito, tilinpäätös, palkanlaskenta, reskontra, laskutuspalvelut, maksuliikenteen hoito. Lisäksi ne antavat veroneuvontaa ja osalla on taloushallinnon konsultointia mm. yritysjärjestelyihin liittyen. Painopistettä on siirretty verottajaa varten tehdyistä laskelmista johdon laskentatoimen kehittämiseen. Perinteiseen tilintarkastukseen kuuluvat lakisääteinen tilintarkastustehtävä ja lakisääteiset asiantuntijatehtävät. Perinteisestä tarkastustehtävästä toiminta laajeni ensin veroneuvontaan ja taloushallinnon konsultointiin. 1990-luvun jälkipuoliskolla huomattavasti lisääntyneet yritysjärjestelyt ovat tuoneet tilintarkastustoimistoille monia uusia tehtäviä. Tietotekniikan tulo taloushallintoon on kytkenyt alan myös näitä järjestelmiä koskevaan konsultointiin. Viime aikoina eräät tilintarkastustoimistot ovat laajentaneet toimintaansa myös lainopillisiin palveluihin. Uusia alueita ovat myös ympäristölaskenta ja sähköiseen liiketoimintaan liittyvä taloushallinto. Vuonna 2000 taloushallinnon palveluiden koko liikevaihto oli 0,6 miljardia euroa. Yrityksiä oli yhteensä 4239, ja yritystoiminta tapahtui 4407 toimipaikassa. Henkilöstön määrä oli 9957. Valtaosa taloushallinnon toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta on kirjanpitopalvelujen alatoimialalla. Tilintarkastustoiminta kattaa toimipaikoista kymmenesosan ja henkilöstöstä 13%; sen sijaan liikevaihdosta alan osuus on jonkin verran suurempi, noin viidennes. Taloushallinnon palveluille on tyypillistä hyvin pieni toimipaikkakoko, alle viiden henkilön toimipaikat muodostavat yli 90% kaikista toimipaikoista. Tilintarkastusalalla on kuitenkin myös muutama suuri kansainvälisiin ketjuihin kuuluva yritys; nämä yritykset kattavat yli puolet alan liikevaihdosta ja henkilöstöstä. Tilintarkastuspalvelut ovat myös voimakkaasti keskittyneet Uudellemaalle, jossa työskentelee 70% alan henkilöstöstä. Sen sijaan kirjanpitopalveluissa maantieteellinen jakautuma on tasaisempi ja vastaa koko talouden yleistä jakautumista: 34% alan henkilöstöstä on Uudellamaalla. Kirjanpitopalveluja suhteessa yrityskantaan on parhaiten saatavissa Uudenmaan lisäksi Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, heikoiten Kainuussa. Taloushallinnon palvelujen henkilöstömäärä on kasvanut vuosina 1993-2000 kaikkiaan 3532 henkilöllä (55%:lla). Valtaosa kasvusta on tapahtunut suurimmalla alatoimialalla eli kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa. Suhteellisesti tarkasteltuna tilintarkastuspalvelujen lisäys on kuitenkin ollut selvästi voimakkaampaa. Uusia yrityksiä perustettiin taloushallintoalalle 1990-luvun puolivälissä ja välittömästi sen jälkeen varsin runsaasti. Vuosikymmenen loppuun tultaessa aloittaneiden yritysten määrä vähentyi niin, että vuonna 2000 lopettaneita yrityksiä oli jo yhtä paljon (runsaat 200 yritystä). Vaikka aloittaneiden määrä vuonna 2001 jälleen hieman kasvoi, kasvoi lopettaneiden määrä vielä selvästi enemmän ja ylitti tarkastelujakson aikana ensimmäisen kerran aloittaneiden määrän. Konkurssien määrä taloushallintoalalla on pieni, vuoden 2002 tammi-syyskuussa vireille pantuja konkursseja oli yhteensä 22. Sekä kirjanpitopalveluissa että tilintarkastuspalveluissa toimivien yritysten taloudelliset tunnusluvut ovat kehittyneet pääosin suotuisasti viime vuosina. Vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste on hyvä ja noussut viime vuosina. Vastaavasti

5 suhteellinen velkaantuneisuus on melko pieni ja oli viimeisen saatavissa olevan tiedon mukaan, joka on vuodelta 2001, vielä edellisvuosia alhaisemmalla tasolla. Myös liikevaihdon trendi on vuosina 1995-2002 ollut taloushallinnon palveluissa jatkuvasti kasvava. Tarkasteltaessa uusinta kehitystä voidaan todeta, että liikevaihto oli kuluvan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana joka kuukausi vuoden 2001 vastaavaa ajankohtaa suurempi. Viimeinen käytettävissä oleva havainto heinäkuulta 2002 poikkeaa yleisestä linjasta, liikevaihto putosi tuolloin enemmän kuin aiempina vuosina keskikesällä ja jäi alle edellisvuoden tason. Palkkasummaindeksi on kuluvana vuonna ollut joka kuukausi edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla, mutta ero edellisvuoteen on useina kuukausina ollut aiempaa selvästi pienempi. Vaikka kehityksessä molempien indeksien kohdalla on huolestuttavia piirteitä, on liian aikaista sanoa, onko kysymys pysyvämmästä kasvun hiipumisesta. KTM:n syksyllä 2002 tekemästä PK-yritysten toimintaympäristöä ja kehitysnäkymiä kartoittavasta selvityksestä on saatavissa tarkempia tietoja kirjanpitoyritysten henkilöstön ja liikevaihdon kehityksestä viimeksi kuluneen vuoden aikana samoin kuin yritysten arvioita tulevasta kehityksestä. Selvityksen mukaan 19% kirjanpitoyrityksistä oli lisännyt henkilöstöään viimeksi kuluneen vuoden aikana, 79%:lla henkilöstömäärä oli säilynyt ennallaan ja vain 2%:lla supistunut. Liikevaihtonsa ilmoitti kasvaneen 54% tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä, tilanne oli pysynyt ennallaan 35%:lla, 11%:lla yrityksistä liikevaihto oli supistunut. Sekä henkilöstön että liikevaihdon kehityksessä on havaittavissa piirteitä, jotka osoittavat tilanteen heikentyneen edellisvuodesta: henkilöstöä lisänneiden yritysten osuus oli pienentynyt ja liikevaihtoaan supistaneiden yritysten osuus kasvanut. Toisaalta kirjanpitoyritysten tilanne on kehittynyt koko PK-sektoriin verrattuna hieman myönteisemmin: sekä henkilöstöä että liikevaihtoa supistaneiden yritysten osuudet ovat keskiarvoa pienemmät. Kirjanpitoyritysten arvioille tulevaisuudestaan on tyypillistä maltillisuus, mistä syystä arviot ovat kuluneina vuosina melko hyvin pitäneet paikkansa; eräitä osin ne ovat olleet toteutunutta kehitystä pessimistisemmät. Myös KTM:n syksyn 2002 kyselyssä saatuja vastauksia leimaa varovaisuus. Henkilöstön osalta valtaosa (86%) arvioi tilanteen pysyvän nykyisellään; henkilöstölisäyksiä mutta myös vähennyksiä suunnittelevien osuus oli PK-sektorin keskitasoa pienempi. Liikevaihdon kasvua ennakoi runsas kolmannes (35%), mikä on selvästi toteutunutta kehitystä, aiempia arvioita ja koko PK-sektorin keskitasoa pienempi osuus. Arvio suhdanteiden kehityksestä seuraavan vuoden aikana oli hieman myönteisempi - 24% uskoi suhdanteiden paranemiseen - kuin vuosi sitten tehdyssä kyselyssä, jossa arvio oli poikkeuksellisen pessimistinen - vain 15% arvioi tilanteen paranevan. Merkillepantavaa ja jossain määrin huolestuttavaa on kuitenkin, että kirjanpitoalan yritykset arvioivat nykyisen epävarman tilanteen jatkuvan myös pitkällä aikavälillä. Suhdanteiden paranemiseen seuraavien kolmen vuoden aikana uskoi vain hieman suurempi osuus (28%) yrityksistä kuin tarkasteltaessa lyhyen aikavälin kehitystä. Samoin tilanteen huononemista arvioi suhteellisesti lähes sama määrä yrityksiä, olipa sitten kysymys lyhyestä tai pitkästä aikavälistä. Arvio poikkeaa selvästi aiemmista kyselyistä; yleensä epävarmassa suhdannetilanteessa on ennakoitu heikentymistä lyhyellä aikavälillä, mutta luotettu tilanteen myöhempään kohenemiseen. Kirjanpitoyritykset ovat vähemmän kasvuhakuisia kuin PK-yritykset keskimäärin. Puolella kirjanpitoyrityksistä tavoitteena oli KTM:n kyselyn mukaan asemansa säilyttäminen, kolmannes ilmoitti pyrkivänsä kasvamaan mahdollisuuksien mukaan ja vain 2% oli voimakkaasti kasvuhakuisia; 15%:lla ei ollut lainkaan kasvutavoitteita. Sen sijaan tuotekehityspanostuksiaan kasvattaneiden ja niiden kasvua ennakoivien yritysten osuus oli jonkin verran PK-sektorin keskitasoa suurempi. Tämä viittaa siihen, että kirjanpitoyritykset ovat entistä paremmin pyrkimässä vastaamaan niihin haasteisiin, joita nykyinen kehitys niille asettaa. Taloushallinnon palveluissa toimivilla yrityksillä on monenlaisia kehittämistarpeita. Kehityksen hitaudesta ja ammatillistumisen keskeneräisyydestä johtuvat haasteet ovat erityisen suuret tilitoimistoalalla. Monet tilitoimistoyrittäjät ovat vailla alan koulutusta ja alalla on paljon yhden henkilön yrityksiä. Myös henkilöstörakenne ja henkilöstön saanti ovat suuria ongelmia, keski-ikä alalla on yli 40 vuotta.

6 2. TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ 2.1. Toimialan kuvaus ja rajaus Taloushallintoalan määrittelyn lähtökohtana käytetään tässä raportissa toimialaluokituksen (TOL 95) mukaista toimialaluokkaa 7412: laskentatoimi, kirjanpito, tilintarkastus ja veroneuvonta. Toimialalla on kolme alaluokkaa, jotka on määritelty seuraavasti: Kirjanpito ja tilinpäätöspalvelu (74121). Tähän luokkaan kuuluu kirjanpidon ja tilinpäätöksen laadinta asiakkaan laskuun sekä palkkojen laskeminen, liikevaihtoverolaskelmien ja reskontrien laatiminen, mikäli se kuuluu osana palveluun. Kiinteistöhuoltoyhtiöiden kirjanpito kuuluu kuitenkin luokkaan 70320 (isännöinti ja kiinteistönhoito). Tilintarkastuspalvelu (74122). Tähän luokkaan kuuluu tilintarkastus eli kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastaminen sekä tilinpäätöksen vahvistaminen asiakkaan laskuun. Muu laskentatoimen palvelu (74129). Tähän luokkaan kuuluu yritysten ja luonnollisten henkilöiden tulo- ja varallisuusveroilmoitusten laadinta sekä verotukseen liittyvä neuvonta asiakkaan laskuun. Myös asiakkaan edustaminen veroviranomaisten luona muissa kuin oikeudellisissa asioissa kuuluu tähän luokkaan. Sen sijaan tämä luokka ei sisällä seuraavia toimintoja: laskenta- ja muiden taloushallintoon liittyvien järjestelmien suunnittelu, joka kuuluu luokkaan 74140 (liikkeenhoidon konsultointi); laskujen perintä, joka kuuluu luokkaan 74842 (perintätoimistot) ja luottotietopalvelu, joka kuuluu luokkaa 74849 (muualla mainitsemattomat liike-elämän palvelut). Tilastolliset luokitukset vastaavat taloushallinnon kohdalla moneen muuhun alaan verrattuna melko hyvin toimialan jakautumista käytännössä. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelua tarjoavat tilitoimistot, joita nimitetään myös kirjanpitotoimistoiksi, tilintarkastuspalveluja tarjoavat tilintarkastustoimistot. Tilastollisen luokituksen mukaista ns. muuta laskentatoimen palvelua eli veroneuvontaa tarjoavat kuitenkin useammat eri tahot, sekä tilitoimistot että tilintarkastustoimistot, asianajo- ja lakiasiaintoimistot jne. Lisäksi taloushallinnon kohdalla on viime vuosina tapahtunut muutoksia, joita tilastolliset luokitukset eivät tavoita. Tärkein muutos on se, että varsinkin tilintarkastustoimistot, mutta jossain määrin myös tilitoimistot tarjoavat yrityksille monia muitakin palveluja kuin edellä esitettyihin kuvauksiin sisältyvät. Joiltain osin tilitoimistojen ja tilintarkastustoimistojen tehtäväkentät myös sekoittuvat toisiinsa. Näitä kysymyksiä käsitellään tarkemmin myöhemmissä luvuissa. 2.2. Taloushallinnon palvelut osana liike-elämän palveluja Taloushallinnon palvelut ovat osa laajempaa liike-elämän palvelujen toimialaa. Tämä toimiala on ollut eri toimialoista eniten kasvava niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa jo yli kahden vuosikymmenen ajan (OECD 1999). Kasvun on ennustettu jatkuvan selvästi työllisyyden keskitasoa nopeampana myös tulevina vuosina. Suomen avainklustereiden tulevaisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan koko liike-elämän palvelusektorin työllisyys tulee Suomessa kasvamaan vuoteen 2015 mennessä vuosittain 2,8 % työllisyyden keskimääräisen vuosikasvun ollessa 0,7 % (Hernesniemi et al. 2001). Liike-elämän palvelujen sisällä ns. osaamisintensiiviset alatoimialat ovat herättäneet viime vuosina laajaa kiinnostusta. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluja, joissa

7 asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin luetaan yleensä seuraavat toimialaluokat: ohjelmistoala, tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut. Kuten liike-elämän palvelualat yleensä ovat myös edellä luetellut osaamisintensiiviset alatoimialat kasvaneet voimakkaasti. Henkilöstön määrä osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluyrityksissä oli vuonna 2000 Suomessa 64% suurempi kuin vuonna 1995 ja liikevaihto kasvoi tänä aikana yli kaksinkertaiseksi. Kehitys eroaa selvästi toimialojen yleisestä kehityksestä, vaikka kasvu siltäkin osin on ollut huomattavaa. Kaikilla aloilla henkilöstölisäys vuosina 1995-2000 oli 20% ja liikevaihdon kasvu 57%. (Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilasto) Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys ei rajoitu niiden asemaan keskeisenä kasvualana, vaan niillä on myös yleistä taloudellista kasvua tukeva merkitys. Toisin kuin aiemmin, jolloin liike-elämän palvelujen kasvun nähtiin johtuvan pelkästään kustannustekijöihin liittyvästä toimintojen ulkoistamisesta, on uudemmissa tutkimuksissa korostettu ulkopuolisten palvelujen käytön motiivina olevan usein asiantuntemuksen tason nousu (ks. esim. Strambach 2001). Palveluyrityksillä, joilla on asiakkainaan suuri määrä muita yrityksiä, näkökulma on laajempi kuin mihin yksittäisen yrityksen sisällä on mahdollista päästä. Levittäessään tietoa uusista ideoista ja parhaista käytännöistä osaamisintensiiviset palveluyritykset ovat keskeisessä asemassa asiakasyritystensä liiketoiminnan kehittämisessä. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen pääryhmistä suurimmaksi nousivat vuonna 2000 sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitattuna tietojenkäsittelypalvelut. Lähes yhtä paljon henkilöstöä ja liikevaihtoa on teknisten palvelujen (insinööri- ja arkkitehtipalvelut) toimialalla, joka vuoteen 1999 saakka oli osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen suurin toimiala ja jossa tietojenkäsittelypalveluja pienemmästä toimipaikkakoosta johtuen on edelleen eniten toimipaikkoja. Myös taloushallinnon palveluissa on paljon pieniä toimipaikkoja, lähes joka kuudes (17%) osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen toimipaikoista edustaa taloushallintoalaa. Henkilöstömäärällä mitattuna taloushallinnon palvelut muodostavat 9,5% ja liikevaihdolla mitattuna 5,5% kaikista osaamisintensiivisistä liike-elämän palveluista. Taulukko 1: Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto palvelujen pääryhmittäin vuonna 2000. (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto.) toimiala toimipaikat henkilöstö liikevaihto* määrä % määrä % määrä % tietojenkäsittelypalvelut 3992 15,3 % 30752 29,2 % 3313577 30,5 % tutkimus ja kehittäminen 265 1,0 % 3301 3,1 % 319679 2,9 % lainopilliset palvelut 1618 6,2 % 3335 3,2 % 383088 3,5 % taloushallinnon palvelut 4407 16,9 % 9957 9,5 % 595773 5,5 % mainos- ja markkinointipalvelut 3122 12,0 % 9608 9,1 % 1628513 15,0 % tekniset palvelut 7719 29,6 % 30148 28,6 % 3220002 29,6 % konsultti- ja henkilöstöpalvelut 4978 19,1 % 18172 17,3 % 1410724 13,0 % yhteensä 26101 100,0 % 105273 100,0 % 10871356 100,0 % * 1000 euroa

8 Verrattuna nopeimmin kasvaneisiin osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin on taloushallinnon palveluiden kasvu ollut selvästi vähäisempää (kuvio 1). Vuosina 1995-2000 henkilöstömäärältään eniten ovat kasvaneet tietojenkäsittelypalvelut, konsultti- ja henkilöstöpalvelut sekä tekniset palvelut. Nämä kolme alaa kattavat osaamisintensiivisen liikeelämän palvelusektorin viime vuosien kasvusta yhteensä yli 80%. Taloushallinnon palvelujen osuus kasvusta oli vuosina 1995-2000 4,8%. Myös toimialan kokoon suhteutettuna tietojenkäsittelypalvelujen sekä erityisesti konsultti- ja henkilöstöpalvelujen kasvu on ollut huomattavan suuri (selvästi yli 100%). Yli 50%:lla on henkilöstö kasvanut pienellä tutkimus- ja kehittämispalvelujen toimialalla sekä mainos- ja markkinointialalla. (Koska liike-elämän palvelut ovat luonteeltaan yksityisiä palveluja, kuuluu julkisella sektorilla pääosin tuotettavista tutkimusja kehittämispalveluista niihin vain pieni osa.) Taloushallinnon palveluissa suhteellinen kasvu on ollut lainopillisten palvelujen jälkeen toiseksi pienintä, silti tämänkin alan henkilöstömäärä on vuosina 1995-2000 kasvanut 25%:lla. Alan kasvua tarkastellaan yksityiskohtaisemmin myöhemmissä luvuissa. Kuvio 1: Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen henkilöstön määrällinen ja suhteellinen lisäys vuosina 1995-2000 palvelujen pääryhmittäin (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto.) 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 määrällinen kasvu suhteellinen kasvu tietojenkäsittelypalvelut tutkimus ja kehittäminen lainopilliset palvelut taloushallinnon palvelut mainos- ja markkinointipalvelut tekniset palvelut konsultti- ja henkilöstöpalvelut 160,0 % 140,0 % 120,0 % 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % Toimialatarkastelujen rinnalle on viime vuosina kehitetty joustavampia ns. klusteritarkasteluja. Tässä selvityksessä klusteri-käsitettä käytetään melko väljässä merkityksessä viittaamaan yritysryppäisiin, jotka ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja (vrt. Mannermaa 2000, 163). Osaamisintensiivisten liikeelämän palvelujen voidaan katsoa muodostavan oman klusterinsa, jossa keskeinen yhdistävä tekijä on samantyyppinen osaamispohja ja asiantuntemus. Toimialojen työntekijöille on tyypillistä korkea koulutustaso. Tällaista yhteistä resurssipohjaa hyödyntävää yritysrypästä tai

9 verkostoa voidaan nimittää horisontaaliseksi klusteriksi. Perinteisemmin klusteri-käsitteellä on viitattu samaan arvoketjuun kuuluvaan yritysverkostoon, jota voidaan nimittää vertikaaliseksi klusteriksi. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen muotoutumista yhä selvemmin omaksi klusterikseen kuvastaa alan sisäisten toimialarajojen hämärtyminen. Tyypillisin toimialarajojen hämärtymiseen liittyvä ilmiö on eri liike-elämän palvelujen siirtyminen osittain konsultoinnin alueelle. Kehitys on luonnollinen seuraus siitä, että sekä tietotekniset ratkaisut, markkinointiin ja viestintään liittyvät kysymykset, lainopilliset kysymykset että taloushallinnon ratkaisut liittyvät jokainen omalta osaltaan entistä tiiviimmin asiakasyritysten strategiaan ja johtamiseen. Kuvio 2: Taloushallinnon palvelujen kytkeytyminen muihin liike-elämän palveluihin INVESTOINTI- PANKIT ASIANAJO- TOIMISTOT LIIKE- PANKIT TILIN- TARKASTUS- TOIMISTOT KONSULTTI- YRITYKSET TILI- TOIMISTOT OHJELMISTO- YRITYKSET Taloushallintoalan osalta kytkentä ei liity varsinaiseen johdon konsultointiin, vaan ennen muuta asiakasyrityksille annettaviin muihin neuvontapalveluihin, joita antavat myös monen muun toimialan yritykset. Esimerkiksi yritysjärjestelyihin liittyviä neuvontapalveluja tarjotaan tilintarkastustoimistojen ohella rahoitussektorilla; erityisesti investointipankit, osin myös liikepankit tekevät näitä tehtäviä. Tilintarkastustoimistot antavat myös lainopillisia neuvoja. Työnjako asianajotoimistoihin päin on tältä osin kuitenkin melko selkeä: tilintarkastustoimisto ei edusta päämiestä eli toiminta ei kohdistu kolmansiin osapuoliin. Viime aikoina suurilla tilintarkastustoimistoilla on kytkentöjä myös ohjelmistoalaan tietojärjestelmiä koskevan konsultoinnin muodossa. Tilitoimistot puolestaan kytkee ohjelmistoalaan kirjanpidon automatisoinnin kehitys ja siihen liittyvä virtuaalitilitoimistojen ja tositehotellien synty. Näitä kysymyksiä käsitellään yksityiskohtaisemmin luvuissa 09.1 ja 09.2.

10 3. TOIMIALAN RAKENNE 3.1. Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Uusimmat toimialoittaiset tiedot toimipaikkojen lukumäärästä, henkilöstön määrästä sekä liikevaihdosta ovat saatavissa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatilastosta vuodelta 2000. Yritys- ja toimipaikkatilastossa ovat mukana yritykset, jotka ovat työllistäneet henkilöitä vähintään puolen vuoden ajan ja ovat arvonlisäverovelvollisia. Tietoja on saatavissa sekä toimipaikoittain että yritysten mukaan. Tässä raportissa käytetään pääosin toimipaikan mukaisia tietoja. Nämä kuvaavat toiminnan alueellista jakautumista paremmin kuin yritystason tiedot, joihin vaikuttaa emoyhtiöiden toiminnan keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2000 taloushallinnon palveluiden koko liikevaihto oli 0,6 miljardia euroa. Yrityksiä oli yhteensä 4239, ja yritystoiminta tapahtui 4407 toimipaikassa. Henkilöstön määrä oli 9957. Toiminnan jakautuminen alatoimialoihin vuonna 2000 on esitetty taulukossa 2. Taulukko osoittaa, että valtaosa taloushallinnon toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta on kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen alatoimialalla. Tilintarkastustoiminta kattaa toimipaikoista kymmenesosan ja henkilöstöstä 13%; sen sijaan liikevaihdosta alan osuus on jonkin verran suurempi, noin viidennes. Muu laskentatoimen palvelu eli veroneuvonta on alatoimialana hyvin pieni, mikä selittyy sillä, että veroneuvonta on useimmiten muita taloushallinnon palveluja tai lainopillisia palveluja tarjoavien yritysten lisätoimintamuoto, ei yritysten ensisijainen toiminta. Taulukko 2: Taloushallinnon palvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2000 alatoimialoittain (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto) alatoimiala toimipaikat henkilöstö liikevaihto* määrä % määrä % määrä % kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 3911 88,7 % 8542 85,8 % 462002 77,5 % tilintarkastuspalvelu 432 9,8 % 1291 13,0 % 118773 19,9 % muu laskentatoimen palvelu 64 1,5 % 124 1,2 % 14998 2,5 % yhteensä 4407 100,0 % 9957 100,00 % 595773 100,00 % * 1000 euroa Taulukossa 3 on esitetty taloushallintoalan yritystoiminnan laajuutta kuvaavat tiedot toimipaikan koon mukaan. Taloushallinnon palveluille on tyypillistä hyvin pieni toimipaikkakoko, kirjanpitoyrityksissä työskenteli vuonna 2000 keskimäärin kaksi henkilöä, tilintarkastusyrityksissä kolme henkilöä. Molemmilla aloilla toimipaikkojen keskikoko oli pienempi kuin kaikilla aloilla, jossa keskimääräinen toimipaikkakoko oli vuonna 2000 viisi henkilöä. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa pienet, alle viiden henkilön toimipaikat muodostavat 90% kaikista toimipaikoista. Pienet toimipaikat työllistävät 55% alan henkilöstöstä ja tuottavat runsaat 50% alan liikevaihdosta. Yli kahdenkymmenen henkilön toimipaikkoja on alle yksi prosentti kaikista toimipaikoista. Näissä suurimmissa toimipaikoissa työskentelee 13% työntekijöistä ja liikevaihdosta ne tuottavat viidenneksen. Tilintarkastusmarkkinoille on tyypillistä yritysten jakautuminen toisaalta aivan pieniin, toisaalta muutamaan suureen yritykseen. Pienten, alle viiden henkilön toimipaikkojen osuus on tilintarkastusalalla jopa vieläkin suurempi kuin kirjanpitoalalla. Pienten yritysten osuus

11 tilintarkastusalan henkilöstöstä on kuitenkin vain runsas neljännes ja osuus liikevaihdosta on kolmannes. Yli puolet alan henkilöstöstä työskentelee muutamassa selvästi muita suuremmassa yrityksessä. Nämä kansainvälisiin ketjuihin kuuluvat yritykset ovat hyvin keskeisessä asemassa tilintarkastusmarkkinoilla, henkilöstön keskittymisen ohella ne tuottavat yli puolet alan liikevaihdosta. Taulukko 3: Kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2000 toimipaikkakoon mukaan (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto.) kirjanpito- ja toimipaikat henkilöstö liikevaihto* tilinpäätöspalvelu määrä % määrä % määrä % 1-4 henkilöä 3 524 90,1 % 4 715 55,2 % 236 358 51,2 % 5-9 henkilöä 292 7,5 % 1 819 21,3 % 88 302 19,1 % 10-19 henkilöä 66 1,7 % 863 10,1 % 44 378 9,6 % 20 tai enemmän 29 0,7 % 1 143 13,4 % 92 964 20,1 % yhteensä 3 911 100,0 % 8 540 100,00 % 462 002 100,0 % tilintarkastus- toimipaikat henkilöstö liikevaihto* palvelu määrä % määrä % määrä % 1-4 henkilöä 402 93,1 % 353 27,3 % 39 518 33,3 % 5-9 henkilöä 18 4,2 % 114 8,8 % 8 467 7,1 % 10-19 henkilöä 6 1,4 % 80 6,2 % 7 418 6,2 % 20 tai enemmän 6 1,4 % 745 57,7 % 63 370 53,4 % yhteensä 432 100,0 % 1 292 100,0 % 118 773 100,00 % * 1000 euroa Taloushallinnon palvelujen jakautumista alueittainen on tässä raportissa tarkasteltu pääosin työvoima- ja elinkeinokeskuksiin (TE-keskuksiin) perustuvan aluejaon mukaisesti. Liike-elämän palvelut ovat tyypillisesti keskittyneet suurille kaupunkiseuduille niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa (vrt. Hermelin 1997). Suomessa keskittyminen ilmenee pääkaupunkiseudun (Uudenmaan TE-keskuksen) suurena osuutena useimmilla liike-elämän palvelualoilla. Myös taloushallinnon palveluissa tilintarkastuspalvelut ovat voimakkaasti keskittyneet Uudenmaan alueelle, sen sijaan kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa maantieteellinen jakautuminen on tasaisempi, kuten taulukosta 4 voidaan havaita. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa Uudenmaan osuus alan toimipaikoista ja henkilöstöstä on kolmannes, liikevaihdosta jonkin verran yli kolmannes. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen maantieteellinen jakautuminen vastaa pitkälti koko talouden keskittymisastetta, ei liike-elämän palveluille tyypillistä maantieteellistä jakautumista. Ero liike-elämän palvelujen yleistilanteeseen on huomattava erityisesti liikevaihdon kohdalla: Uusimaa tuottaa kaikkien liike-elämän palvelujen liikevaihdosta lähes kaksi kolmasosaa. Henkilöstön kohdalla ero on jonkin verran pienempi ja vielä pienempi toimipaikkojen kohdalla, mikä kuvastaa sitä, että liike-elämän palvelujen yleinen keskittyminen Uudellemaalle liittyy erityisesti suurten yritysten keskittymiseen.

12 Taulukko 4: Uudenmaan TE-keskuksen osuus (%) kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen, tilintarkastuspalvelujen sekä kaikkien liike-elämän palvelujen toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta vuonna 2000 (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto.) alatoimiala toimipaikat henkilöstö liikevaihto kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 32,8 % 33,7 % 37,5 % tilintarkastuspalvelu 41,4 % 70,3 % 73,6 % kaikki liike-elämän palvelut 44,1 % 55,7 % 65,0 % Toisin kuin kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut, joissa pieniä toimipaikkoja on ympäri maata, tilintarkastuspalvelut ovat henkilöstön ja liikevaihdon osalta keskittyneet Uudellemaalle jopa liike-elämän palvelujen keskitasoa jyrkemmin. Toimipaikat ovat kuitenkin jakautuneet hieman tasaisemmin kuin liike-elämän palveluissa yleensä. Ilmiö liittyy tilintarkastusalan kahtiajakoisuuteen: alalla on pääkaupunkiseudulla hyvin suuria toimipaikkoja, toisaalta pieniä toimipaikkoja on muuallakin maassa. Kuviossa 3 on tarkasteltu taloushallinnon palvelujen sijoittumista Uudenmaan ulkopuolella. Kuvio esittää eri TE-keskusalueiden osuuden henkilöstömäärän mukaisena prosenttijakautumana. Liitteen 1 taulukossa 1 on esitetty alkuperäiset määrälliset tiedot henkilöstöstä yhdessä toimipaikkamäärän ja liikevaihtotietojen kanssa sekä kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluista että tilintarkastuspalveluista. Kuvio 3: Kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelujen jakautuminen (%) yritysten henkilöstömäärän mukaan TE-keskuksittain Uudenmaan ulkopuolella vuonna 2000 (Lähde: Tilastokeskus. Yritysja toimipaikkatilasto.) Varsinais-Suomi Häme Kaakkois-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu tilintarkastuspalvelu Pohjanmaa Kainuu 0,00 % 5,00 % 10,00 % 15,00 % 20,00 % 25,00 %

13 Kuvio osoittaa, että Uudenmaan ulkopuolella kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluja on muita alueita enemmän Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Myös tilintarkastuspalveluissa nämä kaksi aluetta erottuvat muista. Pirkanmaalla on kuitenkin tilintarkastuspalveluja Varsinais-Suomea enemmän, tämä alue kattaa lähes viidenneksen Uudenmaan ulkopuolisista tilintarkastuspalveluista. Seuraavaksi eniten sekä kirjanpito- että tilintarkastuspalveluja on Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vähiten kirjanpitopalveluja on Kainuussa, Pohjois- Karjalassa ja Etelä-Savossa; tilintarkastuspalveluja on vähiten Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Alueita, jotka ovat suhteellisesti selvästi paremmin varustettuja kirjanpito- kuin tilintarkastuspalvelujen suhteen ovat Kaakkois-Suomi ja Pohjanmaa. Toisaalta Pohjois-Savossa on suhteellisen runsaasti tilintarkastuspalveluja verrattuna kirjanpitopalveluihin. Edelleen huomiota kiinnittää liike-elämän palvelujen suhteen yleensä hyvin varustetun Keski-Suomen vähäinen osuus erityisesti kirjanpitopalveluissa. Jo edellä oleva puhtaasti palvelujen jakautumaan perustuva tarkastelu osoittaa, ettei taloushallinnon palvelujen määrä eri alueilla riipu vain alueen koosta. Vielä paremman kuvan palvelujen tarjonnasta saa vertaamalla, kuinka monta toimipaikkaa eri alueilla kaiken kaikkiaan on yhtä palveluyritystä kohden. Tällaisia tietoja on saatavissa kirjanpitopalvelujen osalta maakunnittain vuodelta 2000 (Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkarekisteri). Tiedot osoittavat, että koko maassa yksi kirjanpitoyritys palvelee keskimäärin 64 toimipaikkaa. Näin tarkastellen paras palvelujen tarjonta on Etelä-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Pohjanmaan maakunnissa, joissa yhtä kirjanpitoyritystä kohden on 54-57 toimipaikkaa. Toisessa ääripäässä on Kainuu, jossa yhtä kirjanpitoyritystä kohden on 94 toimipaikkaa. Suhteellinen tarkastelu osoittaa myös, että vaikka Varsinais-Suomessa on Uudenmaan jälkeen määrällisesti eniten kirjanpitopalveluja, on palvelujen tarjonta alueen yritysten kokonaismäärä huomioon ottaen selvästi keskimääräistä heikompaa. Sama havainto pätee Pohjois-Pohjanmaan kohdalla: vaikka alueella on viidenneksi eniten kirjanpitopalveluja, on tarjonta suhteellisesti Kainuun jälkeen toiseksi heikointa (samalla tasolla ovat Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo). 03.2. Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys Tässä luvussa tarkastellaan aluksi taloushallinnon palvelujen pidemmän aikavälin kasvua, sen jälkeen viimeaikaista kehitystä. Kuviossa 4 on esitetty taloushallinnon palvelujen henkilöstömäärän vuosittainen kehitys alatoimialoittain vuodesta 1993 vuoteen 2000, jolta viimeisimmät tiedot ovat saatavissa. Vastaavat alkuperäiset luvut yhdessä toimipaikkojen määrää kuvaavien tietojen kanssa on esitetty liitteen 1 taulukossa 2. Taloushallinnon palvelujen henkilöstömäärä on kasvanut vuosina 1993-2000 kaikkiaan 3532 henkilöllä (55%:lla). Kasvu on ollut jatkuvaa lukuun ottamatta vuotta 1999, jolloin henkilöstömäärä pieneni 157 henkilöllä. Vuonna 2000 henkilöstömäärä kuitenkin jälleen kasvoi selvästi, kasvu oli 621 henkilöä. Vielä tätäkin voimakkaampaa kasvu oli vuosina 1995 ja 1996, vuonna 1995 henkilöstölisäys oli 1000 henkilöä. Taloushallinnon palvelujen kasvusta valtaosa on tapahtunut suurimmalla alatoimialalla eli kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa. Suhteellisesti tarkasteltuna tilintarkastuspalvelujen lisäys on kuitenkin ollut selvästi voimakkaampaa. Vuosina 1993-2000 tilintarkastuspalvelut kasvoivat kaikkiaan 665 henkilöllä, mikä merkitsi sitä, että alan henkilöstömäärä yli kaksinkertaistui (suhteellinen kasvu 106%). Kirjanpitopalvelut kasvoivat samana aikana 2800 henkilöllä (suhteellinen kasvu 49%). Kasvun vuosittaista vaihtelua on esiintynyt molemmilla alatoimialoilla, myös henkilöstön väheneminen vuonna 1999 ja kehityksen kääntyminen uudelleen nousuun vuonna 2000 tapahtuivat molemmissa ryhmissä.

14 Kuvio 4: Henkilöstömäärän kehitys taloushallinnon palveluissa vuosina 1993-2000 (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto) 12000 10000 muu laskentatoimen palvelu tilintarkastuspalvelu kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 8000 6000 4000 2000 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Toimipaikkamäärä on kasvanut taloushallinnon palveluissa vuosina 1993-2000 yhteensä 982 toimipaikalla eli 29%:lla (liite 1, taulukko 2). Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa lisäys oli 769 toimipaikkaa (24%), tilintarkastuspalveluissa 189 toimipaikkaa (78%). Toimipaikkalisäys oli suurimmillaan vuonna 1996, jolloin toimipaikkamäärä kasvoi 399:llä, lisäys oli pitkälti yli sata toimipaikkaa myös kahtena seuraavana vuonna. Sekä kirjanpito- että tilintarkastus kasvattivat toimipaikkojensa määrää. Vuodesta 1998 vuoteen 1999 tapahtui henkilöstön vähenemisen lisäksi myös toimipaikkojen vähenemistä, vähennys (26 toimipaikkaa) kohdistui kokonaisuudessaan kirjanpitopalveluihin. Vuonna 2000 taloushallinnon toimipaikat lisääntyivät jälleen 89 toimipaikalla. Tilintarkastusalan vahvaa kasvua osoittaa se, että vaikka ala on paljon pienempi kuin kirjanpitoala, sen toimipaikkakasvu oli lähes yhtä suuri (37 toimipaikkaa) kuin kirjanpitopalveluissa (45 toimipaikkaa). Taulukossa 5 on tarkasteltu taloushallinnon palvelujen kasvua alueittain. (Ns. muu laskentatoimen palvelu on jätetty tästä tarkastelusta pois, koska havaintojen pieneen määrään liittyvien salassapitosäännösten vuoksi tietoja ei kaikilta alueilta ole saatavissa.) Taulukko osoittaa, että kasvua taloushallinnon palveluissa on vuosina 1995-2000 ollut kaikilla alueilla. Lähes puolet alan henkilöstömäärän kasvusta on tapahtunut Uudellamaalla, jossa kasvu on myös suhteellisesti ollut suurinta. Lähes yhtä suurta on suhteellinen kasvu ollut Pohjois- Pohjanmaalla. Seuraavaksi eniten taloushallinnon palvelut ovat kasvaneet Pirkanmaalla, Keski- Suomessa ja Pohjanmaalla; kaikilla näillä alueilla kasvu on ollut yli 20%. Vähäisintä kasvu on ollut osalla niistä alueista, joilla taloushallinnon palveluja on kaiken kaikkiaankin vähiten eli Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Sen sijaan Kainuussa, jossa taloushallinnon palvelujen määrä on TE-keskuksista kaikkein pienin, suhteellinen kasvu on ollut hieman suurempaa. Etelä-Savossa, jossa ala myös on pieni, kasvu on ollut keskitasoa. Kainuun kanssa samalla tasolla suhteellinen kasvu on ollut kahdella sellaisella alueella, jolla palvelujen määrä on alueista suurimpia; nämä TE-keskusalueet ovat Häme ja Kaakkois-Suomi.

15 Taulukko 5: Henkilöstömäärän muutos taloushallinnon palveluissa (kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelut yhteensä) vuodesta 1995 vuoteen 2000 TE-keskuksittain (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto.) TE-keskusalue henkilöstön määrä muutos 1995 2000 määrä % Uusimaa 2843 3789 946 33,3 % Varsinais-Suomi 820 972 152 18,5 % Satakunta 315 377 62 19,7 % Häme 503 565 62 12,3 % Pirkanmaa 693 889 196 28,3 % Kaakkois-Suomi 387 434 47 12,1 % Etelä-Savo 196 228 32 16,3 % Pohjois-Savo 258 302 44 17,1 % Pohjois-Karjala 181 193 12 6,6 % Keski-Suomi 289 363 74 25,6 % Etelä-Pohjanmaa 327 385 58 17,7 % Pohjanmaa 365 443 78 21,4 % Pohjois-Pohjanmaa 399 523 124 31,1 % Kainuu 89 100 11 12,4 % Lappi 249 271 22 8,8 % Yhteensä 7914 9834 1920 24,3 % Vuositason tiedot taloushallinnon toimialalle perustettujen uusien yritysten ja toimintansa lopettaneiden yritysten määristä on koko alan osalta esitetty kuviossa 5, alatoimialoittain liitteen 1 taulukossa 3. Uusia yrityksiä perustettiin taloushallintoalalle 1990-luvun puolivälissä ja välittömästi sen jälkeen varsin runsaasti. Vuonna 1995 aloittaneita yrityksiä oli yli 500. Seuraavina kahtena vuotena määrä väheni noin sadalla yrityksellä vuosittain. Tämän jälkeen väheneminen tasoittui, vuosina 1998-2001 aloittaneita yrityksiä on taloushallintoalalla ollut vuosittain noin kaksi ja puolisataa. Lopettaneiden yritysten määrän kehitys on ollut aloittaneita yrityksiä tasaisempi ja vaihdellut 220-290 yrityksen välillä. Vuoteen 1999 asti taloushallintoalalla oli aloittaneita yrityksiä lopettaneita enemmän, vuonna 2000 aloittaneiden yritysten määrä putosi lopettaneiden tasolle. Vaikka aloittaneiden määrä vuonna 2001 jälleen hieman kasvoi, kasvoi lopettaneiden määrä vielä selvästi enemmän ja ylitti tarkastelujakson aikana ensimmäisen kerran aloittaneiden määrän. Uusien yritysten määrä suhteessa yrityskantaan oli taloushallinnon palveluissa vuonna 2001 5,0%, mikä on pienempi osuus kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin (9,1%). Toisaalta myös lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta, joka taloushallintoalalla vuonna 2001 oli 5,7%, oli yleistä tasoa pienempi; kaikilla aloilla lopettaneiden osuus yrityskannasta oli 8,8%. Aloittaneiden yritysten määrä on 1990-luvun puolivälistä vuosikymmenen loppuun tultaessa vähentynyt sekä kirjanpito- että tilintarkastuspalveluissa (liite 1, taulukko 3). Vuoteen 2000 asti väheneminen oli suhteellisesti suurempaa kirjanpitopalveluissa; vuonna 2001 kirjanpitopalveluissa aloittaneiden yritysten määrä kuitenkin hieman kasvoi, kun sen sijaan tilintarkastuspalveluissa aloittaneiden määrä väheni. Toisaalta vuonna 2001 tapahtunut toimintansa lopettaneiden taloushallintoyritysten määrän kasvu tapahtui kokonaisuudessaan kirjanpitopuolella, tilintarkastuksessa lopettaneiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla.

16 Kuvio 5: Toimintansa aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuosina 1995-2001 taloushallinnon palveluissa (Lähde: Tilastokeskus. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset.) 600 500 400 aloittaneita lopettaneita 300 200 100 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Vuoden 2002 kehityksestä on saatavissa tietoja aloittaneiden yritysten osalta ensimmäiseltä puolivuotisjaksolta ja lopettaneiden osalta ensimmäiseltä neljännekseltä. Tammi-kesäkuussa 2002 taloushallintoalalla aloitti yhteensä 155 uutta yritystä, mikä viittaa siihen, että yritysperustanta jatkuisi vähintään edellisvuoden tasolla. Lopettaneita yrityksiä oli tammihuhtikuussa 2002 yhteensä 41. Vireille pantuja konkursseja oli taloushallinnon palveluissa vuoden 2002 tammi-syyskuussa yhteensä 22, mikä on hieman vähemmän kuin vuoden 2001 vastaavana ajankohtana, jolloin konkursseja pantiin vireille 26. Henkilöstöä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli vuoden 2002 tammi-syyskuussa 40, vuoden 2001 vastaavana aikana 54 henkilöä. Taloushallintoalan osuus kaikista konkursseista on pieni, vuonna 2002 1,0% (tammi-syyskuussa 2002 konkurssiin haettiin kaikilla aloilla yhteensä 2115 yritystä). Myös konkurssiin päätyneiden yritysten osuus yrityskannasta on taloushallinnon palveluissa pienempi kuin kaikilla aloilla, vuoden 2002 tammisyyskuussa taloushallintoalalla 0,5%, kaikilla aloilla 0,9%. (Tilastokeskus. Konkurssitilasto.) Kauppa- ja teollisuusministeriön PK-yritysten toimintaympäristöä ja kehitysnäkymiä koskevasta selvityksestä (ja vastaavista aiemmista PK-barometreista) on saatavissa tietoja henkilöstökehityksestä kuluneen vuoden aikana samoin kuin tietoja yritysten odotuksista seuraavalle vuodelle. Selvityksen tuloksia kuvataan seuraavassa vain kirjanpitopalvelujen osalta, sillä tilintarkastusalalla selvityksen ulkopuolelle jäävät suuret yritykset ovat alan kehityksen kannalta niin merkittävässä asemassa, ettei selvitys anna alasta oikeaa kuvaa. Lisäksi otoskoko tilintarkastusalalla (30 yritystä) tekee prosenttijakaumien käytön eräiltä osin arveluttavaksi. Syksyllä 2002 tehdyn selvityksen mukaan 19% kirjanpitopalveluja tarjoavista yrityksistä oli lisännyt henkilöstöään viimeksi kuluneen vuoden aikana, 79%:lla henkilöstömäärä oli säilynyt ennallaan ja vain 2%:lla supistunut. Henkilöstöään lisänneiden yritysten osuus oli jonkin verran pienempi vuotta aiemmin tehtyyn kyselyyn verrattuna, jolloin se oli 29%; nyt entistä useammalla yrityksellä tilanne oli säilynyt ennallaan. Henkilöstökehitys oli ollut kirjanpitoalalla viimeksi

17 kuluneen vuoden aikana hieman myönteisempi kuin koko PK-sektorilla sikäli, että henkilöstöään supistaneiden yritysten osuus oli pienempi; koko PK-sektorilla tämä osuus oli 12%. Odotukset työvoimakehityksestä olivat tapahtunutta kehitystä varovaisemmat: 11% kirjanpitoalan yrityksistä arvioi lisäävänsä henkilökunnan määrää seuraavan vuoden aikana, 86% arvioi tilanteen pysyvän ennallaan; työvoimavähennyksiä ennakoivien osuus oli edelleen pieni, vain 2% yrityksistä. Koko PK-sektoriin verrattuna kirjanpitoalalla oli enemmän yrityksiä, jotka odottivat tilanteen säilyvän ennallaan, sekä henkilöstölisäyksiä että vähennyksiä suunnittelevien osuus oli pienten ja keskisuurten yritysten keskiarvoa pienempi. Kuviossa 6 on verrattu kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluja tarjoavien yritysten odotuksia henkilöstömääränsä suhteen toteutuneeseen kehitykseen viimeksi kuluneiden vuosien aikana. (Aiempina vuosina kysely tehtiin puolivuosittain, vuonna 2002 kysely on tehty vain syksyllä.) Yritysten odotukset ovat kirjanpitoalalla olleet yleensä varsin maltillisia, ja toteutunut kehitys on vastannut melko hyvin odotuksia. Eroja odotusten ja toteutuneen kehityksen välillä toki on, mutta nämä poikkeamat eivät sisällä ainoastaan ylisuuria odotuksia, vaan toteutunut tilanne on ajoittain ollut hieman parempi kuin yritysten ennakoima. Viimeksi kuluneen vuoden osalta yritysten vuosi sitten tekemät arviot vastasivat miltei täsmälleen toteutunutta kehitystä. Kuvio 6: Kirjanpitoyritysten odotukset henkilöstömäärän kehityksestä verrattuna toteutuneeseen kehitykseen (Lähde: KTM:n selvitys 2002 ja PK-barometrit 1995-2001. Tiedot ns. saldolukuna, joka on muodostettu vähentämällä kasvua ennakoivien yritysten prosenttiosuudesta supistumista ennakoivien yritysten osuus ) 100 80 60 Saldoluku 40 20 0-20 -40 II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 02 03 Odotukset Toteutunut KTM:n syksyn 2002 selvityksessä tiedusteltiin myös erikseen yritysten kasvuhakuisuutta ja tärkeimpiä kasvun keinoja. Tulokset osoittavat, että kasvutavoitteet kirjanpitopalveluissa ovat PK-sektorin yleistä tasoa vähäisemmät. Puolella kirjanpitoyrityksistä tavoitteena oli asemansa säilyttäminen, kolmannes ilmoitti pyrkivänsä kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Vain 2% oli voimakkaasti kasvuhakuisia, toisaalta 15%:lla ei ollut lainkaan kasvutavoitteita. Vähäistä kasvuhakuisuutta osoittaa erityisesti se, että kysyttäessä kasvun keinoja 68% yrityksistä ei osannut niitä sanoa tai ei ollut niitä suunnitellut. Ero koko PK-sektoriin on erittäin

18 suuri, kaikista PK-yrityksistä vain 8% ei osannut sanoa kasvun keinoja tai ei ollut niitä suunnitellut. Yleensä PK-sektorilla tärkeimpänä kasvun keinona pidettiin tuotannon ja myynnin laajentamista (80%). Myös kirjanpitopalveluissa tuotannon ja myynnin laajentaminen oli tärkein kasvukeino, mutta senkin mainitsi vain 29% yrityksistä. Alihankintatöiden lisäämisellä ja yritysostoilla oli kasvukeinona vain vähäinen merkitys niin kirjanpitopalveluissa kuin PKsektorilla yleensäkin. Kuvio 7: Yritysten kasvuhakuisuus kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa sekä koko PK-sektorilla (Lähde: KTM:n selvitys 2002) voimakkaasti kasvuhakuinen Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu PK-yritykset yhteensä pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan pyrkii säilyttämään asemansa ei kasvutavoitteita 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 3.3. Toimialan suurimpia yrityksiä Taulukoissa 6 ja 7 on lueteltu taloushallintoalan suurimpia yrityksiä henkilöstömäärän mukaan. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen osalta tiedot perustuvat Kirjanpitotoimistojen liiton jäsenrekisteriin. Tilintarkastuksen osalta mukaan on otettu vain suurimmat yritykset, jotka edustavat yli puolta tilintarkastustoiminnan henkilöstömäärästä ja liikevaihdosta; nämä tiedot on hankittu suoraan yrityksiltä. Tilastokeskuksen tietoja ei suurimpien yritysten tarkastelussa ole käytetty tietojen vanhentuneisuuden ja niihin sisältyvien luokitteluongelmien vuoksi. (Ongelmat näkyvät siinä, että suurimpien yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä yritysten ilmoitusten mukaan on tilintarkastusalalla huomattavasti suurempi kuin taulukossa 3 esitetyt tilastotiedot suurimpien yritysten yhteenlasketusta henkilöstömäärästä. Kysymys on paitsi siitä, että viimeisimmät tilastotiedot ovat vuodelta 2000, myös vaikeudesta luokitella monialaisia tilintarkastusyrityksiä.) Taulukko 6 osoittaa, että suurimmatkin kirjanpitoyritykset ovat kooltaan pieniä, noin 20-40 henkilön yrityksiä. Luettelo myös kuvastaa sitä aiemmin todettua seikkaa, että kirjanpitopalvelut ovat melko tasaisesti jakautuneet ympäri maata. Suurimmasta 21 Kirjanpitotoimistojen liiton jäsenyrityksestä vain kolmannes on Helsingissä, ja suurimpien yritysten joukossa on toimistoja

19 myös Pohjois- ja Itä-Suomesta, kuten Oulusta ja Joensuusta, ja melko pienistäkin kaupungeista, kuten Kajaanista ja Pietarsaaresta. Taulukko 6: Kirjanpitotoimistojen liiton suurimmat jäsenyritykset henkilöstömäärän mukaan vuonna 2001. (Lähde: Kirjanpitotoimistojen liitto) kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu yrityksen nimi henkilöstö Oy Infocon Ab, Helsinki 41 Tampereen Kirjanpitotoimisto Oy, Tampere 39 Kirjanpitotoimisto Rantanen Oy, Tampere 34 Korhonen Oy Tili- ja kiinteistötoimisto, Kajaani 32 Lahden Tilikeskus Oy, Lahti 32 Talenom, Oulu 31 Tietotili Consulting Oy, Helsinki 29 Pretax Systems Oy, Helsinki 26 Pretax Balance Oy, Pori 25 Accountor Oy, Helsinki 22 Ålands Företagsbyrå Ab, Maarianhamina 22 Tilini Oy, Turku 21 Helsingin Konekirjanpito, Helsinki 20 Auditrail Oy, Helsinki 20 Tilistar Oy, Hyvinkää 20 Tietokate Oy, Joensuu 20 Accounting Services Tilimatic Oy, Helsinki 19 Tawastiatili IA International Oy, Hämeenlinna 19 Turun Tilitoimisto, Turku 19 Pretax Balance Oy, Pori 19 Oy Pietarsaaren Tilitoimisto, Ab Jakobstads Bokföringsbyrå, Pietarsaari 19 Taulukossa 7 luetellut tilintarkastusyritykset ovat kansainvälisiä ketjuja, joilla on kuitenkin taustallaan ketjuun liittynyt suomalainen tilintarkastusyhteisö. Yritysten koko on kirjanpitopalveluihin ja muihin tilintarkastusyrityksiin verrattuna huomattavan suuri. KPMG ja PriceWaterhouse Coopers työllistävät lähes viisisataa henkilöä ja Ernst & Young lähes neljäsataa henkilöä; pienempi Deloitte & Touche työllistää sata työntekijää. Tilintarkastuskenttä on kansainvälisten ketjujen osalta järjestynyt vuoden 2002 aikana uudelleen, kun Arthur Andersen tilintarkastusyhteisö joutui lopettamaan toimintansa. Lopettamisen taustalla olivat eettiset ongelmat, jotka olivat syntyneet johdon konsultoinnin kytkemisestä tilintarkastustoimintaan. Nämä ongelmat tulivat julkisuuteen, kun Andersen tuomittiin suuriin korvauksiin osallisuudesta Enron-yhtiön todellisen taloudellisen tilanteen salaamiseen. Suomessa Arthur Andersenin toiminta on sulautettu tilintarkastuksen osalta Ernst & Young tilintarkastusyhtiöön heinäkuun alussa 2002. Kaikki suuret tilintarkastusyritykset ovat myös luopuneet konsulttitoiminnastaan eriyttämällä tämän toiminnan erilliseksi yritykseksi joko oman yrityksen rinnalle (kuten KPMG ja Deloitte & Touche) tai yhteistyössä IT-alan yritysten kanssa (kuten Ernst & Young CapGeminin kanssa ja Pricewaterhouse Coopers IBM:n kanssa).

20 Taulukko 7: Tilintarkastusalan suurimmat yritykset ja niiden henkilöstömäärä yritysten oman ilmoituksen mukaan vuonna 2002 tilintarkastuspalvelu henkilöstö yrityksen nimi KPMG 474 Pricewaterhouse Coopers Oy 450 Ernst &Young Oy 376 Deloitte & Touche Oy 100