Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia

Samankaltaiset tiedostot
Luento Kyösti Ryynänen

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Utön merentutkimusasema

Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä. Pienpolttoseminaari, Kuopio,

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle

Aerosolimittauksia ceilometrillä.

Tuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous

Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö

Aerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

Musta hiili arktisella alueella

Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2

Sirontaluento 12 Ilmakehä, aerosolit, pilvet. Keskiviikko , kello 10-12

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY

Värriön Sub-arktisen tutkimusaseman tulokset paikallisen elinkeinoelämän käyttöön (VÄRI-hanke)

Mikkelin lukio. Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.

Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus

Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!

Johanna Tamminen, Iolanda Ialongo, Anu-Maija Sundström, Hanna-Kaisa Lindqvist, Ella Kivimäki, Janne Hakkarainen, Seppo Hassinen Ilmatieteen laitos

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho

Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi

Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Ilmastonmuutokset skenaariot

Länsiharjun koulu 4a

Hiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Huomioita puhdistimien hankinnassa. Varkaus seminaari

Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmakehän jäätävien olosuhteiden havainnointi maanpinnalta tehtävän kaukokartoituksen avulla

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto)

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

SISÄILMANPUHDISTIMET

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Ilmakehän pienhiukkasten ja aerosolien tutkimus

Kivihiili lähellä ja kaukana. Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu Mielikuvia.

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Kehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

HSY:n supermittausasemalla täsmätietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

Rajakerroksen fysiikka I

Globaali virtapiiri. Reko Hynönen

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Kemiallinen mallinnus II: tulokset ja tulkinta. Astrokemia -kurssin luento

Stanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt

Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Rajakerroksen fysiikka I (5 op)

Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Huippuyksikköseminaari Leena Vähäkylä

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät Matti Lehtimäki

Sensorit ulkoilman hiukkaspitoisuuksien seurannassa. Topi Rönkkö. Ilmanlaadun tutkimusseminaari

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi

Kemian menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Ilma ja vesi

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma

diesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

TIIVISTELMÄRAPORTTI. Aerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa

Transkriptio:

Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia

Kuutiosenttimetri kaupunki-ilmaa Kaasut: Yksittäisiä molekyylejä Typpi, happi, vesihöyry, hiilidioksidi jne. 10 19 = 1000000000000 0000000 kpl 1 mg = 0.001 g Aerosolihiukkaset: Tiivistyneessä olomuodossa (kiinteä tai neste) Katupöly, nökihiukkaset, rikkihiukkaset, sumupisarat, öljypisarat, siitepöly, virukset 10 4 = 10000 kpl 10 µg = 0.00001 g

Ilmakehän aerosolihiukkaset: Monenlaisia ja kaikkialla Nestemäisiä tai kiinteitä ilmassa leijuvia hiukkasia Koot vaihtelevat välillä ~ 1 nm 100 µm (kuulantyöntökuulan vs. maapallon halkaisija) Pitoisuudet vaihtelevat välillä ~ 1 100 000 kpl/cm 3 ~ 0.1 100 µg/cm 3 Fysiikan laitos / Ilona Riipinen 18.10.2010 3

Hiukkasia tulee ilmakehään sekä luonnosta että ihmisen toiminnasta Suuri osa syntynyt ilmakehässä höyryistä Ympäristövaikutuksia esim. Ilmasto Ihmisten terveys Näkyvyys Otsonikato Happosateet Rapautuminen Hiukkaset Pilvet Säteily Tulivuoret Aavikot Kasvit ja eläimet Ihmisen toiminta Meret

Pienhiukkaset ja kansanterveys: Hiukkaset lyhentävät elinikää Hengityselinsairaudet, sydän- ja verisuonitaudit ym. 80 82 Elinajanodote (vuosia) 76 72 1978-1982 Pittsburgh 1997-2001 68 10 20 30 < 2.5 µm hiukkasten massapitoisuus ( g/m 3 ) 78 74 70 10 20 30 < 2.5 µm hiukkasten massapitoisuus ( g/m 3 ) Pope et al., New England J. Med. 2009

80 Haaste: Elinajanodote (vuosia) 76 72 Pienhiukkaset ja kansanterveys: Hiukkaset lyhentävät elinikää Hengityselinsairaudet, sydän- ja verisuonitaudit ym. 1978-1982 Pittsburgh 1997-2001 78 Terveysvaikutukset Pitoisuus Altistuminen Yksilö -Taso - Myrkyllisyys ja annos - Laajuus 74 - Mekaaniset vaikutukset Kansanterveys Päästö -Koostumus -Kokojakauma 68 10 20 30 Koko ketjun tunteminen - Fysiikka, < 2.5 kemia, µm hiukkasten lääketiede, sosiologia massapitoisuus ( g/m 3 ) 82 70 10 20 30 < 2.5 µm hiukkasten massapitoisuus ( g/m 3 ) 30 Pope et al., New England J. Med. 2009

Pienhiukkaset ja näkyvyys 50 km 1.5 km Etelämanner New Delhi, Intia Kuvat: I. K. Koponen, P. Mönkkönen

Pienhiukkaset sirottavat ja absorboivat auringon säteilyä Suora ilmastovaikutus Etelä-Aasian ruskea pilvi Saharan hiekkaa Kuvat: NASA

Jokainen pilvipisara on tiivistynyt hiukkasen ympärille Epäsuora ilmastovaikutus Laivareittejä Fysiikan laitos / Ilona Riipinen Kuva: NASA

Pienhiukkaset tärkeä osa ihmisen ilmastovaikutusta Fysiikan laitos / Ilona Riipinen IPCC 2007

Pienhiukkaset tärkeä osa ihmisen ilmastovaikutusta Pienhiukkaset haaste esim. hiilidioksidiin verrattuna: Ominaisuudet Vaikutukset Muutoksen aikaskaala CO 2 Yksi molekyyli Lämmittävä Kymmeniä vuosia Hiukkaset > 1000 eri ainetta Vaihtelevat hiukkaskoot Viilentävä Lämmittävä Ilmanlaatu, ym. Päiviä, viikkoja Fysiikan laitos / Ilona Riipinen IPCC 2007

Polku hiukkaspäästöstä globaaliin vaikutukseen edellyttää monitieteisyyttä Fysiikka, kemia, meteorologia, biologia, epidemiologia Tieteiden välinen yhteistyö on välttämätöntä Palikoiden yhdistäminen vaatii raskaita laskennallisia malleja Päästö -Hiukkanen - Kaasu Muuntuminen ja kulkeutuminen -Tiivistyminen/haihtuminen -Törmäileminen muihin hiukkasiin -Depositio pinnoille -Kulkeutuminen ilmavirtojen mukana -Laimeneminen Vaikutus -Ilmasto (suora/epäsuora) - Terveys (yksilö/joukko) Aika

...sekä kokeellisia ja teoreettisia menetelmiä useissa skaaloissa Keskiarvoistus Laboratoriokokeet Kvanttimekaaniset mallit Ilmiöiden teoreettinen ymmärtäminen Ymmärryksen siirto globaaliin skaalaan, laskentateho Kenttäasemat Prosessimallit Globaalit kuljetusmallit Molekyylidynamiikka Laatikkomallit Satelliitit Alueelliset kuljetusmallit Mittausverkostot ja kampanjat Earth system -mallit Ilmastomallit Pitkän aikavälin ilmakehähavainnot Skaala

SMEAR asemat HY:n ilmakehätutkimuksen selkäranka Meteorologia: Lämpötila, tuuli, kosteus, Aerosolit Pitoisuus, kokojakauma, koostumus, Kaasut NO X, SO 2, otsoni, orgaaniset kaasut, Metsän ja ilmakehän vuorovaikutukset Puiden elintoiminnot, hiilen ja veden kierto, maaperä, Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 19.10.2010 14

Oma tutkimusaiheeni: Hiukkasten ja kaasujen vuorovaikutukset Hiukkaset vuorovaikuttavat ilmakehässä kaasufaasin kanssa Toistaiseksi puutteellisesti kuvattu ison skaalan malleissa etenkin pienimmille hiukkasille Suuri osa ilmakehän hiukkasista syntynyt tiivistymälläkaasuista nukleoitumalla Olemassaolevat hiukkaset kasvavat ja kutistuvat, kun ilmakehän höyryjä tiivistyy niiden pinnoille tai haihtuu niistä

Uusien hiukkasten muodostusta Hyytiälässä ja Pittsburghissa Hyytiälä Hiukkaskoko (m) Hiukkaskoko (nm) Pitoisuus (cm -3 ) Pitoisuus (cm -3 ) Ilmastovaikutukset Pittsburgh, PA Aika (h) Aika (h)

Ihminen vs. luonto: Hiukkasmuodostus ja kosmiset säteet Määrittävätkö kosmiset säteet ilmakehän nukleaatiota ja kautta hiukkaspitoisuuksia, pilvisyyttä ja ilmastoa? Hiukkasmuodostuspäivien lkm Kosmisten säteiden ionisaatio (cm -3 s -1 ) Eivät ainakaan pohjoisissa havumetsissä Kulmala, Riipinen, et al., Atmos. Chem. Phys. 2009

Suorat havainnot ilmakehän pienimmistä hiukkasista Kaupallisten laitteiden havaintoraja oli pitkään 3 nm Hiukkaskoko (m) Pitoisuus (cm -3 ) HY:ssa kehitetyt laitteet mahdollistavat nukleaation suoran havaitsemisen Kulmala, Riipinen, et al., Science 2007; Sipilä, Berndt et al., Science 2009

Ihminen vs. luonto: Rikkihappo vs. orgaaniset yhdisteet Rikkihappo määrää hiukkasten muodostumisnopeuden Datasta riippuvuus rikkihapon ja nukleaationopeuden välille Tarkka mekanistinen ymmärrys puuttuu parantaa globaalien mallien ennusteita Orgaaniset aineet kasvattavat hiukkaset ilmaston kannalta merkittäviin kokoihin Kasvuprosessit ja tiivistyvät aineet eivät hyvin tiedossa puuttellisesti kuvattu alueellisissa ja globaaleissa malleissa Merkittävä haaste aerosolien ilmastovaikutuksen kannalta!

Nukleaation merkitys globaalina hiukkaslähteenä - ensimmäiset tulokset A) Nukleaation osuus B) Primääripäästöjen osuus C) Ylätroposfäärin nukleaatio C) Rajakerroksen nukleaatio Nukleoituneiden hiukkasten kohtalo? Vaikutukset? Merikanto, Spracklen, et al., Atmos. Chem. Phys. 2009

Lopuksi: Mitä kaikkien tulisi tietää pienhiukkasista? Pienhiukkaset Vaikuttavat pilviin ja ilmastoon (nettovaikutus viilentävä) Heikentävät ilmanlaatua Teknologioiden kytkeytyneet ilmasto- ja ilmanlaatuvaikutukset tulee selvittää Suuret paikalliset erot sekä vaihtelevat ominaisuudet tekevät pienhiukkasista haastavan tutkimusaiheen Perusprosessien ymmärryksessä aukkoja Skaalaamisongelmat ja laskentateho Teoreettinen perustutkimus ja pitkäaikaiset ilmastohavainnot välttämättömiä Nykytietämyksen valossa (ainakaan luonnollisista) hiukkasista tuskin on tulevan ilmaston pelastajaksi CO 2 peittänee vaikutukset alleen seuraavan sadan vuoden aikana Vaikutus ilmaston herkkyyteen kuitenkin merkittävä