Koulutusrahasto Toimintakertomus 2008
Missio Koulutusrahasto on asiantunteva aikuiskoulutuksen vakuutusperusteinen rahoittaja, joka edistää osaamisen kehittämistä työmarkkinoilla ja toimii läheisessä yhteistyössä Työttömyysvakuutusrahaston kanssa. Visio Koulutusrahasto on tunnettu ja arvostettu kumppani tulevaisuuttaan ja kasvuaan hyvän osaamisen varaan rakentavan Suomen työmarkkinoilla.
Sisällysluettelo Missio 1 Visio 1 Koulutusrahasto 3 Koulutusrahasto lyhyesti............................ 3 Vuosi 2008 lyhyesti............................... 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Koulutusrahaston vuosi 2008 5 Säädösmuutokset................................ 5 Rahaston ja etuusjärjestelmien kehittäminen................ 5 Tiedotustoiminta................................ 5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa........................ 5 Tietohallinto................................... 6 Muutoksenhaku................................. 6 Valvonta..................................... 6 Riskienhallintasuunnitelma.......................... 6 Talous...................................... 6 Henkilöstö ja toimitilat............................. 7 Aikuiskoulutustuki omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen 8 Tuen saamisedellytykset............................ 8 Hakumenettely................................. 8 Tuen kestoaika................................. 8 Tuen määrä................................... 8 Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuodelta 2008..............10 Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle 11 Tuen saamisedellytykset............................ 11 Hakumenettely................................. 11 Tilastotietoa ammattitutkintostipendistä vuodelta 2008.......... 11 Erorahasta ammattikoulutuksen tukemiseen 1969 2009 14 Hallintoneuvosto 16 Hallitus 17 Tilintarkastajat 17 Hallitus vuonna 2009 18 Kertomusvuoden jälkeiset tapahtumat 21 Tuloslaskelma 22 Tase 23 Tilinpäätöksen liitetiedot 24 Allekirjoitukset................................. 27 Tilintarkastuskertomus 27 Tilastotaulukot 28 Lainsäädäntö 38 2 Koulutusrahasto 2008
Koulutusrahasto Koulutusrahasto lyhyesti Koulutusrahasto on työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tehtävänä on myöntää ja maksaa aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukainen aikuiskoulutustuki ja tukea työelämän tutkintojärjestelmän kehittämistä myöntämällä Koulutusrahastosta annetussa laissa (1306/2002) tarkoitettuja ammattitutkintostipendejä. Rahaston tehtävänä on lisäksi tiedottaa etuuksista, antaa neuvontapalvelua ja tehdä ehdotuksia toimialaansa koskevan lainsäädännön kehittämisestä. Rahasto perustettiin Eroraharahaston nimellä työmarkkinajärjestöjen sopimuksella 11.9.1969, joten rahaston perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Rahasto aloitti toimintansa 1.3.1970. Koulutusrahaston nimellä rahasto on toiminut 1.1.2003 alkaen. Ammattitutkintostipendin, aikuiskoulutustuen ansio-osan ja Koulutusrahaston hallintokulujen rahoituksesta vastaa Työttömyysvakuutusrahasto, jonka toiminta rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksutulolla. Aikuiskoulutustuen perusosa rahoitetaan valtion määrärahalla. Valtio vastaa myös valtion palveluksessa olevien henkilöiden ammattitutkintostipendin rahoituksesta. Koulutusrahaston toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Vuosi 2008 lyhyesti Koulutusrahasto maksoi vuonna 2008 etuuksia yhteensä 37,4 (37,9) miljoonaa euroa, josta aikuiskoulutustuen osuus oli 30,0 (30,5) miljoonaa euroa ja ammattitutkintostipendin osuus 7,5 (7,4) miljoonaa euroa. Koulutusrahaston menot olivat yhteensä 38,6 (38,8) miljoonaa euroa. Aikuiskoulutustukihakemuksia rahastolle lähetettiin vuonna 2008 yhteensä 8 278 (8 464) kpl, mikä oli 2,2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tuen saajia oli 7 754 (7 992). Ammattitutkintostipendihakemuksia saapui 24 004 (24 295) kpl, mikä oli 1,2 % edellisvuotta vähemmän. Stipendi maksettiin 21 914 (22 399) henkilölle. Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2008 n n Edunsaajien lukumäärät Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 8 000............................................ 40,0 7 000............................................ 35,0 6 000............................................ 30,0 5 000............................................ 25,0 4 000............................................ 20,0 3 000............................................. 15,0 2 000............................................ 10,0 1 000............................................. 5,0 0 0,0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Myönteiset päätökset ja maksetut ammattitutkintostipendit vuosina 1996 2008 n n Myönteiset päätökset, kpl Maksetut stipendit, MEUR 22 500.......................................................................... 9,0 20 000.......................................................................... 8,0 17 500.......................................................................... 7,0 15 000.......................................................................... 6,0 12 500.......................................................................... 5,0 10 000.......................................................................... 4,0 7 500.......................................................................... 3,0 5 000.......................................................................... 2,0 2 500.......................................................................... 1,0 0 0,0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Koulutusrahasto 2008 3
Toimitusjohtajan katsaus Koulutusrahastolle vuosi 2008 oli toiminnan vakiintumisen ja toisaalta suuren muutosodotuksen aikaa. Rahaston myöntämistä etuuksista aikuiskoulutustukea haettiin hivenen vähemmän kuin vuonna 2007. Ammattitutkintostipendien hakumäärä ylti lähes edellisvuoden tasoon. Hakemusten käsittelyajat pysyivät lähes koko vuoden tavoiteajan puitteissa, vaikka jotkut yllättävät ja pitkäaikaiset poissaolot vähensivät ajoittain etuuskäsittelijöiden määrää. Koulutusrahaston toiminnan kehittäminen jatkui tiiviinä vuonna 2008. Rahaston hallitus sai syyskuussa 2008 päätökseen kesäkuussa 2007 käynnistetyn laajamittaisen strategiatyön, kun sen viimeisenä osana rahastolle hyväksyttiin riskienhallintasuunnitelma. Sen sisältö kattaa monipuolisesti erilaiset riskit ja niiden hallintakeinot. Koulutusrahasto sai toiminnan kehittämisessä tukea myös Vakuutusvalvontavirastolta (VVV), joka helmikuussa 2008 suorittamansa tarkastuskäynnin perusteella arvioi rahaston toimintaa. Vakuutusvalvontavirasto totesi, että rahaston toiminta on hoidettu asianmukaisesti. VVV: n suosittamat yksittäiset parannusehdotukset käsittelymenettelyn ja sisäisen valvonnan osalta toteutettiin kertomusvuoden aikana. Ulkoisen toimintaympäristön kannalta tärkein asia on ollut elokuussa 2007 käynnistyneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen valmistelu. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen valmistelutyö on organisoitu niin, että uudistuksen toimeenpano voisi alkaa vuoden 2009 aikana ja sen vaikutukset ottaa huomioon vuoden 2010 valtion talousarvion ja tarvittavan lainsäädännön valmistelussa. Koulutusrahasto on ollut valmis osallistumaan selvitystöihin ja muutoinkin avustamaan uudistuksen valmistelussa. Tulevaisuus tuo siis mukanaan monia uudistuksia ja niihin liittyviä haasteita. Luotan kuitenkin vahvasti siihen, että Koulutusrahaston ammattitaitoinen henkilökunta ja rahaston toimintaan vahvasti sitoutunut hallinto kykenevät jälleen hyvässä yhteistyössä näihin haasteisiin vastaamaan. Heikki Pohja toimitusjohtaja Kuva Mari Hohtari, Rhinoceros Oy 4 Koulutusrahasto 2008
Koulutusrahaston vuosi 2008 Säädösmuutokset Koulutusrahastoa ja sen etuuksia koskevaan lainsäädäntöön ei tehty muutoksia kertomusvuoden aikana. Laki Finanssivalvonnasta tuli voimaan 1.1.2009. Lailla perustettiin uusi rahoitus- ja valvontaviranomainen, Finanssivalvonta, jolle Vakuutusvalvontaviraston ja Rahoitustarkastuksen tehtävät pääosin siirtyivät. Lainmuutoksen myötä Koulutusrahaston valvonta siirtyi Finanssivalvonnalle. Lakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, ettei Koulutusrahaston toiminnan valvontaa ole tarkoituksenmukaista pitemmällä tähtäyksellä säilyttää uuden valvontaviranomaisen tehtävänä, vaan valvonnan tulisi kuulua joko sosiaalija terveysministeriölle tai muualle ministeriön hallinnonalalla. Toimintakertomusta laadittaessa ei ollut vireillä hankkeita Koulutusrahaston valvonnan siirrosta muulle viranomaiselle. Rahaston ja etuusjärjestelmien kehittäminen Opetusministeriön asettama ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen toimeenpanoa valmisteleva johtoryhmä, ns. Akkutyöryhmä, on kertomusvuoden aikana selvittänyt muun muassa aikuiskoulutuksen tukijärjestelmien selkiyttämistä ja muutostarvetta. Tiedotustoiminta Koulutusrahaston verkkosivuilla (www.koulutusrahasto.fi) on tietoa rahastosta ja sen etuuksista suomen ja ruotsin kielellä ja perusasioista englannin kielellä. Verkkosivuilta voi tulostaa hakulomakkeita tai hakea etuuksia sähköisesti. Verkkosivuilla oli seurannan mukaan 10 000 13 000 käyntiä kuukaudessa. Aikuiskoulutustuki- ja ammattitutkintostipendiesitettä suomenja ruotsinkielisinä jaettiin muun muassa oppilaitoksille, työvoimatoimistoille ja Kelan toimipisteisiin. Etuuksista tiedotettiin suomen ja ruotsin kielellä myös rahaston maksuttomassa puhelinpalveluautomaatissa (24 h). Rahastolla on maksuton asiakaspalvelunumero, josta saa neuvontaa työpäivisin kello 9 12. Tiedotteita rahaston etuuksista ja hakemismenettelystä toimitettiin oppilaitoksille ja työ- ja elinkeinotoimistoille (työvoimatoimistoille). Toimintakertomus toimitettiin muun muassa tiedotusvälineille, useille järjestöille, kirjastoille sekä oppilaitoksille ja työja elinkeinotoimistoille. Eräissä järjestö- ja päivälehdissä oli kertomusvuoden aikana artikkeleita Koulutusrahastosta ja sen etuuksista. Koulutusrahaston etuuksista oli informaatiota myös opetushallituksen, Kelan ja eräiden eläkelaitosten julkaisuissa. Koulutusrahasto osallistui näytteilleasettajana Lahdessa tammikuussa pidetyille koulutusalan Next Step -messuille, Helsingissä Narinkkatorilla huhtikuussa pidetyille aikuiskoulutus- ja rekrytointimessuille sekä Helsingissä Sanomatalon Mediatorilla syyskuussa järjestettyyn aikuiskoulutusviikon päätapahtumaan. Yhteistyö sidosryhmien kanssa Työttömyysvakuutusrahaston kanssa Koulutusrahastolla oli toiminnallista yhteistyötä ja yhteistä henkilökuntaa. Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtaja toimii oman toimensa ohella Koulutusrahaston toimitusjohtajana. Rahastoilla on lisäksi yhteinen tiedottaja ja johdon sihteeri. Rahastoilla on yhteistyötä myös tietohallinnon, henkilöstöpolitiikan ja hankintojen osalta. Eläketurvakeskus toimitti rahastolle etuuksien hakijoiden työsuhde- ja eläketiedot, ja rahasto toimitti Eläketurvakeskukselle tiedot aikuiskoulutustuen saajien etuuspäivistä. Koulutusrahaston ja Eläketurvakeskuksen välinen sopimus tietojenantopalvelusta uusittiin kertomusvuoden joulukuussa. Kansaneläkelaitoksen kanssa oli yhteistyötä aikuiskoulutustuen toimeenpanoa, opintolainan valtiontakausta ja opintotukietuuksien tiedotusta koskevissa asioissa. Rahasto toimitti Kansaneläkelaitokselle tiedot aikuiskoulutustuen saajista. Kansaneläkelaitos toimitti rahastolle tiedot aikuiskoulutustuen hakijoiden Kela-etuuksista. Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa oli yhteistyötä tiedotusta koskevissa asioissa. Työ- ja elinkeinotoimistoissa on saatavilla rahaston esitteitä ja lomakkeita. Koulutusrahasto 2008 5
Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa oli yhteistyötä muun muassa valtion määrärahan maksamiseen liittyvissä asioissa sekä rahastoa koskevien säädösten valmistelua ja soveltamista koskevissa asioissa. Verohallituksen kanssa sovittiin aikuiskoulutustuen hakijoiden palkkatietojen luovutuksesta rahastolle. Tietoja käytetään hakijoiden ansioperusteisen työhistorian laskennassa. Rahoitus- ja vakuutuskoulutus FINVAn kanssa oli yhteistoimintaa henkilöstön koulutuksen järjestämistä koskevissa asioissa. Tietohallinto Koulutusrahaston yhteistyö Työttömyysvakuutusrahaston kanssa IT-hankintojen ja -hallinnoinnin osalta kehittyi vuoden 2008 aikana suunnitellulla tavalla. Yhteinen, toiminnan jatkumisen takaava palvelinympäristö toteutettiin virtualisointitekniikalla. Fyysisistä palvelimista luovuttiin ja ne virtualisoitiin osin uusittuun laiteympäristöön. Etuusohjelmistojen suunnittelu rahastojen vakioituun avoimeen palveluarkkitehtuuriin perustuvaan IT-ympäristöön käynnistettiin kertomusvuoden aikana. Sähköpostiviestien salaamisratkaisun käyttöönotosta päätettiin vuoden 2009 alussa. Rahaston hallitus hyväksyi kertomusvuoden joulukuussa Koulutusrahaston päivitetyt tietoturvaperiaatteet. Myös rahaston henkilökunnan tietoturvaohjeet päivitettiin. Muutoksenhaku Koulutusrahaston päätökseen voi hakea muutosta valittamalla työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan. Lautakunnan päätöksestä voi valittaa Vakuutusoikeuteen, jonka päätös asiassa on lopullinen. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa tuli kertomusvuonna vireille 99 (122) rahaston päätöstä koskevaa valitusasiaa. Vireillä olevia asioita oli vuoden päättyessä 57 (59). Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta ratkaisi 100 (99) valitusasiaa, joista hylättiin 86, muutettiin kuusi, jätettiin tutkimatta yksi, palautettiin kolme ja todettiin rauenneeksi neljä valitusta. Valitusasioista muutettiin kuusi (kuusi) prosenttia. Valitusten keskimääräinen vireilläoloaika oli 199 (165) päivää. Rahasto teki lautakunnalle neljä etuuspäätöksiä koskevaa poistohakemusta, jotka kaikki hyväksyttiin. Vakuutusoikeudessa tuli kertomusvuoden aikana vireille seitsemän (kuusi) valitusta. Vakuutusoikeus ratkaisi kuusi valitusasiaa, joista hylättiin viisi ja muutettiin yksi. Valvonta Vakuutusvalvontavirasto teki rahastoon helmikuussa tarkastuskäynnin, jonka tarkoituksena oli arvioida rahaston hakemuskäsittelyyn liittyviä menettelytapoja ja keinoja, joilla rahasto pyrkii varmistamaan hyvän hallinnon toteutumisen hakemuskäsittelyssä. Tarkastuskertomuksen mukaan Koulutusrahastossa etuushakemusten käsittely on hoidettu asianmukaisesti. Vakuutusvalvontavirasto antoi tarkastuskertomuksessa eräitä käsittelymenettelyyn, sisäiseen valvontaan ja tietoturvaan liittyviä suosituksia, jotka rahastossa on kertomusvuoden kuluessa toteutettu. Koulutusrahasto toimitti Vakuutusvalvontavirastolle kertomusvuoden aikana rahaston taloutta, käsittelytilastoja ja hallinnon päätöksiä koskevia asiakirjoja. Riskienhallintasuunnitelma Rahaston hallitus vahvisti syyskuussa riskienhallintasuunnitelman, jossa määriteltiin Koulutusrahaston keskeiset strategiset, operatiiviset ja rahoitusriskit, niiden hallintakeinot sekä riskienhallintaa koskeva toimenpidesuunnitelma. Toimenpidesuunnitelmaa on useilta osin toteutettu riskienhallintasuunnitelman vahvistamisen jälkeen. Koulutusrahaston hallitus seuraa ja valvoo riskienhallinnan tilannetta rahaston toimiston selvitysten perusteella. Riskienhallintasuunnitelmaa päivitetään vuosittain toimintasuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Talous T ilinpäätös on laadittu suoriteperusteisesti. Menoiksi arvioitiin 42,3 miljoonaa euroa, ja menot olivat 38,6 miljoonaa euroa. Etuuksiin varattiin 41,1 miljoonaa euroa, ja kulut olivat 37,5 miljoonaa euroa. Aikuiskoulutustukeen varattiin 33,0 miljoonaa euroa, ja kulut olivat 30,0 miljoonaa euroa. Ammattitutkintostipendiin varattiin 8,1 miljoonaa euroa, ja kulut olivat 7,5 miljoonaa euroa. Hallinnollisiin kuluihin varattiin 1,2 miljoonaa euroa, ja kulut olivat 6 Koulutusrahasto 2008
1,2 miljoonaa euroa. Tuloiksi arvioitiin 42,2 miljoonaa euroa, ja tulot olivat 39,2 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston osuus aikuiskoulutustuesta oli 13,8 miljoonaa euroa ja ammattitutkintostipendistä 8,5 miljoonaa euroa. Laskennallinen rahoitusosuus oli yhteensä 38,6 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahasto maksoi rahoitusosuutensa ennakkoa 22 miljoonaa euroa. Valtion osuus aikuiskoulutustuen kuluista oli 16,2 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö maksoi rahoitusosuutensa ennakkoa 15,9 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriö maksoi valtion työntekijöiden ammattitutkintostipendistä aiheutuneet kustannukset, 170 400 euroa. Varat oli sijoitettu maksuliiketileille ja lyhytkorkorahastoon. Korkotuottoja ja muita tuottoja kertyi 551 468 euroa. Takaisinperinnässä oli vuoden päättyessä perusteettomasti maksettuja etuuksia 54 henkilöltä yhteensä 90 656,03 euroa. Kirjanpidossa on noudatettu kirjanpitolain säännöksiä. Maksuvalmius oli toimintavuoden päättyessä hyvä. Henkilöstö ja toimitilat R ahaston toimitusjohtajana toimii Heikki Pohja, joka toimii myös Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtajana. Henkilöstön määrä oli vuoden 2008 lopussa 13 (13) kokoaikaista, joista kaksi määräaikaista. Sen lisäksi rahastolla oli kaksi (kolme) osa-aikaista työntekijää. Henkilökunnan keski-ikä oli 39 vuotta ja keskimääräinen palvelusaika 9,6 vuotta. Henkilöstön keskimääräinen sairauspoissaolo oli 12 päivää työntekijää kohti. Koulutuspäiviä oli neljä päivää per työntekijä. Henkilöstöä oli toimintavuoden päättyessä seuraavat 14 toimihenkilöä toimitusjohtajan lisäksi: etuuskäsittelyssä varatoimitusjohtaja Anja Laatunen, esittelijä Merli Vanala, etuuskäsittelijä Tiia Riekkinen, etuuskäsittelijä Linda Ranta, etuuskäsittelijä Heli Sallila ja etuuskäsittelijä Piia Valtonen. Esittelijä Kaarina Vilppula oli työvapaalla Työttömyysvakuutusrahaston palveluksessa ja etuuskäsittelijä Anna Sarnesto vanhempainvapaalla sekä esittelijä Anne Tykkyläinen opintovapaalla. Tukipalveluissa tietohallintopäällikkönä toimi Pirkko Levänen, taloussihteerinä Johanna Mustanoja, tallentajina Pia Hyvönen ja Tiina-Riitta Nurminen sekä puhelinvaihteenhoitajana Hanna Vitikka. Osa-aikaisena johdon sihteerinä toimi Outi Verronen ja tiedottajana Hanna Halla. Rahaston toimitilat sijaitsevat Helsingissä, Kalevankatu 12. Koulutusrahasto 2008 7
Aikuiskoulutustuki omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen Aikuiskoulutustukea myönnetään työ- tai virkasuhteessa olevalle palkansaajalle ja YEL- tai MYEL-vakuutetulle yrittäjälle. Tuki on tarkoitettu omaehtoiseen, tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa, Suomessa toimivassa oppilaitoksessa. Aikuiskoulutustuesta säädetään aikuiskoulutustukea koskevassa laissa. Tukijärjestelmä on ollut voimassa 1.8.2001 alkaen. Tuen saamisedellytykset Etuuden myöntämiseksi edellytetään, että hakijalla on vähintään viiden vuoden työhistoria. Hakijan työ- tai virkasuhteen nykyisen työnantajan palveluksessa tai yrittäjätoiminnan on tullut ennen tuettavan opiskelun alkua kestää vähintään vuoden. Lisäksi hänen tulee jäädä palkattomalle opintovapaalle tai vähentää yrittäjätoimintaa opintojen vuoksi vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Hakumenettely Jos hakija on opintovapaalla, joka kestää yhdenjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta, aikuiskoulutustukea voi hakea etukäteen (yhdenjaksoinen opintovapaa). Hakijat, joiden opintovapaajaksot kestävät alle kaksi kuukautta sekä yrittäjät, hakevat tukea jälkikäteen (jaksottainen opintovapaa). Oikeudesta aikuiskoulutustukeen ja tukikauden kestosta voi hakea ennakkopäätöstä koulutukseen hyväksymisen jälkeen. Tuen kestoaika Aikuiskoulutustuen kestoaika määräytyy hakijan työhistorian perusteella. Yksi työkuukausi kerryttää tukiaikaa 0,8 päivällä. Vähintään 10 vuotta työssä ollut voi lukea tukea kerryttävään aikaan myös tulevan työajan 60 ikävuoteen asti, jolloin tuen kestoaika on enimmillään noin 18 kuukautta. Tuen määrä Tuen perusosa on 500 euroa/kk. Lisäksi maksetaan ansio-osa, jonka suuruus on 20 % kuukausiansiosta 2 700 euroon asti ja 15 % sen ylittävältä osalta. Yrittäjälle maksetaan tuen perusosa. Tuki on verollista. Tukeen oikeutettu voi saada myös opintolainan valtiontakauksen, jonka myöntää Kela. Kuva futureimagebank.com 8 Koulutusrahasto 2008
Koulutusrahasto 2008 9
Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuodelta 2008 l Aikuiskoulutustukea haettiin vuoden 2008 aikana 2,2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hakemuksia saapui yhteensä 8 278 (8 464) kpl, joista yhdenjaksoisen opintovapaan hakemuksia oli 6 148 (6 288) kpl, jaksottaisen opintovapaan hakemuksia 540 (573) kpl ja ennakkopäätöshakemuksia 1 590 (1 603) kpl. l Yhdenjaksoisen opintovapaan myönteisiä maksupäätöksiä annettiin 7 009 (7 211) kpl ja kielteisiä 367 (451) kpl. Jaksottaisen opintovapaan myönteisiä maksupäätöksiä annettiin 323 (368) kpl ja kielteisiä 234 (218) kpl. Myönteisiä ennakkopäätöksiä annettiin 1 266 (1 358) kpl ja kielteisiä 341 (280) kpl. l Toimintavuonna tukea sai kaikkiaan 7 754 (7 992) henkilöä. Näistä toimintavuonna ensimmäisen kerran tukea saaneita oli 3 814 (3 953) henkilöä. l Edunsaajista naisia oli 83,9 % ja miehiä 16,1 %. Edunsaajien keski-ikä oli 40,1 vuotta; naisten 40,6 vuotta, miesten 37,6 vuotta. l Edunsaajista 36,0 % opiskeli ammattikorkeakouluissa, 34,5 % yliopistoissa, 27,1 % ammatillisissa oppilaitoksissa ja 2,4 % muissa oppilaitoksissa. l Työnantajan toimialan mukaan tarkasteltuna edunsaajista 43,6 % työskenteli ter- veydenhuolto- ja sosiaalipalvelualalla, 10,7 % koulutusalalla, 9,2 % julkisen hallinnon alalla, 7,3 % teollisuudessa, 6,8 % kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelujen alalla, 6,1 % muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelujen alalla ja 16,3 % muilla aloilla. Eläkejärjestelmän perusteella edunsaajista 55,0 % työskenteli julkisella sektorilla ja 45,0 % yksityisellä sektorilla. l Edunsaajista terveydenhuollon ja sosiaalialan ammateissa työskenteli 42,1 %, teknisen, yhteiskunnallisen ja humanistisen työn ammateissa 20,4 %, hallinto- ja toimistotöissä 14,7 %, palvelutyössä 8,5 % ja kaupallisessa työssä 5,8 %. Edunsaajista 45,2 % suuntasi opiskelunsa muun kuin nykyisen ammattipääryhmän piiriin. l Aikuiskoulutustukihakemusten keskimääräinen käsittelyaika kertomusvuonna oli 21 (15) vuorokautta. Tuen suuruus oli keskimäärin 935 (917) euroa/kk; suurin 2 277 (2 164) euroa/kk ja pienin perusosan suuruinen eli 500 (500) euroa/kk. l Ennakkopäätöshakemuksista hylättiin 21,2 (17,0) %, yhdenjaksoisen opintovapaan hakemuksista viisi (5,9) prosenttia ja jaksottaisen opintovapaan hakemuksista 30,2 (37,2) %. Kaikkien hakemusten hylkäysprosentti oli 9,9 (10,4). Yleisimmät hylkäyssyyt olivat: Kpl l hakijalla ei ollut voimassa olevaa työ- tai virkasuhdetta................. 85 l hakijan ansiot eivät olleet alentuneet vähintään kolmanneksella............. 44 l hakijan työhistoria ennakkopäätöstä haettaessa oli alle viisi vuotta............ 43 l hakijan opintovapaa kesti alle kaksi kuukautta................. 40 l yrittäjähakijan tulot eivät olleet alentuneet vähintään kolmanneksella....... 39 Myönteiset maksupäätökset oppilaitostyypeittäin Oppilaitostyyppi % l Ammattikorkeakoulut.......... 36,0 l Yliopistot..................... 34,5 l Ammatilliset oppilaitokset...... 27,1 l Yleissivistävät oppilaitokset...... 2,2 l Muut oppilaitokset............. 0,2 10 Koulutusrahasto 2008 Myönteiset maksupäätökset edunsaajan eläkejärjestelmän mukaan Eläkejärjestelmä % Eläkejärjestelmä % l KuEL........... 45,8 l KiEL............. 1,6 l TyEL........... 40,9 l MYEL........... 0,5 l VEL............. 7,6 l MEL.............0,4 l YEL............. 2,9 l Muu........... 0,3 Myönteiset maksupäätökset edunsaajan iän ja sukupuolen mukaan Ikä % n Naiset n Miehet 23 24 0,3 0,1 25 29 4,9 2,0 30 34 13,3 4,5 35 39 18,3 3,3 40 44 21,5 3,1 45 49 15,8 1,8 50 54 7,8 0,9 55 59 1,8 0,4 60 66 0,2 0,0 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 %
Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendin saamisehdoista säädetään Koulutusrahastoa koskevassa laissa. Etuutta on myönnetty 1.1.1996 alkaen. Verottoman ammattitutkintostipendin määrä on 339 euroa. Lain mukaan ammattitutkintostipendin määrää tarkistetaan kustannustasossa tapahtunutta muutosta vastaavasti vähintään joka toinen vuosi. Seuraava tarkistusajankohta on 1.8.2009. Ammattitutkintostipendi myönnetään kertasuorituksena henkilölle, joka on suorittanut näyttötutkintona ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/98) mukaisen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Ammatilliset näyttötutkinnot suoritetaan antamalla ammattiosaamisesta näytöt pääsääntöisesti aidoissa työympäristöissä. Tutkinnon kaikki osat hyväksytysti suorittanut saa tutkintotodistuksen tutkintojen valvonnasta vastaavalta alan tutkintotoimikunnalta. Tuen saamisedellytykset Etuuden saamiseksi edellytetään, että hakijalla on vähintään viisi vuotta työ- tai virkasuhdeaikaa suomalaisen työnantajan palveluksessa ja että hakija tutkinnon suorittaessaan on alle 64-vuotias. Hakumenettely Ammattitutkintostipendiä haetaan viimeistään vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta lomakkeella, jonka hakija saa oppilaitoksesta tai Koulutusrahastosta. Tilastotietoa ammattitutkintostipendistä vuodelta 2008 l Ammattitutkintostipendihakemuksia saapui vuonna 2008 yhteensä 24 004 (24 295) kpl, mikä on 1,2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ammattitutkintostipendipäätöksiä annettiin yhteensä 24 290 (24 797) kpl, joista myönteisiä oli 22 355 (22 499) kpl ja kielteisiä 2 298 (1 935) kpl. Tutkinnon suorittajista oli valtion palveluksessa 512 (715) henkilöä. l Edunsaajista naisia oli 60,3 % ja miehiä 39,7 %. Edunsaajien keski-ikä oli 41,2 vuotta; naisten 42,1 vuotta, miesten 39,8 vuotta. l Suoritetuista tutkinnoista (yhteensä 22 355) perustutkintoja oli 30,4 %, ammattitutkintoja 47,7 % ja erikoisammattitutkintoja 21,9 %. Kaksi eri tutkintoa saman vuoden aikana suoritti 154 henkilöä. l Ammattitutkintostipendihakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli kuusi (viisi) vuorokautta. Koulutusrahasto 2008 11
12 Koulutusrahasto 2008
Myönteiset päätökset edunsaajan iän ja sukupuolen mukaan Ikä % n Naiset n Miehet 20 24 0,9 0,9 25 29 4,7 5,6 30 34 6,8 6,4 35 39 10,0 6,8 40 44 12,8 7,2 45 49 12,1 5,9 50 54 8,6 4,5 55 59 4,0 2,1 60 63 0,4 0,3 0 % 2,5 % 5 % 7,5 % 10 % 12,5 % 15 % Yleisimmät tutkinnot olivat: Kpl l sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja).............. 2 268 l johtamisen erikoisammattitutkinto...................... 2 135 l myynnin ammattitutkinto........................... 1 188 l liiketalouden perustutkinto (merkonomi)................... 1 010 l laitoshuoltajan ammattitutkinto......................... 883 l yrittäjän ammattitutkinto............................ 699 l sihteerin ammattitutkinto............................. 512 l taloushallinnon ammattitutkinto........................ 456 l koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto.................... 407 l tekniikan erikoisammattitutkinto......................... 391 l talonrakennusalan ammattitutkinto....................... 361 l kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto................... 329 l tietojenkäsittelyn perustutkinto (datanomi).................. 285 l rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto................... 283 l hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoistutkinto........... 245 Hakemuksista hylättiin 8,1 (9,3) %. Yleisimmät hylkäyssyyt olivat: Kpl l hakijan työhistoria oli alle viisi vuotta......................1 172 l suoritettu tutkinto ei ollut ns. näyttötutkinto.................. 280 l hakija ei ollut suorittanut tutkintoa kokonaan.................. 90 l hakijalle oli jo myönnetty ammattitutkintostipendi saman tutkinnon perusteella............................ 41 l hakijan työhistoria suomalaisen työnantajan palveluksessa oli alle viisi vuotta................................. 40 Kuva futureimagebank.com Koulutusrahasto 2008 13
Erorahasta ammattikoulutuksen tukemiseen 1969 2009 Tulopolitiikalla hyvitettiin erotettua työntekijää Keijo Liinamaan esitys tulopoliittiseksi kokonaisratkaisuksi, joka allekirjoitettiin 11.9.1969 ja jota sittemmin kutsuttiin Liinamaa kakkoseksi, sisälsi sosiaalipaketin, jonka merkittävin uudistus oli esitys erorahajärjestelmän aikaansaamiseksi. Hallitus antoi 15.1.1970 eduskunnalle lakiesityksen työntekijän erorahasta. Se koski myös kuntien työsuhteessa olevaa henkilöstöä, toisin kuin työmarkkinaosapuolet alun perin olivat suunnitelleet. Laki työntekijän erorahasta vahvistettiin 6.3.1970 ja se tuli voimaan taannehtivasti siten, että vuoden alettua päättyneet työsuhteet tulivat erorahajärjestelmän piiriin. Laki määritteli pääpiirteisesti, että eroraha oli tarkoitettu työntekijälle, joka on menettänyt työpaikkansa sen vuoksi, että työnantaja on taloudellisista tai tuotannollisista syistä joutunut supistamaan työvoimaa tai lopettanut toimintansa, maksetaan erorahaa, mikäli työntekijän uudelleen työhön sijoittuminen on iän tai muun syyn vuoksi ilmeisen vaikeata. Erorahan voi tulkita olleen jäänne patriarkaalisen yhteiskunnan arvomaailmasta, joka vaati kohtuullista huomionosoitusta pitkäaikaiselle työntekijälle tämän tultua irtisanotuksi. Olosuhteiden muuttuessa erorahasta tuli summaltaan merkittävä, niin saajalle kuin maksajallekin. Miljoonasta sadoiksi miljooniksi markoiksi Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti heti 6.3.1970 Eroraharahaston säännöt ja nimitti keskeisiä työmarkkinajohtajia sen hallintoneuvoston jäseniksi kolmivuotiskaudelle 1970 1972 järjestöjen tekemien esitysten pohjalta. Näin Eroraharahastosta oli tullut uusi instituutio korporatiivisten laitosten ja valtionhallinnon kosketuspintaan. Alkuvuosina Eroraharahasto toimi pienimuotoisesti myös erityisluottolaitoksena. Sen varoja sijoitettiin yrityslainoihin. Vuosittain maksettujen erorahojen kokonaissumma oli vuonna 1970 miljoonan markan, vuonna 1975 neljän ja vuonna 1978 30 miljoonan markan tasolla. Työttömyyden nopea kehitys käänsi Eroraharahaston kirjanpidollisen tuloksen vahvasti tappiolliseksi. Eroraha oli vilkkaassa käytössä myös 1980-luvun rakennemuutoksen vuosina, jolloin vanhenevia työntekijöitä siirtyi suurin joukoin työttömyyseläkkeelle. Maksettujen erorahojen määrä nousi vuonna 1986 uuteen vuosiennätykseen, 185,8 miljoonaan markkaan. Työttömyyseläkkeen lisänä erorahan voitiin katsoa olevan jopa ylikompensoiva etu. Erorahan rinnalla ryhdyttiin tukemaan myös työntekijän kouluttautumista. Rahaston nimi muutettiin Koulutus- ja erorahastoksi juuri laman alla vuonna 1990. Erorahoja maksettiin vuosina 1991 1994 yli 1,3 miljardia markkaa eli noin puolet sen silloisen 25-vuotisen historian aikana maksettujen erorahojen yhteissummasta nimellisarvoin laskettuna. Muutos Koulutusrahastoksi Koulutus- ja erorahasto muutettiin Koulutusrahastoksi 30.12.2002 annetulla lailla. Rahaston tarkoituksena oli edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen. Rahaston tehtävänä oli myöntää ammattitutkinto- 11.9.1969 Liinamaa kakkosessa esitys erorahajärjestelmästä 15.1.1970 Lakiesitys työntekijän erorahasta eduskuntaan 6.3.1970 Laki työntekijän erorahasta ja Eroraharahaston säännöt vahvistetaan 1.1.1979 Eroraharahastosta Erorahastoksi 1.8.1990 Erorahastosta Koulutus- ja erorahastoksi 1.1.1996 Ammattitutkintostipendin myöntäminen alkaa 1.8.2001 Aikuiskoulutustukijärjestelmä voimaan 30.12.2002 Koulutus- ja erorahastosta Koulutusrahastoksi Ensimmäinen logo käyttöön toiminnan alkuvuosina ja toinen logo vuonna 2006 14 Koulutusrahasto 2008
stipendejä ja aikuiskoulutustukea. Samalla työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön uudistamisen yhteydessä eroraha ja erorahan aikuiskoulutuslisä siirrettiin osaksi työttömyysturvaa vuoden 2003 alusta lukien. Kun selvän eturistiriidan hallintoon tuonut erorahajärjestelmä lakkautettiin, uuden nimen saanut rahasto pääsi aloittamaan puhtaalta pöydältä. Puhtaasti ammatillista koulutusta tukeva tehtävä sopi hyvin työmarkkinaosapuolten yhdessä hallinnoitavaksi. Koulutuksen alueella työnantajien ja työntekijöiden edut olivat pitkälle yhtenevät. Suosittu ammattitutkintostipendi Uusimman lain ja uusimpien sääntöjen pohjalta toimiva Koulutusrahasto sai ensimmäisenä toimintavuotenaan 13 326 ammattitutkintostipendiä koskevaa hakemusta. Kertaluonteisen ja aluksi 326 euron suuruisen stipendin tarkoituksena oli toimia kannusteena näyttötutkinnon suorittamiseen. Sen suosio kasvoi nopeasti. Vuonna 2006 stipendihakemuksia tuli jo 24 509 kappaletta. Stipendeihin käytetty summa nousi vastaavana aikana 3,3 miljoonasta eurosta 7,4 miljoonaan euroon. Tämä tukimuoto jakautui varsin tasaisesti sekä sukupuolten välillä että ikäryhmien kesken. Naisten valtaama aikuiskoulutustuki Valtaosa aikuiskoulutustuen saajista vuosina 2005 2007 oli 35 49-vuotiaita naisia, jotka harjoittivat ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintoja terveydenhoidon ja sosiaali- tai opetusalan tehtäviin. Naisten osuus aikuiskoulutustuen saajista kaiken kaikkiaan on 80 prosentin tasolla. Naisvaltaisilla julkishallinnon työpaikoilla on ilmeisesti ollut hyvät mahdollisuudet saada opintovapaata. Toisaalta pidempiaikaisella koulutusperiodilla on ollut mahdollista tavoittaa urakehitykseen vaikuttava muodollinen pätevyys. Koulutustarjonta on ilmeisesti myös kiihdyttänyt kilpailua asemista naisvaltaisilla työpaikoilla. Koulutustuki on saattanut johtaa myös sellaiseen kouluttautumiseen, jolle ei ole työpaikoilla ollut vastaavia tehtäviä. Laaja kouluttautuminen on ilmeisesti johtanut myös ammatillisen itsetunnon kasvuun esimerkiksi terveydenhoitoalalla. Kuva Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Näkökulma vaikuttaa johtopäätöksiin Nykyisen Koulutusrahaston pian 40-vuotinen historia korostaa näin lyhyesti esitettynä työmarkkinoiden sopeutumiskykyä olosuhteiden muutoksiin. Jos katsoisimme muutoksia vuositasolla, esille nousisivat myös jatkuvuuden voima, neuvottelujen vaikeus ja muutoksen vaatimat paineet. Eino Ketola, VTT, Poliittisen historian dosentti, Helsingin yliopisto Tekstin kirjoittaja laatii Koulutusrahaston, Työttömyysvakuutusrahaston, Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen toiminnasta yhteistä historiateosta, jonka on määrä valmistua syksyllä 2009. Koulutusrahasto 2008 15
Hallintoneuvosto Sosiaali- ja terveysministeriön toimikaudeksi 2006 2008 nimittämän hallintoneuvoston kokoonpano oli toimintavuoden päättyessä seuraava: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Työnantajien edustajat Varatoimitusjohtaja Risto Alanko, EK (Teknologiateollisuus) Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, KT Toimitusjohtaja Marjatta Nummela, MTL (Harviala Oy) Työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, EK Varatoimitusjohtaja Heikki Ropponen, EK (Suomen Kaupan Liitto) Lainsäädäntöneuvos Erik Strömberg, VTML Toimitusjohtaja Nina Pärssinen, EK (Yksityisen Opetusalan Liitto) Sopimusjohtaja Risto Voipio, KiT Toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola, MTL Varatoimitusjohtaja Martti Niskanen, EK (Kemianteollisuus) Johtaja Timo Kekkonen, EK Hallitusneuvos Veikko Liuksia, VTML Palkansaajien edustajat Varapuheenjohtaja Matti Huutola, SAK Puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, STTK (Tehy) Puheenjohtaja Mikko Mäenpää, STTK Puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori, SAK (JHL) Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Sointu Toivonen, SAK (PAM) Puheenjohtaja Matti Viljanen, AKAVA Sihteeri Lauri Ainasto, SAK (Puu- ja erityisalojen liitto) Edunvalvonta-asiamies Riitta Lehtovirta, STTK (SuPer) Koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä, STTK (SMKJ) Puheenjohtaja Jouko Ahonen, SAK (Paperiliitto) Ammattikoulutussihteeri Pekka Porvali, SAK (Metallityöväen Liitto) Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi, AKAVA (OAJ) Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Matti Huutola ja varapuheenjohtajana Seppo Riski 31.5.2008 saakka. Uutta varapuheenjohtajaa ei valittu loppuvuodeksi. Hallintoneuvosto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Sosiaali- ja terveysministeriö nimitti kertomusvuoden joulukuussa rahastolle uuden hallintoneuvoston toimikaudeksi 2009 2011. 16 Koulutusrahasto 2008
Hallitus Hallintoneuvoston vuodeksi 2008 nimittämä hallitus oli seuraava: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Työnantajien edustajat Koulutusjohtaja Markku Koponen, EK Työmarkkina-asiantuntija Marjaana Laine, VTML Henkilöstön kehittämisen asiantuntija Terttu Pakarinen, KT Apulaisjohtaja Ari Sipilä, EK (Teknologiateollisuus) Asiantuntija Heikki Suomalainen, EK Finanssineuvos Asko Lindqvist, VTML Neuvottelupäällikkö Vuokko Piekkala, KT Asiantuntija Tarja Tuominen, EK Palkansaajien edustajat Järjestösihteeri Jukka Asikainen, SAK (Rakennusliitto) Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Jari-Pekka Jyrkänne, SAK Koulutuspoliittinen asiantuntija Petri Lempinen, STTK Koulutuspoliittinen asiamies Simo Pöyhönen, AKAVA Osastopäällikkö Ilkka Alava, SAK (JHL) Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Saana Siekkinen, SAK Työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki, STTK Yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki, AKAVA (TEK) Hallituksen puheenjohtajana toimi Markku Koponen ja varapuheenjohtajana Jari-Pekka Jyrkänne. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 10 kertaa. Tilintarkastajat Tilintarkastuslain mukaan rahaston tilintarkastajaksi voidaan valita hyväksytty tilintarkastaja. Hallintoneuvoston vuodeksi 2008 valitsemana tilintarkastajana toimi Tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy ja vastuutilintarkastajana KHT, JHTT Tiina Lind. Koulutusrahasto 2008 17
Puheenjohtaja Jari-Pekka Jyrkänne, s. 1950 koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija, SAK jäsen vuodesta 1989 Jukka Asikainen, s. 1959 järjestösihteeri, SAK (Rakennusliitto) jäsen vuodesta 2007 Hallitus vuonna 2009 Varapuheenjohtaja Markku Koponen, s. 1949 koulutusjohtaja, EK jäsen vuodesta 2005 TVR:n, Taloudellisen Tiedotustoimiston ja VATES-säätiön hallitusten jäsen, opetushallituksen johtokunnan jäsen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran hallituksen varajäsen, Kiipulasäätiön hallituksen puheenjohtaja Petri Lempinen, s. 1964 koulutuspoliittinen asiantuntija, STTK jäsen vuodesta 2006 Ammattienedistämislaitossäätiö AEL:n ja Skills Finland ry:n hallitusten jäsen 18 Koulutusrahasto 2008
Asko Lindqvist, s. 1952 finanssineuvos, VTML jäsen vuodesta 2008 Simo Pöyhönen, s. 1976 koulutuspoliittinen asiamies, AKAVA jäsen vuodesta 2007 Ammattienedistämislaitossäätiö AEL:n hallintoneuvoston jäsen Terttu Pakarinen, s. 1955 henkilöstön kehittämisen asiantuntija, KT jäsen vuodesta 2004 Työsuojelurahaston hallituksen varajäsen Ari Sipilä, s. 1964 apulaisjohtaja, EK (Teknologiateollisuus) jäsen vuodesta 2005 Ammattienedistämislaitossäätiö AEL:n ja Riihimäen konepajakoulun säätiön hallitusten jäsen, Suomalaisen Työn Liiton valtuuston jäsen Kuvat Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Koulutusrahasto 2008 19
20 Koulutusrahasto 2008
Kertomusvuoden jälkeiset tapahtumat Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) eteni merkittävästi, kun AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset jätettiin 6.3.2009 opetusministerille. Koulutusrahaston kannalta tärkeimmät ehdotukset liittyvät etuuksien tason nostamiseen ja järjestelmän selkiyttämiseen. AKKU-johtoryhmän linjausten edellytyksenä on, että valtio vastaa tämän ratkaisun valtiolle kuuluvista kustannuksista. Keskeiset muutosehdotukset olisivat seuraavat: tuen yleisenä saamisehtona on kahdeksan vuoden työhistoria, jonka täyttyessä aikuiskoulutustukea maksetaan 18 kuukauden ajan. Tuen taso olisi työttömyyspäivärahan taso ilman lapsikorotuksia, ylläpitokorvausta ja työttömille koulutusajalta maksettavaa korotusosaa. Tuen taso nousisi reilut 40 %. Aikuiskoulutustuen laskentakaava olisi sama kuin työttömyyspäivärahassa. Tukea olisi mahdollista saada sekä päätoimiseen että nyt myös uutena asiana osa-aikaiseen opiskeluun. Silloin, kun kyseessä on osaaikainen opiskelu, sovitaan osa-aikaisesta työstä poissaolosta työnantajan kanssa. Osa-aikaiseen opiskeluun voi saada ns. soviteltua aikuiskoulutustukea. Ehdotetuista etuuksien muutoksista aiheutuisi vuodessa 14,8 miljoonan euron lisäkustannus, josta Työttömyysvakuutusrahaston osuus on 10,6 miljoonaa euroa. Sovitellusta aikuiskoulutustuesta arvioidaan lisäksi koituvan noin miljoonan euron lisäkustannus, josta puolet Työttömyysvakuutusrahastolle. Muutokset on tarkoitus saada voimaan vuoden 2010 alusta. Lainmuutosvalmistelun yhteydessä on tarkoitus ratkaista monet soveltamiseen ja ylimenokauden kysymyksiin liittyvät asiat. Koulutusrahasto osallistuu lainvalmistelutyöhön toimeenpanon asiantuntijan roolissa. Tämä työ ja rahaston etuuskäsittelyjärjestelmiin tarvittavat muutokset työllistävät rahastoa merkittävästi vuoden 2009 loppuun saakka. Kun samaan aikaan on nykyiseen lainsäädäntöön perustuva etuuskäsittely hoidettava asianmukaisesti, on rahaston varauduttava hankkimaan lisäresursseja näiden tehtävien hoitamiseen. Kuva futureimagebank.com Koulutusrahasto 2008 21
Tuloslaskelma TOIMINTAKULUT 1.1. 31.12.2008 1.1. 31.12.2007 Palkat ja palkkiot -473 994,68-454 114,35 Eläkekulut -85 551,70-77 284,57 Muut henkilöstösivukulut -18 319,28-19 404,71 Henkilöstösivukulut yhteensä -103 870,98-96 689,28 Henkilöstökulut yhteensä -577 865,66-550 803,63 Matkakulut -3 473,48-2 371,48 Vieraat palvelut -105 035,83-37 970,31 Huoneistokulut -86 546,90-85 813,45 Toimistokulut -108 464,10-113 920,27 Atk-kulut -42 192,02-41 408,25 Hallinnon kulut -88 564,13-100 344,31 Veloitukset Työttömyysvakuutusrahastolta 10 800,00 9 900,00 Muut henkilöstösidonnaiset kulut -52 119,14-47 175,95 Muut toimintakulut yhteensä -475 595,60-419 104,02 Poistot -143 190,96-152 775,89 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -1 196 652,22-1 122 683,54 TUET Erorahat -1 993,00 0,00 Ammattikoulutusrahat -1 470,74 0,00 Ammattitutkintostipendit -7 475 844,00-7 423 611,00 Aikuiskoulutustuet -30 024 250,23-30 512 710,50 Maksetut tuet yhteensä -37 503 557,97-37 936 321,50 Etuusvelan muutos 85 290,84 297 940,34 TUET YHTEENSÄ -37 418 267,13-37 638 381,16 TUOTOT Koulutusrahasto- ja aikuiskoulutuslain mukainen rahoitus Työttömyysvakuutusrahasto 22 305 414,48 21 891 258,23 Valtiovarainministeriö 170 400,00 236 904,00 Valtion osuus aikuiskoulutustukeen Sosiaali- ja terveysministeriö 16 165 595,33 16 698 830,83 Etuusrahoitusosuudet yhteensä 38 641 409,81 38 826 993,06 Sijoitustuotot ja muut tuotot Korkotuotot 303 966,91 304 823,55 Muut rahoitustuotot 186 697,10 0,00 Muut tuotot 60 804,39 58 462,42 Sijoitus- ja muut tuotot yhteensä 551 468,40 363 285,97 TUOTOT YHTEENSÄ 39 192 878,21 39 190 279,03 Tasausrahaston vähennys(-)/lisäys(+) 577 958,86 429 214,33 22 Koulutusrahasto 2008
Tase VASTAAVAA 31.12.2008 31.12.2007 Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 499 291,12 570 618,42 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 1 401 005,43 1 401 005,43 Pysyvät vastaavat yhteensä 1 900 296,55 1 971 623,85 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Perittävät tuet 90 656,03 100 760,52 Muut saamiset 22 550,08 17 400,00 Siirtosaamiset 580 484,13 40 352,76 Rahoitusarvopaperit 0,00 1 546 647,52 Rahat ja pankkisaamiset 5 039 420,69 6 610 314,54 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 5 733 110,93 8 315 475,34 VASTAAVAA YHTEENSÄ 7 633 407,48 10 287 099,19 VASTATTAVAA Oma pääoma Tasausrahasto edell. vuodelta 2 670 507,05 2 241 292,72 Tasausrahaston vähennys(-)/lisäys(+) tilivuodelta 577 958,86 429 214,33 Tasausrahasto vuoden lopussa 3 248 465,91 2 670 507,05 Arvonkorotusrahasto 863 607,83 863 607,83 Oma pääoma yhteensä 4 112 073,74 3 534 114,88 Vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Etuusvelka 2 790 202,29 2 875 493,13 Muut lyhytaikaiset velat 648 285,70 3 807 859,91 Siirtovelat 82 845,75 69 631,27 Vieras pääoma yhteensä 3 521 333,74 6 752 984,31 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 7 633 407,48 10 287 099,19 Koulutusrahasto 2008 23
Tilinpäätöksen liitetiedot 31.12.2008 1. Laadintaperiaatteet Etuuksien jaksotus Etuudet on kirjattu kuluksi vuoden 2008 aikana tehtyjen etuuspäätösten mukaisina siten, että joulukuulle kuuluva etuus tai sen osa on kirjattu tilikauden kuluna, vaikka maksu onkin tapahtunut seuraavan tilikauden puolella. Maksamatta oleva osuus on esitetty taseessa etuusvelkana. Rahoitusosuuksien jaksotus Sosiaali- ja terveysministeriön, Valtiovarainministeriön ja Työttömyysvakuutusrahaston rahoitusosuudet on kirjattu suoriteperusteella toteutuman mukaisesti. 2. Vuoden 2008 lainmukaiset rahoitusosuudet A. Koulutusrahastolain 13 : n mukainen rahoitusosuus Työttömyysvakuutusrahasto; vuoden 2008 osuus 8 502 096,22 Valtiovarainministeriö; vuoden 2008 osuus 170 400,00 170 400,00 B. Aikuiskoulutustukilain 30 : n mukainen rahoitusosuus Sosiaali- ja terveysministeriö; vuoden 2008 osuus 16 165 595,33 16 165 595,33 Työttömyysvakuutusrahasto; vuoden 2008 osuus 13 803 318,26 Työttömyysvakuutusrahaston rahoitusosuudet yhteensä 22 305 414,48 22 305 414,48 Rahoitusosuudet yhteensä 38 641 409,81 3. Henkilöstökulut 2008 2007 Palkat 454 484,68 438 838,01 Palkkiot 19 510,00 16 140,00 Eläkekulut 85 551,70 77 284,57 Muut henkilösivukulut 18 319,28 19 404,71 Palkat, edelleen veloitetut 0,00-863,66 Henkilöstökulut tuloslaskelmassa 577 865,66 550 803,63 Henkilöstön lukumäärä keskimäärin 13 13 Palkkioihin sisältyy: Hallituksen jäsenten palkkiot 16 490,00 14 380,00 Hallintoneuvoston jäsenten palkkiot 2 610,00 1 760,00 19 100,00 16 140,00 4. Eläkkeet Koulutusrahaston henkilöstön eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa vakuutusyhtiössä. Eläkekulut on kirjattu suoriteperusteisesti tilinpäätökseen. Kattamatonta eläkevastuuta ei ole. 24 Koulutusrahasto 2008
5. Muutokset aineettomissa ja aineellisissa hyödykkeissä Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Koulutusrahaston käytäntönä on kirjata vuosittaiset Atk-ohjelmien, koneiden ja kaluston hankinnat poistoina tilikauden kuluiksi. Toimitilan peruskorjaukset jaksotetaan arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella tasapoistoina 10 vuodelle. Aineettomat hyödykkeet 1.1. 2008 2007 Toimitilojen peruskorjaukset 570 618,42 641 945,72 Lisäykset 0,00 0,00 Poistot -71 327,30-71 327,30 Toimitilojen peruskorjaukset 31.12. 499 291,12 570 618,42 Atk-ohjelmat 1.1. 0,00 0,00 Lisäykset 66 721,95 66 705,26 Poistot -66 721,95-66 705,26 Atk-ohjelmat 31.12. 0,00 0,00 Aineettomat hyödykkeet 31.12. 499 291,12 570 618,42 Aineelliset hyödykkeet 1.1. Koneet ja kalusto 0,00 0,00 Lisäykset 5 141,71 14 743,33 Koneet ja kalusto yhteensä 5 141,71 14 743,33 Poistot -5 141,71-14 743,33 Aineelliset hyödykkeet 31.12. 0,00 0,00 6. Osakkeet ja osuudet Kiinteistö Oy Saturnus (4 182 kpl) Hankintamenot 481 895,58 481 895,58 Arvonkorotus (3. krs) 863 607,83 863 607,83 1 345 503,41 1 345 503,41 Varasto 50 456,38 50 456,38 Kiinteistö Oy Saturnus kirjanpitoarvo 1 395 959,79 1 395 959,79 Kiinteistö Oy Lönnrotinkatu 11 Autohallipaikat 2 kpl 5 045,64 5 045,64 Osakkeet ja osuudet yhteensä 1 401 005,43 1 401 005,43 Koulutusrahasto omistaa (31.12.2008) 16 % Kiinteistö Oy Saturnuksen kaikista osakkeista. Koulutusrahaston omistamien Kiinteistö Oy Saturnuksen osakkeiden nimellisarvo on 228 592,62. Koulutusrahasto 2008 25
7. Perittävät ja saamatta jääneet perinnät Tilikauden aikana perittäviin siirretyt etuudet ovat vähentäneet ja perittävistä kuitatut tai peruutetut sekä saamatta jääneet takaisinperinnät ovat lisänneet asianomaisen etuuden määrää tuloslaskelmassa. Perittävät 2008 2007 Perittävät vuoden alussa 100 760,52 111 909,23 Siirretty perittäviin vuoden aikana 170 783,01 198 327,96 Saatu maksu, kuitatut tai peruutetut -178 158,77-203 773,64 Saamatta jääneet perinnät kirjattu kuluksi -2 728,73-5 703,03 Perittävät vuoden lopussa 90 656,03 100 760,52 Saamatta jääneet takaisinperinnät Aikuiskoulutustuet 1 257,99 5 703,03 Ammattikoulutusrahat 1 470,74 0,00 Saamatta jääneet takaisinperinnät yhteensä 2 728,73 5 703,03 8. Tehtyihin päätöksiin perustuva etuusvastuu 31.12.2008 Aikuiskoulutustukea koskeva päätös voi merkitä etuuden maksujen jatkumista seuraavan tilikauden aikana. Tämä osuus, yhteensä 15,0 miljoonaa euroa, on arvio ja se on esitetty vuoden 2008 liitetiedoissa etuusvastuuna. Etuusvastuu rahoitetaan aikuiskoulutustukilain perusteella. Seuraaville tilikausille kohdistuvat etuuksien määrät 2008 2007 Aikuiskoulutustuki 15 038 062,41 16 443 994,33 Etuusvastuu yhteensä 15 038 062,41 16 443 994,33 9. Tasausrahasto ja sen muutokset Tasausrahasto vuoden alussa 2 670 507,05 2 241 292,72 Tasausrahaston lisäys 577 958,86 429 214,33 Tasausrahasto vuoden lopussa 3 248 465,91 2 670 507,05 10. Leasingvastuut Tulevana tilikautena maksettavat (2009) 11 011,14 26 906,60 Seuraavilla tilikausilla maksettavat (2010 ) 7 802,64 9 989,10 Yhteensä 18 813,78 36 895,70 26 Koulutusrahasto 2008
Toimintakertomus vuodelle 2008 ja tilinpäätös 31.12.2008 Helsingissä 12. päivänä maaliskuuta 2009 KOULUTUSRAHASTO Hallitus Tilintarkastuskertomus Koulutusrahaston hallintoneuvoston jäsenille Olemme tarkastaneet Koulutusrahaston kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. 31.12.2008. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat soveltuvin osin oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Markku Koponen Asko Lindqvist Terttu Pakarinen Jukka Asikainen Jari-Pekka Jyrkänne, puheenjohtaja Petri Lempinen Ari Sipilä Simo Pöyhönen Tilintarkastajan velvollisuudet Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lainmukainen tilintarkastuslausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet rahastoa koskevan lain ja rahaston sääntöjen perusteella. Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita. Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten. Heikki Pohja, toimitusjohtaja Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Helsingissä 17. päivänä maaliskuuta 2009 Ernst & Young Oy, KHT-yhteisö Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat soveltuvin osin Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot rahaston toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsingissä, 17. maaliskuuta 2009 Ernst & Young Oy, KHT-yhteisö Tiina Lind, KHT, JHTT Tiina Lind, KHT, JHTT Koulutusrahasto 2008 27