Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2013 (Sääntömääräiselle kevätkokoukselle 8.4.2014) Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista maaseutututkimusta ja maaseudun kehittämistyötä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys - järjestää esitelmiä, konferensseja, seminaareja ja juhlia sekä tarkoitukseensa liittyen koulutus- ja tiedotustoimintaa - suunnittelee ja tekee maaseutututkimusta, tekee maaseutupolitiikkaan ja maaseudun kehittämiseen liittyviä aloitteita - julkaisee Maaseudun uusi aika -lehteä sekä harjoittaa tarkoitukseensa liittyvää muuta julkaisutoimintaa - osallistuu maaseudun kehittämistä ja maaseutupolitiikkaa koskevaan yhteistyöhön ja yhteiskunnalliseen keskusteluun - on yhteydessä ulkomaisiin maaseutututkijoihin ja maaseudun kehittäjiin - on yhteistoiminnassa sekä tieteellisten että maaseudun kehittämiseen liittyvien muiden yhdistysten kanssa Yhdistys toimii aktiivisena välittäjäorganisaationa maaseutututkijoiden ja maaseudun kehittäjien välillä niin henkilökohtaisella kuin organisaatioiden tasolla. Yhdistyksen puheenjohtajana (2011 2013) toimi YTT, yliopistotutkija Tuija Mononen Itä-Suomen yliopiston Historia- ja maantieteiden laitokselta (1.1.2013-10.10.2013 ja 9.12.2013-31.12.2013). Hallituksen jäsenet henkilökohtaisine varajäsenineen olivat: Päivi Koivula Antti Saartenoja Heli Siirilä Fulvio Rizzo Katja Rinne-Koski Auli Sihvola
Kari Leinamo Jouni Ponnikas Sami Tantarimäki Jouko Lindroos Maija Halonen Katja Hyvönen Yhdistyksen varapuheenjohtajana toimi Antti Saartenoja, sihteerinä Kari Leinamo (1.1.2013-27.11.2013) ja rahastonhoitajana Päivi Koivula. Eila Alho toimi verkkosivuvastaavana. Toimintavuoden aikana yhdistyksen puheenjohtaja Tuija Mononen jätti hallitukselle eroilmoituksen 10.10.2013. Mononen valittiin hallituksen kutsusta ja Monosen omalla suostumuksella uudelleen yhdistyksen puheenjohtajaksi Seinäjoella 9.12.2013. Väliaikana puheenjohtajan tehtäviä hoiti varapuheenjohtaja Antti Saartenoja. Yhdistyksen sihteeri Kari Leinamo jätti hallitukselle eroilmoituksen 27.11.2013. Yhdistyksen hallitus kokoontui 1.1.2013 31.12.2013 välisenä aikana viisi kertaa, joista yksi järjestettiin ACP-kokouksena. Sähköpostipäätöksiä tehtiin kolme. Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Jyväskylässä 13.3.2013 (13 osallistujaa) ja sääntömääräinen syyskokous Seinäjoella 24.10.2013 (8 osallistujaa). Lisäksi Seinäjoella pidettiin 9.12.2013 ylimääräinen kokous (4 osallistujaa), jossa päätettiin aiemmin eropyynnön jättäneen Tuija Monosen uudelleenvalinnasta yhdistyksen puheenjohtajaksi loppuvuoden ajaksi. Toiminnantarkastajana toimi maaseutuasiamies Veli-Matti Pura. Varatoiminnantarkastajana toimi erikoistutkija Leena Rantamäki-Lahtinen. 2. Toiminnot ja niiden toteutuminen vuonna 2013 Vuoden 2013 teemana oli Maaseutututkimuksen tila. Yhdistyksen keskeiset toiminnot toteutuivat seuraavasti: 2.1 Maaseudun uusi aika -lehti: julkaistiin kaksi lehteä, joista toinen oli lehden 20- vuotisjuhlanumero 2.2 Maaseutututkijatapaaminen: järjestettiin perinteinen maaseutututkijatapaaminen 2.3 MUAfoorumi: ei järjestetty. Yleiskokousten yhteydessä järjestettiin tapahtumapaikkakuntien maaseutututkimusta esittelevät seminaarit 2.4 MUA-gradupalkinto: kilpailua ei julkistettu 2.5 MUA.fi verkossa: ylläpidettiin. MUA liitettiin Facebookiin. 2.6 Yhdistyksen organisaatio ja toiminta: ylläpidettiin ja kehitettiin
2.1 Maaseudun uusi aika lehti Lehden toimitus Päätoimittajana kaudella 1.1.2013 31.12.2013 toimi lehden numeron 1/13 osalta YTT Nora Schuurman, joka sijaisti äitiyslomalla ollutta YTT Mia Vepsäläistä. Lehden numerot 2 ja 3 julkaistiin yhdistettynä 20-vuotis juhlanumerona, jonka toimittivat dosentti Maarit Sireni ja professori Pertti Rannikko. Lehden toimitussihteerinä toimi tietokirjailija Eila Alho ja taloushallinnosta vastasi yhdistyksen rahastonhoitaja Päivi Koivula Lehden toimitusneuvostoon kuuluivat: Tuomas Kuhmonen, Turun yliopisto Kari Leinamo, Vaasan yliopisto Tuija Mononen, Itä-Suomen yliopisto Olli Rosenqvist, Jyväskylän yliopisto Jarkko Saarinen, Oulun yliopisto Tiina Silvasti, Jyväskylän yliopisto Maarit Sireni, Itä-Suomen yliopisto Katriina Soini, Jyväskylän yliopisto ja MTT Taloustutkimus Seija Tuulentie, Metsäntutkimuslaitos Toimitusneuvosto piti vuonna 2013 yhteyttä sähköpostitse. Lehden ilmestyminen Numero ilmesty i sivuj a painos artik -kelit katsaukset puheenvuorot ja kolumnit 1/2013 5/2013 80 580 3 1 1 3 2-1/2014 160 800 4 10 5 3 3/2013 Vuonna 2013 lehti ilmestyi kaksi kertaa (ks. taulukko). Kirjat, elokuvat, näyttelyt, tapahtumat Yleisesti voidaan mainita, että vuonna 2013 lehteen tarjottiin sopivasti materiaalia, ja esimerkiksi artikkelikäsikirjoituksia jäi yli vielä seuraavalle vuodelle. Kiinnostus lehteä kohtaan tieteellisenä julkaisufoorumina on hyvällä tasolla.
Lukijakysely Lehden lukijakunnalle toteutettiin maalis-kesäkuussa 2013 kysely, jossa kartoitettiin toiveita lehden julkaisutiheydestä ja -muodosta, maksullisuudesta, sisällön tieteellisyydestä ja käsiteltävistä teemoista. Lisäksi kyselyssä käsiteltiin lehden tarpeellisuutta yleensä sekä kerättiin palautetta jatkossa toimitustyössä huomioitavaksi. Verkkojulkaisun valmistelu Lehden tulevaisuus herätti toimintavuoden aikana keskustelua. Lehden rahoitus on saatu Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) kautta valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden varoista, mutta rahoittajalta on tullut jo aiemmin selvä viesti kustannusten karsimistarpeesta. Kulujen karsimiseksi ja myös lehden näkyvyyden vahvistamiseksi vuoden aikana valmisteltiin lehden siirtymistä pelkästään verkossa julkaistavaksi. Sähköiseen julkaisemiseen liittyen keskusteltiin myös tutkimustiedon ajantasaisesta julkaisemisesta, jonka sähköinen julkaisu mahdollistaisi kaksi tai kolme kertaa vuodessa ilmestyvää painettua lehteä paremmin. Verkkojulkaisu sai kannatusta jäsenistön keskuudessa ja esitys verkkoon siirtymisestä tuli jo vuonna 2012 yhdistyksen jäseneltä. Myös vahvoja sähköisen julkaisemisen vastaisia kommentteja kuultiin. Elokuussa sovittiin, että puheenjohtaja tekee hallitukselle esityksen sähköiseen julkaisuun liittyvistä käytännöistä ja budjetista ja siitä, miten asiassa edetään. Sähköiseen julkaisemiseen liittyvä keskustelu konfliktoitui hallituksessa. Tämän takia puheenjohtaja ja varapuheenjohtajan keskeyttivät lehden sähköiseen versioon siirtymiseen liittyvän suunnittelun ja asia siirrettiin myöhemmin käsiteltäväksi. Lehden tulevaan julkaisutapaan liittyen ei siis suunnitelmista poiketen tehty minkäänlaisia päätöksiä. Puheenjohtaja teki sähköiseen versioon liittyvän toimintasuunnitelman, mutta ei ennättänyt keskusteluttaa esitystä hallituksella. Mikäli sähköinen julkaisu ei saisi riittävästi kannatusta, varauduttiin myös jatkamaan vuonna 2014 entisellä linjalla eli kolme kertaa vuodessa ilmestyvän painetun lehden julkaisemisella. Lehden tulevaisuudesta oli tarkoitus päättää syyskokouksessa 2013, mutta koska asian eteenpäin vieminen oli keskeytetty, niin päätös siirtyi seuraavalle vuodelle. Mahdollisesta lehden julkaisutapaan liittyvistä keskusteluista ilmoitettiin jäsenille kolmessa jäsenkirjeessä ja asiaan liittyen tehtiin lehden lukijakysely. Se herätti yllättävän vähän mielenkiintoa lehden lukijoiden keskuudessa. Asian etenemisestä pystyi myös seuraamaan yhdistyksen nettisivuilta kokousuutisista. Hallitukselle kuitenkin selvisi asiaa käsiteltäessä, että jäsenistö seuraa varsin huonosti heille lähetettyä postia ja yhdistyksen nettisivuja. Ministeriön rahoituksen muuttumista pyrittiin myös ennakoimaan tekemällä hakemus
Tieteellisten seurain valtuuskunnalle koskien lehden mahdollista siirtymistä verkkojulkaisuksi vuoden 2013 alusta lähtien. TSV oli koko ajan mukana sähköiseen julkaisemiseen liittyen yhtenä potentiaalisena rahoittajana. Koska yhdistyksen hallitus siirsi asian käsittelyn seuraavaan vuoteen, hakemus vedettiin pois käsittelystä. Lehden nettisivut Lehden nettisivuilta löytyvät lehden toiminta-ajatus, julkaisuperiaatteet sekä yksityiskohtaiset kirjoitusohjeet. Lisäksi sivustolle on lisätty aikaisempien vuosikertoja sähköisessä muodossa. Uudet numerokappaleet laitetaan kokonaisuudessaan lehden verkkosivulle vuoden kuluttua ilmestymisestä. 2.2 Maaseutututkijatapaaminen -Maaseutututkimuksen tila Järjestyksessään 21. maaseutututkijatapaaminen pidettiin 22. - 23.8.2013 Kalajoella, Kylpylähotelli Sanin tiloissa. Päivien teema, Maaseutututkimuksen tila, johdatti pohtimaan maaseutututkimuksen sisältöjä ja määritelmää sekä sen erilaisia lähestymistapoja ja menetelmiä. Tapaaminen järjestettiin yhteistyössä paikallisen toimintaryhmän Rieska-Leader ry:n kanssa. Tapaamisen ensimmäinen päivä koostui tervetuliaispuheenvuoroista, kutsuesitelmistä ja työryhmätyöskentelystä. Kutsuesitelmän Mistäs olikaan hyvä maaseutututkimus tehty piti johtaja, professori FT Sami Kurki Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Esitelmää kommentoi Päijänne-Leader ry:n toiminnanjohtaja Liisa Häme Maan matoja ja taivaan lintuja nimisellä esityksellään. Tapaamisessa pidettiin kuusi työryhmää: 1. Makumatka maalle -maaseutu ruoan tuotannon ja virkistyksen paikkana. Koordinaattorit: Fulvio Rizzo ja Katja Hyvönen 2. Maaseutututkimuksen menetelmät. Koordinaattori: Maija Halonen 3. Kakkosasuminen, monipaikkaisuus ja maallemuutto. Koordinaattori: Heli Siirilä 4. Ekosysteemipalvelut sekä luonnonvarojen käyttö ja hallinta. Koordinaattori: Antti Saartenoja 5. Muuttuva kuntakenttä ja maaseutuasumisen edellytykset. Koordinaattorit: Jouni Ponnikas, Niina Kotavaara ja Toivo Muilu 6. Maaseutupolitiikka ja alueellisen kehittämisen välineet. Koordinaattorit Sanna Sihvola ja Sirpa Karjalainen Työryhmätyöskentelyn jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus keilaukseen tai uintiin kylpylähotelli Sanin tiloissa. Tämän jälkeen kokoonnuttiin yhteiselle illalliselle ravintola Lokkilinnaan. Iltajuhlassa olivat mukana Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ja Kalajoen loma-asuntomessujen projektipäällikkö Laura Ruohola, joka kertoi
vuonna 2014 järjestettävistä loma-asuntomessuista. Maaseudun uusi aika -lehden 20- vuotisen historian kunniaksi iltajuhlassa päästiin kuulemaan lehden ensimmäisten päätoimittajien kertomuksia ja muistoja lehden alkuajoilta. Tapaamisen toisen päivän alussa oli yhteinen aamukävely Hiekkasärkille. Päivän virallinen osuus alkoi lyhyillä yhteenvedoilla kunkin työryhmän annista. Tämän jälkeen kuultiin kolme alustusta liittyen suomalaisen maaseutututkimuksen tilaan ja tulevaisuuteen. Päivän aloitti Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan professori, YTT Pertti Rannikko. Rannikko hahmotteli alustuksessaan Suomalaisen maaseudun tila ja tulevaisuus yhteisen tutkimusohjelman hahmottelua laajan, talkooperiaatteella työstettävän tutkimusohjelman mahdollisia linjoja. Tämän jälkeen maaseutuylitarkastaja, HTM Laura Jänis työ- ja elinkeinoministeriöstä kävi läpi maaseutututkimuksen rahoituksessa tapahtuneita muutoksia ja nykytilannetta. Kolmannen alustuksen, Tutkimuksen paikka ja paikan tutkimus osumatarkkuus ja ratkaisukeskeisyys piti Vaasan yliopiston aluetieteen yliopistonlehtori, FT Ilkka Luoto. Alustusten ja niistä käydyn keskustelun päätteeksi tutkijatapaamisen osallistujat saivat ideoida ryhmissä maaseutututkimuksen tulevaisuutta. Lopuksi käytiin Ilkka Luodon johdolla ryhmien antia purkava yhteenveto- ja keskusteluosuus. Tapaaminen päättyi yhteiseen päätöslounaaseen ja lähtökahveihin. Arviointi ja palaute Tapaamisen taloudellinen tulos oli erinomainen, 2119 euroa, vaikka tapahtuman osallistujamäärä jäi hieman odotettua pienemmäksi, hieman yli 80:een. Hyvään tulokseen vaikutti osaltaan Kalajoen kaupungin vieraanvaraisuus. Tapaamisen osallistujissa oli tuttuja kasvoja, mutta järjestää ilahdutti se, että nuoria oli mukana paljon. Tapaamisesta pyydettiin osallistujilta palautetta sähköisesti. Vastauksia saatiin 12. Palautteen mukaan tapaaminen onnistui hyvin. Kiitosta annettiin erityisesti rennosta ja mukavasta tunnelmasta, työryhmätyöskentelystä ja oheisohjelmasta. Kritiikissä tapahtumaa pidettiin hieman sisäänpäinlämpiävänä. Osallistujat pitivät sekä torstain kutsuesitelmiä että perjantain keskustelutilaisuutta tasoltaan hyvinä. Sitä, että keskustelutilaisuuteen osallistui erilaisista taustoista (kehittäjä, tutkija, viranomainen) tulevia toimijoita, pidettiin hyvänä. Myös työryhmiin jakautuminen perjantain keskustelutilaisuudessa herätti kiitosta: palautteen mukaan se toi keskusteluun enemmän ja monipuolisempia näkökulmia, eikä vain äänekkäiden mielipiteitä. Sekä torstain että perjantain osalta kuitenkin toivottiin, että keskustelu olisi tullut lähemmäksi käytännön arkipäivää. Työryhmätyöskentelyyn oltiin tyytyväisiä. Erityisesti metodiryhmälle annettiin kiitosta ja toivottiin, että se järjestettäisiin myös jatkossa. Toiveena esitettiin, että työryhmätyöskentely järjestettäisiin niin, että olisi mahdollista osallistua useampaan työryhmään. Toivottiin myös, että tutkimustulosten esittelyn ohella esityksiin sisältyisi enemmän pohdintoja ja toimenpide-ehdotuksia.
2.3 MUA-foorumi Vuonna 2013 ei järjestetty MUA-foorumia. Sen sijaan sekä kevät- että syyskokouksen yhteydessä järjestettiin paikkakuntien maaseutututkimusta esittelevät seminaarit. Jyväskylässä 14.3 pidetyn kevätkokouksen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa esittäytyi jyväskyläläinen maaseutututkimus. Jyväskyläläistä maaseutututkimusta esittelivät Tiina Silvasti (JY), Ari Paloviita (JY), Päivi Kivelä (Sininauhaliitto ry) ja Katriina Soini (JY). Seinäjoella 24.10 järjestetyn syyskokouksen yhteydessä järjestettiin vastaava, paikkakunnalla tehtävää maaseutututkimusta esittelevä seminaari. Eteläpohjalaista maaseutututkimusta esittelivät Leena Viitaharju (HY, Ruralia-institituutti), Merja Lähdesmäki (HY, Ruralia-instituutti), Matti Mäkelä (HY, Ruralia-instituutti) ja Riia Metsälä (Vaasan yliopisto, Levón-instituutti) 2.4 MUA -gradupalkinto Maaseudun uusi aika -yhdistys palkitsee vuosittain ansiokkaan maaseutuaiheisen pro gradu -tutkielman. Tutkielmien arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan tutkimustaitoihin sekä luovuuteen ja innovatiivisuuteen tutkimusta koskevissa ratkaisuissa. Lisäksi arvioidaan aiheen merkittävyyttä maaseutututkimuksen ja/tai maaseudun kehittämisen kannalta. Tekijän tulee myös osoittaa tuntevansa ajankohtaisia maaseutuun liittyviä keskusteluja. Viime vuosina kilpailuun soveltuvien, maaseutututkimukseen kiinnittyvien gradujen tarjonta on ollut vähäistä. Erityisesti kilpailuehto Tekijän on osoitettava tuntevansa ajankohtaisia maaseutututkimukseen liittyviä keskusteluja ei ole toteutunut töiden kohdalla. Vuonna 2012 palkinto jätettiinkin jakamatta. Hallituksessa käytiin keskustelua kilpailun kriteereistä ja niiden uudistamistarpeesta ja päätettiin, että kilpailua ei järjestetä vuonna 2013. Uusien kilpailukriteerien pohtiminen ja kilpailun järjestäminen jätettiin seuraavan hallituksen päätettäväksi. 2.5 MUA verkossa mua.fi Verkkosivut pidettiin ajantasaisina ja niitä käytettiin aktiivisesti tiedotuskanavana. Maaseudun uusi aika -lehden toimitussihteeri huolehti sekä yhdistyksen että lehden verkkosivujen ajantasaisuudesta. Kuluvana vuonna Maaseudun uusi aika -yhdistys vietiin Facebookiin. Yhdistyksen Facebook-vastaavina toimivat vuonna 2013 Tuija Mononen ja Maija Halonen. Facebook-sivut ovat keränneet mukavasti tykkääjiä ja niitä on käytetty aktiivisesti yhdistyksen tiedottamiskanavana. Keskustelu Facebook-sivuilla on kuitenkin jäänyt vähäiseksi.
2.6 Yhdistyksen organisaation kehittäminen Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden päättyessä 260. Toimintavuonna hyväksyttiin 9 uutta jäsentä. Ero yhdistyksen jäsenyydestä myönnettiin 20 jäsenelle, joista yksi oli yhteisöjäsen. Yhden henkilön jäsenyys todettiin päättyneeksi. Vuoden aikana jäsenmäärä väheni siis 12 henkilöllä. Lisäksi yhdistyksessä on noin 20 jäsentä, jotka eivät ole toimintavuonna maksaneet jäsenmaksuaan, mutta eivät ole kuitenkaan jättäneet eroilmoitusta. Yhdistyksen jäsenmäärä on siten laskusuunnassa, mikä uhkaa jatkua edelleen. Puheenjohtaja ja sihteeri tarkensivat vuoden alussa yhdistyksen johtosääntöä nykytilanteen mukaiseksi. Johtosääntö vahvistettiin koskemaan vuotta 2013. Hallitustyöskentelyä päätettiin kehittää edelleen vuonna 2014. Yhdistyksen hallituksen on kuulunut puheenjohtaja, kuusi varsinaista jäsentä ja kuusi varajäsentä. Toimintavuoden aikana keskusteltiin hallituksen koon pienentämisestä muun muassa kulujen vähentämiseksi. Vuodelle 2014 päätettiin valita puheenjohtajan lisäksi viisi varsinaista ja viisi varajäsentä. Toimintavuoden aikana käytiin keskustelua myös yhdistyksen toiminnan rahoituksesta. Jos verkkojulkaisuun siirtymisen myötä yhdistyksen jäsenmäärä laskee, vaikeuttaa se luonnollisesti myös yhdistyksen toimintaa. Hallituksessa pohdittiin keinoja kulujen vähentämiseksi. Keskusteluja käytiin esimerkiksi matkakustannusten korvaamisen pelisäännöistä ja hallituksen kokousten pitämisestä jatkossa entistä useammin verkossa. Vuoden aikana keskusteltiin myös yhdistyksen verkkopankkipalvelun vaihtamisesta kustannuksiltaan edullisempaan palvelumuotoon, mutta koska vuoden 2014 alussa sekä puheenjohtaja että rahastonhoitaja vaihtuvat, päätettiin kaikkien tarvittavien muutosten tekeminen jättää vuodelle 2014. Kuluja karsittiin konkreettisesti erityisesti taloudenhoitoon liittyvissä asioissa, mutta myös lehden toimitussihteerin palkkioon liittyen. Vuoden 2013 jäsenmaksut ja lehden tilausmaksut lähetettiin vastaanottajille sähköisesti. Toimintavuoden aikana tehtiin muutoksia yhdistyksen internetsivujen päivittämiseen liittyen. Yhdistyksen internetsivut siirtyvät jatkossa ostopalvelun sijaan pääosin hallituksen hoidettavaksi. Vastuuhenkilöiksi ja sivujen päivittäjiksi valittiin Katja Rinne-Koski ja Antti Saartenoja. Yhdistyksen osallistuminen maaseutupoliittiseen keskusteluun Toimintavuoden aikana yhdistys otti osaa ajankohtaiseen maaseudusta ja maaseutututkimuksesta käytyyn keskusteluun antamalla aiheesta lausuntoja ja kannanottoja sekä osallistumalla edustajiensa välityksellä YTR:n hankeryhmän työskentelyyn. Toimintavuoden aikana yhdistys laati julkisen kannanoton maaseutututkimuksen rahoitukseen uhkaavan supistumiseen liittyen.
Yhdistys antoi lausunnon Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR:lle luonnoksesta kuudenneksi maaseutupoliittiseksi kokonaisohjelmaksi vuosille 2014 2020. Toimintavuonna päätettiin, että Maaseudun uusi aika -yhdistys liittyy YTR:n sihteeristön jakelulistalle. Hallitus valitsi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR hankeryhmän maaseutututkimuksen edustajaksi kaudelle 2013 2015 tutkijatohtori; YTM, KTT Merja Lähdesmäki Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista Seinäjoelta. Hallitus vahvisti YTR:n tekemän päätöksen, jonka mukaan varsinaisena tutkijaedustajana toimii varajohtaja Torsti Hyyryläinen ja hänen varahenkilönään aluekehitysasiantuntija/tutkija Jouni Ponnikas. Hyyryläinen on ilmoittanut jättäytyvänsä pois tehtävästä keväällä 2014. Tällöin Ponnikas siirtyy varsinaiseksi jäseneksi ja hänen tilalleen valitaan uusi varajäsen. Jäsenistön ja hallituksen yhteydenpito Yhdistys piti yhteyttä jäseniinsä sähköisen jäsenkirjeen kautta. Kirjeessä käydään läpi toteutuneita tapahtumia ja tiedotetaan tulevista. Vuoden aikana lähetettiin viisi jäsenkirjettä. Jäsenistöön pidettiin yhteyttä myös verkkosivujen ja Facebookin välityksellä.