1 Endomines Oy Rämepuron kaivos Käyttö-, kuormitus- ja vaikutustarkkailuohjelma
2 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMINNAN YLEISKUVAUS... 3 3 TARKKAILUALUE... 4 4 KÄYTTÖTARKKAILU... 6 4.1 Kaivos... 6 4.2 Sivukivien laatu... 7 5 KUORMITUS- JA VAIKUTUSTARKKAILUT... 7 5.1 Jätevesitarkkailu... 7 5.2 Pohjavesitarkkailut... 10 5.3 Vesistötarkkailut... 11 5.4 Ilmanlaatu... 12 6 TULOSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI... 13 7 OHJELMAN MUUTOKSET... 13 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Pohjavesi- ja jätevesihavaintopaikat Vesistöhavaintopaikat Pohjavesiputkikortit
3 1 JOHDANTO Tässä tarkkailuohjelmassa esitetään Rämepuron kaivoksen käyttö-, kuormitus- ja vaikutustarkkailut tilanteessa, jossa Endomines Oy aloittaa Rämepuron alueella kaivostoiminnan. Käyttötarkkailujen osalta ohjelmassa käsitellään mm. vesien johtamisen ja jätevesien käsittelyn sekä sivukiviainesten määrän ja laadun seuranta. Kuormitustarkkailujen osalta ohjelmassa käsitellään Rämepuron kautta Ilajanjokeen ja edelleen Ilajanjärveen johdettavien vesien tarkkailut. Vaikutustarkkailujen osalta ohjelmassa käsitellään kaivosalueen ympäristön pohjavesi- ja vesistövaikutusten tarkkailut sekä melu- ja pölytarkkailut. 2 TOIMINNAN YLEISKUVAUS Kaivoksen toiminta käsittää malmikiven louhinnan avolouhoksessa, malmilouheen välivarastoinnin maanpinnalla läjitysalueella, sivukivien ja poistettavien pintamaiden läjityksen läjitysalueilla, malmin kuljetuksen kaivosalueelta yhtiön Pampalon rikastamolle murskattavaksi ja rikastettavaksi, tarvittaessa tehtävän kiviainesten rikotuksen ja murskauksen kaivosalueella sekä kaivostoiminnassa muodostuvien ylijäämävesien johtamisen käsittelyn jälkeen vesistöön. Kaivoksella louhitaan kultamalmia avolouhintana. Avolouhoksen lopullinen pinta-ala tulee olemaan noin 1,8 ha ja louhoksen syvyys maanpinnasta noin 60 m. Tuotantovaiheessa malmia louhitaan suunnitelman mukaan yhteensä noin 160 000 220 000 tonnia ja sivukiveä noin 600 000 1 200 000 tonnia. Avolouhoksen pohjalta voidaan tehdä toiminnan loppuvaiheessa myös maanalaista louhintaa. Louhinnassa irrotettu malmi ja sivukivi lastataan kuorma-autoihin tai dumppereihin ja ajetaan maanpinnalle, erillisille läjitysalueille. Malmi välivarastoidaan malmin läjitysalueelle, josta se lastataan täysperävaunullisiin rekka-autoihin ja kuljetetaan rikastettavaksi noin 12 km päässä kaivosalueelta sijaitsevalle yhtiön Pampalon rikastamolle. Toiminnassa muodostuvat sivukivet sekä maanpoistomassat sijoitetaan omille läjitysalueilleen. Louheen rikotusta pienempään lohkarekokoon sekä kiviainesten murskaamista tehdään tarpeen mukaan louhoksessa tai maanpinnalla läjitysalueella. Kaivoksella tarvittava porausvesi otetaan rakennettavasta porakaivosta tai kaivokseen kertyvistä vesistä. Vettä käytetään myös mm. koneiden ja laitteiden pesuun. Avolouhokseen kertyy vesiä suorasta sadannasta sekä vuotovesiä louhosalueen maa- ja kallioperästä. Kaivosvedet keräillään kaivokseen rakennettaville pumppaamoille, joista vedet pumpataan kahta linjaan pitkin maan pinnalle. Puhtaat kaivosvedet pumpataan toista linjaa pitkin ajo-ojaan, josta ne johdetaan Rämepuroon ja käsittelyä vaativat vedet pumpataan selkeytysaltaille käsiteltäviksi ennen ympäristöön johtamista. Myös läjitysalueilla muodostuvat valuma- ja suotovedet sekä muut kaivoksen toiminta-alueiden vedet kootaan ja johdetaan käsiteltäväksi selkeytysaltailla ennen ympäristöön johtamista. Vesienkäsittelyaltaista vedet johdetaan avo-ojaa pitkin Rämepuroon, josta vedet virtaavat edelleen Ilajanjoen kautta Ilajanjärveen. Saniteettijätevedet johdetaan umpisäiliöihin ja toimitetaan käsiteltäväksi kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle.
Kaivostoiminnan lopettamisen jälkeen alueella tehdään jälkihoito- ja maisemointitöitä, joissa mm. alue maisemoidaan ja siistitään sekä saatetaan yleisen turvallisuuden vaatimaan kuntoon. Jälkihoitotoimenpiteiden jälkeen alueen seurantaa ja tarkkailua jatketaan viranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. 4 3 TARKKAILUALUE Rämepuron kaivosalue sijaitsee Ilomantsissa, noin 4 km Hattuvaaran kylästä etelään, tien 522 (Hatuntie) itäpuolella (Kuva 1). Kaivosalueen ympäristö on pääosin metsätalousaluetta. Kuva 1. Kaivosalueen sijainti Rämepuron kaivosalueelta vedet johdetaan Rämepuron kautta Ilajanjokeen ja edelleen Ilajanjärveen. Virtausmatka kaivospiiriltä Ilajanjokeen on noin 850 m ja Ilajanjärveen noin 16,6 km. Ilajanjärven alapuolinen Ruukinpohjanjoki laskee noin 1,5 km Ilajanjärven alapuolella Venäjän puolelle.
Kaivosalue sijaitsee Vuoksen vesistöalueeseen kuuluvan Koitajoen valuma-alueella ja tarkemmin Ilajanjärven alueella (4.933). Ilajanjoen valuma-alue on joen laskiessa Ilajanjärveen noin 90 km 2. Ilajanjoen lisäksi Ilajanjärveen laskee lounaasta Suojoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 63,2 km 2. Ilajanjärven luusuaan rajattuna järven valuma-alue on noin 200 km 2. Rämepuron valuma-alueen pinta-ala on noin 17 km 2. Rämepuron uoma kulkee Rämepuron kaivospiirin halki suunnitellun avolouhoksen kohdalta, minkä vuoksi puron uoma on siirrettävä. Uuden uoman mitoitusvirtaamana on käytetty 220 l/s, mikä vastaa arvioitua Rämepuron kokonaisvirtaamaa. Ilajanjoen keskivirtaama on Suomen ympäristökeskuksen vesistömallin tietojen perusteella laskettuna joen laskiessa Ilajanjärveen noin 850 l/s. Kesällä, kesäsyyskuussa, virtaama on hieman keskimääräistä suurempi, noin 1 000 l/s. Ilajanjärven pinta-ala on 8,2 km 2 ja keskisyvyys 3,1 m, joten järven tilavuus on noin 25 milj. m 3. Järvestä mitattu suurin syvyys on 12,6 m. Ilajanjärven teoreettinen viipymä on luokkaa 140 vrk. Rämepuron kaivosalueella ylimpänä maakerroksena on 0,3 1,7 m paksuinen turvekerros, jonka alla pohjamaassa on lajittuneita hiekka- ja sorakerroksia sekä karkearakeisia hiekka- ja soramoreenikerroksia. Rakeisuuden perusteella arvioituna maaperän vedenläpäisevyyskerroin on suuruusluokkaa k = 10-4 -10-6 m/s. Rämepuron kaivosalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kaivosaluetta lähin pohjavesialue sijaitsee noin 4 km hankealueesta luoteeseen (Likolamminkangas, 07146033, II-luokan pohjavesialue). Rämepuron kaivospiirialueelle ja sen ympäristöön on asennettu neljä pohjavesiputkea. Kolmessa pohjavesiputkessa ph on tutkimusten mukaan ollut talousveden laatusuosituksia alhaisempi (mitattu 5,0 6,7) ja väriluku talousveden laatusuosituksia korkeampi. Kahdessa pohjavesiputkessa raudan määrä on ylittänyt laatusuositukset. Yhdessä pohjavesiputkessa tutkimusten mukaan ylittyi talousveden laatuvaatimus nikkelin ja arseenin osalta. Kyseisen putken läheisyydessä sijaitsee vanha kaatopaikka. Pohjaveden pinta on suunnitelluilla avolouhosalueilla lähellä maanpintaa turvekerroksessa. Alueelle tullaan asentamaan ensimmäisen toimintavuoden aikana kaksi uutta pohjavesiputkea kaivannaisjätealueen kaakkois- ja itäpuolelle. 5
6 4 KÄYTTÖTARKKAILU 4.1 Kaivos Käyttötarkkailu on jatkuvaa ja siihen kuuluvat kaivoksen toiminnan sekä rakenteiden tarkkailut. Käyttötarkkailussa kirjataan: Toiminta-ajat Louhitun ja alueelta pois kuljetetun malmin määrä Sivukivien määrät, sijoitus ja hyötykäyttö Läjitysalueiden tarkkailuissa ja seurannassa tehdyt havainnot Poraus- ja räjäytystyöt: ajankohta ja käytetyt räjähdysainemäärät Polttoaineiden ja kemikaalien käyttömäärät Louhoksesta pois pumpattavan veden määrä Tiedot vesienkäsittelystä Rämepuroon johdetun veden määrästä, laadusta ja kuormituksesta Jätevesien käsittelyyn ja johtamiseen käytettyjen rakenteiden seurannan yhteydessä tehdyt havainnot ja mahdolliset tehdyt toimenpiteet Muut päästömittaukset sekä pöly-, tärinä- ja meluhavainnot Jätevesien umpisäiliöiden tarkastukset ja tyhjennykset Tuotetut jätteet: määrä, laatu, käsittely ja toimituspaikka Tiedot ympäristönsuojelun kannalta olennaisista toimenpiteistä Onnettomuus- ja häiriötilanteet: kirjataan tapahtuma, sen kesto, tehdyt toimenpiteet ja aiheutuneet päästöt Ulkopuolisten tekemät havainnot ja mahdolliset valitukset: kirjataan asia ja tehdyt toimenpiteet Käyttötarkkailun tarkkailutiedot ja havainnot kirjataan käyttöpäiväkirjaan tai vastaavaan tietojen tallennusjärjestelmään. Dokumentointi säilytetään kaivoksella ja esitetään tarvittaessa viranomaisille. Käyttötarkkailun tietoja hyödynnetään vuosiraportoinnissa.
7 4.2 Sivukivien laatu Sivukivien laadun seurantaa esitetään tehtävän kerran vuodessa. Näytteet otetaan louhitusta sivukiviaineksesta ja toimitetaan analyysilaboratorioon, jossa näytteet analysoidaan. Laboratorioanalyysit tehdään standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Sivukivistä analysoidaan kemialliset ominaisuudet (mm. sulfidisen rikin, arseenin ja raskasmetallien pitoisuudet) sekä määritetään haponmuodostus- ja metallien liukoisuuspotentiaali. Tarkkailutiheyden ja analyysimenetelmien muutoksista voidaan sopia erikseen valvovan viranomaisen kanssa. 5 KUORMITUS- JA VAIKUTUSTARKKAILUT 5.1 Jätevesitarkkailu Jätevesiä juoksutetaan vesienkäsittelyaltaasta Rämepuroon ja siitä edelleen Ilajanjoen kautta Ilajanjärveen. Näytteet otetaan vesienkäsittelyaltaasta pois johdettavista vesistä ennen niiden sekoittumista luonnonvesiin. Näytepisteen (JV1) sijainti on esitetty liitteessä 1. Vesistöön johdettavista jätevesistä otetaan näytteitä vähintään kerran kuukaudessa ensimmäisen toiminta vuoden ajan, minkä jälkeen tarkkailutiheyttä voidaan muuttaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Näytteenoton yhteydessä mitataan jäteveden virtaama ja lämpötila. Näytteet otetaan laitoksen henkilökunnan tai ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Näytteet analysoidaan standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Näytteistä analysoidaan kerran kuukaudessa: ph Kiintoaine Arseeni (kok.pitoisuus) Nikkeli (kok.pitoisuus)
8 Näytteistä analysoidaan neljännesvuosittain (helmikuu, toukokuu, elokuu ja marraskuu): ph Väri Sähkönjohtavuus Sulfaatti Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Nitraatti- ja nitriittityppi CODCr Kiintoaine Rauta (kok.pitoisuus) Arseeni (kok.pitoisuus) Kadmium (kok.pitoisuus) Lyijy (kok.pitoisuus) Nikkeli (kok.pitoisuus) Elohopea (kok.pitoisuus) Analyysitulosten ja virtaamatietojen perusteella lasketaan kuormitukset. Vesistöön johdettavista vesistä otetaan kerran viikossa omavalvontanäytteitä, jotka analysoidaan toiminnanharjoittajan omassa laboratoriossa. Näytteenoton yhteydessä vedestä mitataan virtaama ja lämpötila. Näytteistä analysoidaan kerran viikossa seuraavat parametrit: ph Kiintoaine Sähkönjohtokyky Redox
9 5.2 Kaivosalueelta pois johdettavien puhtaiden vesien tarkkailu Alueelta pois johdettavien ns. puhtaiden vesien laatu ja määrä selvitetään ensimmäisen toimintavuoden aikana, mikäli niitä johdetaan vesistöön ilman käsittelyä. Vesistöön johdettavista puhtaista vesistä otetaan näytteitä neljännesvuosittain ensimmäisen toiminta vuoden ajan, minkä jälkeen tarkkailutiheyttä voidaan muuttaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Näytteenoton yhteydessä mitataan jäteveden virtaama ja lämpötila. Näytteet otetaan laitoksen henkilökunnan tai ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Näytteet analysoidaan standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Näytteistä analysoidaan neljännesvuosittain (helmikuu, toukokuu, elokuu ja marraskuu): ph Sähkönjohtavuus Sulfaatti Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Nitraatti- ja nitriittityppi Kiintoaine Arseeni (kok.pitoisuus) Nikkeli (kok.pitoisuus) Vesistöön johdettavista ns. puhtaista vesistä 1. toimintavuoden aikana otetaan omavalvontanäytteitä kerran viikossa, mikäli vedet johdetaan luontoon ilman käsittelyä. Omavalvontanäytteet analysoidaan toiminnanharjoittajan omassa laboratoriossa. Näytteenoton yhteydessä vedestä mitataan virtaama ja lämpötila. Näytteistä analysoidaan kerran viikossa seuraavat parametrit: ph Kiintoaine Sähkönjohtokyky Redox
10 5.3 Pohjavesitarkkailut Pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan neljästä alueelle aiemmin asennetusta pohjavesiputkesta (PVP1, PVP2, PVP3, PVP4) sekä kahdesta uudesta pohjavesiputkesta (PVP5 ja PVP6). Pohjavesiputkien sijainti on esitetty liitteessä 1. Putkien 1-4 putkikortit ovat liitteessä 3. Uusien pohjavesiputkien putkikortit toimitetaan Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle putkien asennuksen jälkeen. Pohjavesiputkista PVP1, PVP2 ja PVP3 sekä uusista putkista (PVP5 ja PVP6) otetaan vesinäytteet kaksi kertaa vuodessa, touko- ja marraskuussa. Näytteenoton yhteydessä mitataan pohjaveden pinnan taso kaikista pohjavesiputkista. Lisäksi pohjaveden pinnan taso mitataan kaikista neljästä pohjavesiputkesta pintavesinäytteiden oton yhteydessä helmi- ja elokuussa. Ennen näytteenottoa pohjavesiputket tyhjennetään tai huuhdellaan pumppaamalla putkissa seisonut vesi sekä saostumat ja kiintoaines. Näytteet otetaan ulkopuolisen pohjavesinäytteenottoon perehtyneen asiantuntijan toimesta. Pohjavesinäytteet toimitetaan laboratorioon, jossa ne analysoidaan standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai valvovan viranomaisen hyväksymin menetelmin. Näytteistä analysoidaan: ph Väri Väri suodatetusta näytteestä Happi (pitoisuus ja kyll. %) Sähkönjohtavuus Sulfaatti Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Nitraatti- ja nitriittityppi CODMn Rauta (liuk.) Arseeni (liuk.) Elohopea (liuk.) * Kadmium (liuk.) * Lyijy (liuk.) * Nikkeli (liuk.)
11 * Analysoidaan vain 1. vuonna, mikäli pitoisuudet pohjavesissä eivät ole koholla 5.4 Vesistötarkkailut 5.3.1 Fysikaalis-kemiallinen tarkkailu Vaikutuksia vesistöihin tarkkaillaan seitsemästä tarkkailupisteestä. Tarkkailupisteiden koordinaatit on estetty ETRS-TM35FIN koordinaattijärjestelmässä. Näytepisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2: Rämepuro 53 (tausta-alue, kaivosvesien purkukohdan yläpuolella) (6981524, 716379) Rämepuro 2 (6984548, 3717357) Ilajanjoki 1 (tausta-alue, kaivosvesien purkureitin yläpuolella) (6984367, 3718057) Ilajanjoki 43 (6979484, 718357) Ilajanjoki 7 (6974830, 720329) Ilajanjärvi 30, 1 m (6974176, 721988) Ilajanjärvi 2, 1 m ja pohja -1 m (6972468, 723570) Vesinäytteet otetaan neljännesvuosittain: helmi-, touko-, elo- ja lokakuussa. Näytteet otetaan ulkopuolisen vesistönäytteenottoon perehtyneen asiantuntijan toimesta. Näytteet analysoidaan standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Näytteistä analysoidaan: ph Happi (pitoisuus ja kyll. %) Sähkönjohtavuus Sulfaatti Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Nitraatti- ja nitriittityppi CODMn Kiintoaine Sameus Rauta (liuk.) Arseeni (liuk.)
12 Elohopea *(liuk.) Kadmium **(liuk.) Lyijy *(liuk.) Nikkeli*(liuk.) * Analysoidaan kerran kuukaudessa 1. toimintavuoden ajan Rämepuro 2 -pisteestä, minkä jälkeen tarkkailutiheyttä voidaan muuttaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. ** Analysoidaan 1. toimintavuoden aikana Näytteenoton yhteydessä mitataan veden lämpötila. 5.3.2 Biologinen tarkkailu Veden a-klorofylli pitoisuus määritetään kerran vuodessa elokuussa otettavista vesinäytteistä. Vesinäytteet otetaan pintavedestä noin 0-2 m syvyydeltä seuraavista näytepisteistä (liite 2): Ilajanjärvi 30 Ilajanjärvi 2 Ilajanjärvestä kartoitetaan ensimmäisen toiminta vuoden aikana sekä toiminnan lopettamisen jälkeen pohjaeläimet ja kasviplankton sekä Ilajanjoesta pohjaeläimet ja perifytonin piilevät. Toiminnan lopettamista seuraavana vuonna Ilajanjärvestä tehdään ahvenen elohopeapitoisuutta koskeva selvitys. Jos toiminta jatkuu niin kauan, että joudutaan hakemaan lupamääräysten tarkistamista, selvityksen tulokset liitetään hakemuksen liitteeksi. 5.4 Ilmanlaatu Kaivospiiristä ja sen lähialueilta mitataan pölylaskeuma sekä leijuma (PM10) kaivoksen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Mittaukset suoritetaan noin 3-4 näytepisteestä, joista yksi näytepiste edustaa taustapölyä. Mittaukset tehdään standardien mukaisesti. Suunnitelma mittausten suorittamisesta toimitetaan Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi ennen mittausten suorittamista. Mittaustulosten perusteella voidaan tarkkailujen jatkotarpeesta sopia erikseen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. 5.5 Kalataloustarkkailu Kaivosvesien vaikutusta purkuvesistön kalastoon ja kalatalouteen tarkkaillaan Pohjois-Karjalan ELYkeskuksella hyväksytettävän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Kalataloudellisen tarkkailun tulokset toimitetaan kalatalousviranomaisen sekä Koitajoen kalastusalueen ja Ilajan osakaskuntien käyttöön.
13 6 TULOSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI Kunkin tarkkailukerran tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Pohjois-Karjalan ELY- keskukselle sekä Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulosten mukana toimitetaan neljännesvuosittain lyhyt lausunto tuloksista ja havainnoista. Tarkkailuvuoden päätyttyä laaditaan vuosiyhteenveto kuormitus- ja vaikutustarkkailuista sekä käyttötarkkailusta. Vuosiyhteenveto toimitetaan tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle sekä Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7 OHJELMAN MUUTOKSET Tähän tarkkailusuunnitelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä Pohjois- Karjalan ELYkeskuksen kanssa.
14