WE LEAD. WE LEARN. YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003 Jämsänkoski, Kaipola, Kajaani, Kaukas, Kymi, Pietarsaari, Rauma, Tervasaari, Voikkaa
SISÄLTÖ Esipuhe 3 UPM lyhyesti 4 UPM:n paperi- ja sellutehtaat Suomessa 5 * ) Tuotteet ja tuotannot 6 Ympäristöasioiden hallinta ja organisointi 9 Paperin valmistus, prosessikaavio 13 Raaka-aineet Puunhankinta ja metsänhoito 18 Kuidut 22 Muut raaka-aineet ja kemikaalit 24 Energia 26 Vesi 29 Ympäristövaikutukset 30 Ympäristöluvat 32 Ympäristöriskit 33 Vaikutukset vesistöön 34 Vaikutukset ilmaan 36 Jätteet ja jätehuolto 38 Kuljetukset 40 Ympäristöviestintä ja -koulutus 42 Ympäristöpolitiikka 43 Sanasto 44 Ympäristöselonteon todennus 46 Yhteystiedot 47 * ) Tehtaiden esittelyt UPM, Jämsänkoski 5 UPM, Kaipola 7 UPM, Kajaani 8 UPM, Kaukas 11 UPM, Kymi 19 UPM, Pietarsaari 21 UPM, Rauma 23 UPM, Tervasaari 25 UPM, Voikkaa 27 UPM:n Suomen paperi- ja sellutehtaiden yhteinen ympäristöselonteko julkaistaan seuraavan kerran vuonna 2007. Välivuosina tehtaat julkaisevat vuosittain erilliset tehdasliitteensä. Kunkin tehtaan tai tehdasintegraatin erillinen tehdasliite muodostaa tämän yhteisen ympäristöselonteon kanssa tehtaan EMAS-selonteon. UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003 1
2 UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003
ESIPUHE HYVÄ LUKIJA, Ympäristönsuojelulla ja -hallintajärjestelmillä on UPM:n suomalaisilla paperi- ja sellutehtailla jo vanhastaan vankka asema. Ensimmäinen ympäristönhallintajärjestelmä sertifioitiin Kymillä Kuusankoskella jo ennen ISO-standardin käyttöönottoa. Paperinja selluntuotannon ympäristövaikutukset ovat vähentyneet tuntuvasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Kasvaneet tuotantomäärät eivät ole automaattisesti johtaneet päästöjen lisääntymiseen. Ympäristönhallintajärjestelmiin sisältyvä jatkuvan parantamisen periaate varmistaa tämänsuuntaisen kehityksen myös tulevaisuudessa. Vuonna 2003 vakavin takaisku muuten hyvälle ympäristötoiminnalle oli Kaukaan sellutehtaan huomattava, joskin lyhytaikainen, lipeäpäästö, josta UPM kantaa täyden vastuun. Tämä tapahtuma aiheutti myös muilla UPM:n tehtailla mittavan toimenpiteiden sarjan, jolloin muun muassa ympäristöriskejä aiheuttava toiminta arvioitiin uudelleen. Vastoinkäymisestä opittiin ja toimintaa parannetaan jatkuvasti. Lähivuosien keskeisimpiä, kaikkia tehtaita koskevia ympäristöpäämääriä ovat lisääntyvä sertifioidun puuraaka-aineen käyttö ja erityisesti puun alkuperän jäljittäminen, fossiilisten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, jätehuollon kehittäminen ja ympäristölle turvallisten kemikaalien käyttö. Euroopan unionissa valmisteltu päästökauppalainsäädäntö määrittelee teollisuuden fossiilisille hiilidioksidipäästöille enimmäisrajat. UPM ja sille energiaa tuottavat yhteistyökumppanit ovat jo vuosia pyrkineet suosimaan sellaisia energian tuotantotapoja, jotka eivät aiheuta fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Eräs keino on ollut biopolttoaineiden, varsinkin metsäpolttoaineen käytön lisääminen, jossa UPM on ollut edelläkävijä. Nykytekniikalla näitä päästöjä ei pystytä enää merkittävästi vähentämään. Toistaiseksi päästökaupan pelisäännöt ovat vielä määrittelemättä eikä sen todellisia vaikutuksia tiedetä. Jätteiden määrän vähentäminen ja hyötykäytön lisääminen ovat lähivuosina avainasemassa kaikilla tehtailla. Tuotannossa syntyvää jätettä käytetään nykyisin yhä enemmän hyödyksi esimerkiksi maanrakentamisessa. Tehtailla syntyvät suurimmat jätejakeet ovat tuhkaa ja kuitulietettä. Suomessa niiden laajamittaista hyötykäyttöä on rajoittanut aikaa vievä ympäristölupakäsittely. UPM:ssä on aloitettu tutkimus- ja kehityshanke, jossa kartoitetaan kaikki paperin ja sellun valmistuksessa käytetyt kemikaalit. Ympäristölle tai ihmisille mahdollisesti vaaralliset kemikaalit pyritään korvaamaan vaihtoehtoisilla aineilla. Tämä on ensimmäinen UPM:n suomalaisia paperi- ja sellutehtaita koskeva yhteinen EMAS-selonteko. UPM:n paperi- ja sellutehtaat Suomessa ovat rekisteröityneet EMAS-järjestelmään. Kunkin tehtaan tai tehdasintegraatin erillinen ympäristöliite muodostaa tämän yhteisen ympäristöselonteon kanssa tehtaan EMAS-selonteon. Toivon, että lukija saa tästä kokonaisuudesta entistä kattavamman kuvan siitä, kuinka UPM ottaa toiminnassaan huomioon ympäristön. MARJA TUDERMAN Ympäristöjohtaja UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003 3
UPM LYHYESTI UPM ON MAAILMAN JOHTAVIA PAINOPAPEREIDEN VALMISTAJIA UPM:n liikevaihto vuonna 2003 oli 9,9 miljardia euroa. Taloudellisilla mittareilla tarkasteltuna yhtiö kuuluu maailman paperiteollisuuden parhaimmistoon. UPM:n toimialoja ovat paperitoimialat, Puutuotetoimiala ja Jalostustoimiala. Vuonna 2003 yhtiön paperintuotannon kokonaiskapasiteetti oli noin 12 miljoonaa tonnia vuodessa. Yhtiön palveluksessa työskentelee noin 35 700 henkeä, joista vajaat 20 000 Suomessa. Tuotantolaitoksia on 16 maassa. Tärkeimmät tehtaat ovat Suomessa, Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Itävallassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Kiinassa. Päämarkkina-alueet ovat EU-maissa ja Pohjois-Amerikassa. Tuotantolaitos Myyntiyhtiö tai agentti 4 UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003
PAPERI- JA SELLUTEHTAAT UPM:N PAPERI- JA SELLUTEHTAAT SUOMESSA Tämän EMAS-selonteon piiriin kuuluvat UPM:n suomalaiset paperi- ja sellutehtaat: Jämsänkoski, Kaipola, Kajaani, Kaukas, Kymi, Pietarsaari, Rauma, Tervasaari ja Voikkaa. Näistä neljä on tehdasintegraatteja, joissa toimii sekä paperi- että sellutehdas. Raportissa käsitellyt tehtaat on merkitty karttaan. Sivunumero tehtaan nimen jäljessä viittaa siihen raportin sivuun, jossa on kyseisen tehtaan esittely. Kunkin tehtaan toimintaa ja ympäristönsuojelun kehitystä kuvataan erillisissä tehdasliitteissä, jotka julkaistaan vuosittain. UPM, JÄMSÄNKOSKI UPM, Pietarsaari (sivu 21) UPM, Jämsänkoski (sivu 5) UPM, Kaipola (sivu 7) UPM, Rauma (sivu 23) UPM, Tervasaari (sivu 25) UPM, Voikkaa (sivu 27) UPM, Kymi (sivu 19) UPM, Kajaani (sivu 8) UPM, Kaukas (sivu 11) Jämsänkosken tehdas toimii Jämsänkosken kaupungissa, Päijänteeseen laskevan Jämsänjoen varrella. Jämsänkoskella alettiin valmistaa sulfiittisellua vuonna 1888, ja paperin valmistus alkoi vuonna 1899. Merkittävä muutos tapahtui 1980-luvun alussa, kun sulfiittisellutehdas lakkautettiin ja papereiden pääraaka-aineeksi tuli kuusesta hierrettävä mekaaninen massa. Samaan aikaan alkoi aikakauslehtipapereiden valmistus. Nykyisin Jämsänkoskella valmistetaan paperia neljällä paperikoneella, joiden yhteinen tuotantokyky on 835 000 tonnia vuodessa. Tehtaan tuotteita ovat puupitoiset päällystetyt ja päällystämättömät painopaperit sekä sellupohjaiset tarra- ja etiketöintipaperit. Tuotannossa käytetty sellu ostetaan Suomesta konsernin osakkuusyhtiön tehtailta. Jämsänkoskella työskentelee noin 900 henkeä. Jämsänkosken tehdaslaitoksiin kuuluvat myös yksilinjainen kuorimo, kaksi kuumahiertämöä, vesilaitos ja biologinen jäteveden puhdistamo. Lämpö saadaan hiertämöiden lämmön talteenotosta ja Jämsänkosken Voiman voimalaitokselta, jossa on kolme kiinteän polttoaineen kattilaa ja kaksi öljykattilaa. Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaiden EMAS-rekisteröintinumero on FIN-000032. Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Pirkko Kalliola PL 35, 42301 Jämsänkoski Puh. 0204 16 6281 Faksi 0204 16 6415 pirkko.kalliola@upm-kymmene.com UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003 5
TUOTTEET PAPERIT OVAT KIERRÄTYSKELPOISIA UPM haluaa varmistaa, että sen tuottamien papereiden vaikutukset ympäristöön ovat mahdollisimman pienet papereiden koko elinkaaren ajan. Paperit ovat käytössä turvallisia ja ne voidaan käyttää uudelleen raaka-aineeksi tai hyödyntää biopolttoaineena energiaksi. Paperit myös kompostoituvat hyvin. UPM:n toiminta perustuu enimmäkseen puukuidun käyttöön joko tuoreena puukuituna tai keräyspaperista valmistettuna uusiokuituna. Paperin elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia pyritään minimoimaan metsänhoidosta ja puunkorjuusta alkaen aina valmistusprosesseihin, kuljetuksiin ja siihen asti, kunnes tuote hylätään käytöstä. UPM:n suomalaiset tehtaat valmistavat aikakauslehti-, sanomalehti- ja hienopapereita sekä erikoispapereita ja pakkauspapereita. Suurimmat asiakasryhmät ovat lehtikustantajia, painotaloja, paperitukkureita ja paperinjalostajia. UPM on maailman suurin aikakauslehtipapereiden valmistaja. Näitä papereita käytetään aikakauslehdissä, mainospainotuotteissa ja myyntiluetteloissa. Suurin osa tuotannosta myydään Keski-Euroopan markkinoille ja Yhdysvaltoihin. Sanomalehtipapereita käytetään lehtien ohella myös sanomalehtien liitteiden ja lisälehtien painamiseen. Tärkeimmät markkinat ovat Keski-Euroopassa. Hienopapereita ovat esimerkiksi kopio- ja tulostuspaperit. Niille painetaan myös erikoisaikakauslehtiä, kirjoja ja mainospainotuotteita. UPM on Euroopan johtavia hienopapereiden valmistajia. Erikoispapereita ovat tarran pinta- ja taustapaperit, säkki- ja voimapaperit sekä kirjekuoripaperit. UPM on maailman suurin tarrapapereiden valmistaja ja Euroopan suurin kirjekuoripapereiden valmistaja. Myös pakkauspapereiden valmistajana yhtiö on Euroopan suurimpia. Erikoispapereista kerrotaan tarkemmin niitä valmistavien tehtaiden erillisissä tehdasliitteissä. Kaukaan ja Pietarsaaren tehdasliitteissä kerrotaan myös näissä tehdasintegraateissa toimivien Puutuotetoimialan tehtaiden tuotteista. PAPERIN YMPÄRISTÖTUOTESELOSTE PAPER PROFILE Paper Profile on ammattimaisten paperinostajien käyttöön tarkoitettu tuoteseloste, jonka kehittämiseen ovat osallistuneet kaikki merkittävät eurooppalaiset paperinvalmistajat. Paper Profile esittää keskeiset ympäristötiedot tuotelinjakohtaisesti yhdenmukaisella tavalla ja helpottaa näin ostajan tuotevalintaa. Paper Profile on saatavissa kaikista UPM:n painopaperilajeista. Lisätietoja: www.paperprofile.com 6 UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003
TUOTTEET UPM:n painopapereiden tuotenimet WFC päällystetty hienopaperi WFU päällystämätön hienopaperi MWC kaksoispäällystetty aikakauslehtipaperi * ) * ) LWC päällystetty aikakauslehtipaperi MFC mattapintainen, päällystetty paperi SC päällystämätön aikakauslehtipaperi MFS päällystämätön erikoispaperi UPM, KAIPOLA Kaipolan tehdas valmistaa paperia Jämsän kaupungissa, Päijänteen rannalla. Paperinvalmistus alkoi Kaipolassa vuonna 1954. Ensimmäinen laji oli sanomalehtipaperi. Kaipolan kolmen paperikoneen tuotantokyky on yhteensä 700 000 tonnia vuodessa. Tuotteita ovat puupitoiset päällystetyt ja päällystämättömät painopaperit: aikakauslehti-, luettelo- ja sanomalehtipaperit. Sanomalehtija luettelopapereissa käytetään raaka-aineena mekaanisen massan lisäksi keräyspaperista valmistettua siistattua massaa. Kaipolassa on Suomen suurin siistauslaitos, joka käyttää yli puolet kaikesta Suomessa talteenotetusta kotikeräyspaperista. Kaipolassa on lisäksi kaksilinjainen kuorimo, kaksi kuumahiertämöä ja biologinen jäteveden puhdistamo. Kaipolan tehtaalla työskentelee noin 900 henkilöä. Lämpö tuotetaan omalla höyryvoimalaitoksella sekä hiertämöiden lämmön talteenotolla. Voimalaitoksen pääkattilana on kiinteän polttoaineen kattila, lisäksi varakattiloina toimii kaksi öljykattilaa. Kaipolan ja Jämsänkosken tehtaiden EMAS-rekisteröintinumero on FIN-000032. * ) News sanomalehtipaperi Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Pirkko Kalliola PL 35 42301 Jämsänkoski Puh. 0204 16 6281 Faksi 0204 16 6415 pirkko.kalliola@upm-kymmene.com *) Ei valmisteta tämän selonteon piiriin kuuluvilla tehtailla. UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003 7
TUOTTEET Paperin ja sellun tuotantokapasiteetit 1 000 t/a Rauma Kymi Jämsänkoski Kaipola Kajaani Kaukas Tervasaari Voikkaa UPM, KAJAANI Wisaforest 0 250 500 LWC-paperi SC-paperi Sanomalehtipaperi Päällystämätön hienopaperi Päällystetty hienopaperi Erikoispaperit 750 * Kapasiteetti 1.4.2004 alkaen. * ) 1 000 Sellu 1 250 1 500 Tehdas sijaitsee Kajaanin kaupungin keskustan tuntumassa, Oulujärveen laskevan Kajaaninjoen varrella. Teollinen toiminta Kajaanin Tihisenniemellä alkoi vuonna 1907, jolloin alueelle perustettiin saha. Sulfiittisellua valmistettiin vuosina 1910 1982 ja paperinvalmistus aloitettiin vuonna 1919. Kajaanin tehtaalla on kolme paperikonetta, jotka valmistavat sanomalehti-, luettelo-, aikakauslehti- ja kirjapapereita. Paperikoneiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on 605 000 tonnia vuodessa. Tehtaalla työskentelee noin 800 henkilöä. Kajaanin tehtaalla on kaksi kuumahiertämöä, hiomo ja painehiomo sekä biologinen puhdistamo. Paperitehtaan lisäksi alueella toimii konsernin Puutuotetoimialaan kuuluva saha. Tehdasalueella on myös energiayhtiö Kainuun Voima Oy, josta UPM omistaa puolet sekä Huurinainen Oy:n jätemurskaamo, jossa käsitellään polttoa varten myös paperitehtaan poltettavat jätteet. Kajaanin EMAS-rekisteröintinumero on FIN-000045. Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Seppo Karsisto PL 186 87101 Kajaani Puh. 0204 14 2201 Faksi 0204 14 2122 seppo.karsisto@upm-kymmene.com 8 UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003
YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA JA ORGANISOINTI YMPÄRISTÖJOHTAMINEN PERUSTUU JATKUVAAN PARANTAMISEEN Ympäristöasioiden johtamisen käytännön työkaluina ovat tehtaiden sertifioidut hallintajärjestelmät. Niihin on sisäänrakennettu jatkuvan parantamisen periaate tavoitteineen sekä tavoitteiden toteutumisen säännöllinen seuranta. UPM:ssä myös ympäristöasioiden hoitoa ohjaavat yhtiön arvot avoimuus, luottamus ja aloitteellisuus sekä konsernin hallituksen vahvistama ympäristöpolitiikka (sivu 43). Yhtiön johtajistossa vastuullisuusasioiden ohjaaminen kuuluu viisijäseniselle vastuullisuusneuvostolle (CR Council), jonka puheenjohtaja on toimitusjohtaja Jussi Pesonen. Muina jäseninä ovat talous- ja rahoitusasioista, resursseista ja liiketoiminnan tukifunktioista, ympäristö- ja henkilöstöasioista sekä viestinnästä vastaavat johtajiston jäsenet. Koko konsernin ympäristöasioista vastaa ympäristöjohtaja Marja Tuderman, joka raportoi resurssijohtaja Markku Tynkkyselle. Yhtiön ympäristöasioiden kehittämiseen osallistuu konsernin toimialojen ja funktioiden asiantuntijoista koostuva ryhmä (Environmental Development Group). UPM:N VASTUULLISUUSASIOIDEN JOHTAMINEN PERIAATTEET TEHTÄVÄT KONSERNI Arvot & periaatteet Konsernin politiikat Päämäärien asettaminen Tuki Valvonta Konsernitason raportointi LIIKETOIMINTO Ympäristö Talous Yhteiskunta YKSIKKÖ Politiikat Ohjeistot Työnkuvaukset LINJAJOHDON VASTUULLA Tavoitteiden asettaminen Sisällyttäminen johtamisjärjestelmiin Toiminnan arviointi Raportointi Palautteen antaminen Raportointi Palautteen antaminen UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003 9
YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA JA ORGANISOINTI Hallintajärjestelmä ja puun alkuperäketjun seurantajärjestelmä (Chain of Custody) Järjestelmä Sertifiointivuosi Jämsänkoski EMAS 2000 ISO 14001 1997 ISO 9001 1997 OHSAS 2003 Chain of Custody 2003 Kaipola EMAS 2003 ISO 14001 2000 ISO 9001 1997 OHSAS 2003 Chain of Custody 2003 Kajaani EMAS 2002 ISO 14001 1998 ISO 9001 1995 OHSAS 2001 Chain of Custody 2003 Kaukas EMAS 2002 ISO 14001 2000 ISO 9001 (paperitehdas) 1993 Chain of Custody 2003 Kymi EMAS 1999 ISO 14001 1995 ISO 9001 (paperitehdas) 1993 OHSAS 2003 Chain of Custody 2003 Rauma EMAS 2001 ISO 14001 2000 ISO 9001 1994 OHSAS 2000 Chain of Custody 2002 Tervasaari ISO 14001 1999 ISO 9001 (PM 5) 1994 ISO 9001 (PM 6) 1992 ISO 9001 (PM 7) 1994 Voikkaa EMAS 2002 ISO 14001 1999 ISO 9001 1997 OHSAS 2003 Chain of Custody 2002 Pietarsaari EMAS 1999 ISO 14001 1995 ISO 9001 1992 OHSAS 2003 Chain of Custody (sellutehdas) 2002 10 UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003
YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA JA ORGANISOINTI Tehtaiden omien, tehdaskohtaisten tavoitteiden lisäksi konserni asettaa yhteisiä, kaikkia toimipaikkoja koskevia pidemmän aikajakson päämääriä, kuten sertifioidun puun osuuden lisääminen, riskienhallinnan tehostaminen ja jätteiden hyötykäytön lisääminen. TEHTAILLA VASTUU KÄYTÄNNÖN YMPÄRISTÖTYÖSTÄ Vastuu ympäristöön liittyvien ulkopuolisten velvoitteiden ja sisäisesti asetettujen tavoitteiden täyttämisestä on tehtailla. Asiantuntijoina toimivat tehtaiden ympäristöpäälliköt, jotka huolehtivat muun muassa käytännön työstä, kehittämisestä, ympäristöasioiden koordinoinnista sekä raportoinnista. Ympäristöasiat ovat osa jokaisen tehtailla työskentelevän arkipäivän työtä. Ympäristötyössä ovat apuna tehtaiden sertifioidut toimintajärjestelmät sekä puun alkuperäketjun seurantajärjestelmä (puun alkuperän seurannasta myös sivulla 19). Toimintajärjestelmillä varmistetaan, että ympäristöön, laatuun ja turvallisuuteen liittyvät asiat johdetaan ja hoidetaan tehokkaasti. Myös välilliset ympäristövaikutukset, esimerkiksi raaka-aineiden hankinnassa ja kuljetuksissa, otetaan huomioon. Tehtaat tekevät yhteistyötä konsernin näistä asioista vastaavien yksikköjen ja toimintojen kanssa. Ympäristöasioiden hoito perustuu toiminnan ympäristövaikutusten jatkuvaan tunnistamiseen. Kun tehtaat asettavat vuotuiset tavoitteensa, samalla määritellään myös ympäristöpäämäärät ja tavoitteet. Niiden määrittelemisessä käytetään lähtökohtina UPM:n ympäristöpolitiikkaa sekä tehtaiden merkittäviä ympäristövaikutuksia. Tavoitteista laaditaan vuosittain yksityiskohtaiset ympäristöohjelmat ja niille aikataulut. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. YMPÄRISTÖINVESTOINNIT JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KÄYTTÖKUSTANNUKSET Vuonna 2003 UPM:n suomalaisten paperi- ja sellutehtaiden ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 19 miljoonaa euroa. Ympäristönsuojelun käyttökustannukset olivat 26,7 miljoonaa euroa. UPM, KAUKAS Kaukaan tehtaat sijaitsevat Saimaan rannalla, Lappeenrannan kaupungissa. Teollinen toiminta Lappeenrannassa alkoi vuonna 1892 puurullien valmistuksella, joita tuotettiin vuoteen 1972 asti. Sulfaattisellun tuotanto alkoi vuonna 1964 ja paperin tuotanto vuonna 1975. Sahaustoiminta alueella alkoi jo 1898 ja vanerin valmistus vuonna 1926. Kaukaan tehdasalueella toimii useita UPM:n tuotantolaitoksia ja yksiköitä, kuten sellutehdas, paperitehdas ja sellutehtaan yhteydessä oleva kemiallinen tehdas. Puutuotetoimialan tehtaista alueella ovat vaneritehdas sekä saha ja sen painekyllästämö ja höyläämö. Myös nämä tehtaat kuuluvat Kaukaan ympäristöraportoinnin piiriin. Kaukaan paperitehtaalla valmistetaan aikakauslehtipapereita kahdella tuotantolinjalla. Tuotantokapasiteetti on 580 000 tonnia vuodessa. Kaukaan sellutehtaan kapasiteetti on kaikkiaan 720 000 tonnia valkaistua koivuja havusellua vuodessa. Sellutehtaan yhteydessä toimii puukemikaaleja uuttava kemiallinen tehdas, jonka tuotteita ovat raakamäntyöljy, neutroil ja sterolit. Kaukaan paperi-, sellu- ja kemiallisen tehtaan henkilöstömäärä on yhteensä 1 300. Kaukaan integraattiin kuuluvilla tehtailla on yhteinen ympäristölupa. Ympäristönsuojelun kannalta muut merkittävät yhteistoiminnot ovat energiantuotanto, jätevesien biologinen puhdistus, jätehuolto ja yhteinen kaatopaikka. Kaukaalla höyryä ja sähköä tuotetaan sellutehtaan soodakattilan lisäksi kahdella kuorikattilalla ja kaasuturbiinilla. Kaukaan EMAS-rekisteröintinumero on FIN-000044. Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Esa Simpura 53200 Lappeenranta Puh. 0204 15 4244 Faksi 0204 15 5137 esa.simpura@upm-kymmene.com UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003 11
PAPERIN VALMISTUS 12 UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003
PAPERIN VALMISTUS PAPERIN VALMISTUS Papereiden raaka-aineina käytetään mekaanista massaa, kemiallista massaa eli sellua ja keräyspaperista tehtyä uusiomassaa. Lisäksi käytetään mineraalisia täyteaineita ja päällystyspigmenttejä, sekä liima- ja sideaineita. Paperikoneen ajettavuuden ja loppu- tuotteen laadun parantamiseen käytetään lisäksi erilaisia prosessikemikaaleja. Prosessikaaviossa on esitetty massan ja paperin valmistus pääpiirteissään. UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003 13
PAPERIN VALMISTUS Kuoren poltto Kuori Hiomo Valkaisu Kuorinta Haketus Ostosellu Hake Jauhin Puiden katkaisu MEKAANISEN MASSAN VALMISTUS KUORINTA Mekaanisen massan raaka-aineena on tuore kuusipuu. Puut kuoritaan kuorimarummussa ja kuori poltetaan kuorikattilassa, jolloin saadaan sähköä ja lämpöä. HIERTEEN JA HIOKKEEN VALMISTUS Puun kuidut irrotetaan toisistaan mekaanisen rasituksen avulla. Mekaaninen työ muuttuu kitkavoimien kautta lämmöksi, jonka vaikutuksesta puukuituja toisiinsa sitova ligniini pehmenee ja kuitujen väliset sidokset aukenevat. Hierteen valmistuksessa puu haketetaan. Hakelastut hierretään kuiduiksi jauhimissa. Termomekaanisessa prosessissa (TMP) kuitujen irtoamista tehostetaan paineen ja lämmön avulla ja osa syntyvästä lämmöstä otetaan talteen ja käytetään paperin kuivaamiseen. Hiokkeen valmistuksessa kokonaisia kuusipöllejä hiotaan pyörivää hiomakiveä vasten. Hiontaa voidaan tehostaa paineen ja lämmön avulla. Valmis mekaaninen massa sisältää ligniinin, minkä ansiosta mekaanista massaa saadaan samasta puumäärästä kaksinkertainen määrä kemialliseen selluun verrattuna. Valmistusprosessi tarvitsee kuitenkin paljon sähköenergiaa. VALKAISU Mekaanisen massan valkaisuaineina käytetään vetyperoksidia tai ditioniittiä. Valkaisussa käytetään myös apuaineita, joilla säädetään prosessin happamuutta ja varmistetaan valkaisukemikaalien teho. MEKAANISEN MASSAN OMINAISUUDET Mekaanista massaa käytetään painopaperin valmistuksessa sen edullisuuden ja tiettyjen optisten ominaisuuksien takia. Sitä käytetään tuotteissa, joita ei arkistoida, koska massan sisältämä puun sideaine, ligniini, kellastuu UV-valon vaikutuksesta. 14 UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003
PAPERIN VALMISTUS Kuoren poltto Keitto Kuori Kuorinta Haketus Hake SELLUN VALMISTUS Eri puulajeista valmistetut massat ovat ominaisuuksiltaan erilaisia. Pitkäkuituinen havusellu antaa paperille lujuutta ja parantaa sen ajettavuutta paperikoneella. Lyhytkuituinen lehtipuusellu parantaa paperin painatusominaisuuksia. Valkaistu sellu säilyttää ominaisuutensa ja vaaleutensa hyvin pitkänkin arkistoinnin aikana. KUORINTA Sellutehtaalla sulfaattisellun raaka-aineina ovat mänty, kuusi ja koivu. Massan valmistus aloitetaan kuorimalla puut kuorimarummussa. Kuori hyödynnetään polttamalla kuorikattilassa, jolloin saadaan sähköä ja lämpöä. KEITTO Kemiallisen massan eli sellun valmistuksessa puun kuidut irrotetaan toisistaan liuottamalla kuituja yhdistävä sideaine, ligniini, kemikaalien ja lämmön avulla. Sulfaattimenetelmässä haketta keitetään lipeäliuoksessa, jonka kemikaaleina ovat natriumhydroksidi ja natriumsulfidi. Seosta sanotaan valkolipeäksi. Keiton aikana puuraaka-aineesta liukenee keittoliemeen noin puolet. Tästä syystä kuidun saanto on mekaanisen massan valmistukseen verrattuna vain noin puolet. Tervasaaren tehtaan SAP-massan valmistus eroaa sulfaattikeitosta siinä, että valkolipeän sijasta keittokemikaali on natriumsulfiitti. HAKETUS Kuorittu puu haketetaan ja seulotaan. Osa käytettävästä hakkeesta on sahojen sivutuotteena syntyvää, pintalaudoista ja rimoista valmistettua haketta. 15 UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003
PAPERIN VALMISTUS Valkaisu Pesu Pesu Pesuvesi keittimeen Jätevesilaitokseen Haihdutus Mustalipeä Meesauuni Meesa Valkolipeä Kaustisointi Soodakattila Soodalipeä PESU Keitetty massa pestään kuumalla vedellä. Pesuvedet johdetaan vastavirtaan keittimeen pesuvedeksi. Keittimestä pesuvesi poistuu liuenneen puun ja käytetyt keittokemikaalit sisältävänä laihamustalipeänä haihdutukseen. VALKAISU Sulfaattimassa on keiton jälkeen väriltään ruskeaa. Massa valkaistaan useassa eri vaiheessa. UPM:n tehtailla käytetyt valkaisukemikaalit ovat happi, vetyperoksidi ja klooridioksidi. Happivaiheen jälkeisten valkaisuvaiheiden pesuvedet johdetaan jätevesilaitokseen. HAIHDUTUS Haihdutuksessa mustalipeästä poistetaan vettä useassa vaiheessa, ja lopputuloksena oleva vahvamustalipeä sisältää vain noin viidenneksen vettä. SOODAKATTILA Mustalipeä poltetaan soodakattilassa, jossa liuenneen puun polton energia otetaan talteen lämpönä ja sähkönä. Sellutehdas tuottaa oman tarpeensa lisäksi energiaa myös paperitehtaan käyttöön. Soodakattilasta keittokemikaalit saadaan talteen soodalipeänä. KAUSTISOINTI Soodalipeän natriumkarbonaatti muutetaan uudelleen natriumhydroksidiksi poltetun kalkin avulla kaustisoinnissa. Näin soodalipeästä syntyy uudelleen valkolipeää. Kaustisoinnissa poltettu kalkki muuttuu kalsiumkarbonaatiksi eli meesaksi. MEESAUUNI Meesa erotetaan valkolipeästä ja pesun jälkeen poltetaan uudelleen poltetuksi kalkiksi meesauunissa. 16 UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003
PAPERIN VALMISTUS Saostus ja pesu Vaahdotus Kuidutus Painomuste Kierrätys Siistausmassa Ilmaa Viiraosa Puristinosa Pigmentit Kuivatusosa PAPERIN JA UUSIOMASSAN VALMISTUS PAPERIMASSA Sellukuidut ja/tai mekaaninen massa sekä täyte- ja lisäaineet sekoitetaan seokseksi, missä on vettä yli 99 %. VIIRAOSA Raaka-aineseos levitetään liikkuvalle, vettä läpäisevälle muovikankaalle eli viiralle, jossa paperiraina muodostuu veden poistuessa. Vettä poistetaan käyttämällä apuna imua. Viiraosalla saavutetaan noin 20 prosentin kuiva-ainepitoisuus. PURISTINOSA Märkää paperirainaa puristetaan huopien ja telojen välissä, jolloin päästään noin 45 prosentin kuiva-ainepitoisuuteen. KUIVATUSOSA Loppukuivatus: 90 95 prosentin kuiva-ainepitoisuus saavutetaan poistamalla radasta vettä haihduttamalla kuumien kuivatussylintereiden avulla. Kuivatukseen käytetty lämpö otetaan talteen ja vesihöyry johdetaan ulos. Paperitehtaan piipuista nouseva savu on tätä vesihöyryä. PÄÄLLYSTYS, KALANTEROINTI JA JÄLKIKÄSITTELY Paperin laatua ja ominaisuuksia voidaan muuttaa kiillottamalla se joko paperikoneeseen liitetyllä tai erillisellä kalanterilla ja/tai päällystämällä paperi. Kalanterissa paperin pinta tasoittuu, kun se kulkee yhden tai useamman kerran telojen välistä. Paperi voidaan päällystää useampaan kertaan. Päällystysyksikössä paperin pinnalle levitetään päällystyspasta ja paperirata kuivataan. Konerulla eli tampuuri leikataan jatkojalostukseen sopiviksi kapeammiksi rulliksi tai arkeiksi. Kalanteri UUSIOMASSA KUIDUTUS Uusiomassan valmistus alkaa keräyspaperin kuidutuksella rummussa, jossa massa laimennetaan massa-vesiseokseksi. Keräyspaperin seassa olevat muovit, metallit ja muut epäpuhtaudet poistetaan suodattamalla ja ne päätyvät jätteeksi. VAAHDOTUS Painovärin poistamiseksi vaahdotuksessa massa-vesiseokseen lisätään saippuaa ja puhalletaan ilmaa. Vettähylkivät painovärihiukkaset tarttuvat pintaan nouseviin ilmakupliin ja pintaan muodostunut vaahto poistetaan. Vaahdotuksen jälkeen lajittelussa massasta poistetaan loputkin epäpuhtaudet. SAOSTUS JA PESU Massa pestään ja sakeutetaan ennen sen pumppaamista paperikoneelle. SIISTAUSJÄTE Prosessissa syntyy noin 18 prosenttia siistausjätettä. Se sisältää uusiomassaan soveltumatonta kuitumateriaalia, painovärejä sekä metalleja ja muoveja. Syntynyt siistausliete sakeutetaan, kuivataan ja poltetaan tehtaan voimalaitoksella tai ohjataan muuhun hyötykäyttöön. UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003 17
RAAKA-AINEET PUUNHANKINTA JA METSÄNHOITO PUUN ALKUPERÄ VOIDAAN JÄLJITTÄÄ HYVIN Paperi- ja sellutehtaiden tärkein raaka-aine on puu. Konsernin metsäosasto eli UPM Metsä vastaa kaikesta puunhankinnasta UPM:n Suomen tehtaille. Suurin osa tehtaiden käyttämästä puusta on peräisin suomalaisista, metsäsertifioinnin piiriin kuuluvista metsistä. Puun alkuperän seuranjärjestelmä on jo useimmilla tehtailla. Tavoitteena on, että kaikilla tehtailla järjestelmä on sertifioitu vuonna 2005. UPM Metsä toimittaa puuraaka-aineen konsernin 29 suomalaiselle tehtaalle. Vuonna 2003 niiden käyttämä puumäärä oli kaikkiaan 20,9 miljoonaa kuutiometriä. Tämän raportin kattaman konsernin kotimaisen sellu- ja paperiteollisuuden sekä Kaukaan ja Alholman sahojen ja Kaukaan vaneritehtaan puunkäyttö oli 16,4 miljoonaa kuutiometriä. Metsäosaston toimittama puu käytettiin sellu- ja paperitehtailla sellun, hierteen ja hiokkeen valmistukseen. Metsäosasto hankkii edellä mainituille tehtaille tulevan puun suurimmaksi osaksi Suomesta, 73 prosenttia on peräisin yksityis- metsistä, kaksi prosenttia valtion metsistä, kuusi prosenttia omista metsistä ja 19 prosenttia ulkomailta. Eniten puuta tuodaan Venäjältä. UPM omistaa Suomessa metsiä 930 000 hehtaaria. Yhtiö on maan suurin yksityinen metsänomistaja. Metsien käsittely nojaa seuraavan 50 vuoden ajalle laskettuun kestävään kehitykseen perustuvaan hakkuusuunnitteeseen. Tällä hetkellä vuotuinen hakkuusuunnite on 2,1 miljoonaa kuutiometriä, kun metsien vuotuinen kasvu on 4,0 miljoonaa kuutiometriä. Periaatteidensa mukaisesti UPM ei hakkaa itse eikä ota vas- Puun hankintalähteet ja puunkäyttö Tehdas Yksityismetsät Omat metsät Valtion metsät Tuonti Yhteensä Puunkäyttö % % % % % 1 000 m 3 Jämsänkoski 92 5 3 0 100 1 040 Kaipola 93 3 4 0 100 826 Kajaani 79 6 13 2 100 1 163 Kaukas 57 8 1 34 100 5 017 Kymi 49 6 1 44 100 2 082 Rauma 82 1 1 16 100 1 245 Tervasaari 99 1 0 0 100 1 004 Voikkaa 70 12 3 15 100 561 Wisaforest 86 6 3 5 100 3 475 18 UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003
RAAKA-AINEET PUUNHANKINTA JA METSÄNHOITO Puun hankintalähteet 2003 Omien metsien uudistaminen Yksityismetsät Tuonti Omat metsät Valtion metsät Luontainen uudistaminen Kylvö Männyn istutus Kuusen istutus Koivun istutus taan puuta, joka on hakattu viranomaismääräysten vastaisesti metsäluonnon suojeluun tarkoitetulta suojelualueelta, virallisessa suojeluohjelmassa olevalta alueelta tai kohteesta, joka viranomaisen ilmoituksen mukaan tulee jättää hakkuun ulkopuolelle. SERTIFIOITU PUUN ALKUPERÄN SEURANTAJÄRJESTELMÄ LÄHES KAIKILLA TEHTAILLA Asiakkaita ja muita sidosryhmiä kiinnostaa erityisesti se, mistä ja millä tavalla hoidetuista metsistä tuotteisiin käytetty puuraaka-aine on peräisin. Puun alkuperä varmistetaan sertifioidulla puun alkuperän seurantajärjestelmällä ja hyvän metsänhoidon tason osoittaa metsäsertifiointi. Noin 22 miljoonaa hehtaaria eli 95 prosenttia Suomen metsistä on sertifioitu kansallisen FFCS-järjestelmän mukaan. Myös kaikki UPM:n metsät Suomessa on sertifioitu FFCS-järjestelmän mukaisesti. Vuonna 2003 paperi- ja sellutehtaille sekä Kaukaan ja Alholman sahoille ja Kaukaan vaneritehtaalle toimitetusta puusta 68 prosenttia oli peräisin sertifioiduista metsistä. Maailmalla on käytössä yli 50 erilaista kansallista metsäsertifiointistandardia. UPM tukee aktiivisesti toimia, joilla saataisiin aikaan yhtenäiset kriteerit ja eri sertifiointijärjestelmille voitaisiin saada keskinäinen hyväksyntä. Metsäosaston käytössä on sertifioitu puun alkuperän seurantajärjestelmä (Chain of Custody), joka kattaa tiedot puun alkuperästä metsästä tehtaan portille asti. Seurantajärjestelmä varmistaa sen, että metsäosasto pystyy tarkasti ilmoittamaan kullekin tehtaalle toimitetun sertifioidun puun määrän. Seurantajärjestelmä on laajennettu myös tehtaille, mikä tarkoittaa, että kuituvirtoja voidaan seurata metsästä aina tuotteisiin saakka. Tehtailla kuidun alkuperän laskenta on liitetty tehtaan materiaalivirtojen hallintajärjestelmiin. Järjestelmässä otetaan huomioon kaikki tuotteeseen käytetty puuraaka-aine, myös papereissa käytetyn sellun sertifioidun kuidun osuus. Sertifioidun kuidun osuudet lasketaan kuukausittain konelinjakohtaisina keskiarvoina. Puun alkuperäketjun seurantajärjestelmä on kaikilla muilla tässä raportissa käsiteltävillä tehtailla paitsi Tervasaaren ja Pietarsaaren paperitehtailla. Tavoitteena on saada järjestelmä sertifioiduksi näilläkin tehtailla vuonna 2005. UPM, KYMI Kymin tuotantolaitokset, hienopaperitehdas ja sellutehdas, sijaitsevat Kuusankosken kaupungissa Kymijoen varrella. Paperiteollisuuden historia Kuusankoskella ulottuu vuoteen 1872, jolloin paperinvalmistus Kymillä aloitettiin. Kymin sellutehtaan vuosittainen tuotantokapasiteetti on 525 000 tonnia koivu- ja mäntysellua. Sellu käytetään pääasiassa omalla paperitehtaalla. Päällystettyjä ja päällystämättömiä hienopapereita valmistetaan kolmella paperikoneella ja yhdellä päällystyskoneella. Lisäksi kahdella yankee-paperikoneella tehdään toispuolisesti kiillotettuja voimapapereita. Viiden paperikoneen yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on 940 000 tonnia vuodessa. Kymin tehtailla työskentelee noin 1 300 henkilöä. Tarvitsemansa lämpöenergian ja suurimman osan sähköenergiasta tuotantolaitokset saavat sellutehtaan energiantuotannosta ja alueella toimivalta Kymin Voima Oy:ltä. Pääpolttoaineina ovat sellutehtaan mustalipeä ja puuperäiset kiinteät polttoaineet sekä maakaasu ja turve. Kymillä ja noin viiden kilometrin päässä sijaitsevalla UPM:n Voikkaan tehtaalla on yhteinen jätevesien ja jätteiden käsittely. Kymin ja Voikkaan EMAS-rekisteröintinumero on FIN-000023 Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Ismo Taskinen Selluntie 1 45700 Kuusankoski Puh. 0204 15 3662 Faksi 0204 15 2204 ismo.taskinen@upm-kymmene.com UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003 19
RAAKA-AINEET PUUNHANKINTA JA METSÄNHOITO 100 UPM:N HAKKUIDEN LUONTOLAADUN KOKONAISARVO OMISSA JA YKSITYISISSÄ METSISSÄ 1999 2003 Omissa metsissä % 100 Yksityismetsissä % Metsäosastolla on järjestelmä myös tuontipuun alkuperän seuraamiseksi. Metsäosaston tuontipuuyksikkö on tarkastanut lähinnä Venäjältä tuotua puuta, joka kattaa 85 prosenttia metsäosaston tuonnista. Järjestelmä perustuu puuntoimittajilta vaadittuihin puun alkuperätodistuksiin sekä maastotarkastuksiin. 80 60 40 20 0 1999 2000 2001 2002 2003 Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Huono 80 60 40 20 0 1999 2000 2001 2002 2003 MONIMUOTOISUUTTA TALOUSMETSISSÄ ON EDISTETTY UPM:n omia metsiä hoidetaan monimuotoisuutta edistävällä tavalla, joka ottaa huomioon taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden. Metsille on laadittu biodiversiteettiohjelma toimenpiteineen, joilla edistetään luonnontilaisille metsille tyypillisiä piirteitä talousmetsissä. Osana tätä ohjelmaa metsäosasto on kartoittanut omien metsien arvokkaat luontokohteet. Niitä löydettiin yli 20 000, jotka kaikki on jätetty metsien talouskäytön ulkopuolelle. Lisäksi metsäosasto on suojellut noin 250 laajempaa metsäaluet- HAKKUIDEN LUONTOLAADUN TULOKSIA VUODELTA 2003 3 1 100 80 Arvokkaiden luontokohteiden säilyttäminen % 60 1 40 20 0 2 Ennallaan Lähes ennallaan Osittain Ei lainkaan 20 UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003
RAAKA-AINEET PUUNHANKINTA JA METSÄNHOITO ta, joista osa on suojeltu yhtiön päätöksellä ja osa sisällytetty maa-alueiden vaihdoilla valtion suojelualueisiin, kuten esimerkiksi Repoveden kansallispuistoon Pohjois- Kymenlaaksossa. Suuri joukko metsäosaston toimihenkilöitä, metsureita sekä koneyrittäjiä ja näiden kuljettajia on suorittanut luonnonhoitotutkinnon, mikä helpottaa arvokkaiden luontokohteiden tunnistamista metsässä. Tavoitteena on, että vuoden 2005 loppuun mennessä tutkinto on kaikilla niillä metsäosastolaisilla, jotka näitä tietoja ja taitoja työssään tarvitsevat. Metsäosasto on vuodesta 1996 seurannut hakkuiden luonnonhoidon laatua. Ulkopuoliset tarkastajat selvittävät, kuinka hakkuissa on säilytetty luontokohteita ja kuinka vesiensuojelu ja maisema on otettu huomioon. Luonnonhoito on vakiintunut hyvälle tasolle. 2 Vesistöjen suojelu 3 Säästöpuuston laatu 100 80 60 40 % 100 80 60 40 % UPM, PIETARSAARI Pietarsaaren Tehtaat sijaitsevat Pohjanlahden rannalla Pietarsaaressa. Tehtaiden historia alkaa 1883 perustetusta sikuritehtaasta. Sahaustoiminta alkoi 13 vuotta myöhemmin. Sulfaattisellutehdas, voimapaperitehdas ja paperisäkkitehdas aloittivat toimintansa 1960- luvun alussa. Teollisuuskääreiden valmistus alkoi 1974. Pietarsaaren Tehtaisiin kuuluvat Wisaforest, Alholman saha ja jalostus sekä Walki Wisa Pietarsaari. Wisaforest on yhteisnimitys Wisapulpin sellutehtaasta, Wisapaperin voimapaperitehtaasta ja yhteisistä palveluista. Wisapulpin sellutehtaan päätuotteita ovat pitkäkuituinen havusellu ja lehtipuusellu, jota valmistetaan koivusta ja eukalyptuksesta. Tehtaan sivutuotteita ovat mäntyöljy ja tärpätti. Sellutehtaalla otettiin huhtikuussa 2004 käyttöön maailman suurin yksilinjainen kemikaalien talteenottolaitos. Investoinnin ansiosta tehtaan kapasiteetti nousee 620 000 tonnista 800 000 tonniin vuodessa. Wisapaper valmistaa valkaistuja ja valkaisemattomia säkki-, voima- ja erikoispaperilaatuja. Tehtaan kapasiteetti on 175 000 tonnia. Walki Wisa Pietarsaari valmistaa voimapaperista teollisuuskääreitä ja muita jalostettuja paperituotteita. Tehtaan kapasiteetti on 100 000 tonnia vuodessa. Noin puolet tehtaan käyttämästä paperista tulee Wisapaperilta. Pietarsaaren Tehtaiden yhteinen henkilöstömäärä on noin 1 500. Pietarsaaren Tehtailla on yhteinen biologinen jäteveden puhdistamo ja energiantuotanto. Tehtailla on myös yhteinen ympäristöjärjestelmä. Sellutehtaan uusinnan valmistuttua koko tehdasintegraatti on lämpö- ja sähköenergialtaan täysin omavarainen. Pietarsaaren Tehtaiden EMAS-rekisteröintinumero on FIN-000020. 20 0 Erinomainen Hyvä Välttävä Heikko 20 0 Erinomainen Hyvä Välttävä Heikko Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Kari Saari PL 42, 68601 Pietarsaari Puh. 0204 169 770 Faksi 0204 168 808 kari.saari@upm-kymmene.com UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003 21
RAAKA-AINEET KUIDUT KUITU VALITAAN PAPERIN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAAN Papereiden tärkeimmät raaka-aineet, puukuidut, ovat joko kemiallista sellua, mekaanista massaa tai keräyspaperista valmistettua uusiomassaa. Paperilajeilta vaadittavat ominaisuudet määrittelevät pitkälti sen, missä suhteessa eri kuituja käytetään. Mekaaniset massat, hierre tai hioke, valmistetaan paperitehtailla tuoreesta kuusipuusta. Kemiallinen massa eli sellu hankitaan pääosin yhtiön omilta tai Metsä-Botnian sellutehtailta. Ulkopuolisten selluntoimittajien edellytetään noudattavan omassa toiminnassaan UPM:n ympäristöpolitiikan periaatteita. Sellunhankinnasta vastaa konsernin selluohjaus, joka valvoo ja auditoi kaikkia toimittajiaan yhdessä paperitehtaiden kanssa. UPM on maailman suurin uusiokuidun käyttäjä painopapereissa. Konsernin paperitehtaiden luontaisen työnjaon mukaisesti uusiokuitua käytetään eniten Keski-Euroopassa, jossa keräyspaperia on runsaasti tarjolla tehtaiden lähellä. Suomessa Kaipolan tehdas käyttää uusiokuitua ja on maan suurin kotikeräyspaperin käyttäjä. Toimivat paperinkeräys- ja lajittelujärjestelmät ovat edellytys papereiden uusiokäytölle. Suomessa paperia on kerätty jo 1940- luvulta lähtien. Keräys on tehokasta ja 73 prosentin talteenottoaste on maailman huippuluokkaa. Kerätyn paperin määrä on noin 740 000 tonnia. Saksassa talteenottoaste on suunnilleen sama kuin Suomessa, mutta keräysmäärä on noin 13 miljoonaa tonnia. Paperia voidaan kierrättää enintään viidestä seitsemään kertaan. Jokaisella kierrätyskerralla kuidut lyhenevät ja heikkenevät, kunnes niitä ei voi enää käyttää. Kierrätyksen alkupäässä tarvitaan siis aina ensiökuitua. Vuonna 2003 Kaipolan tehtaalla käytettiin 173 000 tonnia keräyspaperia, josta saatiin 143 000 tonnia uusiomassaa. Uusiomassaa käytetään kahdella Kaipolan paperikoneella sanomalehti- ja luettelopapereiden raaka-aineena. Kaipolassa käytetty keräyspaperimäärä vastaa noin 400 000 kuutiometriä tuoretta kuusipuuta. Tämä puolestaan vastaa 2 800 hehtaarin kokoisen metsäalan keskimääräistä puustoa tai 74 000 hehtaarin kokoisen kuusimetsän vuosittaista kasvua. (Sellun, mekaanisen massan ja uusiomassan valmistuksesta tarkemmin sivuilla 14 17.) 22 UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003
UPM, RAUMA Rauman tehtaat sijaitsevat länsirannikolla meren tuntumassa. Rauman kaupunki ympäröi tehdasta kolmelta suunnalta. Teollinen toiminta alueella alkoi vuonna 1912, kun saha käynnistyi. Paperinvalmistus aloitettiin vuonna 1969. Vuosien mittaan tehdasalueelle syntyi monialainen suurteollisuus, joka on useiden omistusjärjestelyjen kautta hajautunut moneksi yhtiöksi. Metsäteollisuutta alueella edustavat nykyisin UPM:n Rauman paperitehdas ja Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehdas, josta UPM omistaa osan. Rauman tehtaalla on neljä paperikonetta, joista kaksi tuottaa päällystettyä ja kaksi päällystämätöntä paperia aikakauslehtien, myyntiluetteloiden ja muiden mainostuotteiden painatusta varten. Aikanaan alueella toimineen sellutehtaan perintönä Raumalla jalostetaan ostosellusta fluff- eli revintäsellua, jota käytetään raaka-aineena kuivapapereissa ja erilaisissa hygieniatuotteissa. Tehtaalla on oma kuorimo sekä hiomo- ja hiertämölinjat mekaanisen massan valmistukseen. Tehtaan tuotantokyky on 1 150 000 tonnia paperia ja 150 000 tonnia fluff-sellua vuodessa. Tehtaan tarvitsema energia tuotetaan omassa voimalaitoksessa biopolttoaineilla. Tehtaan palveluksessa työskentelee noin 1 200 henkeä. Paperitehtaan, Metsä-Botnian sellutehtaan ja Rauman kaupungin kesken tehdään kiinteää yhteistyötä raakaveden hankinnassa, raaka- ja jätevesien puhdistuksessa, jätehuollossa, kaatopaikkatoiminnassa, energian tuotannossa sekä tehtaalle suuntautuvan liikenteen järjestelyissä ja ohjauksessa. Rauman tehtaan EMAS-rekisteröintinumero on FIN-000034. Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Seija Vatka PL 95, 26101 Rauma Puh. 0204 143411 Faksi 0204 143174 seija.vatka@upm-kymmene.com UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003 23
MUUT RAAKA-AINEET JA KEMIKAALIT PIGMENTIT PARANTAVAT PAPERIN PAINATUSOMINAISUUKSIA Paperin valmistuksessa tärkeitä raaka-aineita puukuitujen ohella ovat mineraaliset täyte- ja päällystyspigmentit sekä erilaiset sideaineet. Kemikaaleja tarvitaan massojen valmistuksessa ja valkaisussa sekä valmistusprosessien hallinnassa ja puhtaanapidossa. UPM:ssä on aloitettu hanke, jolla mahdollisesti haitallisille kemikaaleille pyritään löytämään korvaavia vaihtoehtoja Täyte- ja päällystyspigmenttejä käytetään parantamaan muun muassa paperin painatusominaisuuksia ja vähentämään läpinäkyvyyttä. Pigmentit ovat enimmäkseen luonnonmateriaaleja: kaoliinia eli valkoista savea ja kalkkikiveä. Täyteaineiden ja pigmenttien käyttö säästää kuituraaka-ainetta ja ne antavat mahdollisuuden valmistaa kevyempiä paperilajeja. Näin myös kuljetuskustannukset ja kuljetusten aiheuttamat päästöt vähenevät. Paperin päällystyksessä käytetyillä sideaineilla sidotaan esimerkiksi päällystyspigmentti kiinni paperin pintaan. Suurin osa sideaineista on viljasta tai perunasta valmistettuja tärkkelysliimoja. Sideaineena käytetään lisäksi myös synteettisesti valmistettuja latekseja. KEMIKAALIEN KÄYTTÖ Kemikaaleja tarvitaan prosessien hallintaan ja massojen valkaisuun. Sellutehtaiden keittokemikaaleja ovat lipeä ja natriumsulfidi. Selluprosesseihin sisältyy keittokemikaalien talteenotto, mikä vähentää prosessin aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Sellun valkaisukemikaaleina käytetään happea, peroksidia ja klooridioksidia. Ympäristön kannalta erittäin haitallista kloorikaasua ei UPM:ssä käytetä omien sellujen valmistuksessa eikä ostoselluissa. Uusiomassan valmistuksessa käytetään painoväriä poistettaessa saippuankaltaisia aineita. Mekaanisen massan valkaisussa käytetään vetyperoksidia, samoin ditioniittiä. Puussa olevien raskasmetallien sitomiseen käytetään kelaatteja. Kelaattien ympäristövaikutuksia on tutkittu jo kauan, mutta niihin sisältyviä riskejä ei vielä täysin tunneta. Kelaatteja korvaavia menetelmiä ollaan kehittämässä. Prosessien puhdistuksessa ja niiden ajettavuuden varmistamisessa tarvitaan apuaineita, esimerkiksi retentioaineita, kiinnitys- kemikaaleja, vaahdonestoaineita ja limanestoaineita. Limanestoaineilla eli biosideilla estetään mikrobikasvustojen syntymistä putkistoissa ja säiliöissä. Joillakin tehtailla biosidien käyttöä on voitu vähentää uuden sähköisen menetelmän ansiosta. UPM:ssä on aloitettu tutkimus- ja kehitysprojekti paperin- ja sellunvalmistuksessa käytettyjen haitallisten kemikaalien korvaamiseksi haitattomilla. Ympäristöriskien kartoituksessa merkittäväksi uhaksi on tunnistettu satunnaisten kemikaalipäästöjen joutuminen viemäriverkoston kautta biologiselle puhdistamolle. Tämän vuoksi tehtailla parannetaan ja kunnostetaan johdonmukaisesti kemikaalien purku- ja varastopaikkoja. VASTUULLISTA OSTOTOIMINTAA UPM:n Ostot vastaa maailmanlaajuisesti muiden paitsi kuituraaka-aineiden, energian ja kuljetusten ostoista. Kaikilta raaka-aineiden, tavaroiden ja palveluiden toimittajalta edellytetään vastuullista toimintaa niin ympäristö- kuin yhteiskuntavastuun kysymyksissä. Etusijalle asetetaan toimittajat, joilla on sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät. Niitä toimittajia, joilta puuttuvat sertifioidut hallintajärjestelmät, auditoidaan säännöllisesti. Ostot on kehittämässä uutta avaintoimittajiensa arviointimenetelmää. Arviointiin sisältyvät kattavasti ympäristö, laatu, taloudelliset seikat, työturvallisuus ja sosiaalinen vastuu. 24 UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003
UPM, TERVASAARI Tervasaaren tehdas sijaitsee keskellä Valkeakosken kaupunkia, Vanajaveden rannalla. Vuonna 1872 perustettu tehdas on monien kehitysvaiheiden jälkeen muotoutunut monipuoliseksi sellu- ja paperitehdasintegraatiksi. Tarroihin käytettävää irrokeeli taustapaperia valmistetaan kahdella paperikoneella. Kahdella muulla paperikoneella tuotetaan säkki- ja käärepaperia sekä kirjekuori- ja erikoispapereita. Tervasaaren paperinvalmistuskapasiteetti on noin 400 000 tonnia vuodessa. Sellutehtaalla valmistetaan omilla paperikoneilla käytettävää sekä pitkä- että lyhytkuituista, valkaisematonta havusellua sekä näiden seoksena valkaistua sellua. Tuotantokapasiteetti on yhteensä 240 000 tonnia vuodessa. Tervasaaren tehtailla työskentelee noin 800 henkilöä. Tehtaalla on biologinen jäteveden puhdistamo sekä teollisuusjätteiden kaatopaikka, jota myös muutamat muut Valkeakoskella toimivat teollisuuslaitokset käyttävät. Lämpöenergiaa tuotetaan soodakattilalla, kiinteän polttoaineen kattilalla, maakaasukattilalla sekä varalaitteena toimivalla öljykattilalla. Kiinteinä polttoaineina käytetään enimmäkseen biopolttoaineita. Pieni osa lämmöstä myydään ulkopuoliselle teollisuudelle sekä kaukolämpönä Valkeakosken kaupungille. Noin puolet tehtaan tarvitsemasta sähköstä tuotetaan itse. Tervasaaren tehdas hakee EMAS-rekisteriin kevään 2004 aikana. Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Lauri Tusa PL 39 37601 Valkeakoski Puh. 0204 16 2590 Faksi 0204 16 2629 lauri.tusa@upm-kymmene.com UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003 25
RAAKA-AINEET ENERGIA ENERGIATALOUDEN PAINOPISTEINÄ BIOPOLTTOAINEIDEN LISÄÄNTYVÄ KÄYTTÖ JA TEHOKKUUS UPM on suuri energiankäyttäjä ja enin osa sähkö- ja lämpöenergiasta kuluu paperin ja sellun valmistukseen. Energiatehokkuuden parantamiseen on paneuduttu katselmuksilla, joita on tehty kaikissa tehtaissa. Niiden ansiosta tehdyt parannukset ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Energiantuotannon ympäristökuormitusta on vähennetty lisäämällä määrätietoisesti sellaisten uusiutuvien polttoaineiden käyttöä, joista ei aiheudu fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Vuosittain UPM:n paperi- ja sellutehtailla käytetään sähköä noin 11 terawattituntia. Koko Suomen sähkönkulutus on noin 84 terawattituntia. Tehtaissa sähköä kuluttavat eniten mekaanisen massan valmistus, paperikoneet sekä vesien ja massojen pumppaukset. Lämpöenergiaa tarvitaan vuosittain noin 15 terawattituntia prosessilämpötilojen ylläpitämiseen ja paperin kuivaamiseen. UPM Energia hankkii keskitetysti sähkön kaikille konsernin suomalaisille tehtaille. Tehtaiden voimalaitosten sähköntuotanto kattaa 10 50 prosenttia tehtaan sähköntarpeesta. Mekaanista massaa valmistavissa tehtaissa oman sähkön tuotanto on noin 10 prosenttia ja sellu- ja paperitehtaissa vastaavasti lähes 50 prosenttia. Lisäsähkö hankitaan omista vesivoimalaitoksista, osakkuusyhtiöistä sekä ostosähkönä kotimaasta ja pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta. Ostosähkö on tuotettu vesi-, lämpö- ja ydinvoimalaitoksissa. TEHTAILLA YLI PUOLET ENERGIASTA SYNTYY BIOPOLTTOAINEILLA Energiantuotanto paperi- ja sellutehtaissa perustuu lämmön ja sähkön yhteistuotantoon sellutehtaiden soodakattiloilla ja monipolttoainekattiloilla. Soodakattiloissa poltetaan mustalipeää eli puusta liuennutta ligniiniä ja sellun keittokemikaaleja. Monipolttoainekattiloissa poltetaan enimmäkseen puunkuorta ja haketta sekä lisäksi turvetta. Joissakin kattiloissa poltetaan myös kierrätyspolttoaineita, joita ovat pääasiassa kaupan ja teollisuuden piiristä erikseen kerätyt polttokelpoiset jakeet. Höyryntuotantoa täydentävät usein maakaasu- ja öljykattilat. Mekaanista massaa Sähkön hankinnan jakauma 2003 Vastapainevoima 19,1 % Vesivoima 15,5 % Ydinvoima 34,2 % Lämpövoima 24,2 % Ostosähkö 7 % (TMP) valmistavissa tehtaissa paperinvalmistukseen tarvittavaa prosessihöyryä tuotetaan hierteen valmistuksessa muodostuvalla lämmöllä. Joillakin tehtailla energian tai osan siitä tuottavat erilliset voimalaitosyhtiöt. UPM on näissä joko osakkaana tai yhtiöllä on niissä hallintaoikeus. Tehtaiden sähkön ja lämmön yhteistuotannosta 65 prosenttia syntyy uusiutuvilla polttoaineilla eli mustalipeällä, kuorella, metsäpolttoaineilla ja kuitulietteellä. TMP-laitosten lämmön tal- 26 UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003
RAAKA-AINEET ENERGIA teenoton osuus on kahdeksan prosenttia. Fossiilisten polttoaineiden osuus on 27 prosenttia, mistä maakaasun osuus on noin 13, turpeen noin 11, öljyn noin kaksi ja kivihiilen alle yksi prosenttia. Monipolttoainekattilat ovat enimmäkseen nykyaikaisia, tekniikaltaan tehokkaita leijukattiloita, jotka sopivat varsinkin puupohjaisten polttoaineiden ja turpeen polttoon. Kattiloiden korkea paine ja lämpötila takaavat tehokkaan sähköntuotannon. Monipolttoaine- ja soodakattiloiden uudenaikainen poltto- ja puhdistustekniikka mahdollistavat alhaiset ominaispäästöt. METSÄPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ LISÄÄNTYNYT Metsästä saatavan biopolttoaineen käyttö on lisääntynyt viime vuosina nopeasti. UPM on maan suurimpia metsäpolttoaineiden hankkijoita ja käyttäjiä. Metsäpolttoaineita ovat hakkuutähteet, ensiharvennuskohteiden pienikokoinen puu sekä uudistusalueiden kannot. Niiden hankinta-alue on tavallisesti korkeintaan 100 kilometrin säteellä voimalaitoksesta. Vuonna 2003 UPM Metsä toimitti metsäpolttoaineita määrän, joka vastaa 1 105 gigawattituntia. Tästä määrästä 982 gigawattituntia vastaava osuus toimitettiin UPM:n paperi- ja sellutehtaille. UPM on ryhtynyt selvittämään metsäpolttoaineiden korjuun ympäristövaikutuksia asiantuntijatyönä. GWh/a 2 500 2 000 1 500 1 000 500 UPM Metsän metsäpolttoaineiden toimitukset yhteensä, arvio vuoteen 2005 asti 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kannot Rankapuu Hakkuutähteet UPM, VOIKKAA Voikkaan paperitehdas sijaitsee Kymijoen varrella Kuusankosken kaupungissa, noin viiden kilometrin päässä Kymin tehtaasta. Vuonna 1897 toimintansa aloittaneella tehtaalla on nykyisin kolme paperikonetta ja kaksi hiomoa. Voikkaan tuotanto painottuu päällystettyihin aikakauslehtipapereihin, joiden lisäksi tehdas on tuottanut päällystämätöntä erikoissanomalehtipaperia ja kirjapaperia. Paperin tuotantokyky on kaikkiaan 500 000 tonnia vuodessa. Mekaanista massaa tuotetaan kahdessa hiomossa, joiden tuotantokyky on 300 000 tonnia vuodessa. Tehtaan vanha hiomo ja vuodelta 1936 peräisin oleva paperikone pysäytetään huhtikuun lopulla 2004. Tehtaan henkilöstömäärä, noin 800, vähenee hiomon ja paperikoneen pysäyttämisen jälkeen noin 160:lla hengellä. Tehtaan lämpöenergian ja osan sähköstä tuottaa oma höyryvoimalaitos, jossa noin puolet energiasta tuotetaan maakaasulla ja puolet puuperäisiä polttoaineita polttamalla. Tehtaan jätevedet puhdistetaan Kymin biologisella jätevesilaitoksella. Voikkaan ja Kymin EMAS-rekisteröintinumero on FIN-000023. Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Ismo Taskinen Selluntie 1 45700 Kuusankoski Puh. 0204 15 3662 Faksi 0204 15 2204 ismo.taskinen@upm-kymmene.com UPM, YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003 27