Kolmen yön ihme -näyttelyyn liittyvä oppimateriaali Oppimateriaalin tarkoituksena on herättää ajatuksia ja keskustelua näyttelyn sisällöstä. Kysymyksiin voidaan perehtyä joko itsenäisesti tai ryhmätöinä, jonka jälkeen aiheesta voidaan keskustella luokassa yhdessä. Kolmen yön ihme -näyttelyyn liittyvä oppimateriaali on opettajien vapaasti käytettävissä ilmaiseksi. Opettaja voi valita oppilaiden tasoon sopivat tehtävät ja kopioida niitä omalle luokalleen. Tehtäviä voi myös muokata oman luokan tarpeisiin sopiviksi. Kohderyhmänä on erityisesti yläaste- ja lukioikäiset nuoret. Osa tehtävistä soveltuu ratkaistavaksi jo ennen näyttelyyn tutustumista, sillä niihin liittyvää aineistoa on kotisivuilla. Oppilaat voivat tutustua autenttiseen materiaaliin ja pohtia elämää sota-aikana niiden kautta. Kotisivuilla on valokuvia, sanomalehtileikkeitä, julisteita ja aikalaiskertomuksia, joiden avulla ajankohtaan ja Helsingin suurpommituksiin on helppo perehtyä. Osa tehtävistä voidaan tulostaa ja ottaa näyttelyyn mukaan tai ratkaista näyttelyn jälkeen. Näin opettaja voi kontrolloida, kuinka hyvin oppilaat ovat näyttelyyn tutustuneet ja sisäistäneet sen sisällön.
Pommitukset sanomalehdissä 1. a) Etsikää sanomalehdistä uutisia siviilikohteiden pommituksista. Tutkikaa niitä oppilaiden kanssa ja pohtikaa, mitä pommitusten taustalla on ollut ja minkälaisia vaikutuksia pommituksilla on ollut tavallisten ihmisten elämään? b) Vertaa nykyajan lehtileikkeitä sota-ajan lehtileikkeisiin Helsingin pommituksista. Mitä eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia löydätte uutisista? (Tehtäviä ennen näyttelyyn tutustumista), yläaste ja lukio 2. 4. Ohessa on sanomalehtileikkeitä Helsingin pommituksista. Vertaa sanomalehtien tiedotusta näyttelyn tietoihin. Miten ne eroavat? Mistä erot johtuvat? Miten vastasit näyttelyssä kysymykseen, mitä ottaisit mukaan pommisuojaan? Vertailkaa vastauksia oppilasryhmissä. Mitä arvelet nuorten ottaneen mukaansa Helsingin pommitusten aikana helmikuussa 1944? (Tehtävä näyttelyyn tutustumisen jälkeen), lukio (Tehtävä näyttelyyn tutustumisen jälkeen) yläaste 3. a) Pohtikaa, minkälaista elämä pommitusten uhan alla on ollut? Miten se on vaikuttanut ihmisten elämään? b) Miten oma elämäsi muuttuisi, jos koulua nykyisin käytäisiin pommitusuhan alla ja pommihälytysten keskellä? (Tehtäviä näyttelyyn tutustumisen jälkeen) yläaste ja lukio
Valokuvat sotaajan Helsingistä 1. Tutki valokuvia ja pohdi, mitä ne kertovat sota-ajan elämästä (Tehtäviä ennen näyttelyyn tutustumista), yläaste ja lukio Aunukselle puhdistustöihin lähtevät lotat odottavat kyytiä koulun pihalla Mikonkadulla Helsingissä. Helsingin pommituksissa iso osa pommeista putosi mereen. Kuvassa kaupunkilaiset keräävät pommitusten seurauksena kuolleita kaloja. Kaupunkilaisia poistumassa väestönsuojasta pommitusten jälkeen. Ilmavalvontalottia. Lapsia leikkikentällä sota-ajan Helsingissä.
Sotilaspoikia lähettikoulutuksessa. Sotavanki maatöissä Helsingin lähistöllä. Potilaita sotilassairaalassa. Raivaustöitä pommitusten jälkeen. Naiset tekevät talkoilla jalkarättejä sotilaille. Lapset lumpunkeruutalkoissa. Sotalapsia lähdössä Ruotsiin.
2. Ohessa on kuvapareja Helsingistä 70 vuoden välein. Sama kohde on kuvattu joko pommitusyönä tai sitä seuraavana päivänä 1944 ja tammikuussa 2014. Vertaile kuvia. Miten pommitusten jäljet näkyvät nykyisessä kaupunkikuvassa? Pohdi myös, mitä muutoksia rakennustyylissä on tapahtunut ja mistä se voi johtua. Ennen: Helsingin vanhin kivirakennus ns. Sederholmin talo on rakennettu vuonna 1757. Rakennus kärsi vaurioita 7.2.1944. Nyt: Entiseen loistoonsa restauroitu Sederholmin talo tammikuussa 2014. Talossa on nykyisin Helsingin kaupunginmuseon näyttelyitä. Ennen: Jugendtyylinen rakennus Sailor's Home Katajanokalla oli tarkoitettu merimiesten majapaikaksi. Miina- ja palopommit tuhosivat rakennuksen yläkerroksen 7.2.1944. Nyt: Merimiestalon paikalle on rakennettu uusi rakennus, joka toimii edelleen merimiesten majoituspaikkana. Ennen: Vallilassa vaurioitui useita asuin rakennuksia Helsingin suurpommituksissa. Rautalammintie 4:ssä sijainnut talo tuhoutui 17.2.1944. (Tehtäviä ennen näyttelyyn tutustumista), yläaste ja lukio Nyt: Rautalammintielle rakennettu kerrostalo edustaa tyypillistä 1960- ja 1970-lukujen elementtitalorakentamista.
Kokemuksia sota-ajalta 1. Ohessa on kirjallisia kuvauksia Helsingin pommituksista. Tarkastele tekstiä ajankuvana. Mitä teksti kertoo käsiteltävästä ajasta ja historiallisesta tilanteesta? Miten elämä erosi nykyajan arjesta? 2. Kirjoita kuvitteellinen kuvaus Helsingin pommituksesta nykypäivänä (Tehtävä näyttelyyn tutustumisen jälkeen) yläaste ja lukio (Tehtävä ennen näyttelyyn tutustumista) lukio Olavi Lumeksen sota-ajan kokemuksia pommikoneiden tunnistajana ja Helsingin vuoden 1944 suurpommituksissa ilmatorjuntamiehenä Olavi Lumes toimi ilmavalvonnassa lentokoneiden tunnistajana. Tähän työhön johti hänen lennokkiharrastuksensa, jonka myötä eri lentokonemallit tulivat tutuiksi. Lumes oli 15-vuotiaana kerho-ohjaaja ja ensimmäiset ilman moottoria lentävät maalilennokit hän lennätti 16-vuotiaana Santahaminassa. Santahaminassa ilmatorjuntakoulua johti majuri Eino Tuompo, jonka alainen vänrikki Aimo Siro, keksi lennokkien käytön koulutuksessa. Jatkosodan alussa vuonna 1941 Aimo Siro pyysi Olavi Lumesta toimimaan Stadionin tornissa lentokoneiden tunnistajana. Lumes oli silloin 17-vuotias poikasotilas. Stadionin tornissa valvontavuorot olivat pitkiä ja Lumes (sota-aikana nimi oli Lucenius) kantoi torniin painimaton, jonka asetti pitkien penkkien päälle. Sieltä lotat herättivät hänet koneita tunnistamaan hälytyksen tullessa. Koneiden tunnistamisen jälkeen hän otti radiolla yhteyden ensin ilmatorjunnan aseille ja sen jälkeen väestönsuojeluun. Lumeksen mieleen jäi erityisesti yksi vartiovuoro, kun hän eräänä iltana noin klo 22.30 nousi Stadionin torniin. Ilmahyökkäys alkoi noin klo 5.30. Pommikoneet olivat lentäneet Suomenlahdella länteen ja lähestyivät Helsinkiä lännen suunnasta. Taivaalla oli tiheä pilviverho, jossa olin noin kahden kilometrin levyinen rako. Koneiden äänet kuultiin, mutta vielä niistä ei saatu näköhavaintoa. Kiikarit suunnattiin tähän rakoon pilviverhossa ja sieltä pommikoneet ilmaantuivatkin näkyviin jyrkässä syöksyssä kohti Stadionin tornia. Pommit menivät kuitenkin tornin ohi ja osumia tuli mm. Aleksis Kiven kouluun. Stadionin hissi oli hidas ja niinpä tilanteen jo lauettua syöksyi komentaja hissistä ulos ja huusi Lumekselle, jonka hän oli ristinyt lennokkiharrastuksensa vuoksi Lennokiksi: Lennokki, mitä tapahtui? Lentokoneiden tunnistus kävi yksin raskaaksi ja Lumes sai luvan koota muista innokkaista lennokkiharrastajista noin 10 hengen poikajoukon, johon kuuluneet päivystivät kukin vuorollaan Stadionin tornissa. Lumes ennätti toimia lentokoneiden tunnistustehtävissä kaksi Ilmatorjuntarykmentti 1 Käpy-patterin radisti Olavi Lumes (sotaaikana nimi Lucenius) oli eräänä iltana elokuvissa tulevan vaimonsa kanssa. Hän oli luvannut palata patteriin ilmahälytyksen sattuessa. Elokuvailta keskeytyikin ilmahälytyksen sireenin ääneen. Lumes lähti pyrkimään Käpylää kohti, kun taivaalta tipahti ilmatorjunnan ammus. Lumes vetäisi tyttöystävänsä kalliota vasten ja pyrki suojaaman häntä omalla vartalollaan. Ammus suhahti vain muutaman metrin päästä ohitse. Sirpale poimittiin talteen ja matka omaan patteriin jatkui.
vuotta. Hänen tehtävänään oli silloin myös kouluttaa muita tunnistamaan vihollisen koneita. Helmikuussa 1944 Helsinkiä pommitettiin rajusti. Silloin Olavi Lumes oli jo ilmavoimien kouluttama sähköttäjä ja hän palveli radistina Ilmatorjuntarykmentti 1:sen Käpylän patterissa. Näiden pommitusten aikana hän kävi hyvin lähellä kuolemaa. Tutkassa havaittiin, että yli lentäneen pommikoneen pommi irtosi aivan kohdalla. Kuului kovaääninen voimasana ja Nyt tulee! Pommi tipahti täysosumana patteriin, mutta se ei räjähtänyt. Käsky tuli pysyä poterossa ja jännittyneenä odotettiin räjähtääkö se ajastimella. Vasta 20 minuutin päästä uskallettiin nousta katsomaan pommin jättämää kuoppaa. Pommin räjähtäessä surmansa olisi saanut patterin miehistöä ja samalla olisi tuhoutunut paljon Helsingin puolustukselle tärkeää johtopatterin ilmatorjuntalaitteistoa. Teksti perustuu Olavi Lumeksen haastatteluun Ilmailumuseolla 3.1.2014 Helsingin pommitukset lapsen näkökulmasta. Ote Maire Varhelan lapsuudenkokemuksistaan kirjoittamasta artikkelista Äiti rakas, kuolemmeko me nyt? Merkillisellä tavalla ihminen unohtaa asioita. Minulta ovat hävinneet täysin mielestä välirauhan ajat. Koko sotaaika on mielessäni yhtenä pitkänä pelon pötkönä, jonka katkaisi yksi Joensuussa vietetty kausi. Tämä elämän pötkö oli parhaasta päästä hälytysten odottamista pelolla ja niiden loppumisen toivomista. Kun me tulimme kotiin ensimmäiseltä evakkoretkeltä oli näky masentava. Ikkunat olivat rikki ja ne oli peitetty vanerilla, joka oli sitten ikkunoissa aivan välirauhaan saakka. Koska huoneissa oli kylmä nukuttiin pääasiassa patjoilla eteisen lattialla. Kasseihin oli aina valmiiksi pakattuna ylimääräisiä vaatteita. Ne vähät käyttövaatteet, jotka uskalsi illalla riisua ennen nukkumaan menoa olivat hyvässä järjestyksessä, jotta ne löytyivät helposti hälytyksen sattuessa. Tämä onkin ainoa elämäni vaihe, jona olen pitänyt vaatteet järjestyksessä pakosta. Oli aikoja, jolloin pääasiallinen elämä tapahtui nelikerroksisen kerrostalon huterossa kellarissa. Tuntui siltä, että meidän seutuamme pommitettiin erittäin rajusti, sillä olihan Hietalahden satama vain kivenheiton päässä. Muistan kuinka noina aikoina toivottiin rumia ilmoja: lumisateita, sumuja ja kaikkea vastaavaa, koska silloin uskalsi mennä saunaan tai ammeeseen. Silloin eivät näet pommitukset olleet todennäköisiä. Kesti vuosia ennen kuin opin rakastamaan kuutamoöitä, koska ne merkitsivät noina lapsuuden tärkeinä vuosina pelkkää pelkoa. Mutta kyllä me lapset, jotka olimme syystä tai toisesta Helsinkiin jääneet tai palanneet, koetimme elää tavallistakin elämää. Luistelu oli kovasti muodissa. Johanneksen kirkon kentällä käytiin luistelemassa, silloin kun oli ruma päivä ja uskalsi vetää luistimet jalkaan. Yhtenä iltana tuli kuitenkin yllätyshyökkäys. Ei siinä hötäkässä, kun koneet olivat jo päällä, kukaan ehtinyt kenkiään etsiä. Luistimet jalassa puoteltiin sen kun kerittiin kadun yli ja Norssin kellarikerrokseen, jonne muutamilla purjelentokerhon pojilla oli avain. Sinne vain äkkiä kellarin lattialle purjekoneiden osien keskelle. Samassa jysähti jossakin lähellä pommi. Kellarin ikkunat tupsahtivat sisään ja huoneeseen levisi omituinen pistävä haju. Kaiken kukkuraksi sähkötkin sammuivat eteisessä ja paniikki oli valmis. Me tytöt huusimme, että nyt tuli kaasupommi, mennään ulos, ilmaa! Pojat olivat sen verran tolkuissaan, että saivat meidät pysymään sisällä. He kertoivat, että maali- ja lakkapulloja oli mennyt rikki ja siitä se haju johtui. Siellä me sitten makasimme aikamme ja lähdimme takaisin kentälle etsimään monojamme. Minun mononi oli joku tietysti siinä paniikissa vahingossa ottanut ja niin taapersin kotiin luistimet jalassa. Tuo monojen menetys oli melkoinen tappio silloin, sillä eihän uusia niin vain saanutkaan. Ja kun olin innokas luistelemaan oli suuri unelmani saada kaunoluistimet, kun minulla oli vain hokkarit. Ei niitä uusia ollut kaupassa ja lehdissä ilmoitettiin, saisiko edes käytettyjä. Mutta ei saanut. Joten koko sota-ajan jouduin juoksemaan luistinradalta pommisuojaan hokkarit jalassa. Mutta tulihan se rauhanpäivä sitten aikojen kuluttua. Me lapset huusimme, lauloimme ja tanssimme kadulla! Ja sinä iltana, kun riisuin tuntui oudolta, kun uskalsin panna yöpaidan päälle ja käydä sitä ennen kylvyssä, vaikka oli kaunis ilma. Se oli ihmeellinen ilon aihe. Artikkeli on kokonaisuudessaan julkaistu Kansa taisteli miehet kertovat lehdessä sekä Eino Penttilän kirjassa Taistelu Helsingistä. Jyväskylä 1993. Lisätietoja: http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/93428/sk1517_kauppi_vm.pdf?sequence=2 Kadetin tutkielma s. 17 alkaen http://fi.wikipedia.org/wiki/helsingin_suurpommitukset http://fi.wikipedia.org/wiki/14._valonheitinpatteri
Väestönsuojelu 1. Miksi väestönsuojia on rakennettu? 4. Mihin käytetään hälytysääntä nykyisin? 2. Missä on kotiasi lähin väestönsuoja? 5. Mitä pitää tehdä, kun kuulee hälytysäänen? 3. Missä on koulusi lähin väestönsuoja? 6. Milloin väestösuojelusireeniä testataan? YLE IS E E N metriä N a a j o u S N ö vä E S t
Sota-ajan propaganda Ohessa on julisteita ja lehti-ilmoituksia sota-ajalta. Mitä ne kertovat aikakaudesta ja mihin niillä pyrittiin?
Tulostettava materiaali, jonka voi ottaa mukaan näyttelyyn. Kysymykset ohjaavat oppilaita löytämään näyttelyn keskeisimmän sisällön. Opettaja pystyy myös vastauk sien avulla kontrolloimaan, kuinka hyvin oppilaat ovat tutustuneet näyttelyyn. Etsi vastaukset kysymyksiin tutustuessasi näyttelyyn 1. Milloin Helsinkiä on pommitettu? 2. Mikä oli pommitusten tavoitteena? 3. Mikä maa pommitti Helsinkiä vuonna 1944? 4. Helsingin pommituksien yhteydessä puhutaan Suomen ilmatorjuntavoitosta? Miksi ja mitä se tarkoittaa? 5. Miksi suurin osa pommeista ei osunut kohteisiinsa helmikuun 1944 suurpommituksissa? 6. Mitä ilmatorjuntajoukot tekivät pommitusten aikana? 7. Kuinka kaupunkilaisia varoitettiin pommituksista? 8. Mitä Helsingin asukkaat tekivät pommitusten aikana? 9. Mihin historialliseen tapahtumaan pommitukset liittyivät? 10. Mitä muuta merkittävää tapahtui Suomen historiassa vuonna 1944?
Sanaristikko (voidaan täyttää näyttelyssä tai koulussa näyttelyyn tutustumisen jälkeen) Huom! Vastaukset ristikossa yksikössä ja perusmuodossa! 1. Minkä laitteen avulla ilmatorjuntajoukot auttoivat saksalaisia hävittäjiä? 2. Mihin helsinkiläiset menivät pommitusten ajaksi? 3. Kuka oli merkittävin henkilö Helsingin ilmatorjunnan kehittämisessä ja järjestämisessä? 4. Millä keinolla ilmatorjuntapatterit pyrkivät pelottamaan pommikoneita tiputtamaan pomminsa ennen aikojaan? 5. Miten helsinkiläisiä varoitettiin pommituksista? 6. Mikä oli valtion nimi, josta pommikoneet tulivat Helsinkiä pommittamaan? 7. Millä vuonna 1943 hankituilla laitteilla oli ratkaiseva merkitys pommikoneiden havaitsemisessa Helsingin pommituksissa 1944? 8. Millä nimellä kutsuttiin suojeluskuntaan kuuluneita alaikäisiä poikia, jotka osallistuivat mm. ilmatorjuntaan Helsingissä 1944? 9. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Pystysuora tarkistusrivi vastaa kysymykseen: Mihin kaupunkiin kohdistui Neuvostoliiton ilmavoimien suurin strateginen operaatio toisessa maailmansodassa? Vastaukset sanaristikkoon: VALONHEITIN, VÄeSTÖNSUOJA, JOKIPAlTIO, sulkutuli, ilmahälytys, neuvostoliitto, TUTkA, SOTiLASPOIKA oppimateriaalin on laatinut ilmatorjuntamuseo.