Aika: 28.6.2012 klo 13 14.00 Paikka: Osallistujat: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Marjamäki Tarja ylilääkäri Lempäälä, pj. Ahvenainen Jari tilaajapäällikkö Tampere Vuori Mika suunnittelupäällikkö Tampere Hakari Kari kehitysjohtaja Tampere Harju Raija sosiaali ja terveysjohtaja Kangasala, 1. vpj. Kovalainen Erja sosiaalityön johtaja Nokia Kuosmanen Taru tilaajapäällikkö Tampere Lätti Heikki avopalvelujen johtaja Tampere Mäkinen Sari johtava ylilääkäri Kangasala 2. vpj. Nieminen Raimo sosiaali ja terveysjohtaja Lempäälä Salminen Tuula suunnittelija Lempäälä Nieminen Raimo T. pääluottamusmies henkilöstön edustaja Paavilainen Paula vs. perusturvajohtaja Pirkkala Partanen Pirkko sosiaali ja terveystoimenjohtaja Vesilahti Pulkkinen Laura vt. johtava lääkäri Vesilahti Päivärinta Eeva tilaajapäällikkö Tampere Ranki Pirkko ylilääkäri Pirkkala Peurala Tuija vs. sosiaali ja terveysjohtaja Orivesi Laine Toni K. seutukoordinaattori TKS, sihteeri Smolander Pirjo tietohallintokoordinaattori Tampere Tiihala Marketta sosiaalityön johtaja Ylöjärvi Virta Kari perusturvajohtaja Ylöjärvi Hämäläinen Jarkko suunnittelupäällikkö Tampere Muut osallistujat: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Aaltonen Anne Mari projektipäällikkö TKS 1/12
Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3 4 SUUN TERVEYDENHUOLLON SEUDULLINEN SELVITYSHANKE LOPPURAPORTTILUONNOS 4 5 PALVELUVERKKOJEN SUUNNITTELU TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNNISSA, NYKYTILAN KARTOITUS JA PALVELUVERKKOJEN YHTEISEN SUUNNITTELUN PERIAATTEET 6 6 ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO JA KARTTA HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ 9 7 MUUT ASIAT 12 8 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 12 2/12
1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Marjamäki avasi kokouksen kello 13.09 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Muistio on asialistan liitteenä. Päätösehdotus. SEUTUSOTE 28.6.2012 puheenjohtaja Marjamäki: Työryhmä päättää hyväksyä kokouksen 31.5.2012 muistion (liitteenä). Päätös. Muistio hyväksyttiin. 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT seutuyhteistyöhön vaikuttavat kuntien omat tiedotettavat asiat syksyn kokousaikataulusta sopiminen Päätösehdotus. SEUTUSOTE 28.6.2012 puheenjohtaja Marjamäki: Työryhmä päättää merkitä tiedoksi annettavat ja keskusteltavat asiat tiedoksi. Päätös. Merkittiin tiedoksi ympäristöterveydenhuollon hankkeen ohjausryhmän kokoon kutsuminen syksyllä hankkeen raportoinnin päättämiseksi. Syksyn 2012 kokousaikatauluksi sovittiin tiistait 11.9, 23.10 ja 4.12 kello 13. 3/12
4 SUUN TERVEYDENHUOLLON SEUDULLINEN SELVITYSHANKE LOPPURAPORTTILUONNOS Projektipäällikkö Aaltonen 7.6.2012: Tampereen kaupunkiseudun sosiaali ja terveydenhuollon kehittämisohjelman 2011 2014 yksi painopiste on suun terveydenhuollon toiminnan seudullinen kehittäminen. Kuntien suun terveydenhuollon toiminnassa jo vuosia jatkuneiden haasteiden lisäksi vuonna 2014 kuntarajat ylittävän vapaan hoitoon hakeutumisen ennakoidaan näkyvän erityisesti hammashoidon toimialalla. Selvityshanke käynnistyi 7.11.2011 ja se eteni hankkeen järjestäytymisen jälkeen kaupunkiseudun kuntien nykytilan kartoitukseen. Nykytilaa kuvaava aineisto kerättiin suun terveydenhuollon toimintatilastojen ja henkilöhaastattelujen avulla. Suun terveydenhuollon nykytilan kartoituksen mukaan kaupunkiseudun kuntien suun terveydenhuollon ongelmia ovat: Kuntien väestönkasvun myötä seurannut palvelutarpeen jatkuva kasvu. Kyky vastata lainsäädännön vaatimuksiin. Asiakkaiden hoitoon pääsyn aikarajoissa on kuntien välisiä, merkittäviä eroja. Kuntien suun terveydenhuoltoon muodostuneet hoitojonot ja jonojen hallinta. Helmikuussa 2012 kaupunkiseudun kuntien hoitojonoissa oli yhteensä 5 366 asiakasta. Kunnissa jo vuosia jatkunut hammaslääkärivaje. Kaupunkiseudun kuntien työvoimavaje näkyy erityisesti hammaslääkärien ja erikoishammaslääkärien henkilöstövajeena, jonka vuoksi mm. lasten ja nuorten oikomishoidon palvelujen saatavuus on vaikeutunut. Kaupunkiseudun kuntien johtamisvaje suun terveydenhuollossa. Toukokuussa 2012 kolmesta kaupunkiseudun kunnasta puuttui ylihammaslääkäri. Johtamisvaje vaikeuttaa suun terveydenhuollon toiminnan pitkän aikavälin tavoitteellista kehittämistä. Kaupunkiseudun kuntien suun terveydenhuollon yhteistyö on vielä vähäistä ja sitä tulisi vahvistaa sillä nykyiset haasteet ovat kaikissa kunnissa yhteneväisiä. Voimavaroja yhdistämällä voidaan jakaa hyviä käytäntöjä sekä kehittää palvelujen laatua ja saatavuutta. 4/12
Nykytilan analyysin perusteella mahdollisen yhteisen organisaation vahvuuksina nähdään mm. vahva ammatillinen osaaminen ja sitoutuminen terveyskeskustyöhön, vetovoimaisuus työnantajana ja asiakkaiden saama hyvä palvelu. Yhteisen organisaation mahdollisuuksina nähdään lisäksi jonottomat kaupunkiseudun kunnat, uudet asiakkuuksiin perustuvat toimintamallit, yhdessä organisoitu koulutustoiminta sekä yhteisen erikoishoidon kehittäminen. Ilman kokoavia toimia tulevaisuuden uhkia ovat kasvava palvelujen kysyntä ja palvelujen saatavuuden turvaaminen, hoitojonot ja jonojen hallinta sekä henkilöstön saatavuus kuntien suun terveydenhuoltoon Hankkeessa selvitettiin mahdolliset yhteistyömallit, joita ovat olleet verkostotyöskentely, osakeyhtiö, kunnallinen liikelaitos (isäntäkunta), liikelaitoskuntayhtymä ja osuuskunta mallit. Eri yhteistyömalleja kuvattiin ja arvioitiin suhteessa asiakkaisiin, henkilöstöön, prosessien sujuvuuteen, kuntatalouteen ja kuntademokratiaan. Työskentelyn perusteella ohjausryhmässä on muodostunut hankkeen aikana yhteinen näkemys siitä, ettei verkostomallin tai verkostomaisen yhteistyön avulla voida ratkaista suun terveydenhuollon nykytilan ongelmia. Lisäksi linjattiin pois osuuskunta malli. Jäljelle jääneiden vaihtoehtoisten toimintamallien analyysia syvennettiin edelleen palvelutuotannon organisoinnista myös kunnan järjestämisvastuun näkökulmaan. Asiantuntijoiden avulla on pyritty lisäämään näkemyksiä eri toimintamallien vaikutuksista palvelutuotantoon ja toiminnan järjestämisvastuuseen. Ongelmista keskeisin on toimialan johtamisvaje, joka tulisi ratkaista yhteisellä seudullisella organisaatiomallilla. Suun terveydenhuollon kehittämishankkeen ohjausryhmä on kokouksissaan 22.5.2012 ja 30.5.2012 todennut, että suun terveydenhuollon kokoamiselle yhteen organisaatioon seudulla on toiminnalliset perusteet. Seudun sosiaali ja terveydenhuollon työryhmä on keskustellut hankkeen ohjausryhmän työn pohjalta vaihtoehtoisista organisointimalleista ja niiden kyvystä ratkaista suun terveydenhuollon ongelmat. Vahvimmiksi organisointimalleiksi haasteisiin vastaamiseksi katsottiin kunnallinen liikelaitos ja liikelaitoskuntayhtymä. Perusteena yhteisen organisaation kokoamiselle liikelaitosmuotoon (isäntäkunta) tai liikelaitoskuntayhtymämuotoon on erityisesti palkkaus ja työaikamallien kehittäminen joustavimmiksi. Tarpeen takana on toimialalla esiintyvä jatkuva valtakunnallinen seudullinen kilpailu suun terveydenhuollon henkilöstöstä ja siten palveluiden turvaaminen Tampereen kaupunkiseudulla. Toinen peruste tuotannon rakentamiselle liikelaitosperusteisesti on toimialan nopeaa reagointikykyä vaativa luonne. Erityisesti vuonna 5/12
2014 tapahtuvan vapaan, kuntarajat ylittävän terveysasemavalinnan ennustetaan heijastuvan Tampereen kaupunkiseudulla myös suun terveydenhuollon palveluihin jonotilanteen kunnittaisen epätasaisuuden vuoksi. Tästä syystä yhteisen tuotannon tarpeellisuus korostuu myös potilastietohallinnon näkökulmasta. Osakeyhtiömallia ei nähty tässä kehitysvaiheessa vielä mahdollisena toiminnan organisoinnin mallina. Seutukoordinaattori Laine 28.6.2012: Suun terveydenhuollon kehittämishankkeen ohjausryhmä totesi kokouksessaan 31.5.2012, että suun terveydenhuollon kokoamiselle yhteen organisaatioon seudulla on toiminnalliset perusteet. Toiminnan yhteinen organisointi on kuitenkin poliittisen tason päätös ja vaatii kuntien kannanottoja. Seudun sote työryhmä on kokouksessaan 31.5 esittänyt suun terveydenhuollon toimintojen kokoamisen jatkamista liikelaitos (isäntäkunta) tai liikelaitoskuntayhtymä vaihtoehtojen pohjalta. Loppuraportin päätelmät ja sote työryhmän esitys viedään tiedoksi kuntajohtajakokoukseen 10.8.2012 ja sitä käsitellään myös seutuhallituksessa 27.6. Liite: Loppuraporttiluonnos Päätösehdotus. SEUTUSOTE 28.6.2012 puheenjohtaja Marjamäki: Työryhmä päättää merkitä loppuraporttiluonnoksen ja hankkeen edistymistilanteen tiedoksi. Päätös. Työryhmä hyväksyi loppuraporttiluonnoksen ja merkitsi sen tiedoksi. 5 PALVELUVERKKOJEN SUUNNITTELU TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNNISSA, NYKYTILAN KARTOITUS JA PALVELUVERKKOJEN YHTEISEN SUUNNITTELUN PERIAATTEET Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisissä MALneuvotteluissa on keskusteltu aiesopimuksen sisällön laajentamisesta palveluverkkoa koskevaan tavoitteisiin ja toimiin. Kuntien valtuustoissa hyväksytty yhdyskuntasuunnittelun hankekokonaisuus 2030 ei kuitenkaan anna riittävää seudullista tukea palveluverkkoa koskevien tavoitteiden asettamiseksi. 6/12
Tämän vuoksi on tarpeen käynnistää keskustelu palveluverkon suunnittelun seudullisista periaatteiden tarpeesta. Keskustelun aloittamiseksi on laadittu nykytilan kuvaus kuntien palveluverkon suunnittelua koskevan materiaalin pohjalta. Kartoituksessa selvitetään miten Tampereen kaupunkiseudun kunnat tällä hetkellä ohjaavat palveluverkon suunnittelua. Rakennesuunnitelmassa 2030 palveluverkon tarkastelu on jätetty vähälle huomiolle. Rakennesuunnitelmassa on kuitenkin nimetty joitain tavoitteita palveluverkon kehittämiseen, muun muassa palveluverkon seudullinen hyödyntäminen, yhteisten periaatteiden sekä läpinäkyvien seudullisten käytäntöjen luominen. Näiden tavoitteen saavuttamiseksi palveluverkkojen suunnittelun ohjauksen tarkastelu on tarpeen. Seudullinen palveluverkkoselvitys on toteutettu ennen rakennesuunnitelmaa vuonna 2008. Selvityksen toimenpidesuosituksissa esitetään mm. että palveluverkon suunnittelun käsitteistöä tulisi kuntien välillä yhdenmukaistaa, jotta palveluyhteistyön toteutus olisi käytännössä helpompaa. Palveluverkon suunnittelussa yhteistyö on tarpeen mm. kuntien päällekkäisten investointien välttämiseksi. Selvityksen valmistumisen jälkeen sen sisältämiä tietoja ei ole päivitetty. Nykytilakartoitus on toteutettu keräämällä kunnista (1.) tiedot olemassa olevista palveluverkkosuunnitelmista, (2.) tiedot muista mahdollisista palveluverkon suunnittelua ohjaavista linjauksista, strategioista tai päätöksistä sekä (3.) kuntien avainhenkilöiden näkemykset siitä, ovatko seudulliset palveluverkkojen suunnittelun linjaukset tarpeen, ja millä tasolla palveluverkon suunnittelua voidaan seututasolla linjata. Raportti nykytilan kartoituksesta on valmistunut maaliskuussa 2012. Sen mukaan seudullinen ajattelu palveluyhteistyössä on lisääntynyt kunnissa mm. rakennesuunnitelman 2030 laadinnan jälkeen. Kunnilla on käytössä erilaisia välineitä ja tapoja kunnallisen palveluverkon suunnitteluun. Kartoituksen mukaan mm. Tampereen kaupungilla ja Kangasalan kunnalla on poliittisella tasolla hyväksytyt periaatteet palveluverkon suunnittelusta. Kuntakohtaisina ne ovat kuitenkin riittämättömiä palveluverkon seudulliseen tavoitteenasetteluun ja seurannan järjestämiseen. Raportin johtopäätökset tukevat ajatusta palveluverkon seudullisten periaatteiden jatkovalmistelusta. Yhteisiä periaatteita ja käytäntöjä tarvitaan sekä kasvun että luopumisen hallinnassa. Molemmat tilanteet ovat tuttuja kaikille kaupunkiseudun kunnille. Palveluverkon suunnittelua ja palveluiden toteutusta voidaan tukea seudullisesti usein erilaisin tavoin. Näkökulmaksi voidaan valinta 1) periaatteet, 2) käsitteet, 3) toimintamallit ja 4) yksittäisiä palveluita tai palvelualoja koskevat toimet. 7/12
1. Periaatteet Yhteisiä seudullisia palveluverkon suunnittelun periaatteet koettiin tarpeellisina erityisesti Tampereella. Kehyskunnissa ilmaistu tarve ei ole niin selkeä, minkä vuoksi seudullisten periaatteiden lisäarvosta on tarve keskustella. Lisäksi korostettiin, että mikäli yhteiset periaatteet laadittaisiin, niihin tulee sitoutua sekä operatiivisella että poliittisella tasolla päätöksentekoa ja täytäntöönpanoa myöten. Palveluverkon tarkastelua yhtenä kaupunkiseudun rakennesuunnitelman osana tulisi joka tapauksessa jatkaa aiempaa, varsin kevyttä tarkastelua syvällisemmin. Mikäli yhteiset seudulliset periaatteet palveluverkon suunnitteluun päätetään laatia, ne voisivat olla samankaltaisia kuin Tampereen ja Kangasalan palveluverkkosuunnitelmat, jotka muodostuvat periaatteista ja niitä täydentävistä palvelujakoluokittelusta. Pohjaa yhteisille periaatteille voidaan hakea myös Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvityksen (FCG 2008) linjauksista, joissa korostuivat mm. mitoitus ja rajaaluekysymykset. 2. Käsitteet Seudullisen käsitteistön tarpeellisuutta pohdittiin palvelujakoa koskien. Yhteinen käsitteistö auttaisi suunnitelmien ja toimintatapojen tekemisessä, vertailussa ja kuntien tai kunnan eri sektorien välisessä yhteistyössä. Kuntien erilaisuus väestöpohjan, yhdyskuntarakenteen ja maantieteellisten etäisyyksien osalta vaikuttaa kuitenkin siihen, että täysin yhdenmukaiseen määrittelyyn palvelujaon osalta saattaa olla vaikea päästä. Tärkeänä pidettiin kuitenkin lähipalveluiden yhteistä määrittelyä ja toisaalta kustannuksiltaan merkittävimpien palveluiden luokittelua. Kangasalan käyttämä palvelujako mainittiin kehyskunnissa hyväksi lähtökohdaksi, mikäli yhteistä palvelujakoa ryhdytään laatimaan. 3. Toimintamallit Yhteiset toimintamallit nähtiin hyödyllisinä ja hyvänä tapana tukea kuntien tekemää palveluverkkojen suunnittelua. Tällaisia toimintamalleja voisivat olla ainakin seuraavat: Palveluiden yhteissuunnittelun ja toteutukseen prosessi kuntarajalla Yhteinen toimintamalli ja kriteeristö investointisuunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Yhdenmukaiset kustannuslaskelmamallit eri tarpeisiin 4. Yksittäisiä palveluita tai palvelualoja koskevat toimet Eräitä yksittäisiä palveluita tai palvelualoja koskevia kehittämistarpeita nostettiin esiin ehdotuksena seudullisen yhteistyön aiheiksi. Ehdotuk 8/12
sista kaikki lukuun ottamatta liikuntapaikkasuunnittelua olivat jo etenemässä. Asiaa on käsitelty seudun kuntajohtajakokouksessa, jossa todettiin, että yhteisten palveluverkkojen ohjauksen periaatteiden suunnittelu on syytä käynnistää. Liite: Hankkeen loppuraportti Asia on merkitty tiedoksi seutusoten kokouksessa 26.4.2012. Kokouksessa 31.5.2012 päätettiin jatkaa keskustelua edelleen kunnissa ja asia jätettiin pöydälle. Päätösehdotus. SEUTUSOTE 28.6.2012 puheenjohtaja Marjamäki: Työryhmä päättää esittää näkemyksensä palveluverkkojen yhteisen ohjauksen periaatteiden kokoamisesta ja yhteisten ohjausperiaatteiden luomisesta jatkotoimia varten. Päätös. Työryhmä totesi seudullisen käsitteistön kokoamisen tarpeelliseksi ja päätti esittää omana lausuntonaan, että periaatteiden kokoamistyöhön palattaisiin syksyllä muiden hypa työryhmien kanssa selvittämällä olisiko periaatteiden kokoaminen mahdollista toteuttaa pienimuotoisen projektin muodossa. 6 ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO JA KARTTA HANKKEEN KÄYNNIS TÄMISESTÄ Syksyllä 2011 käynnistynyt esiselvitys seudullisen sähköisen palvelukartan toteuttamisedellytyksistä on valmistunut. Esiselvityksen tavoitteena oli saada riittävä tietämys: seudun väestötiedon, paikkatietojärjestelmien ja aineistojen nykytilasta sekä hyödynnettävyydestä seudullisessa palvelukartassa, seudun kuntien toimipiste ja palvelurekisterien nykytilasta, sekä hyödynnettävyydestä seudullisessa palvelukartassa, hyödyistä, joita seudullinen sähköinen palveluverkko ja kartta kuntalaisille, päättäjille ja suunnittelijoille tuottaa, toteutusedellytyksistä ja työvaiheista sähköisen palveluverkko ja karttapalvelun toteuttamisesta kaupunkiseudun kahdeksan kunnan alueelle. 9/12
Johdon tiivistelmä raportista: Tampereen kaupunkiseudun kuntien paikkatietojärjestelmien ja aineistojen hyvä taso ja kattavuus mahdollistavat seudullisen sähköisen palveluverkko ja kartta hankkeen edistämisen. Haasteena seudullisen palvelukartan tuottamisessa on toimipiste ja palvelurekisterien hajanaisuus ja epäajantasaisuus, mikä vaatii joko keskitetyn koko kaupunkiseudun kattavan palvelurekisterin tuottamisen tai kuntien vastuuttamisen näiden tietojen tuottamiseen ja toimittamiseen rajapintojen avulla yhteiseen käyttöön. Tuottamistakin tärkeämpää on organisoida tietojen ylläpito siten, että palvelukohtaiset tiedot ovat päivittäin ajan tasalla ja kaikilta osiltaan luotettavia. Tähän liittyy koko palvelukartan näkökulmasta merkittävä riski, joka toteutuessaan luo palvelulle epäluotettavan maineen ja on hidaste tai jopa este palvelun laajemmalle käytölle. Tietojen ylläpidon organisointi pitää ratkaista, jotta palvelusta saadaan luotettava. Palvelukartta tuo toteutuessaan merkittäviä hyötyjä kuntalaisille, elinkeinoelämälle, kuntien työntekijöille, palvelu ja asiakasohjaukselle, suunnittelulle ja johdolle. Palvelukartan yhden luukun kautta kuntalaiset saavat tiedot tarvitsemistaan palveluista oma aloitteisesti ja heille selkiytyy kuva palvelutarjonnan laajuudesta, saavutettavuudesta ja juuri omaan tarpeeseensa kohdistuvan palvelun sijainnista, tavoista päästä toimipisteeseen sekä muusta palveluun olennaisesti liittyvästä tiedosta. Toisaalta kunnan työntekijät, päätöksentekijät ja sidosryhmät, kuten suunnittelijat, pystyvät käyttämään tehokkaasti sijaintiin perustuvia analyysejä kaupunkiseudun palveluverkosta, väestöennusteesta ja tulevaisuuden palvelutarpeista. Palvelukartta toimii tulevaisuudessa pohjana kuntalaisten sähköisille palveluille, esimerkiksi hoitopaikkahakemuksen taustaksi kuntalainen voi tarkastella päivähoitopalveluiden saatavuutta, sijaintitietoja ja muuta olennaista informaatiota karttapohjalla ja siirtyä sen jälkeen sujuvasti varsinaisen hakemuksen tekemiseen samassa palvelussa. Kaupunkiseudun palvelutiedot tulevat olemaan myös kansallisten julkishallinnon palveluita kuvaavien portaalien käytettävissä, mikä edistää Tampereen kaupunkiseudun palveluverkon tunnettavuutta ja mahdollistaa tietoihin pääsyn eri yhteyksistä. Ennen hankkeen toteutusvaiheeseen siirtymistä tulee kaupunkiseudun kuntien kesken sopia, miten hanke organisoidaan, resursoidaan ja aikataulutetaan siten, että syntyy yhteinen näkemys ja tahtotila hankkeen edistämiseksi. Palvelukartan edellyttämien aineistojen suhteen tulee sopia yhteinen ja yhtenäinen tapa tuottaa ja ylläpitää erityisesti toimipaikka ja palvelutietoja. Suositeltavaa on, että ennen toteutusta laaditaan suunnitelma edellä mainituista asioista. Suunnitelmaa voidaan valmistella ja käsitellä kaupunkiseudun eri toimialojen työryhmissä kevään 2012 aikana. Hankkeen toteuttamiskelpoisuuden todentamiseksi 10/12
voidaan myös toteuttaa pilottina tietyn toimialan tarpeisiin vastaava palvelu, ottaen lähtökohdaksi esimerkiksi päivähoitopohjaisen lähestymistavan. Hankkeen toteutus esitetään tehtäväksi ns. ketterän projektimenetelmän mukaisesti siten, että palvelua kehitetään iteratiivisesti lähtien liikkeelle tärkeimmistä ja eniten hyötyä tuottavista toiminnallisuuksista. Tämä vähentää myös osaltaan riskiä, joka liittyy kuntien toimipiste ja palvelurekisterien tuottamiseen ja ylläpitoon. Hankkeen nimeksi päätettiin projektiryhmän toimesta TAPSA. Palvelukartta on mahdollista toteuttaa myös hyödyntämällä nykyaikaisia olemassa olevia karttapohjaisia verkkopalveluita, joita tarjoavat sekä maailmanlaajuiset että paikalliset toimijat. Ulkopuolisen palvelun hyödyntämisessä pitää huomioida erityisesti tietoturvaan ja palvelutasoon liittyvät seikat. Seutukoordinaattori Laine 31.5.2012: Seudun sote työryhmä on kokouksessaan 8.2.2012 linjannut jatkovalmistelun osalta, että se tulee antamaan täyden tukensa ja asiantuntemuksensa seudun tietohallinnon käyttöön, jotta asiassa kyettäisiin etenemään. Hankkeen luonne on tarkentunut ja sen toteuttaminen edellyttänee merkittävästi kuntien omaa työtä aineistojen ylläpidossa ja kokoamisessa. Tarkoituksenmukaista on kartoittaa, löytyykö kunnilta halukkuutta allokoida henkilöstöresursseja palvelukartan kokoamiseksi sekä onko hankkeen toteuttamiseen yleisesti taloudellisia edellytyksiä. Seudun kuntajohtajakokous on päättänyt 11.5.2012 pyytää asiasta vielä lausunnot hypa työryhmiltä. Lausunnossa tulee kiinnittää huomioita seuraaviin kysymyksiin: miten palveluverkko ja kartta hanketta on tarkoituksenmukaista lähteä toteuttamaan kaupunkiseudulla miten hankkeen toteuttamiseen on varauduttu taloudellisesti miten hankkeen toteutus tulee organisoida mitkä ovat hankkeen suurimmat riskit Liitteet: Hankkeen loppuraportti Kokouksessaan 31.5.2012 työryhmä päätti jatkaa keskustelua kunnissa ja jätti asian vielä pöydälle. 11/12
Päätösehdotus. SEUTUSOTE 28.6.2012 puheenjohtaja Marjamäki: Työryhmä päättää antaa lausunnon palvelukartta hankkeen edistämisestä. Päätös. Hanke on kuntalaisen ja asiakkaiden näkökulmasta tarpeellinen, sillä sähköisten palveluiden käyttö lisääntyy jatkuvasti. Valinnanvapaus terveysaseman suhteen 2014 on yksi merkittävä syy palvelukartan tarpeen takana. Toteuttamisessa kannattaa joka tapauksessa lähteä liikkeelle esimerkiksi varhaiskasvatuksesta tai muusta yhdestä tehtäväalueesta siten, että se ottaa huomioon muun kehittämisen. Hankkeen toteuttamiseen ei ole varauduttu taloudellisesti. Yhteinen tietokanta nähdään tarkoituksenmukaisena organisointimuotona. Suurimmat riskit liittyvät kartan päivittämiseen ja siksi koko palvelusuunnittelu tulisi asettaa samaan yksikköön. 7 MUUT ASIAT Puheenjohtaja kiitti työryhmää kevään yhteistyöstä ja toivotti hyvää kesää. 8 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 14.00. 12/12