To 29.10.2015 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Vasili Sinaiski, kapellimestari Ilja Gringolts, viulu Anatoli Ljadov: Kahdeksan venäläistä kansanlaulua op. 58 Religious Chant (Moderato) Christmas Carol (Allegretto) Plaintive Song (Andante) Humorous Song (Allegretto) Legend on the Birds (Allegretto) Cradle Song (Moderato) Round Dance (Allegro) Village Dance Song (Vivo) Sergei Tanejev: Konserttisarja viululle ja orkesterille op. 28 Präludium (Grave) Gavotte (Allegro moderato) Märchen (Andantino) Tema con Variazioni Tarantella (Presto) väliaika 20 min. Pjotr Tšaikovski: Romeo ja Julia -alkusoittofantasia (1870/1879) Igor Stravinsky: Divertimento (sarja baletista Keijukaisen suudelma) Sinfonia (Andante Vivace agitato) Danses Suisses (Tempo giusto Valse Poco più lento) Scherzo (Moderato Allegretto grazioso) Pas de deux (Adagio Allegretto grazioso Presto) Konsertti päättyy n. klo 21.
Ke 28.10. klo 19 Kalevi Aho -sali Lahden musiikkiopisto RESITAALIKONSERTTI Ilja Gringolts, viulu Niccolò Paganini: Kapriisi sooloviululle nro 1 e-molli op. 1 (1782-1840) Salvatore Sciarrino: Kapriisi sooloviululle nro 1, Vivace (1976) (1947-) Niccolò Paganini: Kapriisi sooloviululle nro 12 As-duuri op. 1 Salvatore Sciarrino: Kapriisi sooloviululle nro 5, Presto (1976) Niccolò Paganini: Kapriisi sooloviululle nro 6 g-molli op. 1 Salvatore Sciarrino: Kapriisi sooloviululle nro 2, Andante (1976) Niccolò Paganini: Kapriisi sooloviululle nro 24 a-molli op. 1 Salvatore Sciarrino: Kapriisi sooloviululle nro 6, Con brio (1976)
Anatoli Ljadov: Kahdeksan venäläistä kansanlaulua Pietarilaissyntyinen Anatoli Ljadov (1855 1914) oli venäläinen säveltäjä, kapellimestari ja musiikkipedagogi, joka peri lahjakkuutensa tiettävästi kapellimestari-isältään. Opiskeltuaan Pietarin konservatoriossa Rimski-Korsakovin oppilaana hän toimi mm. kotikaupunkinsa hoviteatterin ylikapellimestarina ja pian myös konservatorion opettajana. Toimiessaan sävellyksen professorina hänen oppilaitaan olivat esimerkiksi Nikolai Mjaskovski ja Sergei Prokofjev. Aikalaiset kuvasivat Ljadovia ankaraksi opettajaksi, joka vaati paljon myös itseltään. Säveltäjänä Ljadov kehitti erityisesti Tšaikovskin sekä nuorvenäläisen koulukunnan pienoismuotoperinteitä, mikä näkyi selvästi myös hänen omassa tuotannossaan: opusluettelossa on lähinnä vain pianominiatyyrejä ja yksinlauluja. Etenkin viimeisinä vuosinaan Ljadov kirjoitti enemmän myös orkesterille. Näistä teoksista on muutama pysynyt konserttiohjelmissa näihin päiviin asti. Sinfonioita ei kuitenkaan syntynyt, ja oopperayrityskin lopulta epäonnistui. Oopperan musiikillista materiaalia on kuitenkin käytetty hyväksi joissakin orkesteriteoksissa. Ljadov ammensi aiheita mielellään kotimaansa musiikkiperinteestä ja hyödynsi mm. kansanmusiikkia. Helposti lähestyttävä kahdeksanosainen kansanlaulusarja (1906) venäläisistä aiheista kuullaan Lahdessa nyt ensi kertaa. Sergei Tanejev: Konserttisarja viululle ja orkesterille, op.28 (1909) Ljadovin maanmies ja ikätoveri Sergei Tanejev (1856 1915) jalosti musiikilliset lahjansa Moskovan konservatoriossa, jossa häntä opasti mm. Nikolai Rubinstein (piano) ja Pjotr Tšaikovski (sävellys). Tanejevia pidettiin ihmelapsena, ja hän oli Tšaikovskin suosikkioppilas. Tanejev oli vain kahdenkymmenenkahden ikäinen, kun hänet nimitettiin Tšaikovskin seuraajaksi Moskovan konservatorion sointuopin ja soitinnuksen professoriksi. Myöhemmin Tanejev toimi joidenkin vuosien ajan opinahjon rehtorina ja hänestä kehittyi Venäjän arvostetuimpia kontrapunktin asiantuntijoita. Vaikka Tanejev oli tunnettu ankarasta itsekritiikistään, syntyi sävellyksiä lopulta huomattavasti enemmän esim. Ljadoviin verrattuna. Tosin teoksia on julkaistu enemmässä määrin vasta hänen kuolemansa jälkeen. Opusluettelo on varsin monipuolinen siihen sisältyy esimerkiksi neljä sinfoniaa, kymmenen jousikvartettoa, paljon vokaali- ja kamarimusiikkia jne. Tanejevin projekteista ehkä kunnianhimoisin oli vuosien 1887 94 aikana syntynyt ooppera Oresteija. Hänen oppilaistaan mainittakoon Sergei Rahmaninov, Aleksandr Skrjabin sekä Reinhold Glière. Pianistina Tanejev kantaesitti mm. opettajansa Tšaikovskin toisen ja kolmannen pianokonserton. Neljän sinfonian lisäksi Tanejev kirjoitti orkesterille muutamia alkusoittoja, pianokonserton sekä nyt kuultavan konserttisarjan viululle ja orkesterille. Konserttisarjaa on kuvailtu muun muassa barokin muotojen ja virtuoosiromantiikan yhdistelmäksi, josta välittyy mm. Tanejevin kiinnostus keskieurooppalaisia musiikkiperinteitä kohtaan sekä suvereeni sävellystekninen hallinta. Musiikista voi havaita myös joitakin Tšaikovski- ja Brahmshäivähdyksiä, jotka hän osasi tyylikkäästi sulauttaa omaan tyyliinsä. Sarja on sujuvasti kirjoitettu, tyylillisesti laaja-alainen teos, joka muutaman muun sävellyksen ohella varsinaisesti loi Tanejevin maineen säveltäjänä. Hannu Kivilä
Pjotr Tšaikovski: Romeo ja Julia -alkusoittofantasia Ennen kuin Pjotr Tšaikovski (1840 1893) oli päättänyt lopullisesti antautua musiikin palvelukseen, opiskeli hän mm. lakitiedettä Pietarissa ja työskenteli joitakin vuosia virkamiehenä oikeusministeriössä. Melko lyhyeksi jäänyt virkamiesura päättyi vuonna 1863, mutta jo edellisen vuoden aikana Tšaikovski oli aloittanut sävellysopinnot Pietarin konservatoriossa. Vuonna 1866 oli jo työn alla ensimmäinen suurimuotoinen orkesteriteos, esikoissinfonia. Tämä sittemmin myös nimellä talvisia unelmia tunnettu teos sai kantaesityksessään varsin myönteisen vastaanoton, rohkaisten Tšaikovskia jatkamaan ison orkesterikokoonpanon parissa. Alkusoittofantasiaansa Romeo ja Julia Tšaikovski sai idean muutamaa vuotta vanhemmalta säveltäjäkollegaltaan Mili Balakireviltä, jonka mielestä Shakespearen tragedioissa oli runsaasti materiaalia säveltäjille. Balakirev laati Tšaikovskille luonnoksia ja hahmotteli kirjallista taustaa sekä sävellajisuhteita. Jotkut lähdetiedot kertovat Balakirevin jopa säveltäneen alkutahdit. Teos kantaesitettiin maaliskuussa 1870 Nikolai Rubinsteinin johdolla. Esityksen vastaanotosta on jäänyt ristiriitaisia tietoja, mutta selväksi kävi pikku hiljaa, että Tšaikovski oli kirjoittanut ensimmäisen varsinaisen mestariteoksensa. Tšaikovski uusi teostaan pian kantaesityksen jälkeen, ja lopullisen muotonsa se sai vuonna 1879. Säveltäjän aseman loistavana orkestroijana vakiinnuttanut musiikki luonnehtii Shakespearen näytelmän keskeisiä piirteitä väljästi sen sijaan, että seuraisi esim. tapahtumien kulkua. Samalla musiikki kuitenkin noudattaa myös sonaattimuodon periaatteita. Vaikka kokemusta oli vielä vähänlaisesti, Tšaikovskilla ei tuntunut olevan ongelmia teoksen kokonaismuodon hahmottelemisessa. Pekka Miettinen
Igor Stravinsky: Divertimento baletista Keijukaisen suudelma Igor Stravinsky (1882 1971) muutti vuonna 1920 Sveitsistä Ranskaan, josta tuli hänen kotimaansa lähes kahdeksi vuosikymmeneksi. Venäläinen kausi sävellystyössä vaihtui uusklassismiin, ja teoksia syntyi etenkin pianolle. Stravinsky esiintyi myös itse pianistina, sekä johti teostensa esityksiä monien nimekkäiden orkestereiden edessä. Sitten oli näyttämöteosten vuoro: Mavra, Les Noces, Oidipus Rex, Apollon Musagète, Le Baiser de la fée (Keijukaisen suudelma) jne. Viimeksi mainittu syntyi venäläisen balettitanssijattaren Ida Rubinsteinin tilauksesta. Rubinstein pyysi Stravinskya säveltämään tanssiryhmälleen teoksen Tšaikovskin kuoleman 35-vuotismuistoksi. Baletin lähtökohtana piti olla Tšaikovskin musiikki, mihin Stravinsky suurena Tšaikovskin ihailijana suostuikin. Baletin aiheen suhteen säveltäjä sen sijaan sai vapaat kädet. Stravinsky päätyi lopulta tanskalaisen H. C. Andersenin satuun Jääkuningatar. Musiikiksi hän valitsi lähinnä Tšaikovskin laulu- ja pianosävellyksiä, joita sovitti ja muokkasi tarpeen mukaan. Stravinskyn oma musiikki täydentää kokonaisuutta, ja näiden kahden varsin erilaisen säveltäjän ominaislaadut ja ilmaisutavat sekoittuvat kiehtovalla tavalla. Stravinskyn oli sitä paitsi helppo toteuttaa soitinnuksellisia ideoitaan, koska ei käyttänyt baletissaan lainkaan Tšaikovskin orkesterisävellyksiä. Kuten eräs musiikkikirjoittaja totesi taannoin: Keijukaisen suudelma on enemmän tai vähemmän vääristävien Stravinskylinssien kautta tarkasteltua Tšaikovskia. Baletti kantaesitettiin Pariisissa marraskuussa 1928. Kuusi vuotta myöhemmin Stravinsky muokkasi sen musiikista neliosaisen Divertimenton, sinfonisen sarjan, jonka kesto on noin puolet kolmevarttisesta näyttämöteoksesta. Hannu Kivilä
Vasili Sinaiski Vasili Sinaiski on yksi sukupolvensa huomattavimmista ja karismaattisimmista venäläisistä kapellimestareista. Hän on opiskellut orkesterinjohtoa Leningradin konservatoriossa Ilja Musinin johdolla. Vuonna 1973 hän voitti kultamitalin Berliinin Karajan-kilpailuissa ja hän on luonut menestyksekkään kansainvälisen uran. Sinaiski toimi Moskovan filharmonikkojen taiteellisena johtajana vuosina 1991 96 ja hän kiersi orkesterin kanssa runsaasti sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa, jossa kiertueet huipentuivat debyyttiin New Yorkin Lincoln Centerissä. Sinaiski on toiminut myös Latvian sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina, Malmön sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina, BBC:n filharmonikkojen päävierailijana ja Hollannin filharmonisen orkesterin päävierailijana. Vuosina 2000 02 hän työskenteli Venäjän valtionorkesterin taiteellisena johtajana ja ylikapellimestarina ja vuosina 2010 13 samoissa toimissa Bolšoi-teatterissa Moskovassa. Hän on BBC:n filharmonikkojen emerituskapellimestari ja Malmön sinfoniaorkesterin kunniakapellimestari. Sinaiski esiintyy säännöllisesti myös mm. Clevelandin orkesterin, Los Angelesin filharmonikkojen, Lontoon filharmonikkojen, Kuninkaallisen Concertgebouw-orkesterin, Stuttgartin radion sinfoniaorkesterin ja Tšekin filharmonikkojen kanssa. Sinaiski on tunnettu myös etevänä oopperakapellimestarina, ja toimii niin ikään orkesterinjohdon professorina Pietarin konservatoriossa. Vasili Sinaiski on tehnyt useita levytyksiä Chandos-levymerkille BBC:n filharmonisen orkesterin kanssa levyttäen mm. Szymanowskin, Shchedrinin, Balakirevin ja Schrekerin musiikkia sekä Fzanz Schmidtin sinfoniasyklin Malmön sinfoniaorkesterin kanssa Naxos-levymerkille.
Ilja Gringolts Ilja Gringolts on opiskellut viulunsoittoa Pietarissa Tatjana Liberovan ja Jeanna Metallidin johdolla sekä New Yorkissa Juilliard School of Musicissa Itzhak Perlmannin ja Dorothy Delayn ohjauksessa. Gringolts voitti kansainvälisen Premio Paganini -viulukilpailun vuonna 1998. Sittemmin hän on kiertänyt esiintymässä maailman arvostetuimmilla konserttilavoilla useiden merkittävien orkestereiden, solistina mm. Daniel Barenboimin, Claudio Abbadon, Kurt Masurin, Zubin Mehtan ja Vassily Sinaiskin johdolla. Soolokonsertteja Ilja Gringolts on pitänyt mm. Pariisissa, Brysselissä sekä Lontoossa. Hän on myös suosittu esiintyjä festivaaleilla ympäri maailman, joilla hän soittanut mm. Juri Bashmetin ja Leif Ove Andsnesin kanssa. Ilja Gringolts on levyttänyt Deutsche Grammophon -levymerkille äänitteitä, jotka hänen aiemmin BIS-levymerkille tekemiensä levyjen tapaan ovat saaneet erittäin kiittävät arviot. Viime aikoina hän on levyttänyt Onyx-levymerkille Schumannin kamarimusiikkiteoksia. Gringolts toimii myös viulunsoiton professorina Zürichin taidekorkeakoulussa ja vierailevana opettajana Kuninkaallisessa skottilaisessa musiikki- ja teatteriakatemiassa Glasgowssa. Gringoltsin käyttöön yksityiskokoelmasta annettu viulu on Stradivarius vuosilta 1718 20.
Sinfonia Lahti Sinfonia Lahtea (Lahden kaupunginorkesteri) on kutsuttu pienen kaupungin ihmeeksi. Levytysyhteistyön aloittaminen ruotsalaisen BIS-levy-yhtiön kanssa oli ensimmäinen vahva signaali paikallistason toimijan suuntautumisesta kohti kansainvälistä orkesterimaailmaa, ja orkesteri on toteuttanut suurimman osan villeimmistä utopioistaan yhdessä ylikapellimestarinsa Osmo Vänskän kanssa (1988 2008). Syyskauden 2008 alusta kevääseen 2011 orkesterin taiteellinen neuvonantaja ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja oli kapellimestari Jukka-Pekka Saraste. Orkesterin ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana toimii Okko Kamu syksystä 2011 kevätkauden 2016 loppuun, ja syyskauden 2016 alusta lähtien näissä toimissa kautensa aloittaa Dima Slobodeniouk. Muusikoiden kanssa yhdessä 1990-luvun alussa asetettu tavoite kansainvälisestä kiertuetoiminnasta, uudesta konserttitalosta ja ennakkoluulottomista projekteista muodosti ajatuksen orkesterista erilaisena edelläkävijänä. Vuodesta 2000 lähtien orkesterin koti on ollut loistavasta akustiikastaan tunnettu Sibeliustalo. Lukuisten levypalkintojen myötä (mm. Grand Prix du Disque 1993, Gramophone Award 1991 ja 1996, Cannes Classical Award 1997 ja 2001, MIDEM Classical Award 2006 ja Diapason d Or de l Année 2011) ovat ovet auenneet myös kansainvälisille areenoille. Ensimmäinen suuri kiertue tehtiin Japaniin vuonna 1999, ja samana vuonna orkesteri debytoi menestyksekkäästi myös Avery Fisher Hallissa New Yorkissa. Näitä voitokkaita esiintymisiä seurasivat uusintakutsut, ja kiertueet toteutettiin Yhdysvaltoihin tammikuussa 2005 ja Japaniin vuosina 2003 ja 2006. Japanilaiset kriitikot valitsivat Tokiossa esitetyn Sibeliuksen Kullervon vuoden 2003 parhaaksi klassisen musiikin esitykseksi Japanissa. Orkesteri on esiintynyt Amsterdamin Concertgebouw ssa, Buenos Airesin Teatro Colónissa, Pietarin Valkeat yöt -festivaalilla, kahdesti BBC Proms -festivaalilla Lontoossa ja kuudessa konsertissa Wienin Musikvereinissa. Lisäksi orkesteri on konsertoinut mm. Kiinassa, Ranskassa, Espanjassa, Puolassa ja Belgiassa saaden esityksistään runsaasti kiitosta kansainväliseltä lehdistöltä. Ennakkoluuloton asenne näkyy mm. orkesterin tekemissä lukuisissa poikkeuksellisissa levytysprojekteissa. Ensimmäinen virsilevy saavutti kultalevyn noin kuukaudessa, ja kaikkiaan orkesterilla on seitsemän kultalevyä. Platinalevyn ovat saaneet Sibelius-elokuvan soundtrack ja lauluyhtye Rajattoman kanssa tehdyt ABBA- ja Queen-levyt. Sibeliuksen lisäksi orkesterin toiminnan ytimessä on ollut pitkä ja tuottoisa yhteistyö kunniasäveltäjänsä Kalevi Ahon kanssa. Aho on säveltänyt orkesterille mm. viisi sinfoniaa, ja orkesteri on levyttänyt suuren osan Ahon laajasta orkesterituotannosta. Nämä levytykset ovat poikkeuksetta saaneet ylistävän vastaanoton kansainväliseltä lehdistöltä, niin kuin itse asiassa lähes kaikki levyt orkesterin lähinnä BIS-yhtiölle tekemästä jo yli 80 äänitteen kokoelmasta. Syksyllä 2009 orkesterin BIS-levyjen kansainvälinen myynti ylitti miljoonan myydyn levyn rajan. Yksi Sinfonia Lahden painopistealueista on lasten ja nuorten kanssa tehtävä työ. Jo kymmenen vuoden ajan orkesterin projektiryhmät ovat esim. jalkautuneet lahtelaisiin kouluihin ja päiväkoteihin tekemään sävellystyötä lasten kanssa Hei, me sävelletään! -projektin merkeissä. www.sinfonialahti.fi Sinfonia Lahden konsertteja internetissä: www.classiclive.com
TULEVAT KONSERTIT TULE KONSERTTIIN. Ma 2.11. klo 19 Sibeliustalo HYVÄNTEKEVÄISYYSKONSERTTI Jaakko Kuusisto, kapellimestari Mika Pohjonen, tenori Mozart: Taikahuilu-alkusoitto Sibelius: Vapaamuurareiden rituaalimusiikkia Sibelius: Sinfonia nro 5 Järjestäjä: Suomen Suurloosi ry ja Sibeliustalo Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi Suomen Suurloosi järjestää Sibeliustalossa maanantaina marraskuun 2. päivänä klo 19 hyväntekeväisyyskonsertin, jossa saamme kuulla Lahden kaupunginorkesterin soittavan Sibeliuksen säveltämän ja Jaakko Kuusiston sovittaman rituaalimusiikin orkesteriversion sovittajan itsensä johdolla. Tämä on Jaakko Kuusiston kiitellyn orkesterisovituksen toinen julkinen esityskerta. Konsertin solistina on tenori Mika Pohjonen. Konsertin tuotolla tuetaan vähävaraisten perheiden lasten kesäleiritoimintaa. Liput: 25 38 Sibeliustalon lipunmyynti / Lippupiste Ke 11.11. klo 19 Verkatehdas, Hämeenlinna To 12.11. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Erkki Lasonpalo, kapellimestari Jonathan Biss, piano Brahms: Traaginen alkusoitto Mozart: Pianokonsertto nro 27 Ahmas: Sinfonia nro 3 (ke) Sinfonisesti yhdessä: Mediatalo ESA Lahtipassilla lipuista 5 :n alennus To 19.11. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Matkalla Japaniin Okko Kamu, kapellimestari Petteri Iivonen, viulu Mendelssohn: Hebridit-alkusoitto Sibelius: Viulukonsertto Haydn: Sinfonia nro 104 Lontoo Konsertin jälkeen Jälki-istunto Vieraana illan solisti Petteri Iivonen. Järj. Aplodit Orkesterille ry Sinfonisesti yhdessä: Aplodit Orkesterille ry Liput: 29,50-13 aik. / 24,50-13 eläk. 8 lapset, opiskelijat ja työttömät Verkatehdas: 32 aik. / 28 eläk. / 15
PÄIVÄKONSERTIT vievät sinut aikamatkalle Pe 6.11.2015 klo 13 Pe 6.11.2015 klo 19 Sibeliustalo Esa Heikkilä, kapellimestari Vesa-Matti Loiri, laulu Peter Lerche, kitara Konsertissa kuullaan Loirin karismaattisia tulkintoja Eino Leinon runoista mm. Notturno, Elegia, Filosofeeraava ylioppilas, Lapin kesä sekä Päivän laskiessa. Tule ja koe legendan karisma livenä! Liput 32 25 aik. / 27 22 eläk. Päiväkonsertit 24,50 19,50 aik. ja eläk. Pe 19.2.2016 klo 13 Pe 19.2.2016 klo 19 Sibeliustalo Jussi Lampela, kapellimestari Jukka Eskola, trumpetti Teppo Mäkynen, rummut Ville Herrala, basso Peter Engberg, kitara Bossa novan keinuvat rytmit tuovat sydäntalveen etelän lämpöä. Maamme eturivin jazzmuusikoiden konsertti koostuu uusista kotimaisista sävellyksistä ja tutuista standardeista, kuten A Night in Tunisia. Liput 29,50 22,50 aik. / 24,50 19,50 eläk. Päiväkonsertit 24,50 19,50 aik. ja eläk. Pe 22.4.2016 klo 13 Pe 22.4.2016 klo 19 Sibeliustalo Roderick Dunk, kapellimestari Gary Williams, laulu My Way, You re Sensational, Witchcraft Frank Sinatran suurimpia hittejä tulee tulkitsemaan samettiääninen Gary Williams. Keväinen konsertti tuo kuultavaksesi monet viihdemaailman rakastetuimmat sävelmät ison orkesterin kanssa esitettyinä. Let s Face The Music And Dance! Liput 29,50 22,50 aik. / 24,50 19,50 eläk. Päiväkonsertit 24,50 19,50 aik. ja eläk.
Hyödyllistä tietoa Lipunmyynti Sibeliustalon lippukassa Puh. 0600 39 3949 (1,53 /min+ pvm) Avoinna ma pe klo 12 17 (puhelinvaraukset klo 11 17), konsertti-iltoina konsertin alkuun asti ja viikonloppuisin tuntia ennen konserttia. Lippupalvelu / Makuuni Lahti, Vapaudenkatu 10 Makuuni Laune, Launeenkatu 14 Myyntipisteet kautta maan ja valtakunnallinen puhelinpalvelu: 0600 10 800 (1,96 /min+pvm) 0600 10 020 (6,79 /puhelu + pvm) Lippupalvelun toimituskulu 1,50 3,50 /lippu Liput internetistä: www.lippupalvelu.fi Ryhmämyynti/Sinfonia Lahti Puh. (03) 814 4460 (ma pe klo 9 16) sinfonialahti@lahti.fi Yhteydet Sibeliustalolle Linja 17 (D1) Kauppatori Sibeliustalo Ruoriniemi esim. klo 18 ja 18.35 Ruoriniemi Sibeliustalo Kauppatori esim. klo 21.10 ja 21.45 www.lahdenliikenne.fi Bussiyhteydet Hki-Lahti-Hki Hki klo 16.00 Lahti klo 17.35 Hki klo 17.00 Lahti klo 18.30 Lahti klo 21.00 Hki 22.30 Lahti klo 22.00 Hki 23.30 www.matkahuolto.fi Junayhteydet Hki-Lahti-Hki Z-lähijuna liikennöi joka tunti. Hki klo 16.41 Lahti klo 17.50, 17.41 18.42 Lahti klo 21.17 Hki klo 22.19, 22.17 23.19 www.vr.fi Arvoisa konserttivieras, Sibeliustalossa kuuluu! Tarkistattehan, että matkapuhelimenne on suljettu. Sibeliustalossa on erittäin hyvä ja herkkä akustiikka, siksi musiikki soi siellä niin hyvin. Valitettavasti herkässä salissa kuuluvat myös kaikki äänet yleisöstä moninkertaisesti, ja pyydämmekin ystävällisesti, että peitätte yskäisyn ja vältätte muitakin hälyääniä. Konsertin aikana äänittäminen, valokuvaaminen ja videointi on kielletty. Antoisaa konserttia! Lapset 5-vuotiaat ja sitä vanhemmat lapset ovat tervetulleita kaikkiin Sinfonia Lahden täysimittaisiin konsertteihin. Lisäksi orkesteri tarjoaa muutaman kerran vuodessa lastenkonsertteja ja muita tapahtumia, joihin myös alle 5-vuotiaat lapset voivat osallistua. Jokaisella konserttiin tulijalla pitää olla turvallisuusmääräyksistä johtuen oma paikkalippu salissa (koskee myös lapsia). Ravintolatarjoilut Väliaika- ja tilaustarjoilut Sibeliustalon taidokkaaseen tyyliin! Sibeliustalon ravintolat / Kanresta Oy puh. (03) 814 2816 (ma pe klo 9 16) tai tilaa väliaikatarjoilu netistä www.sibeliustalo.fi Festivo Shop Sibeliustalon myymälä on uudistunut juhlavuoden kunniaksi! Aukioloajat: Avoinna ti-pe klo 12-17 sekä tapahtumien yhteydessä. Suljettu maanantaisin. Aplodit orkesterille ry Sinfonia Lahden ystäväyhdistys Yhdistyksen infopiste konserttien yhteydessä Metsähallissa. Lisätiedot: Puheenjohtaja Tarja Kaplas, puh. 044 523 4120, tarja.kaplas@phnet.fi
Sinfonisesti yhdessä: Etelä-Suomen Sanomat on Päijät-Hämeen luetuin sanomalehti, joka tavoittaa joka päivä eri-ikäiset ja erilaisissa elämänvaiheissa olevat ihmiset. Lukijoilleen Etelä-Suomen Sanomat on kiinnostava, paikallinen, ihmisläheinen sekä ajankohtainen media. Laadukkaat lehden sisällöt ovat luettavissa päivittäin, painettuna sekä digitaalisena lehtenä, lehteä täydentää verkkopalvelu ess.fi. Polttimo on elintarvikealan konserni ja perheyritys, johon kuuluvat maltaita valmistava Viking Malt Oy sekä elintarvikkeiden ainesosia valmistava ja maahantuova Senson Oy. Viking Maltilla on mallastuotantoa Lahden lisäksi Ruotsissa ja Liettuassa. Sensonin mallasuutteiden ja mallasentsyymien tuotanto tapahtuu Lahdessa. Asiakkaitamme ovat kansainväliset ja kotimaiset elintarvikealan yritykset kuten panimot, tislaamot, leipomot, meijerit sekä eines- ja makeisteollisuus. Stala-Yhtiöt on suomalainen perheyritys, jolla on juuret syvällä suomalaisen työn, toimivan designin, kestävän materiaalin ja tinkimättömän laadun arvostamisessa. Näitä arvoja kunnioittaen Stala valmistaa pesupöytiä, altaita, jätelajitteluvaunuja, postilaatikoita ja pihamoduleja, jotka kestävät aikaa ja tuottavat iloa jokaisella käyttökerralla. Samalla tinkimättömyydellä syntyvät myös Stalatuben rakenneputket ja komponentit, joiden laatu tunnetaan ympäri maailman. Osuuskauppa Hämeenmaa toimii Kanta- ja Päijät-Hämeessä, 23 kunnan alueella. Hämeenmaa on myynniltään alueensa suurin yritys ja työllistää noin 3000 kanta- ja päijäthämäläistä. Osuuskaupan omistavat sen asiakkaat, ja Hämeenmaalla omistajia on jo yli 150 000. Edullisten ja luotettavien kauppapalvelujen lisäksi omistajuus palkitsee muun muassa kuukausittaisena Bonuksena. Tuloksensa osuuskauppa käyttää verkostonsa kehittämiseen ja omistajiensa palvelujen parantamiseen. Digiajan markkinointi rakentuu kirkkaan vision varaan. Mainostoimisto MBE auttaa asiakkaitaan löytämään uusia ajatuksia liiketoimintaansa, viestimään tuloksellisesti ja myymään tehokkaasti. Aplodit Orkesterille r.y on avoin yhdistys kaikille konserttimusiikin ja Sinfonia Lahden ystäville. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme konserttien yhteydessä Metsähallissa olevaan info- ja levypisteeseemme.