Maahanmuuttajataustaisten naisten työmarkkinatilanne pääkaupunkiseudulla Tutkija Jouni Nupponen 25.5.2015
Selvityksiä maahanmuuttajien työllistymisestä Maahanmuuttajien työllistyminen Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut (TEM-julkaisu 6/2014) Hyvää tietoa kotoutumista edistävistä palveluista Viittauksia ulkomaalaisista tutkimuksista ja malleista Joiltakin osin hiukan vanhaa tietoa Myrskylä ja Pyykkönen (2013): Suomeen muuttaneiden naisten ja miesten työmarkkinatilanne, koulutus ja poliittinen osallistuminen : Maahanmuutto ja siihen liittyvä käsitteistö ovat hankala yhtälö avattavaksi. Sellaiset käsitteet kuten maahanmuuttaja, ulkomaalainen, siirtolainen, maahanmuuttajataustainen ja ulkomaalaistaustainen ovat meille kaikille tuttuja, mutta kaikkea muuta kuin hyvin ymmärrettyjä. Maahan muuttaneista halutaan ja tarvitaan yhä enemmän tietoa, mutta aina ei tiedetä, keitä maahanmuuttajilla ylipäänsä tarkoitetaan ja mistä väestöryhmästä tietoja toivotaan 2
Ammattibarometri nyt myös netissä www.ammattibarometri.fi 3
4
Ammatit joista eniten pulaa/ylitarjontaa 5
Vieraskieliset vai ulkomaalaiset: kumpi on relevantti mittari työhallinnon luvuissa? Usein samat ongelmat koskettavat yhä jo kansalaisuuden saannin jälkeen Kielitaito ei välttämättä kummallakaan ryhmällä kantaväestön tasoa -> työmarkkinoilla koetaan samat ongelmat työnsaannin suhteen Mahdollinen pitkä jakso kotona (esim. lapsen hoito) kansalaisuuden saamisesta huolimatta ei poista työmarkkinoille sijoittumisen ongelmaa Kaiken kaikkiaan kieli on pysyvämpi ominaisuus kuin kansalaisuus
Avoimet työpaikat ja vieraskieliset työttömät naiset pääkaupunkiseudulla, Q1/2015 AVOIMET TYÖPAIKAT 4-NUMEROTASO N=12209 TYÖTTÖMÄT VIERASKIEL. NAISET 4-NUMEROTASO N=8310 Myyntiedustajat 847 Toimisto- ja laitossiivoojat ym. 513 Myyjät 817 Myyjät 391 Paperituoteteollisuuden prosessityöntekijät 666 Lastenhoitotyöntekijät 297 Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. 482 Yleissihteerit 268 Toimisto- ja laitossiivoojat ym. 437 Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat 221 Kiinteistöhuollon työntekijät 432 Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat 160 Tarjoilijat 366 Kampaajat ja parturit 150 Lähihoitajat 364 Avustavat keittiötyöntekijät 148 Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät 351 Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät 137 Yhd. maan- ja vihannesvilj., puutarhanhoidon harj. 267 Vaatturit, pukuompelijat, turkkurit, hatuntekijät 125 Sairaanhoitajat ym. 262 Lähihoitajat 122 Avustavat keittiötyöntekijät 244 Johdon sihteerit ja osastosihteerit 119 Puutarhurit, kasvihuoneviljelijät ja -työntekijät 237 Sairaanhoitajat ym. 104 Kodinhoitajat (kotipalvelutoiminta) 198 Tarjoilijat 104 Elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät 185 Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat 84 Talonrakentajat 169 Kosmetologit ym. 67 Sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat ym. 167 Muut terveydenhuoltoalan työntekijät 62 Vartijat 153 Kodinhoitajat (kotipalvelutoiminta) 55 Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät 151 Myyntiedustajat 53 Ryhmä x eli ilman ammatillista työkokemusta olevien osuus vieraskielisistä työttömistä naisista 25 %
2008 Huhtikuu 2008 Kesäkuu 2008 Elokuu 2008 Lokakuu 2008 Joulukuu 2009 Helmikuu 2009 Huhtikuu 2009 Kesäkuu 2009 Elokuu 2009 Lokakuu 2009 Joulukuu 2010 Helmikuu 2010 Huhtikuu 2010 Kesäkuu 2010 Elokuu 2010 Lokakuu 2010 Joulukuu 2011 Helmikuu 2011 Huhtikuu 2011 Kesäkuu 2011 Elokuu 2011 Lokakuu 2011 Joulukuu 2012 Helmikuu 2012 Huhtikuu 2012 Kesäkuu 2012 Elokuu 2012 Lokakuu 2012 Joulukuu 2013 Helmikuu 2013 Huhtikuu 2013 Kesäkuu 2013 Elokuu 2013 Lokakuu 2013 Joulukuu 2014 Helmikuu 2014 Huhtikuu 2014 Kesäkuu 2014 Elokuu 2014 Lokakuu 2014 Joulukuu 2015 Helmikuu 2015 Huhtikuu Vieraskieliset työttömät naiset pääkaupunkiseudulla välillä 2008-2015 ja työttömyyden vuosimuutos, % 10000 50% 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 8378 40% 30% 20% 19% 10% 0% -10% Vieraskieliset tyyöttömät naiset Vuosimuutos-% 8
2008 Huhtikuu 2008 Heinäkuu 2008 Lokakuu 2009 Tammikuu 2009 Huhtikuu 2009 Heinäkuu 2009 Lokakuu 2010 Tammikuu 2010 Huhtikuu 2010 Heinäkuu 2010 Lokakuu 2011 Tammikuu 2011 Huhtikuu 2011 Heinäkuu 2011 Lokakuu 2012 Tammikuu 2012 Huhtikuu 2012 Heinäkuu 2012 Lokakuu 2013 Tammikuu 2013 Huhtikuu 2013 Heinäkuu 2013 Lokakuu 2014 Tammikuu 2014 Huhtikuu 2014 Heinäkuu 2014 Lokakuu 2015 Tammikuu 2015 Huhtikuu Työttömyyden vuosimuutos pääkaupunkiseudulla välillä 2008-2015, % 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% -10% Maaliskuu 2011 Vieraskielisten naisten osuus työttömistä naisista 4/2015=29 % 4/2008=24 % Vieraskieliset miehet Vieraskieliset naiset Kantaväestö naiset -20% -30% 9
Vieraskieliset työttömät naiset koulutusasteittain Sarake1 2015 Huhtikuu 2014 Huhtikuu Vuosimuutos Muutos-% KOULUTUS YHTEENSÄ 8378 7047 1331 19 % 1-2 PERUSASTE 1677 1462 215 15 % 3 KESKIASTE 2159 1724 435 25 % 5 ALIN KORKEA-ASTE 385 329 56 17 % 6 ALEMPI KORKEAKOULUASTE 994 777 217 28 % 7 YLEMPI KORKEAKOULUASTE 1048 879 169 19 % 8 TUTKIJAKOULUTUSASTE 98 80 18 23 % 9 KOULUTUSASTE TUNTEMATON 2017 1796 221 12 % *Näistä yleissivistävä koulutus 30 %:lla. Lisäksi usealla majoitus- ja ravitsemusalan peruskoulutus, terveys- ja sosiaalialan peruskoulutus sekä kauneudenhoitoalan peruskoulutus 8 TUTKIJAKOULU TUSASTE 1 % 9 KOULUTUSASTE TUNTEMATON 24 % 7 YLEMPI KORKEAKOULUAS TE 12 % 6 ALEMPI KORKEAKOULUAS TE 12 % 1-2 PERUSASTE 20 % 5 ALIN KORKEA- ASTE 5 % 3 KESKIASTE 26 % 10
Vieraskielisten työttömyyden jakauma ikäryhmittäin pääkaupunkiseudulla huhtikuussa 2015 598 60 V.-> 509 25 % 709 55-59 v. 652 800 50-54 v. 945 1012 45-49 v. 1139 1081 40-44 v. 1200 69 % 1229 35-39 v. 1398 1360 30-34 v. 1524 1107 25-29 v. 1141 421 20-24 v. 533 6 % 15-19 v. 64-2000 -1500-1000 -500 0 500 1000 1500 2000 1 Miehet 2 Naiset 11
Vieraskielisten naisten työttömyys vs. kantaväestö naiset ja vieraskieliset miehet huhtikuussa 2015, TOP 20 Vieraskiel. naiset (N=8378) Kantaväestö naiset (N=20119) Vieraskiel. miehet (N=9105) 9112 Toimisto- ja laitossiivoojat ym. 1 5 4 5223 Myyjät 2 2 12 5311 Lastenhoitotyöntekijät 3 7 71 4120 Yleissihteerit 4 1 22 2330 Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat 5 9 15 3313 Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat 6 18 41 5141 Kampaajat ja parturit 7 24 43 9412 Avustavat keittiötyöntekijät 8 10 3 7531 Vaatturit, pukuompelijat, turkkurit, hatuntekijät 9 26-5120 Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät 10 8 2 5321 Lähihoitajat 11 6 65 3343 Johdon sihteerit ja osastosihteerit 12 4-5131 Tarjoilijat 13 15 16 3221 Sairaanhoitajat ym. 14 23-2431 Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat 15 3 19 5142 Kosmetologit ym. 16 30-5329 Muut terveydenhuoltoalan työntekijät 17 31-3322 Myyntiedustajat 18 17 24 5322 Kodinhoitajat (kotipalvelutoiminta) 19 22-4221 Matkatoimistovirkailijat 20 25 - Mm. hierojat ja hammashoitajat
Avoimet työpaikat Helsingin seutukunnassa, Top 22 Q1/2015 vs. Q1/2014 ja Q1/2008 AMMATIT YHTEENSÄ KA 1-3/2015 KA 1-3/2014 KA 1-3/2008 3322 Myyntiedustajat 1 1 7 5223 Myyjät 2 2 6 8143 Paperituoteteollisuuden prosessityöntekijät 3 - - 9333 Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. 4 4 4 9112 Toimisto- ja laitossiivoojat ym. 5 7 2 5321 Lähihoitajat 6 6 1 5153 Kiinteistöhuollon työntekijät 7 11 31 6113 Puutarhurit, kasvihuoneviljelijät ja -työntekijät 8 3 5 5120 Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät 9 8 10 5131 Tarjoilijat 10 9 9 3221 Sairaanhoitajat ym. 11 5 3 9412 Avustavat keittiötyöntekijät 12 13 8 3412 Sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat ym. 13 10 19 6114 Yhd. maan- ja vihannesvilj., puutarhanhoidon harj. 14 - - 5322 Kodinhoitajat (kotipalvelutoiminta) 15 20 24 8160 Elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät 16 29 46 5244 Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät 17 17 30 7111 Talonrakentajat 18 33 44 5414 Vartijat 19 16 13 2431 Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat 20 30 22 8322 Henkilö-, taksi- ja pakettiautonkuljettajat 21 36 25 8332 Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat 22 18 15 13
Kotimaisia kieliä puhuvien ja vieraskielisten työllisyysasteet maakunnittain vuonna 2011 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 14
Vieraskieliset työlliset naiset toimialoittain ja ammateittain Vuoden 2011 työssäkäyntitilaston mukaan vieraskielisiä palkansaajanaisia oli 36 905 (osuus kaikista palkansaajanaisista 3,4 %) ja vieraskielisiä yrittäjänaisia 3232 (osuus yrittäjänaisista 4,2 %) Toimialoilla joilla vieraskieliset naiset eniten työskentelevät: Terveys- ja sosiaalipalvelut (11 096), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; hallinto- ja tukipalvelutoiminta* (7770 ), tukku- ja vähittäiskauppa; kuljetus ja varastointi (5864) sekä teollisuus (3 462) Ammateissa joissa naiset yleisemmin työskentelevät: Palvelu-, myynti- ja hoitotyössä, kuten toimistosiivoojina, tarjoilijoina, avustavina keittiötyöntekijöinä, sairaanhoitajina ja sosiaalialan hoitajina Vastaavasti naisten yrittäjyys keskittyy eniten ravitsemusalalle sekä henkilökohtaisiin palveluihin kuten kauneushoitolat *Mm puhdistuspalveluliiketoiminta, työllistämistoiminta (vuokratyövoimayritykset) sekä erilaiset asiantuntijapalvelut kuten liikkeenjohdon konsultointi, arkkitehti- ja insinööripalvelut ja mainostoiminta ja markkinatutkimus 15
Vieraskielisten naisten palkkatulot Vieraskielisten naisten palkkatulot ovat 77 % vieraskielisten miesten palkkatuloista, 62 % kantasuomalaismiesten palkkatuloista sekä 84 % kantasuomalaisnaisten palkkatuloista Kuitenkin esim. ravintoloissa ja hotelleissa vieraskielisten naisten tulotaso ylittää hiukan vieraskielisten miesten tulotason, samoin palkanlaskija- ja vakuutusten käsittelijöillä Ylipäätään naisvaltaisissa ammateissa sukupuolten väliset palkkaerot ovat (myös) vieraskielisillä työllisillä pienimmät Lähde: Myrskylä Pekka ja Pyykkönen Topias, Suomeen muutaneiden naisten ja miesten työmarkkinatilanne, koulutus ja poliittinen osaaminen
Avoimet työpaikat kehitys viimeisen 24 kk aikana tiettyjen ammattien osalta Sarake1 Kasvukuukausien lkm Keskim. kasvu-% 3221 Sairaanhoitajat ym.* 2-22,4 % 3322 Myyntiedustajat 8-9,4 % 5120 Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät 9-5,1 % 5131 Tarjoilijat 11 2,0 % 5153 Kiinteistöhuollon työntekijät 19 29,3 % 5223 Myyjät 21 38,2 % 5321 Lähihoitajat** 2-17,0 % 7111 Talonrakentajat 22 58,6 % 9112 Toimisto- ja laitossiivoojat ym. 8-7,0 % 9333 Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. 11 1,7 % KAIKKI AMMATIT UUDELLAMAALLA 14 0,8 % *Viimeinen kasvu kk. toukokuu 2013 **Viimeinen kasvu kk. lokakuu 2013 17
Vallitseva tilanne Tällä hetkellä tietyt alat joilla työkieli on englanti maahanmuuttajat saavat omaa osaamistaan vastaavaa työtä (etupäässä rahoitussektori ja IT-ala) Ongelmana ja riskinä on että korkean osaamistason maahanmuuttajat jäävät pääkaupunkiseudullakin suorittavan työn ammatteihin (ns. sisääntuloammatti) Maahanmuuton ajoittuminen saattaa vaikuttaa pysyvästi työuraan (Suomessa 90-luvun laman aikaan valmistuneilla useat eivät koskaan päässeet oman alansa työhön) Lähihistoriassa hankalinta 2009->työttömäksi jääneillä Ulkomaisia tutkintoja ei tarpeeksi tunnisteta (liikaa X-ryhmän merkintöjä) 18
Terveydenhuolto- ja sosiaaliala - näkökulmia Uudellamaalla lähihoitajien (43,5 %) ja sairaanhoitajien (41,5 %) työttömyys huhtikuussa kasvussa Ovatko opiskelijakiintiöt ja aloituspaikkojen määrät liian suuret? Toisaalta väestö vanhenee myös Uudellamaalla!!!!! Huoltosuhde kuluvana vuonna arviolta 50.3 vuonna 2020 jopa 54.1 Kuntien vyönkiristykset SOTE-uudistus viipyy (vuosi 2017?) ja tulisiko esim. maakuntamalli vaikuttamaan positiivisesti esim. työtehtävien määrään Hoivarobotit? Tottumukset/vaatimukset ovat muuttumassa Halutaan enemmän, nopeampaa ja erilaista hoitoa Terveysturismissa vähentyvien venäläisten (vuonna 2011 noin 12 000 venäläistä käytti rahaa lääkäripalveluihin) korvaaminen aasialaisilla? 19
Kaupan ala ongelmissa? 20
Verkkokauppa ei yhtä kuin vähittäiskauppa 58 % 21
Tulevaisuuden työvoimatarpeesta muutamia poimintoja Matkailuala (majoitus- ja ravitsemustoiminta) Venäläisten matkailu vähentynyt, mutta aasialaisten, eteläeurooppalaisten ja amerikkalaisten matkustajavirrat kasvussa Yritysten edustuskulujen verovähennysoikeus palautunut Yksi suurin yksittäinen ongelma alalla Viron matkailu Kuitenkin kuluttajien ostovoima ei viime aikoina laskussa Luottamus omaan talouteen parantunut vuoden 2015 alussa Teknologiateollisuudessa tietojenkäsittelypalvelut On muutakin kuin peliala, tarvitaan osaavaa työvoimaa. Tällä hetkellä rekrytointikanavana some, työhallinnon palvelut eivät useinkaan palvele/hyödytä alan yrityksiä (yksistään pelialalla arviolta neljännes ulkomaalaisia) Ei saa olla yksistään miesten ala->tarvitaan myös nörttejä naisia
Tulevaisuuden työvoimatarpeesta lisää poimintoja Kemianteollisuus tällä hetkellä suurin vientiala Suomessa Lääketeollisuus ja kemikaalien valmistus etenkin pk-seudulla vahva, Itä- Uudellamaalla mm. öljynjalostus ja muoviteollisuus Kemianteollisuus Ry:n www-sivuilla paljon tietoa alan työpaikoista Kysymysmerkkejä mm. Orionin patenttien erääntyminen ja Neste Oilin osalta mm. EU:n ja yhdysvaltojen energiapolitiikka biopolttoaineiden osalta Logistiikka-puolella tietyissä ammateissa tulevaisuudessa tarvetta osaavalle työvoimalle Tosin työpaikat enemmän perinteisiä miesammatteja, kuten kuljetustyöntekijät ja varastotyöntekijät Verkkokaupan lisääntymisen ennakoidaan lisäävän kuljetustyöntekijöiden tarvetta Isot logistiikkakeskukset robotisoimassa toimintojaan Kestokärjessä avoimien työpaikkojen määrässä
Lopuksi elektroniikkateollisuus/ict Isot omistusjärjestelyt ja irtisanomiset vihdoin takana? NSN, Nokia (?), Accenture, Microsoft (?), Logica(CGI), Tieto Loka-joulukuussa 2014 tilauskanta 10 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin Microsoftin Windows puhelinten myynti takkuaa ja Androista tuskin suunnan kääntäjää 4G tilaukset korkealla tasolla Alihankinnan osuus Uudellamaalla pieni Lähitulevaisuuden positiiviset kasvunäkymät etenkin terveysteknologiayrityksillä Yksilöllinen terveydenhoito ja siihen liittyvä terveydenhoito megatrendi maailmalla Uudenmaan teollisuuden työllisistä 16 % vuonna 2013 (11 104) Koko maassa henkilöstö väheni 2 %vuonna 2014 24