ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET www.vuosituhattavoitteet.fi
ENTÄ JOS... OLISIT KÖYHÄ? Köyhyys tarkoittaa nälkää, puuttuvaa terveydenhuoltoa ja koulutusta, huonoja asuinoloja sekä yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien puutetta. Loppujen lopuksi köyhyys on sitä, että ihmisellä ei ole mahdollisuuksia tehdä omia valintoja. Maailma on täynnä köyhiä ihmisiä. Enemmän kuin joka kolmas ihminen luokitellaan köyhäksi eli joutuu pärjäämään alle kahdella eurolla päivässä. Siitä huolimatta, että maailma on vauraampi kuin koskaan ennen. MITÄ JOS... MAAILMASTA SAISI PAREMMAN? Tätä kysymystä pohdittiin New Yorkissa vuonna 2000 Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) vuosituhatkokouksessa. Maailman kaikki valtiot kokoontuivat ensi kertaa pohtimaan, miten voisivat yhdessä antaa kehitykselle vauhtia. Historiallisen kokouksen tuloksena syntyi vuosituhatjulistus. Tämän perusteella sovittiin selkeistä ja mitattavista tavoitteista, jotka tähtäävät köyhyyden vähentämiseen ja maailman muiden suurten kehitysongelmien ratkaisemiseen. Aikarajaksi asetettiin vuosi 2015. Julistuksen lähtökohtana on, että maailman yhteisön jäsenillä on vastuu toistensa hyvinvoinnista. Hyvällä kehityksellä tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että kaikilla ihmisillä olisi mahdollisuus hyvään elämään ilman kurjuutta, nälkää, lukutaidottomuutta, sairauksia ja turvattomuutta. Ulkoasiainministeriö, Kehityspoliittinen viestintä Kanavakatu 4 A, PL 176, 00161 Helsinki puhelin: (09) 1605 6370 sähköposti: keoinfo@formin.fi Kuvat: Julia Vuori Graafinen suunnittelu: Publicis Helsinki Paino: Erweko Painotuote Oy 2006
Yhteensä 189 maata allekirjoitti vuosituhatjulistuksen. Myös Suomi on sitoutunut vuosituhatjulistuksen arvoihin ja päämääriin. Ne muodostavat Suomen kehitysyhteistyön perustan. KAHDEKSAN VUOSITUHATTAVOITETTA nro 1: POISTAA ÄÄRIMMÄINEN KÖYHYYS JA NÄLKÄ nro 2: ULOTTAA PERUSKOULUTUS KAIKILLE nro 3: EDISTÄÄ SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA nro 4: VÄHENTÄÄ LAPSIKUOLLEISUUTTA nro 5: PARANTAA ODOTTAVIEN ÄITIEN TERVEYTTÄ nro 6: TAISTELLA AIDSIA, MALARIAA JA MUITA TAUTEJA VASTAAN nro 7: TUKEA YMPÄRISTÖN KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ nro 8: LUODA GLOBAALI KUMPPANUUS KEHITYKSEEN NUORET JA VUOSITUHATTAVOITTEET Maailman kehitysongelmat ovat kaikille yhteisiä, mutta nuoret ja lapset ovat usein erityisen haavoittuvassa asemassa. Lasten ja nuorten on aikuisia vaikeampi saada kunnioitusta oikeuksilleen. Esimerkiksi koulutuksen saaminen ja työn löytäminen ovat haasteita, jotka erityisesti koskettavat nuoria. Vuosituhatjulistus velvoittaa kaikkia maita ei ainoastaan panostamaan lapsiin ja nuoriin, vaan ottamaan heidät mukaan päätöksentekoon ja toimintaan.
Nyt joka sorkka syömään, kajautti Kirahvi. Sama nälkä se on kaikilla, sanoi Sika ja jakoi savikippoja. Entä jos ei ole sorkkia, kysyi Krokotiili pienellä äänellä. Yksi kaikkien puolesta, jatkoi jänis. Yhteistyö maistui kaikista yhtä hyvältä. YK, täydensi Hämähäkki.
VUOSITUHATTAVOITE nro 1: PUOLITTAA ÄÄRIMMÄISESSÄ KÖYHYYDESSÄ ELÄVIEN JA NÄLKÄÄ NÄKEVIEN MÄÄRÄÄ VUOTEEN 2015 MENNESSÄ. MITÄ JOS sinun pitäisi syödä aina pelkkää kaurapuuroa ja mennä nukkumaan nälkäisenä? Joka kuudes ihminen maailmassa elää alle eurolla päivässä. Köyhyys on maailman kehitysongelmista suurin, sillä kaikki muut kehitysongelmat lisäävät sitä. Köyhyys puolestaan synnyttää muita ongelmia. Esimerkiksi suuri yhteiskunnallinen eriarvoisuus aiheuttaa ristiriitoja, jotka voivat johtaa jopa sotaan. MITEN EDISTYTÄÄN? Vuodesta 1990 äärimmäisen köyhien määrä on vähentynyt sadalla miljoonalla. Tavoite köyhyyden puolittamisesta vuoteen 2015 mennessä on vielä mahdollista saavuttaa, mutta nälkää näkevien määrän puolittaminen ei onnistu ilman nykyistä suurempia ponnisteluja kehityksen hyväksi. Kehitys on erittäin epätasaisesti jakautunutta. Maailman väkirikkaimpiin maihin kuuluvat Kiina ja Intia ovat edistyneet erittäin hyvin. Näissä maissa köyhien määrä on rajusta talouskasvusta huolimatta edelleen suuri. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Itä-Euroopassa sekä Keski-Aasiassa köyhien määrä on jopa kasvanut. Nälkää ja köyhyyttä lisäävät luonnonkatastrofit, sodat ja muut selkkaukset. TIESITKÖ ETTÄ... Ihminen määritellään äärimmäisen köyhäksi, jos hän joutuu tulemaan toimeen alle yhdellä Yhdysvaltain dollarilla päivässä (n. 0,80 euroa). Maailmassa joka viides ihminen on äärimmäisen köyhä. Äärimmäisen köyhä on useimmiten myös nälkäinen. Maailmassa 800 miljoonaa ihmistä ei saa tarpeeksi ruokaa syödäkseen. Nälkään ja aliravitsemukseen kuolee päivittäin 25 000 ihmistä, mikä on enemmän kuin Raahen kaupungissa on asukkaita. Maailman 500 rikkaimmalla ihmisellä on samat yhteenlasketut tulot kuin köyhimmillä 416 miljoonalla ihmisellä yhteensä.
Olet hurjan älykäs nuijapääksi, hihitti Krokotiili ihastuneena. Siskos oli lisko, sanoi Sammakko hämmästyneenä oppimastaan. Hämähäkki oli päässyt aakkosissa H-kirjaimeen saakka ja haaveili isona kouluttautuvansa Hämähäkkimieheksi. Koulussa oli kaikilla kivaa.
VUOSITUHATTAVOITE nro 2 : ULOTTAA MAAILMAN KAIKILLE LAPSILLE MAHDOLLISUUS KÄYDÄ PERUSKOULUA. MITÄ JOS... joutuisit aamulla menemään torille tai tehtaaseen töihin sen sijaan että lähtisit kouluun? Maailman lapsista yli sata miljoonaa ei pääse kouluun, vaikka kuinka haluaisi. Kaikki lapset saadaan kouluun ainoastaan käyttämällä koulutukseen nykyistä enemmän rahaa. Maailmassa tarvitaan esimerkiksi jopa 30 miljoonaa opettajaa lisää vuoteen 2015 mennessä. Tärkeätä ei ole vain se, että kaikki lapset aloittavat koulun, vaan myös se, että koulu käydään loppuun. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vajaa puolet lapsista lopettaa koulun ennen aikojaan. On myös tärkeätä panostaa koulutuksen laatuun. Koulunkäynnin pitäisi olla maksutonta. Köyhän perheen on erittäin vaikeaa lähettää lapsia kouluun, jos myös koulukirjoista ja -puvusta pitää maksaa. Lapset pidetään usein kotona auttamassa kotiaskareissa - tämä koskee erityisesti tyttöjä. MITEN EDISTYTÄÄN? Tietyt maat ja alueet ovat edistyneet hyvin. Latinalainen Amerikka, Karibian maat sekä Itä-Aasia ovat jo melkein saavuttaneet tavoitteen. Näillä alueilla melkein kaikki lapset ainakin aloittavat peruskoulun. Afrikassa Malawi, Uganda, Tansania ja Kenia ovat myös esimerkkejä hyvästä kehityksestä. Näissä maissa koulumaksut poistettiin, mikä johti siihen, että koulua käyvien lasten määrä kasvoi miljoonilla. Monissa muissa Afrikan maissa tilanne on edelleen synkkä. Kahdeksan kymmenestä koulua käymättömästä lapsesta elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. KOULUTUS AVAIN PAREMPAAN ELÄMÄÄN Koulutus on tehokkaimpia keinoja vähentää köyhyyttä. Koulua käynyt on yleensä terveempi, löytää helpommin työtä ja saa parempaa palkkaa. Kun osaa lukea ja kirjoittaa, voi myös paremmin osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen elämään ja politiikkaan. Järkevien valintojen teko on helpompaa mitä enemmän asioista tietää. TIESITKÖ ETTÄ... Maailman lapsista joka kuudes peruskouluikäinen ei käy koulua lainkaan. Heitä on siis yhteensä 115 miljoonaa ja melkein kaikki asuvat kehitysmaissa. Vielä suurempi määrä nuoria, 133 miljoonaa, ei osaa lukea tai kirjoittaa. Suomessa yleinen oppivelvollisuus säädettiin vuonna 1921, mutta kaikki lapset eivät vielä silloin päässeet kouluun, koska kouluja ei ollut tarpeeksi. Pakollinen ja ilmainen koulutus ei ole maailman mitassa mikään itsestäänselvyys. Monissa maissa peruskoulut ovat maksullisia. Jos koulutukseen vuosittain käytettyyn rahamäärään lisättäisiin summa, joka Yhdysvalloissa käytetään puolessa vuodessa jäätelöön, toinen vuosituhattavoite voitaisiin saavuttaa.
Kumpi oli ensin, kana vai muna? Kumpi painaa enemmän, kukko vai kana? Ovatko kaikki tasa-arvoisia, mutta jotkut silti tasa-arvoisempia kuin toiset? Samalla laudalla kun keikutaan, tunnustetaan sukupuolet luonnostaan samanarvoisiksi.
VUOSITUHATTAVOITE nro 3: EDISTÄÄ SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA JA PARANTAA NAISTEN ASEMAA, ERITYISESTI ANTAMAL- LA TYTÖILLE SAMA MAHDOLLISUUS KÄYDÄ KOULUA KUIN POJILLA. ENTÄ JOS et oppisi lukemaan ja kirjoittamaan vain siitä syystä, että olet syntynyt tytöksi? Samasta syystä sinulla ei olisi omaa rahaa ja muuta omaisuutta. Tasa-arvo on sitä, että tytöillä ja naisilla on samat mahdollisuudet toteuttaa itseään ja parantaa elämäänsä kuin pojilla ja miehillä. Vuosituhattavoitteita ei voi saavuttaa ilman naisten aseman vahvistamista. Melkein kaikissa maailman maissa on lakeja, jotka kieltävät sukupuolisen syrjinnän. Kärjistäen voisi sanoa, että naisilla on miehiä heikompi asema kaikkialla maailmassa. Naiset ovat aliarvostettuja ja ylityöllistettyjä. Tyttöjen koulutukseen tulisi panostaa entistä enemmän. Naisilla pitää olla samat mahdollisuudet kuin miehillä osallistua päätöksentekoon niin kotona kuin kodin ulkopuolella, esimerkiksi politiikassa. MITEN EDISTYTÄÄN? Tällä hetkellä on varsin epätodennäköistä, että tavoite saada kaikki tytöt peruskouluun saavutetaan. Kehitystä mitataan muun muassa vertailemalla peruskoulua, lukiota ja yliopistoa käyvien tyttöjen määrää poikiin. Edistymistä arvioidaan myös katsomalla naisten osuutta maatalouden ulkopuolisessa työelämässä sekä kansanedustuslaitoksissa. Tällä hetkellä maailman kansanedustajista 16 prosenttia on naisia. Suomen 200 kansanedustajasta 76 on naisia eli heidän prosenttiosuutensa on 38 (vuonna 2006). Afrikkalainen Ruanda on mallina muulle maailmalle. Ruandan vuoden 2003 parlamenttivaaleissa naiset saivat peräti 49 prosenttia paikoista. TIESITKÖ ETTÄ... Maailman lukutaidottomista kaksi kolmannesta on tyttöjä ja naisia. Naisten työllistymisaste on kolmanneksen matalampi kuin miesten. Suomessa naisten kuukausiansiot ovat keskimäärin neljänneksen pienemmät kuin samaa työtä tekevien miesten. Suomen presidentti Tarja Halonen kuuluu harvinaisuuksien joukkoon: valtioiden johtajista vain murto-osa on naisia.
Kysy keneltä vaan. Kysy poh- joisesta. Kysy etelästä. Kysy idästä ja lännestä. Kysy nuorelta, kysy vanhalta. Kysy ohikulkevalta naiselta tai penkillä odot- tavalta mieheltä. Kysy kaupungissa, kysy maa- seudulla. Kysy johtajalta tai joutilaalta. Kysy elämän viisauden saavuttaneelta, elta, kysy vielä tyhmyyksiä tekevältä. evältä. Kysy. Kaikilta saat saman vastauksen: Jokainen lapsi on pieni ihme.
VUOSITUHATTAVOITE nro 4: VÄHENTÄÄ ALLE VIISIVUOTIAIDEN KUOLLEISUUS KOLMANNEKSEEN VUODEN 1990 TASOSTA. MITÄ JOS... tuhkarokko ja ripuli aiheuttaisivat Suomessa suuren joukon lapsikuolemia? Kehitysmaissa yli 10 miljoonaa lasta kuolee joka vuosi tauteihin, joita voisi ehkäistä tai hoitaa. Korkea lapsikuolleisuus on osa köyhyyttä. Kaikki toimenpiteet, jotka vähentävät köyhyyttä, parantavat myös pienten lasten mahdollisuuksia jäädä henkiin ja kasvaa aikuisiksi. Lapsikuolleisuutta voi merkittävästi vähentää, jos sekä lapsilla että äideillä on riittävästi hyvää ravintoa ja puhdasta vettä. Kaikille lapsille pitäisi olla tarjolla rokotuksia sekä yleistä ja mieluiten ilmaista terveydenhuoltoa. MITEN EDISTYTÄÄN? Alle viisivuotiaiden lasten kuolemat ovat vähentyneet 15 prosenttia vuodesta 1990. Kehitys ei ole ollut tarpeeksi nopeaa. Tavoite puolittaa lapsikuolleisuus on kuitenkin saavutettavissa, jos vain tahtoa löytyy. Nykyisellä vauhdilla tavoite saavutettaisiin vasta vuonna 2045. Hyviin tuloksiin voi päästä suhteellisen yksinkertaisilla ja nopeilla keinoilla, joista hyvä esimerkki on rokotukset. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan rokotuksia lisäämällä olisi mahdollista pelastaa 10 miljoonaa lasta kuolemasta vuosien 2006 2015 välillä. TIESITKÖ ETTÄ... Kehitysmaissa yksi lapsi kymmenestä kuolee ennen kuin on täyttänyt viisi vuotta. Kehittyneissä maissa vastaava luku on yksi 143:sta. Yleisimpiä pienten lasten kuolinsyitä ovat keuhkotulehdus, ripuli, malaria, tuhkarokko ja hiv/aids. Tuhkarokkoon on ollut olemassa tehokas rokote yli 40 vuotta. Tästä huolimatta 30 miljoonaa lasta sairastuu tuhkarokkoon vuosittain. Moni heistä kuolee tai vammautuu pysyvästi. Rokotukset ovat Suomessa vapaaehtoisia, mutta melkein kaikki lapset saavat yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset.
Terve äiti, vahvisti lääkäri. Terve muna, säesti hoitaja. Telveppä telve, sanoi pieni poikanen. Odottavan aika on pitkä.
VUOSITUHATTAVOITE nro 5: PARANTAA ÄITIEN TERVEYTTÄ JA VÄHENTÄÄ ÄITIYSKUOLLEISUUS NELJÄNNEKSEEN VUODEN 1990 TASOSTA. USKALTAISITKO... haaveilla omasta lapsesta, jos raskaus ja synnytys olisivat erittäin vakava terveysriski? Kehitysmaissa lapsen odottaminen ja saaminen on 15 19-vuotiaiden tyttöjen suurin kuolinsyy. Suuri osa kuolemista olisi mahdollista ehkäistä ennen kaikkea lisäämällä neuvolapalvelujen ja kätilöiden määrää. Neuvolat valmentavat tulevia äitejä ja isiä sekä synnytykseen että vanhemmuuteen. Tärkeänä osana neuvoloiden toiminnassa on se, että äitien terveyttä seurataan. Tiedon tarve on suuri. Esimerkiksi lisääntymisja seksuaaliterveyskasvatusta pitäisi kouluissa tarjota niin tytöille kuin pojille. Päämääränä on, että kaikissa synnytyksissä olisi kätilö tai muu terveydenhoidon ammattilainen synnyttäjää avustamassa. MITEN EDISTYTÄÄN? Synnytyskuolemat ovat maailmanlaajuisesti vähentyneet, mutta hyvä kehitys ei koske esimerkiksi sellaisia maita kuin sotien runtelemat Etiopia, Afganistan ja Sierra Leone. Egypti on esimerkki maasta, jossa on saavutettu loistavia tuloksia. Siellä äitiyskuolleisuus puolitettiin kahdeksassa vuodessa. Tämä saavutettiin lisäämällä äideille tarjottavaa tukea ja tietoa. TIESITKÖ ETTÄ... Yli puoli miljoonaa tyttöä ja naista kuolee vuosittain raskauteen tai synnytykseen liittyviin ongelmiin. Äitiyskuolemista melkein kaikki tapahtuvat kehitysmaissa. Kehitysmaissa jopa puolet 18-vuotiaista tytöistä on äitejä. Suomessa ensi kertaa synnyttävien keski-ikä on 28 vuotta. Kehitysmaissa puolet äideistä synnyttää ilman ammattilaisen kätilön tai lääkärin apua. Suomessa ensimmäiset neuvolat perustettiin 1920-luvulla. Tänä päivänä melkein kaikki odottavat äidit (ja isät) käyttävät ilmaista neuvolapalvelua.
Sodassa näkymättömiä vihollisia vastaan oli lääkäri sonnustautunut perinteiseen taisteluasuun, valkoiseen takkiin ja lakkiin. Varusteinaan stetoskooppi ja kuumemittari, mukavat sandaalit ja pestyt kädet. Vaikka kuinka monia vihollisia on jo voitettu, taistelu jatkuu.
VUOSITUHATTAVOITE nro 6: TAISTELLA AIDSIA, MALARIAA JA MUITA TAUTEJA VASTAAN. ENTÄ JOS... olisit hiv-positiivinen eikä sinulla olisi toivoakaan saada hoitoa ja lääkkeitä tai jos suomalaishyttyset levittäisivät malariaa? Vuosittain hiv-tartunnan saa lähes yhtä suuri joukko ihmisiä kuin Suomessa asuu. Malariaan kuolee yli miljoona, heistä lapsia on kolme neljännestä. Tavoitteena on pysäyttää tautien leviäminen ja kääntää sairastuneiden määrää laskuun.vakavat tartuntataudit kuten malaria, tuberkuloosi (keuhkotauti) ja hiv/aids ovat hiljaisia tappajia. Seuraukset tuntuvat sairastuneiden ja kuolleiden perheiden lisäksi koko yhteiskunnassa. Hiv/aids ja malaria ovat monissa maissa kääntäneet laskuun kymmenien vuosien hyvän kehityksen. Esimerkiksi Zimbabwessa on pula opettajista, koska niin moni opettaja on kuollut aidsiin. Kaikkien tautien vastaisessa kamppailussa keinot ovat melko lailla samat. Tietoa, koulutusta ja välineitä suojautumiseen pitää olla tarjolla, sairastuneiden ihmisten on saatava hoitoa ja lääkkeitä, tutkimukseen on panostettava. Tämä kaikki vaatii rahaa ja tahtoa. MITEN EDISTYTÄÄN? Kuudes vuosituhattavoite on ainoa, jossa laajaa ja merkittävää edistystä ei ole tapahtunut. Monessa maassa on kuitenkin pystytty tehokkaasti vähentämään hiv/aidsin leviäminen. Thaimaa Aasiassa ja Uganda Afrikassa ovat näyttäneet muulle maailmalle, miten määrätietoisella työllä pysäytetään ja jopa käännetään laskuun hiv/aidstartuntojen määrä. Vaikka rokotetta ei vielä ole olemassa, taudin etenemistä hidastavia tehokkaita lääkkeitä on kehitetty. Lääkkeet ovat kuitenkin liian kalliita useimmille kehitysmaille. Sama koskee uusia malarialääkkeitä. TIESITKÖ ETTÄ... Hiv/aids "löydettiin" 25 vuotta sitten. Eräissä Afrikan maissa kuten Swazimaassa, Botswanassa ja Lesothossa jopa joka kolmas aikuinen kantaa hi-virusta. On laskettu, että maailmassa 6000 ihmistä kuolee päivittäin aidsiin. Vuonna 2003 tuberkuloosiin kuoli päivittäin vajaat 5000 ihmistä. Suomessa 1930 50-luvulla tuberkuloosiin kuoli pahimmillaan 8000 ihmistä vuodessa. Vuonna 2004 tuberkuloositapauksia oli 347, mutta Suomessa tuberkuloosi ei yleensä ole kohtalokas tauti, sillä siihen on olemassa lääkkeitä ja parannuskeinoja. Suomessa hiv-tartuntoja on todettu hieman yli 1800. Uusia tartuntoja on runsas sata vuodessa.
Sä taimi olet mun tarhassain, lauleskeli Pingviini iloisena. Vihreä on maailman kaunein väri, ihasteli Sammakko ja kuopsutti kuokallaan maata. Trööt, töräytti Norsu ja ruiskutti vettä. Paras kehitys kestää isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle.
VUOSITUHATTAVOITE nro 7: TUKEA YMPÄRISTÖN KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ. MILTÄ MAISTUISI... ruskea juomavesi? Entä, jos asuisit majassa, jossa ei ole vessaa ja jonka pihalta kaikki puut on pilkottu polttopuiksi? Tavoite tähtää siihen, että kaikki tekisivät osansa kestävän kehityksen puolesta. Kestävää kehitystä on se, että voimme jättää tuleville sukupolville maailman, jonka ympäristö ei ole peruuttamattomasti pilattu ja jonka luonnonvarat eivät ehdy. Sen lisäksi, että ympäristön tuhoutuminen pyritään estämään, tarkoitus on puolittaa puhdasta juomavettä vailla olevien määrä sekä parantaa sadan miljoonan slummiasukkaan elämä. Suurten kaupunkien slummit ovat ylikansoitettuja ja turvattomia. Niissä ei ole tarpeeksi kouluja, puhdasta vettä tai sairaanhoitoa. Slummeissa sairaudet, työttömyys ja kuolema ovat tavallisempia kuin kaupunkien muilla asuinalueilla. Kaikki edelliset vuosituhattavoitteet ovat riippuvaisia siitä, miten hyvin edistymme seitsemännen vuosituhattavoitteen suhteen. Vastuu kestävästä kehityksestä on erityisesti rikkailla valtioilla, sillä kehittyneet maat kuormittavat ympäristöä eniten. MITEN EDISTYTÄÄN? Tekemistä riittää. Luonnonvarojen käyttö kiihtyy, ja maailman ilmastossa on jo havaittavissa päästöistä johtuvia muutoksia. Energiaa kyllä käytetään tehokkaammin eli taloudellisemmin, mutta sitä myös tarvitaan yhä enemmän. Vaikka kestävää kehitystä on vaikea ilmaista numeroin, sitä voi arvioida muun muassa mittaamalla ilmakehään päästettyjen saasteiden määrää, metsien pinta-alaa sekä eläin- ja kasvilajien katoamista. Edistymistä on esimerkiksi se, että luonnonsuojelualueiden määrä on kasvanut. Yli kymmenen prosenttia maailman maapinta-alasta on määritelty suojeltaviksi alueiksi. Vuodesta 1990 puhdasta juomavettä vailla olevien ihmisten määrä on laskenut yli 400 miljoonalla. Hyvä kehitys ei ole ollut tasaista. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa puhtaan juomaveden puutteesta kärsii neljä ihmistä kymmenestä. TIESITKÖ ETTÄ... Neljäsosa kehitysmaiden asukkaista eli noin 1,3 miljardia ihmistä, elää alueilla, jotka ovat ympäristöllisesti herkkiä, kuten kuivilla seuduilla ja vuoristossa. Suuri osa heistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Maailman slummit ovat rajussa kasvussa. Niissä asuu jo joka kuudes ihminen, yhteensä liki miljardi. Joka kuudes ihminen eli yli miljardi kärsii puhtaan juomaveden puutteesta. Kymmenen viime vuoden aikana on maailmasta kadonnut metsää pinta-alaltaan yli kahden Suomen verran. Jokainen suomalainen tuottaa vuosittain 550 kiloa yhdyskuntajätettä.
Pingviini ja Härkä tanssivat kansainvälistä Kumppanuustanssia. Upeeta, hihkaisi Sammakko ja hyppeli samassa tahdissa. Hämähäkki tavoitti myös tunnelman ja heittäytyi rytmin vietäväksi. Oikea kumppanuus on sitä, että löydetään yksi yhteinen sävel.
VUOSITUHATTAVOITE nro 8: LUODA GLOBAALI KUMPPANUUS KEHITYKSEEN. OLISITKO VALMIS...ostamaan reilun kaupan hedelmiä, vaikka ne olisivat kalliimpia? Entä muuttamaan elintapojasi? Hyvässä kumppanuudessa kaikki ovat tasavertaisia ja kaikilla on yhtä lailla oikeuksia ja velvollisuuksia. Kahdeksannessa tavoitteessa kiteytyy ajatus, että kukaan ei ole yksin ja että toimeen on ryhdyttävä yhdessä. Kehitysyhteistyö tarkoittaa sitä, että kehitysmaat ovat tasavertaisia kumppaneita avunantajien kanssa. Köyhät maat vastaavat omasta kehityksestään, mutta niille täytyy antaa mahdollisuuksia sen eteenpäin viemiseen. Rikkaiden maiden on annettava köyhille maille sellaista tukea, jota ne tarvitsevat sekä poistettava kehityksen esteitä. Tämä tarkoittaa sitä että kehitysapua on kasvatettava. Köyhille maille pitää antaa mahdollisuuksia käydä tasavertaista ja oikeudenmukaista kauppaa muun maailman kanssa. Reilun kaupan edistämisen lisäksi köyhien maiden velkaongelmat on ratkaistava. Koska kehitys vaatii tietoa ja taitoa, myös uutta teknologiaa on saatava kaikkien ulottuville. Sama koskee lääkkeitä. Nuorten tärkeä asema on tunnustettu myös 8. tavoitteessa, sillä yhtenä päämääränä on taata työpaikkoja juuri nuorille. Kahdeksas ja viimeinen tavoite on tavoitteista kunniahimoisin, sillä sen menestyksestä riippuu kaikkien muiden tavoitteiden toteuttaminen. MITEN EDISTYTÄÄN? Kahdeksannen vuosituhattavoitteen täyttymistä mitataan muun muassa kehitysavulla. Rikkaat maat ovat sopineet käyttävänsä kehitysapuun 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan. Tavoiteosuuteen on yltänyt vain viisi maata: Ruotsi, Norja, Tanska, Luxemburg sekä Hollanti. Suomen pyrkimyksenä on päästä mukaan tähän ryhmään vuoteen 2010 mennessä. Pelkkä raha ei kuitenkaan riitä, sillä kehitysapu on käytettävä entistä tehokkaammin. Suomi ja muut avunantajamaat yrittävät yhdessä avunsaajien eli kehitysmaiden kanssa parantaa yhteistyötä ja kaiken toiminnan yhteensovittamista. Kehitysmailla on myös velvollisuus ottaa köyhät kansalaisensa mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. TIESITKÖ ETTÄ... Monet kehitysmaat käyttävät enemmän rahaa velkojensa hoitoon kuin koulutukseen ja terveyteen. Vuosituhattavoitteet voitaisiin saavuttaa, jos maailman maat käyttäisivät kymmenyksen vähemmän rahaa aseisiin ja sijoittaisivat näin säästetyt rahat kehitykseen. Euroopassa lehmät saavat tukea noin kaksi euroa päivässä, mikä on enemmän kuin puolet maapallon ihmisistä ansaitsee. Suomen kehitysapu on kasvussa, mutta tavoitteeseen on vielä matkaa. Vuonna 2006 kehitysyhteistyöhön varattiin 670 miljoonaa euroa eli noin 125 euroa/asukas.
Kehityksen ongelmat liittyvät toisiinsa. Menestys yhden osalta auttaa muiden ongelmien ratkaisemisessa ja päinvastoin. ESIMERKKI: Köyhyydestä ja kurjuudesta voi nousta (tavoite 1) Ympäristöstä on huolehdittava (tavoite 7), sillä saastuminen ja luonnonvarojen liikakäyttö synnyttävät köyhyyttä. käymällä koulua (tavoite 2). Likainen ja seisova vesi tarjoaa hyvän alustan eri taudeille, joiden leviäminen pitää estää (tavoite 6). Kaikki nämä ongelmat ovat yhteisiä, ja niiden ratkaiseminen vaatii yhteistyötä (tavoite 8). Usein juuri tytöille ei anneta tätä mahdollisuutta (tavoite 3), mistä seuraa, että heidän myöhempi elämänsä on poikia ja miehiä vaikeampaa. Niinkin yksinkertainen asia kuin puhtaan veden puute voi estää tyttöjä menemästä kouluun, koska heidän tehtävänään on hakea perheelleen vettä kilometrien takaa. Jos kaikilla olisi puhdasta juomavettä, se vähentäisi merkittävästi sekä lapsi- että äitiyskuolleisuutta (tavoitteet 4 ja 5).
KELLO KÄY... 2015 ON PIAN? Vuosituhattavoitteiden hyväksymisestä on kulunut kuusi vuotta. Kaikkien tavoitteiden kohdalla on edistytty, mutta tahtia on kiristettävä, mikäli päämääriin aiotaan päästä vuoden 2015 määräaikaan mennessä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maailmanlaajuisesti vain puhtaan juomaveden tavoite (tavoite 7) saavutetaan vuoteen 2015 mennessä. Välineitä ja voimavaroja vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi on, mutta niiden toteutuminen edellyttää sitä, että käydään kiinni köyhyyden ja muiden kehitysongelmien syihin. Sanoista on kyllä siirrytty tekoihin, mutta kehitys on ollut epätasaista ja hidasta. Suurimpia haasteet ovat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. "Tehkäämme itsellemme selviksi seuraukset, mikäli tämä tilaisuus menetetään: miljoonat ihmishenget, joita olisi voitu pelastaa, olisivat menetettyjä, vapaudet, joita olisi voitu turvata, olisivat evätyt; ja me eläisimme maailmassa, joka olisi vaarallisempi ja epävakaampi." Kofi Annan YK:n pääsihteeri UN Photo Kofi Annan HILJAISET TSUNAMIT Vuoden 2004 tapaninpäivän hyökyaaltokatastrofissa ainakin 230 000 ihmistä sai surmansa, joukossa 178 suomalaista. Lisäksi yli kaksi miljoonaa ihmistä jäi kodittomiksi. Muu maailma kokosi voimansa auttaakseen Kaakkois-Aasian maita. Hiljaiset ja armottomat tsunamit kuten malaria, hiv/aids, nälkä ja ylipäätään köyhyys eivät saa vastaavaa huomiota. Nämä taudit kuitenkin niittää päivittäin kymmeniä tuhansia ihmisiä.
SUOMI JA VUOSITUHATTAVOITTEET Suomen kehitysyhteistyössä vuosituhatjulistus ja sen kahdeksan tavoitetta ovat keskeisellä sijalla. Tärkeimpänä päämääränä on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden poistamiseen maailmasta. Kehitysyhteistyötä tehdään siten, että se edistää naisten ja tyttöjen asemaa, yhteiskunnallista tasa-arvoa, ihmisoikeuksia sekä ympäristön hyvinvointia. Kehitysyhteistyön määrärahat ovat kasvussa. Vuonna 2003 Suomi käytti kehitysyhteistyöhön 493 miljoonaa euroa, vuoden 2006 kehitysyhteistyöhön on varattu noin 670 miljoonaa. Tällä hetkellä jokainen suomalainen siis tukee kehitysyhteistyötä noin 125 eurolla vuodessa. Moniin muihin valtion menoihin verrattuna summa ei ole korkea. Esimerkiksi tieverkoston ylläpitoon käytetään vuosittain yhtä paljon rahaa kuin kehitysyhteistyöhön. KEHITYSYHTEISTYÖN MUODOT Niin sanotussa kahdenvälisessä yhteistyössä Suomi pyrkii erityisesti auttamaan maailman köyhimpiä maita. Kaikki käytännön työ perustuu apua saavien maiden kanssa yhdessä hyväksyttyihin sopimuksiin ja suunnitelmiin. Monenkeskisessä kehitysyhteistyössä apu kanavoidaan kansainvälisten järjestöjen kautta, jotka vastaavat käytännön työstä. Järjestöistä tärkeimpiä Suomen kannalta ovat YK:n kehitysohjelma (UNDP), YK:n lastenavun rahasto (UNICEF), YK:n väestörahasto (UNFPA) ja YK:n elintarvikeohjelma (WFP). Hieman alle puolet kehitysyhteistyövaroista käytetään monenkeskiseen apuun. Suomi on myös mukana tukemassa ja toteuttamassa Euroopan Unionin (EU) yhteistä kehitysyhteistyötä. Virallisen kehitysyhteistyön lisäksi lukuisat eri kansalaisjärjestöt ovat mukana toteuttamassa suomalaista kehitysyhteistyötä. Humanitaarista apua annetaan luonnonkatastrofien ja aseellisten konfliktien uhreille. Maailmassa on vuositasolla käynnissä kymmeniä sotia ja aseellisia selkkauksia. Lisäksi vuosittain tapahtuu 600 800 luonnonkatastrofiksi luokiteltavaa onnettomuutta, joiden uhreista valtaosa asuu kehitysmaissa. Humanitaarisen avun osuus on viime vuosina ollut runsas kymmenesosa kehitysyhteistyön määrärahoista. Suomen kehitysyhteistyön perusteet: http://global.finland.fi/julkaisut/pdf/perusesite.pdf
KENEN TULEVAISUUS? Lähes kaikki maailman valtiot ovat vuosituhattavoitteiden takana, mutta tavoitteet eivät toteudu vain hallitusten ponnistelujen varassa. Jokainen yksittäinen ihminen voi kantaa kortensa kekoon. Nuoret ovat avainasemassa, sillä maailman väestöstä joka neljäs on 10 24-vuotias. Valtioiden, myös Suomen, velvollisuus on luoda nuorille paremmat mahdollisuuksia vaikuttaa kehitykseen. MITÄ JOS... TEKISIN JOTAIN MAAILMAN KEHITYKSEN PUOLESTA? Osallistu ja toimi, esimerkiksi menemällä mukaan kehitysyhteistyötä tekevän järjestön toimintaan. Suomessa tällaisia järjestöjä on satoja, ja vapaaehtoistyötä on aina tarjolla. Kouluissa taksvärkkityö tarjoaa vuosittain mahdollisuuden suoraan toimintaan. Keskustele asioista ystäviesi kanssa, kotona ja koulussa. Jaa tietoa, esimerkiksi pitämällä aamunavauksia tai järjestämällä teemapäiviä koulussa. Kuluta ajatuksella, esimerkiksi suosimalla reilun kaupan merkillä varustettuja tuotteita. Jo kulutusvalinnoilla voi saada ihmeitä aikaan. Vaikuta ja saa äänesi kuuluviin järjestämällä erilaisia tempauksia ja osallistumalla mielenosoituksiin. Painosta päättäjiä esimerkiksi lähettämällä heille kirjeitä tärkeinä pitämiäsi asioiden edistämiseksi. Toteuta vuosituhattavoitteita omassa lähipiirissäsi esimerkiksi huolehtimalla ympäristöstä ja edistämällä tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Ota selvää asioista, sillä ilman tietoa on vaikea toimia. Alla olevat linkit auttavat hyvään alkuun. YK:n vuosituhatjulistus http://www.ykliitto.fi/julistus/index.htm Ulkoministeriön sivut vuosituhattavoitteista http://www.vuosituhattavoitteet.fi http://global.finland.fi Suomen YK-liiton sivut vuosituhattavoitteista http://www.ykliitto.fi/mdg/ YK:n kehitysjärjestö UNDP vuosituhattavoitteista http://fi.undp.dk Kansainvälisyyskasvatuksen tietosivut http://www.kansainvalisyyskasvatus.net/ Englannniksi YK:n vuosituhatkampanja - "NO EXCUSE 2015" : tietoa ja ideoita toimintaan http://www.millenniumcampaign.org KEHITYSYHTEISTYÖ ON SIJOITUS TULEVAISUUTEEN.
TAUSTAA VUOSITUHATTAVOITTEISIIN ULKOASIAINMINISTERIÖN KEHITYSPOLIITTINEN KIRJASTO Suomen suurin kehitysalan erikoiskirjasto 34 000 kirjaa, 300 lehteä ja 200 videota Kirjaston käyttö ja kokoelmien lainaus on maksutonta Tietopalvelu Käyntiosoite: Kanavakatu 4 A (sisäänkäynti meren puolelta) Postiosoite: PL 176 (Katajanokanlaituri 3), 00161 Helsinki Puhelin: (09) 160 56390 Sähköposti: keokirjasto@formin.fi AVOINNA ma-pe klo 10-16 GLOBAL.FINLAND.FI -verkkojulkaisu Ajankohtaiset uutiset Kansainvälisten järjestöjen tehtävät Perustiedot kaikista kehitysmaista, taustat ja aineistot ja paljon muuta. Verkkosivuilta voit tilata tuoreimmat uutiset kerran viikossa sähköpostiisi. Ulkoasiainministeriö, Kehityspoliittinen viestintä Kanavakatu 4 A, PL 176, 00161 Helsinki Puhelin: (09) 1605 6370 Sähköposti: keoinfo@formin.fi