Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset

FI9900117 POSIVA 99-05 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset Seppo Laakso Kaupunkitutkimus Seppo Laakso tmi Maaliskuu 1 999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A. 00100 Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 37 19 HELSINKI 30-27

ISBN 951-652-060-X ISSN 1239-3096 Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia. eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy n kantaa

i - POSiVa Report Raportin tunnus-reports POSIVA 99-05 Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Julkaisuaika - Date Puh. (09) 2280 30 - Int. Tel. +358 9 2280 30 Maaliskuu 1999 Tekijä(t) - Author(s) Seppo Laakso Kaupunkitutkimus Seppo Laakso tmi Toimeksiantaja(t) - Commissioned by Posiva Oy Nimeke - Title KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN ALUETALOUDELLI- SET VAIKUTUKSET Tiivistelmä -Abstract Tutkimuksessa analysoidaan loppusijoitushankkeen taloudellisia vaikutuksia vaihtoehtoisten sijoituskuntien, Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Äänekosken sekä näiden kuntien lähialueiden yritystoimintaan, työllisyyteen, väestöön, kiinteistömarkkinoihin, yhdyskuntarakenteeseen sekä kunnallistalouteen. Tutkimus perustuu aluetaloustieteelliseen viitekehykseen. Loppusijoituslaitoksen työllisyysvaikutuksista tehdyissä panos-tuotos-lähestymistapaan perustuvissa laskelmissa on arvioitu, että rakentamisen huippuvaiheessa laitoksen rakentamisen aiheuttama työllisyyden lisäys on koko maassa lähes 350 henkilöä vuodessa, josta noin 200 henkeä on maakunnassa ja 100-150 henkeä laitoksen vaikutusalueella (sijaintikunnassa ja naapurikunnissa) asuvaa työvoimaa. Laitoksen toimintavaiheessa työllisyysvaikutukset painottuvat huomattavasti enemmän laitoksen vaikutusalueelle, tällöin vuosittaisesta noin 160 hengen kokonaistyöllisyyden lisäyksestä vaikutusalueella asuvien osuus on 100-120 henkeä. Työllisyyden muutoksilla on välitön yhteys alueelliseen väestökehitykseen. Työpaikkojen lisääntyminen vaikuttaa väestön muuttoliikkeeseen ja edelleen väestön määrän ja väestörakenteen kehitykseen. Laitoksen aiheuttamista väestövaikutuksista laitoksen vaihtoehtoisissa sijaintikunnissa on tehty laskelmia ns. demografisella projektiomenetelmällä. Tulosten mukaan laitoksen aikaansaama työllisyyden lisäys kasvattaa sijaintikunnan väestöä kunnasta riippuen 100-200 asukkaalla, mikä vastaa 1-2 prosenttia kunnan väestöstä, verrattuna siihen vaihtoehtoon, että laitosta ei sijoiteta kuntaan. Laitoksen aikaansaama väestönlisäys kasvattaa asuntojen kysyntää jonkin verran, mikä voi heijastua tilapäisenä vanhojen asuntojen ja yksityissektorin omistamien asuntotonttien tilapäisenä hintojen nousuna sekä asuntotuotannon vilkastumisena, verrattuna siihen vaihtoehtoon, että laitos ei tule kuntaan. Loppusijoituslaitos vaikuttaa kunnallistalouteen. Laitos maksaa kiinteistöveroa, sen lisäksi laitoksen aiheuttama työllisyyden paraneminen ja väestönlisäys kasvattavat kunnallisverotuloja. Verotulojen muutos vaikuttaa kuntien valtionosuusjärjestelmän verotulotasaukseen, joka leikkaa osan verotulojen kasvusta. Muuttoliikkeen aiheuttama väestön määrän ja ikärakenteen muutos vaikuttaa kunnan valtionosuuden suuruuteen. Laitoksen rakentaminen ja sen aikaansaama väestön määrän ja rakenteen muutos vaikuttavat myös kunnan palvelutuotannon ja muihin kustannuksiin. Avansanai Keywords aluetalous, työllisyys, väestö, kunnallistalous, käytetty ydinpolttoaine, loppusijoitus, ympäristövaikutusten arviointi SBN ISBN951-652-O6O-X ISSN ISSN 1239-3096 Sivumäärä - Number ol pages 124 Kieli - Language Suomi

Posiva-raportti - Posiva Report Raportintunnus - Report * POSIVA 99-05 Posiva Oy Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Julkaisuaika - Date Puh. (09) 2280 30 - Int. Tel. +358 9 2280 30 March 1999 Tekijä(t) - Auttior(s) Seppo Laakso Seppo Laakso Urban Research Toimeksiantaja^) - Commissioned by Posiva Oy Nimeke - Title THE EFFECTS OF THE FINAL DISPOSAL FACILITY FOR SPENT NUCLEAR FUEL ON REGIONAL ECONOMY Tiivistelmä - Abstract The study deals with the economic effects of the final disposal facility for spent nuclear fuel on the alternative location municipalities - Eurajoki, Kuhmo, Loviisa and Äänekoski - and their neighbouring areas. The economic influence of the facility on industrials, employment, population, property markets, community structure and local public economics are analysed applying the approach of regional economics The evaluation of the facility's effects on employment is based on input-output analysis. Both the direct and indirect effects of the construction and the functioning of the facility are taken into account in the analysis. According to the results the total increase in employment caused by the construction of the facility is about 350 persons annually, at national level. Some 150 persons of this are estimated to live in the wider region and 100-150 persons in the facility's influence area consisting of the location municipality and neighbouring municipalities. This amount is reached at the top stage of construction (around the year 2018). At the production stage - after the year 2020 - the facility's effects on employment will be concentrated significantly more on the location municipality and the rest of the influence area than on the rest of the country, compared with the construction stage. The estimated employment growth in the production stage is approximately 160 persons at national level of which 100-120 persons live in the candidate municipality and in the rest of the influence area. There is a direct link between local employment and population development. The growth of jobs attracts inmigrants affecting the development of both the number and the structure of population. The facility's effects on population development in the alternative location municipalities are analysed using comparative population forecasts based on demographic population projection methods. According to the results the job growth caused by the facility will increase the population in the candidate municipality by 100-200 persons, depending on the municipality. Relative to the total number of population this means a 1-2 percent growth compared with the alternative that the acility will not be located in the municipality. The increase of population caused by the facility has an effect on the demand for housing. The increased demand may cause a temporary growth in the housing prices and privately owned residential lots, as well as an increase in the construction of new houses and dwellings. The facility has also a significant influence on local public economics. It will pay property tax to the municipality. In addition, the employment and population growth caused by the facility increase the municipal income ax. On the other hand, the growth of tax income to the municipality will cause a cut in municipal grants from the central government. The increase of population caused by the facility also influences the demand and costs of local public services provided by the municipality. Avainsanat Keywords 'egional economy, employment, population, local public economy, spent nuclear fuel, final disposal. en\ironmemal impact assessment SBN ISBN951-652-060-X ISSN ISSN 1239-3096 ivumäara - Number ot pages 124 Keli - Language Finnish NEXT PAGE(S) left BLANK

SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Abstract 1 JOHDANTO 9 1.1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke 9 1.2 Työn lähtökohdat ja tavoitteet 9 1.3 Tutkimuksen lähestymistapa ja sisältö 10 2 LOPPUSIJOITUSLAITOS 11 2.1 Yleiskuvaus 11 2.2 Hankkeen vaiheet 11 2.3 Rakennushankkeen volyymi ja työvoimatarve 13 2.4 Rakennushankkeen toteutus 14 3 VAIHTOEHTOISET SIJOITUSKUNNAT 15 3.1 Eurajoki 15 3.2 Kuhmo 19 3.3 Loviisa 22 3.4 Äänekoski 26 4 HANKKEEN VAIKUTUKSET YRITYSTOIMINTAAN JA TYÖLLISYYTEEN.. 31 4.1 Vaikutusmekanismit 31 4.2 Vaikutusten arvioinnin tutkimusmenetelmät 35 4.3 Esimerkkejä eräiden suurten rakennushankkeiden työllisyysvaikutuksista 39 4.4 Sijaintikunnat ja -alueet hankkeen työvoiman ja tuotantopanosten tarjoajina 43 4.5 Vaihtoehtolaskelmat hankkeen vaikutuksista 46 4.6 Hankkeen ulkoisvaikutukset muiden elinkeinojen kannalta 62 5 VAIKUTUKSET VÄESTÖKEHITYKSEEN 66 5.1 Vaikutusmekanismit 66 5.2 Työllisyyskehityksen vaikutus muuttoliikkeeseen 68

5.3 Työllisyyskehityksen vaikutus väestön tulotasoon sekä ammatti- ja koulutusrakenteeseen 71 5.4 Laskelmat hankkeen vaikutuksista väestökehitykseen 72 5.5 Hankkeen ulkoisvaikutukset ja muuttoliike 84 6 VAIKUTUKSET RAKENTAMISEEN JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN.. 86 6.1 Vaikutusmekanismit 86 6.2 Asuntorakentaminen 87 6.3 Muu rakentaminen 91 6.4 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 92 7 VAIKUTUKSET KIINTEISTÖJEN ARVOIHIN 93 7.1 Kiinteistötyypit 93 7.2 Asunnot ja asuinkiinteistöt 93 7.3 Toimitilat sekä liike- ja teollisuuskiinteistöt 95 7.4 Vapaa-ajan kiinteistöt 96 7.5 Maa-ja metsätalouden kiinteistöt 97 8 VAIKUTUKSET KUNNALLISTALOUTEEN 98 8.1 Laitoksen vaikutus kunnan tuloihin ja menoihin 98 8.2 Vaikutukset verotuloihin ja valtionosuuksiin 98 8.3 Vaikutukset kunnallisten palveluiden kustannuksiin 100 9 VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN 102 9.1 Kunta - vaikutusalue - maakunta 102 9.2 Vaikutukset yritystoimintaan ja työllisyyteen eri aluetasoilla 103 9.3 Vaikutukset väestökehitykseen eri aluetasoilla 106 9.4 Vaikutukset kiinteistömarkkinoihin ja kunnallistalouteen eri aluetasoilla 107 10 YHTEENVETOA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 108 LÄHDELUETTELO 111 LIITTEET 1 Rakennushankkeen kannalta keskeisten toimialojen liiketoimipaikat 115 2 Loppusijoituslaitoksen työllisyysvaikusmallin laskentaparametrit 119 3 Verotulot loppusijoituskunnissa 121

1 JOHDANTO 1.1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Suomen ydinvoimalaitokset Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenissa ovat olleet käytössä 1970-luvun jälkipuoliskolta alkaen. Ydinenergialain mukaisesti ydinvoimayhtiöiden on huolehdittava kaikista tuottamiensa ydinjätteiden huoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja niiden asianmukaisesta valmistelemisesta sekä vastattava niiden kustannuksista. Suomen nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että ydinvoimalaitoksissa syntyvä käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan Suomeen. Posiva Oy:n (Posiva) tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) Olkiluodon ja Imatran Voima Oy:n (IVO) Loviisan ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus eli sijoittaminen pysyväksi tarkoitetulla tavalla säädösten ja määräysten mukaisesti Suomen kallioperään. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen päätavoitteet ja aikataulu ovat seuraavat (Posiva 1998): loppusijoituspaikan valinta vuoden 2000 loppuun mennessä ja sen yhteydessä tarvittavan valtioneuvoston periaatepäätöksen hakeminen loppusijoituslaitoksen rakennuslupahakemuksen valmistelu vuoden 2010 loppuun mennessä sekä loppusijoitustoiminnan aloittaminen vuonna 2020. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos muodostuu maanpäällisestä kapselointilaitoksesta, maanalaisista loppusijoitustiloista sekä näiden välisistä kuiluista. Lisäksi laitokseen liittyy lukuisia muita rakennuksia ja rakennelmia. Loppusijoituslaitokselle on neljä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa: Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmen ja Äänekosken Kivetty. Valinta näiden välillä tehdään vuonna 2000. Sen jälkeen jatkotutkimukset ja kehitystyö keskitetään valitulle paikalle. 1.2 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Vuonna 1994 voimaan tulleen lain ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) ja sitä täydentävän asetuksen perusteella radioaktiivisten jätteiden käsittelyyn, pysyvään varastointiin ja loppusijoittamiseen tarkoitetut laitokset kuuluvat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn piiriin. Ympäristövaikutusten arviointi on oleellinen osa ydinenergialakiin perustuvaa loppusijoituslaitoksen lupamenettelyä. Ympäristö vaikutusten arviointiselostus on Uitettava ydinenergialain mukaiseen periaatepäätöshakemukseen, joka jätetään valtioneuvostolle. Ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia mm. ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä yhdyskuntarakenteeseea YVA-menettelyssä on kuultava kaikkia niitä, joiden etuihin tai oloihin hanke saattaa vaikuttaa. Posivan eri paikkakunnilla järjestämissä vuorovaikutustilaisuuksissa on esitetty, että arvioinnissa olisi

10 selvitettävä hankkeen vaikutuksia mm. väestömäärään ja -rakenteeseen, työllisyyteen, paikkakunnan tuotanto- ja yritystoimintaan, muuhun fyysiseen infrastruktuuriin, kunnan ja kuntalaisten talouteen, paikkakunnan yleiseen imagoon, kiinteistöjen arvoihin ja yleiseen taloudelliseen ilmapiiriin. Lisäksi tulisi selvittää keinoja työllisyysvaikutusten ja ostojen kohdentamiseksi loppusijoituspaikkakunnalle. Tämä tutkimus liittyy Posivan YVA-ohjelmaan. Sen mukaisesti hankkeen vaikutukset arvioidaan vuoden 1998 aikana ja arviointitulokset kootaan YVA-selostukseen. Tutkimuksessa analysoidaan loppusijoitushankkeen taloudellisia vaikutuksia Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Äänekosken sekä näiden kuntien lähialueiden työllisyyteen, väestöön, elinoloihin, yhdyskuntarakenteeseen sekä kunnallis- ja aluetalouteen. 1.3 Tutkimuksen lähestymistapa ja sisältö Tutkimus perustuu aluetaloustieteelliseen viitekehykseen. Loppusijoituslaitos on suuri rakennushanke ja valmistuttuaan merkittävä työnantaja. Laitoksen rakentaminen sekä varsinainen toiminta vaikuttavat monella tavalla sijaintikunnan ja -alueen yritystoimintaan ja työmarkkinoihin. Tämä puolestaan heijastuu muuttoliikkeeseen ja sen kautta alueen väestökehitykseen. Näiden välityksellä vaikutukset ulottuvat paikallisiin asuntomarkkinoihin ja edelleen yhdyskuntarakenteeseen ja kiinteistöjen arvoihin. Laitos tuntuu myös kunnallistaloudessa, sillä työllisyyden ja väestön muutokset heijastuvat kunnan verotuloihin, valtionosuuksiin sekä palvelujen kysyntään. Laitoksen taloudelliset vaikutukset ulottuvat sijaintikuntaa laajemmalle alueelle, lähikuntiin ja koko maakunnan tasolle. Tutkimuksessa keskitytään edellä kuvattujen vaikutusketjujen analyysiin käyttäen hyväksi aluetaloustieteen teorioita ja menetelmiä sekä aihepiiristä julkaistua tutkimustietoa. Tutkimuksen luvussa 2 esitetään yhteenveto toteutettavasta käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksesta. Luvussa 3 kuvataan vaihtoehtoisten sijoituskuntien lähtötilannetta ja tulevaisuuden näkymiä väestön, työpaikkojen ja yritystoiminnan osalta. Luvussa 4 arvioidaan hankkeen vaikutuksia yritystoimintaan ja työllisyyteen sijoituskunnassa ja lähialueella. Arvio perustuu panos-tuotos-malliin. Luvussa 5 esitetään laskelmia hankkeen vaikutuksista väestön määrään ja rakenteeseen vaihtoehtoisissa sijoituskunnissa sekä lähialueilla. Nämä laskelmat perustuvat demografiseen projektiomalliin. Luvussa 6 arvioidaan edellisten lukujen pohjalta hankkeen vaikutuksia asunto- ja muuhun rakentamiseen sekä yleisemmin yhdyskuntarakenteeseen. Luvun 7 aiheena ovat vaikutukset kiinteistöjen arvoihin. Luvussa 8 esitetään laskelmia vaikutuksista kuntien verotuloihin sekä arvioidaan muita kunnallistaloudellisia vaikutuksia. Luvussa 9 arvioidaan hankkeen vaikutuksia aluetalouteen lähikuntien ja koko maakunnan tasolla. Lopuksi luvussa 10 esitetään yhteenvetoa sekä johtopäätöksiä tutkimuksen tuloksista.

11 2 LOPPUSIJOITUSLAITOS 2.1 Yleiskuvaus Loppusijoituslaitos koostuu maan päälle rakennettavasta kapselointilaitoksesta sekä varsinaisista loppusijoitustiloista syvällä kalliossa. Lisäksi laitokseen kuuluu muita tiloja apuja oheistoimintoja varten. Kapselointilaitoksessa käytetty polttoaine pakataan tiiviisiin metallisäiliöihin eli kapseleihin, jotka lasketaan hissillä 300-700 metrin syvyyteen louhittuihin loppusijoitustiloihin. Nämä muodostuvat tunneleista, joiden lattiaan porataan reiät pohtoainekapseleille. Käytetty polttoaine voidaan kuljettaa loppusijoituspaikalle maanteitse tai rautateitse, eräissä vaihtoehdoissa myös meriteitse. Loppusijoitustoiminnot sijaintipaikalla käsittävät maan pinnalla noin 40 ha:n kokoisen maaalueen. Maanpinnalta alas loppusijoitustiloihin johtaa kolme pystykuilua: työ-, henkilö- ja kapselikuilu. Varsinaiset loppusijoitustilat koostuvat suunnilleen samalla syvyydellä olevista 200-300 metrin pituisista sijoitustunneleista, jotka on yhdistetty keskustunnelilla. 2.2 Hankkeen vaiheet Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen hanke jakautuu neljään vaiheeseen: tutkimusvaiheeseen, rakentamisvaiheeseen, loppusijohusvaiheeseen sekä sulkemisvaiheeseen. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto eri vaiheista Tarkempi kuvaus loppusijoitushankkeesta ja sen eri vaiheista on julkaisussa Posiva (1998). Laitoksen suunnittelutyö on meneillään, joten kaikki seuraavassa esitettävät volyymi- ja ajokustiedot ovat alustavia ja voivat muuttua suunnittelun edetessä. Tutkimusvaihe vuosina 2001-2010 Kalliorakentaminen loppusijoituspaikalla alkaa tutkimuskuilun louhinnalla noin 500 m:n syvyyteen. Tutkimuskuilusta käsin tehdään paikkatutkimuksia sekä testataan tutkimusmenetelmiä ja laitteistoa. Tutkimuskuilu louhitaan ylhäältä alas. Louhe nostetaan maanpinnalle työnaikaisella hissillä sekä siirretään läjitysalueelle myöhempää käyttöä varten. Maan pinnalle rakennetaan kuilun toiminnan ja tutkimusten vaatimat tilat sekä vierailukeskus. Tutkimusvaihe kestää useita vuosia. Täksi ajaksi kuiluun asennetaan vesi-, viemäröinti-, ilmanvaihto-, sähkö-, puhelin-, palontorjunta-, hälytys- ja hissijärjestelmät. Jos loppusijoituspaikaksi vahtaan Kuhmon Romuvaara, alueelle on rakennettava muutama kilometri uutta tietä. Äänekosken Kivetyn tapauksessa paikalle johtavia tieyhteyksiä on parannettava. Olkiluotoon samoin kuin Loviisan Hästholmeniin johtavat nykyiset tieyhteydet ovat riittävät loppusijoitustoiminnan kannalta. Uusia ratayhteyksiä tai satamia ei tarvita missään sijoitusvaihtoehdossa. Hankkeessa tarvittava työvoimamäärä lisääntyy tutkimusvaiheen aikana vuosittain ja on vuonna 2010 noin 35 henkeä.

12 Posiva muuttaa sijoituspaikkakunnalle tutkimusvaiheen alussa. Rakentamisvaihe vuosina 2010-2020 Loppusijoitustilat louhitaan kallioon. Tutkimuskuilun lisäksi louhitaan toinen ja kolmas pystykuilu sekä niiden väliset yhdystunnelit. Samanaikaisesti louhitaan loppusijoitussyvyydelle keskustunneli sekä sijoitustunneleita. Kuilut louhitaan porausräjäytysmenetelmällä. Tunneleiden yhteispituus on perustapauksessa noin 13 km. Maanalaisten rakennelmien tilavuus on noin 330 000 m 3. Louhinnassa syntyvä kiviaines, kaikkiaan noin 600 000 m 3, kuljetetaan maan pinnalle ja käytetään sellaisenaan tai murskeena laitosalueen ja sinne johtavien teiden rakennustyössä sekä loppusijoitustilojen täyttämisessä ja aikanaan sulkemisessa. Kapselointilaitoksen rakentaminen voidaan aloittaa, kun pystykuilujen rakentaminen on edennyt riittävän pitkälle. Rakentamisen arvioidaan kestävän noin neljä vuotta. Kapselointilaitos käsittää viisi toimintojen mukaan nimettyä osaa: polttoainesäiliöiden vastaanotto, kapselointi, prosessi ja valvomo, jätteiden käsittely, korjaamo sekä varasto. Kapselointilaitoksen yhteyteen rakennetaan myös toimistorakennus. Lisäksi rakennetaan lukuisia apu- ja oheistiloja: vesien käsittelylaitokset, ajoneuvojen huoltorakennus, lämpökeskus, korjaamo, bentoniitin käsittelylaitos, louhittujen massojen käsittelylaitos, ruokala, vierailukeskus ja majoituskylä. Laitosalueella sijaitsevien rakennusten yhteistilavuus on 70-100 000 m 3. Rakennus-ja asennustyövoiman tarve on enimmillään noin 150 henkeä vuonna 2018. Loppusijoitusvaihe vuodesta 2020 alkaen Käytetty ydinpolttoaine kuljetetaan Loviisan ja Olkiluodon voimalaitoksilta loppusijoituslaitokseen maanteitse tai rautateitse, mahdollisesti osittain meriteitse. Loppusijoituslaitoksessa käytetty polttoaine kapseloidaan kauko-ohjatussa prosessissa. Perussuunnitelman mukaan viikoittain valmistuu 1-2 kapselia loppusijoitettavaksi. Ne kuljetetaan ja sijoitetaan loppusijoitustunneliin. Sijoitustunnelit täytetään sitä mukaan kuin kapselit on sijoitettu. Loppusijoituslaitoksessa työskentelee noin 105 henkilöä, lisäksi geotutkimus työllistää jatkuvasti noin 15 henkeä. Laitoksen toiminnan aikana tapahtuva sijoitustilojen louhinta työllistää aika ajoin (noin 3 vuoden välein) noin 20 henkeä. Jos Loviisan ja Olkiluodon voimaloiden käyttö päättyy vuoden 2020 tienoilla, loppusijoitus vie aikaa noin 20 vuotta. Mikäli voimalaitosten käyttöaikaa pidennettäisiin olennaisesti, myös loppusijoitusvaihe pitenisi vastaavasti. Laitoksen suunnittelussa varaudutaan myös mahdollisten uusien voimalaitosyksiköiden käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen.

13 Sulkemisvaihe Kun kaikki käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettu ja sijoitustunnelit täytetty, kertynyt radioaktiivinen jäte siirretään loppusijoitustiloihin. Radioaktiivisia aineita sisältävät osat puretaan kapselointilaitoksesta ja sijoitetaan loppusijoitustiloihin. Jäljellejäävät rakennukset ja alue voidaan ottaa muuhun käyttöön. Jos tiloille ei ole jatkokäyttöä, ne voidaan purkaa ja alue voidaan maisemoida. 2.3 Rakennushankkeen volyymi ja työvoimatarve Loppusijoituslaitoksen tutkimus- ja rakentamisvaiheiden yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 1 300 miljoonaa markkaa vuosina 2000-2020, vuoden 1997 lopun hintatasossa laskettuna. Kustannuksista suunnilleen puolet on varsinaisia rakentamiskustannuksia. Muu osa koostuu laitteiden hankinnasta ja asennuksesta, geotutkimuksista sekä Posivan toimintakustannuksista. Loppusijohusvaiheen kustannukset ovat vuosittain noin 125 miljoonaa markkaa vuodesta 2021 adcaea Kustannusten jakauma ja ajoittuminen on esitetty kuviossa 2.1. Mmk 150 125 100 75 50 251 A/\A/\A/\Ai 2000 2010 2020 2030 2040 2050 Kustannukset yhteensä Kapselit ~" Rakennus- ja asennustyö ~^r Muut kustannukset Kuvio 2.1. Loppusijoituslaitoksen kustannukset (kassavirta ilman Posivan henkilökustannuksia) vuoden 1997 hinnoin vuosina 2000-2046 (Posivan arvio)

14 Rakennushankkeen ja toimivan laitoksen arvioitu työvoimatarve on esitetty kuviossa 2.2. Huipussaan työvoimatarve on noin 200 henkeä suunnilleen vuonna 2018. Htv 200 175 150 125 100 75 50 25 \ A A A A A A A 2000 2010 2020 2030 2040 2050 Työvoima yhteensä Posiva + geotutkimus Rakennus- ja asennustyö Kuvio 2.2. Loppusijoituslaitoksen työvoima-arvio henkilötyövuosina 2000-2046 (Posivan arvio) 2.4 Rakennushankkeen toteutus Posiva hankkii loppusijoituslaitoksen maa-alueen omistukseensa ja toimii laitoksen rakennuttajana. Louhinnassa, täytössä, maanpäällisessä rakentamisessa, kuljetuksissa ja muissa hankkeeseen liittyvissä töissä käytetään tarpeen mukaan urakoitsijoina rakennusalan ja muiden alojen yrityksiä. Urakoitsijoiden valinnassa sekä työvoiman rekrytoinnissa Posiva pyrkii suosimaan taloudellisuus- ja laatuvaatimusten puitteissa laitoksen sijaintikunnassa ja sijaintialueella asuvan työvoiman käyttöä.

15 3 VAIHTOEHTOISET SIJOITUSKUNNAT Perusteellisten sijoituspaikkatutkimusten perusteella loppusijoituslaitokselle on valittu neljä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa: Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmen ja Äänekosken Kivetty. Näistä Eurajoki ja Loviisa ovat nykyisten voimalaitosten sijoituspaikkoja. Tässä luvussa esitetään yhteenveto sijoituskuntien ja niiden lähialueiden yritystoiminnasta, työvoimasta, väestöstä ja yhdyskuntarakenteesta. Yhteenvedossa keskitytään niihin kuntien ja alueiden piirteisiin, jotka ovat oleellisia hankkeen työllisyys- ja väestövaikutusten kannalta. Yksityiskohtaisempi aluekuvaus vaihtoehtoisista sijaintikunnista on esitetty julkaisuissa Ollikainen ja Rimpiläinen (1997a-d). Loppusijoitushankkeen taloudellisia vaikutuksia käsitellään paitsi sijoituskuntien myös niiden vaikutusalueiden ja koko maakunnan tasolla. Vaikutusalueet on määritelty tätä tutkimusta varten siten, että ne edustavat laitoksen todellista arvioitua taloudellista vaikutusaluetta Ne eivät ole sellaisenaan Tilastokeskuksen seutukuntia tai muita tilastollisia tai hallinnollisia alueita. Ne on kussakin vaihtoehtoisessa sijaintipaikassa määritelty siten, että ne vastaavat loppusijoituslaitoksen arvioitua työssäkäyntialuetta. 3.1 Eurajoki Sijainti ja vaikutusalue Tutkimusalue sijaitsee Olkiluodon saarella Eurajoen kunnan länsiosassa. Olkiluodosta on noin 13 km Rauman keskustaan ja 16 km Eurajoen keskustaajamaan. Olkiluodon vaikutusalueeseen on tässä tutkimuksessa luettu seuraavat kunnat: Eurajoki, Kiukainen, Kodisjoki, Lappi sekä Rauman kaupunki. Alue kuuluu Satakunnan maakuntaan. Väestö Eurajoella on noin 6 100 asukasta (1997). Olkiluodon voimalalla ja sen myötä tulleilla työpaikoilla on ollut suuri vaikutus Eurajoen väestökehitykseen. Kunnan väestö väheni muuttotappion seurauksena tavanomaisen maatalousvaltaisen kunnan tapaan 1970-luvun alkuvuosiin asti. Voimalan rakentamisen ansiosta väestön määrä kääntyi kasvuun vuonna 1974, ja kasvu on jatkunut 1990-luvulle asti. Kehitykseen on vaikuttanut myös Rauman kaupunkialueen laajeneminen Eurajoelle ja muihin lähikuntiin. Kuluvalla vuosikymmenellä muuttoliike on vaihdellut vuosittain tuntuvasti, mutta väestön määrä on pysytellyt suunnilleen nykyisellä tasolla. Tilastokeskuksen väestöennusteessa (Tilastokeskus 1998, laskelma 1) Eurajoen väestön ennakoidaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla vuoteen 2020. Olkiluodon vaikutusalueella asukkaita on 51 000, joista 38 000 Raumalla. Alueen väestö kasvoi 1980-luvulle asti, mutta alkoi laskea vuosikymmenen puolivälissä, kun muuttoliike kääntyi tappiolliseksi. Kuluvalla vuosikymmenellä väestön väheneminen on kiihtynyt. Tilastokeskus ennustaa väestön vähenemisen jatkuvan.

16 Henkeä 7000 6000-2 -4-6 i i \ i i i i i r 1960 65 70 75 80 85 90 95 2000 Väestönmuutos Nettomuutto Luonnollinen muutos 5000 4000 i i i i i i i 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Väestö Ennuste (TK, 1998) i Kuvio 3.1. Eurajoen väestönmuutokset (% väestöstä) 1960-97 sekä väestö 1960-97 ja väestöennuste vuoteen 2020 (Lähde: Tilastokeskus) Henkeä 60000 55000-1 -2-3 -4 1960 65, Väestönmuutos 1 *- - Nettomuutto 1 70 75 80 ' : 1 r 85 90 95 2000 Luonnollinen muutos I 50000 45000 40000 l 1 1 1 1 1 r 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Väestö Ennuste (TK, 1998) Kuvio 3.2. Olkiluodon vaikutusalueen väestönmuutokset (% väestöstä) 1960-97 sekä väestö 1960-97 ja väestöennuste vuoteen 2020 (Lähde: Tilastokeskus)

17 Työvoima Eurajoen väestöstä kuului työvoimaan 2 900 henkeä ja Olkiluodon vaikutusalueella 24 700 henkeä vuonna 1995. Työllisten elinkeinojakauma on alueella selvästi jalostusvaltaisempi kuin koko maassa Olkiluodon voimalan ja Rauman teollisuuden ansiosta. Sekä yksityisten että julkisten palveluiden osuus työvoimasta on vastaavasti sekä Eurajoella että koko vaikutusalueella alhaisempi kuin koko maassa. Alkutuotannon osuus on edelleen merkittävä Eurajoella. Työttömyysaste on Eurajoella hieman ja vaikutusalueella tuntuvasti korkeampi kuin koko maassa. Alueen työvoiman koulutustaso vastaa suunnilleen koko maan keskimääräistä tasoa. Vähintään alemman keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta on Eurajoella hieman alempi, mutta vaikutusalueella vähän korkeampi kuin koko maassa. Tulotaso on vaikutusalueella suunnilleen sama, mutta Eurajoella noin kymmenyksen alempi kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 3.1. Työvoima Eurajoella, Olkiluodon vaikutusalueella ja koko maassa 1995 sekä työttömyys 1998 (Lähde: Tilastokeskus ja työministeriö (työttömyys)) Eurajoki Olkiluodon vaikutusalue Suomi Työvoima (henkeä) Työlliset (henkeä) - alkutuotanto (%) - jalostus (%) - yksityiset palvelut (%) - julkiset ja muut palvelut (%) Työttömien osuus työvoimasta 9/1998 (%) Keskiasteen tai ylempi tutkinto (% tv:sta) Tulonsaajien keskitulo (1000 mk) 2 900 2 300 12.8 37.6 26.4 21.4 14.1 65.9 74.9 24 700 19 600 5.3 41.2 27.7 24.1 16.0 69.0 81.1 7.2 26.2 33.1 31.1 13.7 67.4 81.7 Yritystoiminta Eurajoella toimi 232 yritysten liiketoimipaikkaa ja koko vaikutusalueella 2 061 toimipaikkaa vuonna 1996. Toimipaikkojen keskikoko on henkilöstöllä mitattuna suunnilleen samansuuruinen kuin koko maassa. Liikevaihtoa kertyy toimipaikkaa kohti Eurajoella tuntuvasti enemmän kuin koko maassa Olkiluodon voimalan ansiosta. Rakennusalan toimipaikkoja oli Eurajoella 45 ja koko vaikutusalueella 270 vuonna 1996. Tarkempi erittely rakennusalan ja muiden loppusijoituslaitoksen rakentamisen kannalta keskeisten toimialojen toimipaikoista on esitetty liitteessä 1.

18 Taulukko 3.2. Liiketoimipaikat Eurajoella, Olkiluodon vaikutusalueella ja koko maassa 1996 (Lähde: Tilastokeskus) Toimiala Eurajoki Olkiluodon vaikutusalue Suon Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus-ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta liike-elämän palvelut Muut alat Toimipaikat yhteensä Henkilöstö yhteensä Liikevaihto yhteensä (mmk) Henkilöstö/toimipaikka Liikevaihto/toimipaikka (mmk) 35 3 45 60 10 32 8 20 19 232 1 126 2 059 4.9 8.9 334 10 270 548 105 246 39 269 240 2 061 12 270 10817 6.0 5.2 5.0 4.6 Yhdyskuntarakenne Eurajoki on Tilastokeskuksen kuntaryhmityksen mukaan maaseutumainen kunta. Väestöstä asui taajamissa 56.2 % vuonna 1990. Asutus on perinteisesti sijoittunut nauhamaisesti teiden ja jokien varsille. Asukkaista noin 2900 asuu kirkonkylässä, joka on kunnan suurin taajama. Kunnan muut taajamat ovat Lapijoki (noin 1 400 asukasta) ja Irjanne (noin 700 asukasta). Tutkimusalueen lähimmät asuintalot sijaitsevat Olkiluodon saaren itäosassa. Eurajoella on laadittu osayleiskaava alueelta Keskusta-Lapijoki. Rakennuskaavoja on laadittu Olkiluodosta, Lapijoelta ja Kirkonkylästä. Kaavojen uusimistarpeita on ainakin Eurajoen eteläosassa ja keskustassa. Kokonaan uusia alueita ei ole tarvetta kaavoittaa. Uudisrakentaminen sijoittuu olemassa oleville asuinalueille ja haja-asutusalueille. (Ollikainen ja Rimpiläinen 1997a.) Kehitysnäkymät Tilastokeskuksen väestöennusteessa arvioidaan Eurajoen väestön pysyvän suunnilleen nykyisellään vuoteen 2020 asti. Tämä voidaan tulkita väestökehityksen todennäköiseksi suunnaksi, jos kunnan kehityksen perustekijät pysyvät suunnilleen edeltävien vuosien kaltaisina. Väestöennusteeseen ei sisälly oletusta merkittävistä uusista investoinneista (esim. loppusijoituslaitoksesta) tai olemassa olevan voimalan sulkemisesta. Eurajoki kuuluu yhdessä muiden Olkiluodon vaikutusalueen kuntien kanssa EU:n rakennerahastojen tavoite 2 -tukialueeseen Satakunnassa. Tavoite 2 -ohjelmalla tuetaan teollisuuden rakennemuutoksesta kärsiviä alueita. Ohjelman kautta on myönnetty tukea mm. Rauman seudun merkittäville metallialan yrityksille. Myös alueen matkailun kehittämistä tuetaan. (Sisäasianministeriö 1997).

19 Olkiluodon voimalalla on erittäin suuri merkitys Eurajoen kunnalle. Voimala on suuri työllistäjä. Työntekijöiden verotulojen ohella voimalan maksamalla kiinteistöverolla on suuri merkitys kunnan taloudelle. Kuntaimagotutkimuksen (Ala-Lipasti ym. 1999) mukaan Eurajoki tunnetaan koko maan kuluttajien ja yritysten keskuudessa varsin heikosti. Kunta tunnetaan lähinnä ydinvoimalasta. Eurajoen kunnan omista suunnitelmista on pääteltävissä, että se ei näe nykyisessä kehityksessä suuria ongelmia tai uhkia. (Eurajoen kunnanvirasto 1997 ja 1998.) 3.2 Kuhmo Sijainti ja vaikutusalue Tutkimusalue sijaitsee Kuhmon Romuvaarassa, noin 30 km Kuhmon keskustasta koilliseen. Kajaaniin Romuvaarasta on noin 130 km. Kuhmo on pinta-alaltaan yksi Suomen suurimmista kunnista. Romuvaaran vaikutusalueeseen ei ole tässä tutkimuksessa sisällytetty Kuhmon lisäksi muita kuntia, sillä työssäkäyntiä Kuhmossa muista kunnista on erittäin vähän. Kuhmon kaupunki kuuluu Kainuun maakuntaan. Väestö Kuhmossa on noin 12 000 asukasta (1997). Väestö on vähentynyt rajun muuttotappion seurauksena jo usean vuosikymmenen ajan. Kostamuksen rakennustöiden vaikutuksesta Kuhmo sai muuttovoittoa muutaman vuoden aikana 1970-luvun lopulla, mutta muuten väestö on vähentynyt jatkuvasti 1960-luvun lopulta alkaen. 1990-luvun laman jälkeen muuttotappio on uudelleen kiihtynyt. Luonnollinen väestönkasvukin on pysähtynyt, joten se ei enää kompensoi muuttotappion vaikutusta, kuten aikaisempina vuosikymmeninä. Tilastokeskuksen väestöennusteessa (Tilastokeskus 1998, laskelma 1) Kuhmon väestön ennakoidaan vähenevän edelleen. Ennusteen mukaan kunnassa on alle 10 000 asukasta vuonna 2020. Työvoima Kuhmon väestöstä kuului työvoimaan 5 300 henkeä vuonna 1995. Työllisten elinkeinojakaumassa alkutuotannon sekä julkisten ja muiden palveluiden osuudet ovat selvästi korkeammat kuin koko maassa. Vastaavasti jalostuksen ja yksityisten palveluiden osuudet ovat alemmat kuin koko maassa. Kuhmo kärsii pahasta työttömyysongelmasta, ja kunnan työttömyysaste on noin 10 prosenttiyksikköä koko maan tason yläpuolella. Kuhmon työvoiman koulutustaso vastaa suunnilleen koko maan keskimääräistä tasoa. Vähintään alemman keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta on Kuhmossa jopa jonkin verran korkeampi kuin koko maassa. Tulotaso on Kuhmossa yli viidenneksen alempi kuin koko maassa keskimäärin.

20 Henkeä 150001 14000 13000 12000 11000 10000 9000 1960 65 70 75 80 85 90 95 2000 Väestönmuutos Nettomuutto Luonnollinen muutos 8000 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Väestö Ennuste (TK, Kuvio 3.3. Kuhmon väestönmuutokset (% väestöstä) 1960-97 sekä väestö 1960-97 ja väestöennuste vuoteen 2020 (Lähde: Tilastokeskus) Taulukko 3.3. Työvoima Kuhmossa ja koko maassa 1995 sekä työttömyys 1998 (Lähde: Tilastokeskus ja työministeriö (työttömyys)) Työvoima (henkeä) Työlliset (henkeä) - alkutuotanto (%) - jalostus (%) - yksityiset palvelut (%) - julkiset ja muut palvelut (%) Työttömien osuus työvoimasta 9/1998 (%) Keskiasteen tai ylempi tutkinto (% tv:sta) Tulonsaajien keskitulo (1000 mk) Kuhmo 5 300 3 500 21.1 14.5 23.8 36.4 24.0 69.8 64.1 Suomi 7.2 26.2 33.1 31.1 13.7 67.4 81.7 Yritystoiminta Kuhmossa toimi 369 yritysten liiketoimipaikkaa vuonna 1996. Toimipaikkojen keskikoko on sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitattuna tuntuvasti pienempi kuin koko maassa. Rakennusalan toimipaikkoja oli Kuhmossa 32 vuonna 1996. Tarkempi erittely rakennusalan ja muiden toppusijoituslaitoksen rakentamisen kannalta keskeisten toimialojen toimipaikoista

21 on esitetty liitteessä 1. Taulukko 3.4. Liiketoimipaikat Kuhmossa ja koko maassa 1996 (Lähde: Tilastokeskus) Toimiala Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Liike-elämän palvelut Muut alat Toimipaikat yhteensä Henkilöstö yhteensä Liikevaihto yhteensä (mmk) Henkilöstö/toimipaikka Liikevaihto/toimipaikka (mmk) Kuhmo 62 2 32 86 23 84 7 33 40 369 1 006 740 2.7 2.0 Suomi 5.0 4.6 Yhdyskuntarakenne Kuhmo on Tilastokeskuksen kuntaryhmityksen mukaan maaseutumainen kunta. Väestöstä asui taajamissa 59 % vuonna 1990. Asukkaista noin 7300 asuu keskustaajamassa, joka on kunnan suurin taajama. Lentiiran kylässä Romuvaarasta noin 20 km pohjoiseen asuu noin 200 asukasta. Muu väestö asuu pienemmissä kylissä ja haja-asutusalueilla. Romuvaaran lähiympäristössä sijaitsee ainoastaan yksittäisiä rakennuksia. Kuhmon yhdyskuntarakenteeseen on jo useiden vuosikymmenien ajan vaikuttanut tuntuvasti asutuksen siirtyminen maaseutukylistä ja haja-asutusalueilta keskustaajamaan. Kuhmon keskustaajamassa on osayleiskaava ja rakennuskaava sekä Lentiirassa osayleiskaava. Muita yleis- tai rakennuskaavoja kaupungissa ei ole. Rakentaminen hajaasutusalueilla on mahdollista poikkeusluvalla. Valmiita rakennuspaikkoja kaupungilla on runsaasti. Rakennusmaan saatavuus voidaan Kuhmossa turvata maapoliittisin toimenpitein myös jatkossa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Rakentamattomat asuntoalueet sijaitsevat keskustaajamassa hajallaan, joten suuria yhtenäisiä rakentamattomia asuntoalueita ei Kuhmossa ole. Potentiaalisena yritystoiminnan ja mahdollisesti myös asumisen kasvualueena Kuhmossa pidetään Vartiuksen aluetta. Muita uusien asuntoalueiden suunnitelmia ei kaupungissa ole. (Ollikainen ja Rimpiläinen 1997b.) Kehitysnäkymät Tilastokeskuksen väestöennusteessa Kuhmon väestön ennakoidaan vähenevän noin 2500

22 hengellä, viidenneksellä nykyiseen verrattuna, vuoteen 2020 mennessä. Tämä voidaan tulkita väestökehityksen todennäköiseksi suunnaksi, jos kunnan kehityksen perustekijät pysyvät suunnilleen edeltävien vuosien kaltaisina. Väestöennusteeseen ei sisälly oletusta merkittävistä uusista investoinneista (esim. loppusijoituslaitoksesta). Kuhmo kuuluu EU:n rakennerahastojen tavoite 6 -tukialueeseen Kainuussa. Tavoite 6 - ohjelmalla tuetaan erittäin harvaan asuttujen alueiden kehittämistä. Ohjelman kautta myönnetään tukea hankkeille, joilla vahvistetaan yritystoimintaa ja parannetaan sen kilpailukykyä, kehitetään työvoimavaroja ja osaamista sekä kehitetään maa-, metsä- ja kalataloutta, maaseutua ja ympäristöä. (Sisäasiainministeriö 1997.) Kuhmo tunnetaan koko maan kuluttajien keskuudessa kohtuullisen hyvin kuntaimagotutkimuksen mukaan (Ala-Lipasti ym. 1999). Kuhmo tunnetaan erityisesti tapahtumista sekä luonnosta. Kuhmon kaupungin omista suunnitelmista voi päätellä, että kunnassa on analysoitu perusteellisesti sen vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä heikkouksia ja uhkatekijöitä. Toimintaohjelmassa vuosille 1996-98 (Kuhmon kaupunki 1995) kaupungille on määritelty kaksi strategista painopistettä: kaupungin taloudellisen tilanteen vakauttaminen sekä elinkeinojen kehittäminen. Elinkeinopolitiikalla on suuri painoarvo kaupungin suunnitelmissa. Kokoavana tavoitteena on työpaikkojen lisääminen. 3.3 Loviisa Sijainti ja vaikutusalue Tutkimusalue sijaitsee Hästholmenin voimalaitossaarella ja sen läheisellä manneralueella, noin 12 km Loviisan keskustasta kaakkoon. Alueelta on noin 55 km Porvooseen ja samoin noin 55 km Kotkaan. Hästholmenin vaikutusalueeseen on tässä tutkimuksessa luettu Loviisan kaupunki sekä Lapinjärven, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kunnat. Alue kuuluu Itä-Uudenmaan maakuntaan. Tässä tutkimuksessa käytetään sijoituspaikan maakuntatasoisena vaikutusalueena Itä-Uudenmaan maakuntaa sekä Kotkan-Haminan seutukuntaa. Väestö Loviisassa on noin 7700 asukasta (1997). Ruotsinkielisten osuus on noin 40 %. Väestön määrä on vaihdellut rajusti vuosikymmenien kuluessa. Ydinvoimalalla ja sen myötä tulleilla työpaikoilla on ollut suuri vaikutus Loviisan väestökehitykseen. Kaupungissa oh' suunnilleen 6500 asukasta 1960-luvun jälkipuoliskolla. Kymmenessä vuodessa väestö lisääntyi yli kolmanneksella vilkkaan tulomuuton seurauksena, ja 1970-luvun lopulla asukkaita oh' jo lähes 9000. Sen jälkeen väestö on vähentynyt muuttotappion ja luonnollisen väestökehityksen yhteisvaikutuksesta. Muuttotappio ja sen myötä väestön väheneminen ovat kiihtyneet 1990-luvulla.