Yhteiskuntavastuuraportointi Kevät 2013 Yhteiskuntavastuuraportointi - Yhteiskuntavastuutiedot osana lakisääteistä tilinpäätösraportointia Mikael Niskala 18.4.2013 1
- Ympäristömenojen kirjaaminen, laskenta ja esittäminen tilinpäätöksessä 2
Ympäristöasioiden liiketaloudellinen merkitys kasvaa jatkuvasti Ympäristölainsäädännön vaatimusten tunteminen on tärkeää mille tahansa yritykselle. Vahingon sattuessa vastuita ja mahdollisia korvausvelvoitteita ei voi välttää, vaikka kyse olisi tahattomasta toiminnasta. Lainsäädäntö on viime vuosien aikana muuttunut nopeasti EU-direktiivien voimaanpanon myötä, minkä vuoksi lakien ja asetusten tasalla on ollut vaikea pysyä. Suomen lainsäädännön lisäksi yritystä velvoittavat kuntien määräykset (kaavamääräykset, rakennusjärjestys ja ympäristönsuojelumääräykset) ja järjestyssäännöt sekä erilliset yritystä koskevat viranomaisluvat ja sopimukset. Lainsäädännön ja määräysten ohella markkinoiden vaatimukset ympäristöasioiden hoitoon ovat nousseet merkittäviksi liiketaloudellisiksi kysymyksiksi. 3
Ympäristöasioiden liiketaloudellinen merkitys Markkinat - Tuotteisiin liittyvät ympäristövaatimukset - Ympäristöalan infrastruktuurin kehitys - Ympäristönsuojelun taloudellinen ohjaus Lainsäädäntö -Tuotteet: -Yhdennetty tuotepolitiikka (IPP) -Tuotanto: - Yhdennetty päästöjen ja vaikutusten hallinta teollisessa toiminnassa (IPPC) Ympäristöteknologiat -Kierrätysteknologiat -Tuotantoprosessit -Tuotteet ja palvelut Elinkaariajattelu - Arvoketjun hallinta - Raaka-aineiden, materiaalien ja komponenttien jäljitettävyys - Tuotevastuu Energia ja ilmastonmuutos - Päästökauppa - Uusiutuvat energialähteet (RES) - Hajautettu energiantuotanto - Energiatehokkuus Materiaalit ja kierrätys - Sähkö- ja elektroniikkatuotteiden kierrätysvelvoitteet (WEEE), kiellettyjä aineita koskevat rajoitteet (RoHS) ja elinkaarisuunnittelun vaatimukset (EuP) -Tuotteiden takaisinottovelvoitteet Jätehuolto - Jätteen synnyn ehkäisy - Ongelmajätteet ja jätteen käsittely - Jäte- ja sivuvirtojen hyödyntäminen - Tuottajavastuu jätehuollossa - Kaatopaikkoja koskevat velvoitteet Maaperä - Maaperän ja pohjavesien pilaamiskielto - Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostaminen Kemikaalit - Kemikaalien ympäristöarviointi Liikenne - Päästöjä vähentävät kuljetusmuodot - Kuljetukset ja logistiikka www.ymparisto.fi Vesihuolto -Veden laatu ja saatavuus - Jätevesien puhdistusvaatimukset 4
Ympäristöasioiden tilinpäätöskäsittelyä koskeva kehitys EU:ssa EU:n viides ympäristöpoliittinen toimenpideohjelma (1992): tavoite lisätä yritysten raportointia ympäristöasioissa osana tilinpäätöksiä ja erillisten ympäristöraporttien muodossa EU:n komission alaisen laskentatoimen asiantuntijaelimen (Accounting Advisory Forum, 1995) ohje ympäristöasioiden tilinpäätöskäsittelystä EU:n tulkitseva tiedonanto neljännen ja seitsemännen tilinpäätösdirektiivin tietyistä artikloista, (98/C/16/04, 1998): virallinen tulkintaohje mm. ympäristövastuiden kirjaamiseen ja esittämiseen. EU komission suositus ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja julkistamisesta yritysten tilinpäätöksissä ja toimintakertomuksissa, 30.5.2001 (2001/453/EY): yksityiskohtainen kuvas ympäristövastuiden tilinpäätöskäsittelystä EU:n tilinpäätösdirektiivien ja IAS-standardien tulkinnan kannalta Modernisointidirektiivi (2003/51/EY): mm. toimintakertomuksen sisällön informaatioarvon parantaminen siten, että ympäristö-, sosiaaliset ja muut näkökohdat tulee otettua huomioon 5
Ympäristöasioita koskevien kirjanpitonormien kehitys Kirjanpitolautakunnan lausunto komission suosituksesta, 5.3.2002 (KILA 1675/2002) Kirjanpitolautakunnan yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja esittämisestä tilinpäätöksissä (KILA 14.1.2003) Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä (16.12.2003) Kirjanpitolain uudistus (30.12.2004) laajentaa toimintakertomuksen roolia kuvaamaan yrityksen liiketoiminnan kannalta merkittävien ympäristö- ja henkilöstöasioita Kirjanpitolautakunnan lausunto päästöoikeuksien kirjaamisesta (KILA 1767/2005) Päivitetty kirjanpitolautakunnan yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja esittämisestä tilinpäätöksissä (KILA 24.10.2006) 6
KILA:n yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja esittämisestä tilinpäätöksissä Julkaistu 14.1.2003, päivitetty 24.10.2006 Lähtökohtana EU:n komission suosituksen (2001/453/EY) tulkinta Suomen kirjanpitolainsäädännön näkökulmasta Sisältää myös EU:n komission suositukseen perustuvia tarkempia IFRS - tilinpäätösstandardeihin perustuvia kirjaamisohjeita. Luonteeltaan nykyisiä säännöksiä tulkitseva ja ohjeistava. Sisältö: Ympäristömenoja ja vastuita koskevista kirjaamis- ja laskentaperiaatteet Ympäristöön liittyvien tietojen esittäminen osana lakisääteistä tilinpäätösinformaatiota Suositus ympäristöön liittyvien lisätietojen antamisesta liitetiedoissa 7
Ympäristövastuun tilinpäätöskäsittely Oikeudellinen velvoite perustuu lakiin tai sopimukseen Tosiasiallinen velvoite perustuu kirjanpitovelvollisen sitoumukseen Pakollinen varaus olemassa oleva velvoite velvoitteen täyttäminen aiheuttaa tulevaisuudessa kustannuksia kustannukset voidaan arvioida luotettavasti Vastuusitoumuksen tai muuna taloudellisena vastuuna käsiteltävä ehdollinen ympäristövelka velvoite syntyy vasta kun jokin epävarma mahdollisuus toteutuu ei merkitä taseeseen, koska velvoitteen täyttäminen ei todennäköisesti aiheuta tulevaisuudessa kustannuksia, tai velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti 8
Ympäristövastuun tilinpäätöskäsittely Ympäristövastuu Vastaisena menona käsitelty ympäristövastuu Kirjataan pakollisena varauksena taseen vastattaviin Vastaisten ympäristömenojen muutos kirjataan tuloslaskelmassa asianomaiseen kuluerään Eritellään liitetiedoissa, mikäli olennainen Ehdollisena ympäristövelkana käsitelty ympäristövastuu Sovellettu kirjaamisperiaate ilmoitetaan liitetiedoissa Nykyarvomenetelmän käyttö vastuun laskennassa ilmoitetaan liitetiedoissa Eritellään liitetiedoissa Ympäristövastuut voidaan myös esittää yhtenä kokonaisuutena tilinpäätöksen liitetiedoissa 9
Esimerkkejä tilinpäätöskäytännöstä: Kemira 10
Esimerkkejä tilinpäätöskäytännöstä: Kemira 11
Esimerkkejä tilinpäätöskäytännöstä: Stora Enso 12
Esimerkkejä tilinpäätöskäytännöstä: Stora Enso 13
Esimerkkejä tilinpäätöskäytännöstä: Stora Enso 14
Esimerkkejä tilinpäätöskäytännöstä: Päijät- Hämeen Jätehuolto Oy
Ympäristömenot Ympäristönsuojelutoimenpiteistä aiheutuvat menot Aiheutuvat toimista, joihin kirjanpitovelvollinen tai joku muu sen puolesta ryhtyy torjuakseen, korjatakseen tai lieventääkseen toimintansa aiheuttamia ympäristöhaittoja Ympäristönsuojelun osa-alueet määritelty yleiseurooppalaisen ympäristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokituksen mukaan: ulkoilman- ja vesiensuojelu jätevesien käsittely jätehuolto maaperän ja pohjaveden suojelu melun ja tärinän torjunta luonnon monimuotoisuuden ja maiseman suojelu säteilyltä suojaaminen tutkimus ja kehitys muut ympäristönsuojelutoimenpiteet, kuten ympäristöhallinto ja - koulutus
Ympäristömenot Ympäristönsuojeluinvestoinnit sisältävät sekä ulkoiset että sisäiset investoinnit Ulkoiset ympäristönsuojeluinvestoinnit ovat puhdistimia ym. lisälaitteita ja ratkaisuja, joiden käyttöönotto ei olennaisesti muuta itse prosessia. lasketaan kokonaisuudessa ympäristömenoiksi. Sisäiset ympäristönsuojeluinvestoinnit ovat toimenpiteitä, jotka muuttavat tuotantoprosessia siten, että tuotannosta aiheutuvien päästöjen muodostuminen suhteessa tuotantomääriin pienene. ympäristömenona huomioidaan vain ympäristönsuojelun tasoa parantavista osainvestoinneista johtuva lisämeno. Kohteet määritelty yleiseurooppalaisen ympäristönsuojelulaitteistojen ja rakenteiden tilastoluokituksen mukaan
Ympäristömenojen tilinpäätöskäsittely Kirjataan kuluna tuloslaskelmaan Tilikauden ympäristökulu Eritellään liitetiedoissa, mikäli olennainen Ympäristömeno Aktivoidaan taseen vastaaviin Pitkävaikutteinen ympäristömeno Kirjataan vaikutusaikanaan poistoina kuluksi Eritellään liitetiedoissa, mikäli olennainen 18
Esimerkkejä tilinpäätöskäytännöstä: Suur-Savon Sähkö 19
Esimerkkejä tilinpäätöskäytännöstä: Suur-Savon Sähkö 20
Esimerkkejä tilinpäätöskäytännöstä: M-real Ympäristömenot Ympäristömenoihin on sisällytetty yksilöitävissä olevat ympäristönsuojelutoimenpiteistä aiheutuneet menot, joilla pyritään pääasiassa torjumaan, korjaamaan tai lieventämään ympäristövahinkoja. 21
Esimerkkejä tilinpäätöskäytännöstä: Ekokem Tilinpäätöksen liitetiedot Yhteiskuntavastuuraportti 22
Esimerkkejä yhteiskuntavastuuraporteista: Vantaan Energia 23
Esimerkkejä yhteiskuntavastuuraporteista: Vantaan Energia 24
KILA:n yleisohjeen ympäristöasioita koskevat liitetietovaatimukset Arvostusmenetelmät Ympäristömenojen ja vastuiden laskennassa sovellettujen arvostusperiaatteiden ja menetelmien sekä aktivoitujen ympäristömenojen poistojen laskennassa käytettyjen menetelmien kuvaus Jos ympäristövastuiden laskennassa on käytetty nykyarvomenetelmää, on tämä mainittava Satunnaiset ympäristökulut Merkittävät ympäristölainsäädännön rikkomisesta johtuvat sakot ja maksut sekä ympäristön pilaantumisen aiheuttamisesta maksetut kertaluonteiset, olennaiset korvaukset Varausten erittely Ehdolliset ympäristövelat Vakuudet Ympäristönsuojelulain 42 :n mukainen vakuus asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi ja maa-aineslain 12 :n mukainen vakuus alueen maisemoinnin, suojaamisen ja siistimisen varmistamiseksi 25
Esimerkkejä tilinpäätöskäytännöstä: Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 26
KILA:n suositus liitetiedoissa esitettävistä laajemmista ympäristötiedoista Ympäristövastuiden esittäminen yhtenä kokonaisuutena mahdollista Tällöin on varmistettava, että tilinpäätöksen lukija saa oikean kuvan ilmoitettavien liitetietojen kokonaismääristä Ympäristövastuiden yksityiskohtainen kuvaus Ympäristövastuiden ryhmittely, olennaiset velvoitteet, vastuun laji sekä ympäristövelvoitteen täyttämisen ajankohta ja ehdot Selvitys ympäristövahingoista, vahinkojen korjaamista edellyttävistä lakisääteisistä vaatimuksista tai viranomaismääräyksistä sekä meneillään olevista tai suunnitelluista kunnostustoimenpiteistä Ympäristövastuun diskonttaus Ympäristövastuun diskonttaamaton määrä ja nykyarvon laskennassa käytetty laskentakorkokanta 27
KILA:n suositus liitetiedoissa esitettävistä laajemmista ympäristötiedoista Vastaisten ympäristömenojen kirjaamisperiaate Sijaintipaikan alkuperäiseen tilaan palauttamisesta sekä käyttöomaisuuden käytöstä poistamiseen ja purkamiseen liittyvien vastaisten ympäristömenojen osalta liitetiedoissa ilmoitetaan sovellettu kirjaamisperiaate Jos kirjanpitovelvollinen käyttää kirjanpidossaan asteittain kertyvää varausta, on ilmoitettava kaikkien tällaisten pitkäaikaistoimintojen aiheuttamien menojen edellyttämä vastuun kokonaismäärä Tilikauden ympäristökulujen erittely Aktivoitujen ympäristömenojen erittely Ympäristöperusteisten sakkojen, maksujen ja korvausten erittely Ympäristönsuojeluun liittyvät tuet ja avustukset 28
Ympäristöasioiden olennaisuuden arviointi Yrityksen toimialan ympäristövaikutusten ja riskien arviointi (riskitoimialojen tunnistaminen) Yrityksen toiminnan ympäristövaikutusten ja riskien olennaisuuden arviointi Ympäristövaikutusten hallinnan tason arviointi (kontrollien riittävyys ja toimivuus) 29
Onko yritys ympäristölupavelvollinen? Ympäristölupavelvollisia toimialoja ovat (Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169) Metsäteollisuus Metalliteollisuus Energian tuotanto Kemianteollisuus Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävä toiminta Malmien ja mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto Mineraalituotteiden valmistus Nahan ja tekstiilien laitosmainen tuotanto ja käsittely Elintarvikkeiden tai rehujen valmistus Liikenneterminaalit ja varikot Polttoaineiden tai kemikaalien varastointi, käyttö tai käsittely Kalankasvatus ja turkistarhaus Yrityksen toimintaan voi liittyä merkittäviä ympäristöasioita käytettävien raakaaineiden ja materiaalien käsittelyn sekä tuotteiden valmistuksen, käytön ja takaisinottovelvoitteiden muodossa (vrt. elektroniikkateollisuus) 30
Aiheutuuko yrityksen toiminnasta merkittäviä ympäristövaikutuksia? Todennäköisimmät ympäristövastuutapaukset liittyvät Vanhat teollisuusalueet, toimipaikkahistorian tunteminen Ympäristön kannalta herkät alueet, suojelu- ja pohjavesialueet Öljy- ja kemikaalisäiliöt Teollisuuskaatopaikat Ongelmajätteet Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen Määräystenmukaisuus Ympäristösäädökset ja luvat Lupien uudistaminen Lupaehtojen noudattaminen Päästökauppa 31
Yhteenveto Ympäristöasioiden liiketaloudellisen merkityksen tarkastelu Milloin ympäristöasioilla on olennainen vaikutus kirjanpitovelvollisen toimintaan ja tilinpäätöksen antamaan kuvaan? Taloudellisesti merkittäviin ympäristöasioihin liittyvien riskien hallinnan ja sisäisten kontrollien toimivuuden varmistamista Erityishuomiota kiinnitettävä ympäristövastuiden asianmukaiseen tilinpäätöskäsittelyyn (pilaantuneet maa-alueet, kaatopaikat ja läjitysalueet, sivutuotteet, maisemointivelvoitteet, toiminnan lopettamisen jälkeiset ennallistamisvelvoitteet ja ympäristölupavelvoitteet) Ympäristövastuiden oikea-aikainen tunnistaminen ja kirjaaminen kirjanpitoon: Milloin ympäristövastuu syntyy ja vastaisen menon edellytykset täyttyvät? Milloin kirjataan pakollinen varaus ja milloin riittää liitetietoinformaatio? Olennaisten ympäristöasioiden oikea ja riittävä esittäminen tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa Olennaisten ympäristömenojen esittäminen ja ympäristövastuiden riittävä erittely liitetiedoissa 32
Päästöoikeuksien kirjanpitokäsittely Päästöoikeudet ovat määräajan voimassa olevia aineettomia hyödykkeitä. Päästökauppalain (683/2004) mukaan päästöoikeudet ovat voimassa sen päästökauppakauden velvoitteiden täyttämiseen, jolle ne on päästökauppalain mukaisella päätöksellä myönnetty. Päästökauppalain määräysten mukaan velvollinen hakemaan päästöoikeuksia harjoittamansa toiminnan aiheuttamille hiilidioksidipäästöille on määrättyjen energia-alan, teräs-, mineraali- ja metsäteollisuuden tuotantotoimintojen tai edellä mainittujen toimintojen yhdistelmien toiminnanharjoittaja. Uusien päästöoikeuksien kirjaamisen edellytyksenä on, että laitoksella on joko toistaiseksi tai määräajan voimassa oleva kasvihuonekaasujen päästölupa. Energiamarkkinavirasto kirjaa vuosittain jokaiselle laitokselle päästöoikeuksien myöntämispäätöksen mukaisen määrän päästöoikeuksia helmikuun 28. päivään mennessä päästöluvan haltijan kansallisessa päästökaupparekisterissä olevalle kyseisen laitoksen tilille. Kaikkia päästökauppakauden päästöoikeuksia ei kirjata kerralla laitoksen tilille, vaan jokaisen vuoden päästöoikeudet kirjataan erikseen vuosittain. 33
Päästöoikeuksien kirjanpitokäsittely Päästökauppalain 49 :n mukaan toiminnanharjoittajan on palautettava vuosittain huhtikuun 30. päivään mennessä jokaisesta laitoksesta edellisenä kalenterivuonna aiheutuneita päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia päästökaupparekisteriin. Jos toiminnanharjoittajalla on päästöoikeuksia vähemmän kuin todellisia päästöjä, on toiminnanharjoittajan ostettava päästöoikeuksia markkinoilta. Jos toiminnanharjoittajalla on päästöoikeuksia enemmän kuin todellisia päästöjä, se voi myydä päästöoikeuksia tai säästää päästöoikeuksiaan päästökauppakauden myöhemmille vuosille. Päästöoikeus katsotaan kulutetuksi Suomessa, kun päästöoikeus palautetaan Suomen alueella sijaitsevan tuotantotaitoksen aiheuttamien päästökauppalain mukaisten päästöjen kattamiseksi. Päästöoikeuksilla käydään kauppaa ja näin niille muodostuu markkina-arvo. Toiminnanharjoittaja voi halutessaan myydä kaikki saamansa päästöoikeudet heti ne saatuaan ja hankkia myöhemmin tarvittavan määrän oikeuksia. 34
Päästöoikeuksien kirjanpitokäsittely Kirjanpitolaissa ei ole erityisiä säännöksiä, joihin voidaan välittömästi tukeutua päästöoikeuksien käsittelyssä. Päästöoikeuksien tilinpäätöskäsittelystä ei tällä hetkellä myöskään ole erityistä kansainvälistä tilinpäätösohjeistusta, sillä kansainvälisen tilinpäätöskysymysten tulkintakomitean (International Financial Reporting Interpretations Committee, jäljempänä "IFRIC") loppuvuodesta 2004 antama tulkinta päästöoikeuksien laskentakäsittelystä (IFRIC Interpretation 3 - Emission Rights ("Päästöoikeudet")) on sittemmin peruttu kesäkuussa 2005. Kirjanpitolautakunta on antanut lausunnon 15.11.2005 (KILA 1767/2005) päästöoikeuksien kirjaamisesta. Lausunnon mukaan hyvän kirjanpitotavan mukaista on perustaa päästöoikeuksien kirjanpitokäsittely ns. nettomenettelyyn. Nettomenettelyssä päästöoikeuksia ei käsitellä käyvän arvon mukaisesti aineettomissa hyödykkeissä. Kirjanpitolautakunta pitää hyvän kirjanpitotavan mukaisena, että nettomenettelyssä päästöoikeuksien kirjanpitokäsittely perustetaan toteutuneiden päästöjen ja saatujen päästöoikeuksien vertaamiseen. 35
Päästöoikeuksien kirjanpitokäsittely Jos toteutuneet päästötonnit ylittävät saadut oikeudet, tehdään ylimeneviä tonneja vastaava kulukirjaus tilinpäätöshetken markkinahinnalla ja pakolliset varaukset vastatilinä; päästöoikeuteen perustuvasta velvoitteesta on muodostettava pakollinen varaus, sillä se täyttää KPL 5:14.1 ja 5:14.3 :ssä säädetyt edellytykset. Kuitenkin siinä tapauksessa, että puuttuvien päästöoikeuksien hankinta on sidottu sopimuksella tai muuten tietyn hintaiseksi, kulukirjaus tehdään lähtökohtaisesti sen mukaisena. Jos taas toteutuneet tonnit alittavat saadut oikeudet, kirjanpitovelvollisella on taseen ulkopuolista varallisuutta, joka tulee ilmoittaa liitetietoina. Toisaalta päästöoikeuksien ostot ja myynnit kirjataan liiketapahtumina suoriteperusteisesti. Jotta nettomenettely antaisi KPL 3:2.1 :ssä tarkoitetun oikean ja riittävän kuvan päästöoikeuksien vaikutuksista, kirjanpitovelvollisen tulee lisäksi tilinpäätöksen liitetietona kuvata päästöoikeuksiensa, toteutuneiden päästöjen ja käymänsä päästökaupan kokonais- ja hintatilanne sekä vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Vastaavalla tavalla menetellään myös osavuosikatsauksen tai muun välitilinpäätöksen laadinnassa ottaen kuitenkin koko tilikauden arvioidut päästöt huomioon olennaisuuden periaatteen mukaisesti. 36
Esimerkki: Päästöoikeuksien kirjanpitokäsittely Kirjanpitovelvollinen on velvoitettu Euroopan yhteisön komission direktiivin 2003/87/EY ja päästökauppalain (683/2004) mukaan hankkimaan toiminnalleen päästöluvan. Energiamarkkinavirasto on allokoinut kirjanpitovelvolliselle ilmaiseksi päästöoikeuksia, jotka oikeuttavat 1 500 000 hiilidioksiditonnin (tco 2 ) päästöihin EU:n ensimmäisellä päästökauppakaudella 2005 2007. Kirjanpitovelvolliselle allokoitujen päästöoikeuksien määrä päästökauppakaudelle 2005-2007 on: 2005 2006 2007 Yhteensä Päästöoikeudet 500 000 tco 2 500 000 tco 2 500 000 tco 2 1 500 000 tco 2 A. Yrityksen toteutuneet päästöt ylittävät päästöoikeuksien määrän. Kirjanpitovelvollinen saa haltuunsa alkujaossa 28.2.2005 vastikkeetta koko päästökauppakauden päästöoikeudet 1 500 000 tco 2. Vastikkeetta ajettujen päästöoikeuksien hankintameno kirjanpidossa on nolla euroa. Kirjanpitovelvollisen päästöt vuonna 2005 olivat 500 000 hiilidioksiditonnia ja se on palauttanut 30.4.2006 tätä vastaavan määrän päästöoikeuksia Energiamarkkinavirastolle. Kirjanpitovelvollisen hiilidioksidipäästöt vuoden 2006 aikana ovat 550 000 hiilidioksiditonnia. Toteutuneiden päästöjen määrä ylittää tilikaudelle allokoitujen päästöoikeuksien määrän 50 000 hiilidioksiditonnilla. Koska toteutuneet päästötonnit ylittävät saadut oikeudet, tehdään ylimeneviä tonneja vastaava kulukirjaus tilinpäätöshetken markkinahinnalla pakolliset varaukset vastatilinä. Tilinpäätöshetken markkinahinta päästöoikeudelle on 20 euroa hiilidioksiditonnilta, jolloin pakollisen varauksen suuruudeksi tulee 1 000 000 euroa. 37
Esimerkki: Päästöoikeuksien kirjanpitokäsittely (jatk.) Kirjaus kirjanpidossa: per päästökaupan kulut an pakolliset varaukset 1 000 000 euroa Tuloslaskelmassa päästökaupan kulut käsitellään muina liiketoiminnan kuluina. Taseen vastattavissa esitetään pakollisena varauksena 1 000 000 euron varaus päästöoikeuksien palautusvelvollisuuden täyttämiseen. Tilinpäätöksen 2006 liitetiedoissa kirjanpitovelvollinen esittää: Hallussa olevien päästöoikeuksien määrä 31.12.2006 1 000 000 tco 2 Toteutuneiden päästöjen määrä vuonna 2006 550 000 tco 2 Päästöoikeuksien ostot ja myynnit 0 euroa B. Päästöoikeuksien osto markkinoilta Kirjanpitovelvollinen ostaa markkinoilta 50 000 tco 2 päästöoikeuksia huhtikuussa 2007 kattamaan toteutuneiden päästöjen ja päästöoikeuksien välisen erotuksen. Päästöoikeuksien markkinahinta tuolloin on 22 euroa, jolloin hankintahinnaksi tulee 1 100 000 euroa. Päästöoikeuksien osto kirjataan markkinahintaan kuluksi. Kirjaus: per päästökaupan kulut an rahat ja pankkisaamiset 1 100 000 euroa Kirjanpitovelvollinen palauttaa 30.4.2007 Energiamarkkinavirastolle toteutuneita päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia 550 000 tco 2. Kirjanpidossa päästöoikeuksien palautusvelvollisuuden täyttämiseksi tehty varaus puretaan. Kirjaus: per pakolliset varaukset an päästökaupan kulut 1 000 0000 euroa. 38
Esimerkki: Päästöoikeuksien kirjanpitokäsittely (jatk.) C. Päästöoikeuksien myynti markkinoille Kirjanpitovelvollisen toteutuneet päästöt vuodelle 2007 ovat 475 000 tco2. Kirjanpitovelvollinen myy joulukuussa 2007 päästöoikeuksia 25 000 tco 2. Päästöoikeuden markkinahinta myyntihetkellä on 25 euroa/tco 2. Kirjanpitovelvollinen kirjaa päästöoikeuksien myynnistä saamansa tulon 625 000 euroa muihin liiketoiminnan tuottoihin. Kirjaus: per rahat ja pankkisaamiset an muut liiketoiminnan tuotot 625 000 euroa. Tuloslaskelmassa päästöoikeuksien myynnit käsitellään muina liiketoiminnan tuottoina. D. Päästöoikeuksien esittäminen liitetiedoissa Kirjanpitovelvollinen esittää vuoden 2007 liitetiedoissa: Hallussa olevien päästöoikeuksien määrä 31.12.2007 450 000 tc0 2 Toteutuneiden päästöjen määrä vuonna 2007 450 000 tc0 2 Päästöoikeuksien ostot 1 100 000 euroa Päästöoikeuksien myynnit 625 000 euroa 39
Esimerkkejä tilinpäätöskäytännöstä: Vantaan Energia 40
Esimerkkejä tilinpäätöskäytännöstä: Stora Enso 41
Yhteiskuntavastuutietojen esittäminen toimintakertomuksessa kirjanpitolain mukaan 42
Tunnusluvut ja muut tiedot henkilöstöstä ja ympäristöasioista KPL 3:1.1 3 virke: Toimintakertomuksessa on arvioitava kirjanpitovelvollisen toiminnan laajuuden ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Tässä tarkoituksessa on myös esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot henkilöstöstä ja ympäristötekijöistä sekä muista mahdollisista kirjanpitovelvollisen liiketoiminnassa merkityksellisistä seikoista. Esittämisvelvollisuus syntyy, silloin, kun henkilöstöön liittyvät seikoilla tai ympäristöasioilla on olennainen merkitys kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan kehityksen, tuloksen tai taloudellisen aseman ymmärtämisen kannalta, tai kun nämä seikat vaikuttavat olennaisesti kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tavoitteisiin pitkällä aikavälillä. Arvioitaessa tietojen merkittävyyttä liiketoiminnan kehittymiselle on hyvä ottaa huomioon yhtiön toimialasta ja toimintamaista aiheutuvat toimintaympäristössä ilmenevät odotukset ja paineet sekä vaikutusten merkittävyys sekä toiminnan, tuotteiden ja palveluiden ympäristöluvanvaraisuus. Esitetyt vaatimukset eivät pakollisina koske KPL 3:9.2 :ssä määriteltyä pientä kirjanpitovelvollista, joka laatii toimintakertomuksen vapaaehtoisesti. 43
Henkilöstöä koskevien tunnuslukujen ja muiden tietojen esittäminen toimintakertomuksessa (KPL 3:1.5 ) - Lähtökohtana parhaat käytännöt 44
Henkilöstöä koskevat tunnusluvut ja muut tiedot toimintakertomuksessa kaikille kirjanpitovelvollisille pakolliset tiedot Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Henkilöstöön kuuluvat ne, jotka tilikauden aikana ovat olleet työsuhteessa kirjanpitovelvolliseen organisaatioon; jos toimitusjohtajan ja hänen sijaisensa asema perustuu yksinomaan asianomaista kirjanpitovelvollista koskevaan yhteisölainsäädäntöön, ei heitä sisällytetä henkilöstömäärään. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella lasketaan yleensä siten, että henkilöstön määrä kunkin kuukauden lopussa lasketaan yhteen ja näin saatu summa jaetaan kuukausien lukumäärällä. Jos kirjanpitovelvollisen palveluksessa on suhteellisen paljon osaaikaisia työsuhteita, voidaan laskea kaikki tilikauden työtunnit yhteen ja jakaa yhteissumma kokoaikaisen henkilön teoreettisella kokonaistuntimäärällä. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella ilmoitetaan suoriteperusteisesti. 45
Henkilöstöä koskevat tunnusluvut ja muut tiedot toimintakertomuksessa (1) Toimintakertomuksessa soveltuvin osin esitettävät tunnusluvut ja muut tiedot henkilöstöstä Asiakokonaisuus Henkilöstötunnusluvut Henkilöstöä koskevat tiedot Henkilöstön rakenne ja organisaatiossa tapahtuneet muutokset Henkilöstön rakenne ja muutokset 1) Henkilöstön lukumäärä jaoteltuna toiminnan luonne ja laajuus huomioiden tarkoituksenmukaisella tavalla: maantieteellisten alueiden mukaan toiminnoittain toimialoittain 2) Vakituisten ja määräaikaisten työsuhteiden osuus 3) Kokoaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden osuus 4) Henkilöstön vaihtuvuus 5) Keskimääräinen työsuhteen pituus 6) Henkilöstön ikärakenne Palkitseminen Uudelleenjärjestelytilanteet ja irtisanomiset 7) Irtisanottujen työsuhteiden lukumäärä Sanallinen kuvaus irtisanomisten yhteydessä toteutetuista tukitoimenpiteistä Palkitsemisjärjestelmät 8) Maksetut palkat ja palkkiot eriteltynä palkitsemisjärjestelmien perusteella maksettuihin tulos-, bonus- tms. palkkioihin 9) Palkitsemisjärjestelmien piiriin kuuluvan henkilöstön osuus koko henkilöstöstä Sanallinen kuvaus käytössä olevista palkitsemisjärjestelmistä 46
Esimerkkejä: KILAn yleisohje, 12.9.2006 Irtisanomiset Tilikauden 2005 aikana 122 työntekijää irtisanottiin tuotannollisten ja taloudellisten syiden johdosta yhtiön Helsingin tehtaalla. Irtisanotuista 40 jäi eläkkeelle, 10 sijoitettiin uusiin tehtäviin yhtiön sisällä, 20 määräaikaista työsuhdetta päätettiin ja 22 sai vapaaehtoisen irtisanomispaketin. Työpaikkojen menettämisen vaikutusten lieventämiseksi irtisanotuille tarjottiin myös uudelleensijoittumispalveluja. Syyskuussa 2005 julkistetun yhtiön kannattavuuden parantamiseen tähtäävän ohjelman yhteydessä määritetyt henkilöstövähennykset koskevat noin 250 työntekijää, joista puolet on työntekijöitä ja puolet toimihenkilöitä. Henkilöstövähennykset tapahtuvat pääosin yhtiön tehtailla Suomessa ja Ruotsissa. Henkilöstövähennysten yhteydessä yhtiö noudattaa johdonmukaista toimintatapaa, jota sovelletaan paikallisen lainsäädännön ja irtisanomiskäytäntöjen mukaan. Yhtiö on määritellyt henkilöstövähennyksiä koskevat ohjeet, joiden tavoitteena on taata mahdollisimman eettinen ja vastuullinen irtisanomiskäytäntö koko konsernissa. Palkitseminen Yhtiössä palkan määräytymisen perusteina ovat paikalliset kollektiiviset ja yksilölliset sopimukset, tehtävässä suoriutuminen sekä tehtävän vaativuus. Peruspalkkaa täydentävät tuloksiin sidotut palkkiojärjestelmät. Vuonna 2005 maksettujen palkkojen kokonaissumma oli 225 (213) miljoonaa euroa. Tästä 25 (12) miljoonaa euroa maksettiin kannustepalkkioina. Palkkiojärjestelmien piiriin kuuluu noin 80 % (72 %) konsernin henkilöstöstä. 47
Henkilöstöä koskevat tunnusluvut ja muut tiedot toimintakertomuksessa (2) Toimintakertomuksessa soveltuvin osin esitettävät tunnusluvut ja muut tiedot henkilöstöstä Asiakokonaisuus Henkilöstötunnusluvut Henkilöstöä koskevat tiedot Henkilöstöjohtaminen Henkilöstön ja osaamisen kehittäminen 10) Säännöllisten kehityskeskustelujen piiriin kuuluvan henkilöstön osuus Henkilöstöjohtamisen tavoitteet Sanallinen kuvaus henkilöstöjohtamisen tavoitteista ja henkilöstöasioiden liittymäkohdista organisaation liiketoimintastrategiaan Esimiestoiminta Sanallinen kuvaus esimiestoiminnan kehittämiseen liittyvistä hankkeista Kehityskeskustelut Sanallinen kuvaus kehityskeskustelujen tavoitteista ja niiden toteutumisesta Osaaminen ja koulutus 11) Koulutuspäivien lukumäärä henkilöä kohden Sanallinen kuvaus keskeisistä koulutushankkeista 12) Henkilöstön koulutusrakenne Rekrytoinnit Sanallinen kuvaus rekrytointien painopisteestä ja tehtäväkierrosta 48
Esimerkkejä: KILAn yleisohje, 12.9.2006 Henkilöstöjohtaminen Henkilöstöjohtaminen ja työntekijöiden panos ovat merkittäviä tekijöitä yhtiön pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa. Yhtiön tavoitteena on luoda tulevaisuuteen suuntautunut ja kilpailukykyinen organisaatio. Tavoite saavutetaan rekrytoimalla ammattitaitoisia ja motivoituneita ihmisiä, kehittämällä heidän kykyjään sekä luomalla jatkuvaa kehittymistä ja tuloksellisuutta vaaliva yrityskulttuuri. Henkilöstöstrategian tavoitteena on kehittää erityisesti asiantuntijoiden ja esimiesten osaamista sekä lisätä sitoutumista yhtiöön ja edistää henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia. Keskeisiä menestystekijöitä ovat työelämän laatutekijät kuten työn monipuolisuus, siihen vaikuttamismahdollisuus, hyvä työilmapiiri, ympäristön tuki sekä työn palkitsevuus. Yhtiö seuraa ja mittaa kyseisiä menestystekijöitä taatakseen, että henkilöstöstrategia säilyy yhteensopivana konsernin liiketoimintastrategian kanssa. 49
Esimerkkejä: KILAn yleisohje, 12.9.2006 Henkilöstön ja osaamisen kehittäminen Esimiessuunnittelu on yksi yhtiön avainprosesseista sen varmistamiseksi, että konsernin palveluksessa on sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä jatkuvasti asiantuntevaa, kokenutta ja sitoutunutta johtoa. Esimiessuunnittelu on koko johtamisen elinkaaren kattava jatkuva, johdonmukainen ja ennakoiva työskentelytapa. Siihen sisältyvät esimiespotentiaalin tunnistaminen sekä sisäisesti että ulkoisesti, potentiaalin houkutteleminen, rekrytointi ja pitäminen konsernin palveluksessa, esimiesten osaamisen ja suorituksen arviointi ja kehittäminen, palkitseminen ja urasuunnittelu sekä lopulta seuraajasuunnittelu. Esimiehille, kuten koko henkilöstölle, laaditaan vuotuisen kehityskeskustelun pohjalta henkilökohtainen kehityssuunnitelma seuraaville 1-2 vuodelle. Suunnitelma ja henkilökohtaisen suorituksen arviointi tuovat tärkeää tietoa sisäiseen esimiessuunnitteluun. Vuonna 2005 esimiessuunnittelu kattoi kaikki esimiestasot ylimmästä johdosta osastojen ja tiimien tasolle ja koski noin 1 500 henkilöä. Kehityskeskustelut käytiin vuonna 2005 henkilökohtaisesti jokaisen työntekijän kanssa. Kehityskeskustelujen käyminen oli myös osa yhtiön tulospalkkiojärjestelmää Henkilöstön ja osaamisen kehittämisen tavoitteena on kehittää, ylläpitää ja päivittää tietotaitoa ja osaamista, joita vaaditaan yhtiön strategian toteuttamiseen. Oikea osaaminen oikeaan aikaan ja kyky sopeutua jatkuvasti muuttuvaan liiketoimintaympäristöön ovat elintärkeitä menestystekijöitä yhtiölle. Henkilöstöä kehitetään kaiken aikaa organisaation kaikilla tasoilla: uusien tulokkaiden perehdyttämisestä korkeimman johdon koulutukseen. Koulutus ja osaamisen kehittäminen tähtäävät yrityksen uusiutumiseen asiakastarpeiden ja teknologian kehittymisen mukaisesti. Koulutuspäivien lukumäärä henkilöä kohden vuonna 2005 oli 4 (3,5) päivää vuodessa. Vuonna 2005 koulutusta järjestettiin erityisesti esimiehille, myyntihenkilöstölle, projektipäälliköille ja ostajille. Henkilöstön koulutustaso yhtiössä on korkea. Henkilöstöstä 2 (1) % on suorittanut lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon, 35 (37) % ylemmän korkeakoulututkinnot, 12 (10) % alemman korkeakoulututkinnon, 25 (24) % ammattikorkeakoulututkinnon tai opistoasteisen tutkinnon ja 26 (28) % ammatillisen tutkinnon. Seuraavan 10 vuoden aikana yhtiön henkilöstöstä noin kolmasosa siirtyy eläkkeelle. Uusien työntekijöiden ja osaajien palkkaaminen onkin yksi yhtiön lähivuosien suurimmista haasteista. Näitä haasteita pyritään ennakoimaan mm. tehostetulla henkilöstön kehittämisellä ja ns. hiljaisen tiedon siirrolla. 50