PAREE KYLÄ Etelä-Pohjanmaan paikallisyhteisöjen kehittämisstrategia 2014 2020 Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät 31.10.2012 www. uhoo. fi
2 Etelä-Pohjanmaan paikallisyhteisöjen kehittämisstrategia 2014 2020 PAREE KYLÄ Sisältö Paree Kylä: Etelä-Pohjanmaan paikallisyhteisöjen kehittämisstrategia vuosille 2014-2020 3 1. Alueen kuvaus ja nykytila 4 1.1. Toimintaympäristö 4 1.2. Kylät ja kylätoimijat 4 1.3. Kylien yhteistyötahot 5 2. Kylien kehittämisen tuloksia Etelä-Pohjanmaalla 5 Toteutettujen arviointien tuloksia 6 3. Tulevaisuuden haasteita 6 4. Etelä-Pohjanmaan kylätoiminnan nelikenttä 8 5. Strategiset valinnat 10 6. Toimintasuunnitelma 12 Toimintatapa 12 Strategiset avaintoimet 13 Resurssit 15 Hallinnon ja seurannan järjestäminen 15
PAREE KYLÄ Etelä-Pohjanmaan paikallisyhteisöjen kehittämisstrategia 2014 2020 3 PAREE KYLÄ Etelä-Pohjanmaan paikallisyhteisöjen kehittämisstrategia 2014 2020 Paree Kylä on Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien yhteinen tahdonilmaus pienten paikallisyhteisöjen ja asukastoiminnan kehittämisestä tuleville EU:n rahoituskaudelle. Tarkoituksena on luoda kokonaiskuva siitä, mitä eteläpohjalaisen maaseudun ja kylien kehittämiseksi tulisi tehdä. Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät käyttävät pääosan rahoituskehyksistään tavalla tai toisella kylien kehittämiseen, ja ovat viime vuosina nousseet kylien tärkeimmäksi yhteistyökumppaniksi maakunnassa. Yhteisellä kehittämisstrategialla ryhmät haluavat tehdä näiden paikallisyhteisöjen (myöh. kylien) kehittämisestä entistä tuloksellisempaa. Kylä on tässä strategiassa paikallisyhteisö, johon asukkaat tuntevat kuuluvansa. Kylä määrittelee itse itsensä; sen asukkaat kokevat yhteenkuuluvuutta ja haluavat toimia yhdessä. Kyliä on niin haja-asutusalueilla, keskustaajamassa kuin keskustaajaman liepeille nousseissa, uusissa asuinalueissa. Kylää ei useinkaan voi rajata tarkasti kartalle, mutta yleensä on mahdollista määritellä kylän ydinalue, jonka ympärille kylä ja sen toiminta rakentuu. Paree Kylä -strategian tavoitteet saavutetaan kylissä. Avainasemassa ovat kyläyhdistykset ja niissä toimivat aktiiviset ihmiset, mutta kaikkia toimijoita tarvitaan, jotta kylät kehittyvät. Hyvinvoiva kylä on kunnan paras mainos; haja-asutusalueiden kyliä ei kannata ajaa alas. Perinteiset kylät voivat myös toimia mallina taajamien asukkaille siitä, miten omaa asuinaluetta kehitetään yhteisvoimin. Paree Kylä -strategia on koottu kylätoimijoille tehdyn kyselyn, seutukunnallisten kylähankkeiden tulosten ja avainhenkilöiden haastattelujen perusteella. Se sisältää edellisten pohjalta tehdyn nelikenttäanalyysin, sekä yhteensovituksen alueellisen maaseutuohjelman ja maakuntasuunnitelman tavoitteiden kanssa. Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät 31.10.2012
4 Etelä-Pohjanmaan paikallisyhteisöjen kehittämisstrategia 2014 2020 PAREE KYLÄ 1. Alueen kuvaus ja nykytila 1.1. Toimintaympäristö Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2012 19 kuntaa. Kuntaliitoksia on luvassa, joten määrä vähenee vielä jonkin verran. Kyliä maakunnassa on noin 300. Maakuntien joukossa Etelä-Pohjanmaa on keskikokoa. Maisemaltaan Etelä-Pohjanmaa jakaantuu kolmeen alueeseen: Lakeuteen, jolle ovat tyypillistä jokien halkomat, avarat peltomaisemat, Suomenselän alueeseen, jota leimaavat järvet ja mäkisyys, sekä näiden väliseen vaihettumisvyöhykkeeseen. Metsää maakunnassa on erityisesti vaihettumis- ja järvialueella, mutta tyypillisin ympäristö on suo. Asukkaita Etelä-Pohjanmaalla oli heinäkuussa 2012 arviolta 194 100 (Etelä- Pohjanmaan ennakointiportaali ). Väestön arvioidaan lähivuosina lisääntyvän voimakkaasti Seinäjoen seudulla, ja toisaalta vähenevän reuna-alueilla. Kokonaisuudessaan maakunnan väestömäärä on lievässä kasvussa. Maakuntasuunnitelman tavoitteena on 200 000 asukkaan maakunta. Ulkomaalaisten osuus väestöstä on 1,3 %. Vaikka osuus on pieni, ulkomaalaisten merkitys joiden alojen työvoimana on merkittävä ja kasvussa. Etelä-Pohjanmaan tunnetaan eteläpohjaisista: maakunnan identiteetti on ehkä vahvimpia Suomessa. Lisäksi Etelä-Pohjanmaalle on ominaista pienyrittäjyys, yrittäjähenkisyys, ja vahvaan identiteettiin pohjautuva kulttuuri. Vahvana elää myös yhteisöllisyys ja talkooperinne, erityisesti kylissä. Etelä-Pohjanmaalla on oma, selkeästi tunnistettava rakennuskulttuurinsa. Yhdessä perinteisen maatalousmaiseman kanssa kaks fooninkiset, punamullatut maalaistalot muodostavat tärkeän osan maakunnan identiteettiä. 1.2. Kylät ja kylätoimijat Etelä-Pohjanmaalla on patentti- ja rekisterihallituksen tietopalvelun mukaan 190 rekisteröityä kyläyhdistystä ja -seuraa, sekä kuusi asukasyhdistystä. Lisäksi kylien asukastoimintaa harjoitetaan useissa nuorisoseuroissa, maamiesseuroissa ja muissa kylillä toimivissa yhdistyksissä. Aktiivisesti LEADER-ryhmien kautta kehittämistoiminnassa on mukana yhteensä noin 220 kylää koko maakunnassa. Kylien koko, palvelut ja elinkeinorakenne vaihtelevat muutaman kymmenen asukkaan taloryhmästä useiden satojen asukkaiden keskittymiin lähipalveluineen. Kylien maakunnallinen yhteenliittymä Eteläpohjalaiset kylät ry toimii Etelä-Pohjanmaan lisäksi Kyrönmaan alueella. Yhdistyksen tavoitteena aktivoida kylien toimintaympäristöä huomioimaan toimissaan kylien kehittäminen ja toimia kylätoiminnan alueellisena eduntekijänä (www.epk.fi 20.9.2012). Yhdistys on toteuttanut hankkeita ja pyrkii koordinoimaan kylien kehittämistä. LEADER-ryhmät ovat ohjelmakaudella 2007 2013 pääasiassa vastanneet kylien kehittämisen käytännön toteutuksesta Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaalla toimii neljä LEADER-ryhmää, jotka ovat toteuttaneet yhteisiä kylien kehittämishankkeita koko 2000-luvun. Seudulliset kyläasiamiehet ovat toimineet LEADER-ryhmien palkkaamana.
PAREE KYLÄ Etelä-Pohjanmaan paikallisyhteisöjen kehittämisstrategia 2014 2020 5 1.3. Kylien yhteistyötahot Paikallisyhteisöt ovat osa isompaa kokonaisuutta, ja monin sidoksin kiinni ympäristöönsä. Kunta on kylän tärkein yhteistyökumppani. Kunta tuottaa asukkaille lakisääteiset peruspalvelut, rahoittaa osaltaan kylien kehittämistä ja investointeja. Kunta voi tukea kylää myös tarjoamalla omistamiaan tiloja ja alueita kylän käyttöön ja osallistamalla kyliä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kylässä toimivat yhdistyksen ja yhteisöt tuovat kylään toimintaa ja täydentävät kunnan palveluja. Kansalaisopisto, 4H-yhdistys, partio, seurakunta ja monet muut järjestävät kylillä harrastusryhmiä ja tapahtumia. Eteläpohjalaiset Kylät ry on kylien yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on valtakunnallinen edunvalvonta ja kylien kehittämisen koordinointi. LEADERryhmät tarjoavat kylien käyttöön seudullisten kyläasiamiesten osaamisen ja maakunnallisen kylien verkoston. Lisäksi LEADER-ryhmät rahoittavat kylien kehittämis- ja investointihankkeita. ELY-keskus toimii rahoittajana investointihankkeissa sekä maakunnallisissa ja seudullisissa kehittämishankkeissa. 2. Kylien kehittämisen tuloksia Etelä-Pohjanmaalla Kuva 1: Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien alueet sekä joitakin kyliä. Kuva suurempana takasivulla. LEADER-ryhmät ovat seudullisten kylien kehittämishankkeiden avulla tukeneet kyliä toiminnan aktivoimisessa. Hankkeissa kyliä on aktivoitu kehittämissuunnitelmien laatimiseen, tiedotuksen ja yhteistyön kehittämiseen sekä kehittämisen kannalta tarpeellisten yleishyödyllisten investointien toteuttamiseen. Kylien toimintaa ja kyläsuunnitelma on tuotu kunnan ja yleisön tietoon aktiivisella tiedottamisella ja kyläesitteillä. Neuvonnan avulla on saatu rahoitusta kylien investointihankkeille, mutta myös uutta toimintaa jo rakennettuihin kylätaloihin. Kylien kokoontumis- ja harrastustiloihin ja rakenteisiin liittyvät investoinnit on toteutettu lähinnä maaseutuohjelman rahoituksella. Tällaisia hankkeita oli 30.6.2012 mennessä toteutettu maakunnassa 94 kappaletta. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on vuosina 2008 2012 rahoittanut 14 kylien kehittämiseen liittyvää maakunnallista tai seudullista kehittämishanketta. Toimintakaudella 2007 2013 kylät ovat innostuneet suunnittelemaan ja toteuttamaan myös kyläkohtaisia kehittämishankkeita. Esimerkkinä tästä KOTO-hanke Kitinojan kylässä Seinäjoella. Hankkeessa suunnitellaan perinteisen rakentamisen omakotitaloalue ja tehdään asukashankintaa. Myös muita asumiseen liittyviä hankkeita on kylien toimesta toteutettu. Kylien investointihankkeita oli vuoden 2011 loppuun mennessä toteutettu LEADER-rahoituksella 62 kpl. Lisäksi koordinointihankkeiden alahankkeita on toteutettu kylillä yhteensä yli sata. Kyläsuunnitelmia on päivitetty, ja samalla kyläsuunnitelmien hyödynnettävyyttä on kehitetty muokkaamalla niitä esitteen muotoon. Näin on voitu myös tuoda paremmin kyläsuunnitelmia esimerkiksi kuntien tietoon.
6 Etelä-Pohjanmaan paikallisyhteisöjen kehittämisstrategia 2014 2020 PAREE KYLÄ Toteutettujen arviointien tuloksia LEADER-ryhmien tekemää kehittämistyön ja kylien toiminnan tilan arviointia varten toteutettiin kesällä 2012 kysely eteläpohjalaisille kyläaktiiveille. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan oman kylän vahvuuksia ja heikkouksia sekä kylätoiminnan aktiivisuutta. Lisäksi pyydettiin listaamaan seikkoja, jotka edesauttavat kylätoiminnan aktiivisuutta tai vähentävät sitä. LEADER-ryhmien kanssa tehtävästä yhteistyöstä pyydettiin arvioiman onnistumista, tuloksia ja kehittämiskohteita. Kylät, jotka olivat tehneet yhteistyötä LEADER-ryhmien kanssa, olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa palveluun. Vastaajista 75%:n mielestä yhteistyö oli onnistunut joko hyvin tai melko hyvin. Yksi vastaaja katsoi yhteistyön onnistuneen melko huonosti. Erityisesti kiiteltiin neuvontaa ja tukea hankkeiden hakemisessa ja hallinnoinnissa. LEADER-ryhmiltä toivottiin jatkossa samantyyppisiä palveluja kuin tälläkin hetkellä. Useassa vastauksessa toivottiin lisäksi apua kylätoiminnan aktivoimiseen ja uusien toimijoiden löytämiseen. Hankkeiden on katsottu hyödyttävän kylää: onhan suurin osa kylien toteuttamista hankkeista investointeja, joiden tulokset ovat konkreettisesti kyläläisten käytössä. Myös kehittämishankkeiden tuottamaan muuta neuvontaa, kylien yhteistyön edistämistä ja yhteisiä julkaisuja kiiteltiin. Hankkeiden hakuun ja hallinnointiin toivottiin monissa vastauksissa helpotusta. Kylätoimijat olivat huolissaan innokkaiden kyläaktiivien vanhenemisesta ja nuorien vähenevästä innosta osallistua kylätoimintaan. Tämä nähtiin vastauksissa kylien kehittymisen esteenä. Kun samaan aikaan kylien suurimpana vahvuutena mainittiin usein ihmiset, pitää edellä mainittu pelko varmasti paikkansa. Samalla tavalla yhteishenki ja kyläidentiteetti olivat yksi kylän kehittämisen ulottuvuus. Uhkana kylille koettiin myös kuntauudistus ja sen kautta palveluiden ja päätöksenteon etääntyminen. Kylätoiminnalle ja yleensä kolmannen sektorin toiminnalle asetetaan suuria odotuksia esimerkiksi palveluiden järjestämisessä. Kylätoimijat näkivät kylätoiminnan roolin toisin: Kyläyhdistyksen tarkoitus on vahvistaa kyläidentiteettiä, ihmisten yhteenkuuluvuutta ja yhteistoimintaa; saada ihmiset viihtymään yhdessä. Vanhuspalveluiden järjestäminen tai kyläkaupan pitäminen ei näkynyt vastauksissa. 3. Tulevaisuuden haasteita LEADER-ryhmät toteuttivat syksyllä 2012 Kauhajoen Ruokamessuilla kuvatyöpajan, jossa selvitettiin osallistujien maaseutuun liittyviä arvostuksia ja toiveita. Työpajan otsikkona oli Tulevaisuuden maaseutu, ja ohjeistuksessa pyydettiin valitsemaan 48:sta esillä olevasta kuvasta kolme, jotka kuvaavat sellaista maaseutua, jossa osallistuja tulevaisuudessa haluaa elää. Ylivoimaisesti eniten valittiin tulevaisuuden maaseudun kuviksi luontoa, vapaa-aikaa ja perinteistä maaseutumaisemaa sisältäviä kuvia. Kuville annettujen äänien lisäksi sai jättää sanallisia perusteluja valinnoilleen. Näissä perusteluissa korostuivat maaseutu ruuantuotannon paikkana, luontoarvot ja perinteinen maaseutu rakennuksineen ja maisemineen. Vastausten perusteella maaseutu on selkeästi ruuan lähde. Toisaalta maaseutu on luontoa, vaikka vastauksissa ja kuvavalinnoissa luonnoksi laskettiin
PAREE KYLÄ Etelä-Pohjanmaan paikallisyhteisöjen kehittämisstrategia 2014 2020 7 usein myös ns. perinteinen maatalousmaisema peltoineen ja hoidettuine metsineen. Maatalous tuottaa siis myös maisema-arvoja, jotka ovat merkityksellisiä myös niille, jotka eivät ole suoraan kytköksissä itse maatalouteen. Vastauksista ja vastaajista näytti erottuvan kaksi ryhmää: oli maatalouden ja maaseudun elinvoimaa korostavat vastaajat, ja maisemaa, luontoa ja virkistäytymistä korostavat vastaajat. Kummatkin nostivat esiin myös perinteitä. Nostalgia näkyi ns. lomailijoiden vastauksissa. Osin nämä tulevaisuuden kuvat ovat ristiriidassa keskenään: Nostalgiaa hakeva lomailija arvostaa muuttumatonta, hiljaista maisemaa. Muuttumaton ja hiljainen voi elinvoiman korostajan näkökulmasta olla kuoleva. Toisaalta maisema ei pysy muuttumattomana, jos sitä ei muokata onhan kyseessä maatalousmaisema, joka on alun perin syntynyt ihmisen toimesta. Nostalgian, perinteiden ja hiljaisuuden vaaliminen ja hyödyntäminen mökkiläisten, matkailijoiden ja uusien asukkaiden houkuttelussa kannattaa huomioida mahdollisuutena. Toisaalta maalla asujan näkökulmasta kaunis maisema ei riitä: tarvitaan kouluja, työtä ja elämää : toimintaa ja ääntä. Maakunnan kylätoimijoille tehtiin LEADER-ryhmien toimesta kysely kesällä 2012, jossa selvitettiin heidän käsitystään kylätoiminnan haasteista ja mahdollisuuksista, sekä LEADER-ryhmien seudullisten kylien kehittämishankkeiden onnistumisesta Etelä-Pohjanmaalla. Vastauksissaan kylätoimijat korostivat kylätoiminnan vapaaehtoisuutta. Kylätoiminnan tavoitteena on tekijöidensä mukaan yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen, mukava yhdessä tekeminen ja harrastaminen. Samalla esitettiin huoli aktiivisten nuorten saamisesta asukastoimintaan mukaan, etääntyvistä palveluista ja kylien infrastruktuurin heikosta kunnosta tai puutteista. Vapaaehtoisilta kylätoimijoilta ei saa odottaa asioita, joihin heillä ei ole voimavaroja, vaan kylätoimintaa on arvostettava sellaisena, kuin kyläläiset itse sitä toteuttavat. Myös sisällöltään kevyt toiminta, kuten vaikkapa yhteiset juhlat, edesauttaa kylän kehittymistä. Yhteisöllisyys vahvistuu yhdessä tekemällä ja juhlimalla. Vahvistetusta yhteisöllisyydestä nousee helpommin myös ajatus oman asuinympäristön kovasta kehittämisestä: palvelut, tiet ja lähidemokratian toteuttaminen ovat seuraava askel kylätoiminnassa. Tehtyjen arviointien ja kehittämistyön perusteella seuraavat painopistealueet vaativat edelleen kehittämistoimenpiteitä: Yhteistyön tukeminen kylien, julkisten toimijoiden, yritysten ja palvelutuottajien välillä lähipalveluiden elvyttämiseksi. Vapaaehtoistyön ja asukastoiminnan arvostuksen parantaminen ja uusien toimijoiden aktivointi. Asukastoiminnan osaamisen ja organisoitumisen kehittäminen sekä kylillä että alueellisesti. Kylien ekologista kestävyyttä, turvallisuutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävät investoinnit infrastruktuuriin ja yhteisiin rakennuksiin ja rakenteisiin. Asukastoiminnan taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä parantavat investoinnit yhteisiin kokoontumistiloihin ja harrastuspaikkoihin. Maiseman ja vesistöjen kunnostaminen. Tietoliikenneyhteydet varmistavat investoinnit haja-asutusalueilla yritystoiminnan edellytysten turvaamiseksi ja uuden yhteisöllisyyden kehittämisen mahdollistamiseksi.
8 Etelä-Pohjanmaan paikallisyhteisöjen kehittämisstrategia 2014 2020 PAREE KYLÄ 4. Etelä-Pohjanmaan kylätoiminnan nelikenttä Paikallisten yhteisöjen ja asukastoiminnan nelikentässä korostuu ihmisten merkitys. Ihmiset tietoineen ja taitoineen ovat paikallisen asukastoiminnan ja yhteisön vahvuus. Toisaalta maaseudulla asukkaat vanhenevat ja vähenevät, mikä uhkaa asukastoiminnan kehittymistä. Toimintaympäristön näkyvissä olevat ja yllättävät muutokset vaikuttavat ihmisten mahdollisuuksiin ja haluun osallistua asukastoimintaan muutokset kuntarakenteessa tai taloudessa voidaan kokea liian suuriksi, että niihin voisi kylässä vaikuttaa. Toisaalta muutokset voivat olla myös mahdollisuus: Kunnat joutuvat hakemaan yhteistyökumppaneita vapaaehtoissektorilta, maaseudun resursseja arvostetaan. VAHVUUDET Yhteishenki, talkooperinne ja paikallisidentiteetti Uudet asukkaat Asukkaiden osaaminen ja osallistuminen Olemassa olevat yhteiset tilat ja rakenteet Luonto ja maaseutuympäristö Olemassa olevat kyläkoulut Olemassa olevat palvelut HEIKKOUDET Asukkaiden vähenevät voimavarat aktiivisuuden esteenä Väestön väheneminen ja vanheneminen Vähenevät ja puuttuvat palvelut Puutteelliset yhteiset tilat ja rakenteet Puutteellinen infrastruktuuri Yhteistyön ongelmat kunnan ja kylän välillä. UHAT Kuntarakenteen ja palvelurakenteen muutokset: koulujen lakkauttaminen ja palvelujen etääntyminen. Keskittäminen ja maankäytön rajoitukset kyläasumisen kehityksen esteenä. Valtion keskittämistavoitteet Maatalouden epävarma tulevaisuus ja heikko kannattavuus Talouden äkilliset muutokset Ilmastonmuutos MAHDOLLISUUDET Maaseudun merkityksen ja arvostuksen kasvu: Uudet yrittämisen mahdollisuudet ja innovaatioiden hyödyntäminen, maaseutuympäristö houkuttelevana asuinpaikkana. Yhteistyö: Kylät ja kunta kehittyvät yhdessä, lähialueen yritykset ja yhteisöt elinvoiman lähteinä. Valtion ja Euroopan Unionin tuki maaseudun kehittämiseen Kenttien väliin muodostuu leikkauspisteitä, joissa voi nähdä teemoja ja toimenpiteitä, joilla mahdollisuudet hyödynnetään, uhat torjutaan tai heikkoudet voitetaan. Tätä on kuvattu seuraavassa kuvassa 2.
PAREE KYLÄ Etelä-Pohjanmaan paikallisyhteisöjen kehittämisstrategia 2014 2020 9 VAHVUUDET Yhteishenki, talkooperinne ja paikallisidentiteetti Uudet asukkaat Asukkaiden osaaminen ja osallistuminen Olemassa olevat yhteiset tilat ja rakenteet Luonto ja maaseutuympäristö Olemassa olevat kyläkoulut Olemassa olevat palvelut Yhteistyön vahvistaminen ja lähidemokratian kehittäminen. Uusien ihmisten aktivoiminen. HEIKKOUDET Asukkaiden vähenevät voimavarat aktiivisuuden esteenä Väestön väheneminen ja vanheneminen Vähenevät ja puuttuvat palvelut Puutteelliset yhteiset tilat ja rakenteet Puutteellinen infrastruktuuri Yhteistyön ongelmat kunnan ja kylän välillä. Kylien rakenteiden kehittäminen kestävän elämäntavan mahdollistamiseksi. Kyläyhteisön turvallisuussuunnittelun ja omavaraisuuden kehittäminen. Kylätoimijoiden ja palvelutuottajien työnjaon suunnittelu. Lähidemokratian kehittäminen. Tietoverkkojen hyödyntäminen uuden yhteisöllisyyden rakentamisessa. Kylätoiminnan arvostuksen ja vaikuttavuuden nostaminen. Asuinympäristön kehittäminen ja kunnostaminen. Kylätoiminnan roolin terävöittäminen. Ympäristön ja rakenteiden kehittäminen ja kunnostus. Kylätoimijoiden osaamisen vahvistaminen. Kyläkohtaiset palvelustrategiat yhteistyön ja suunnittelun välineenä. Asukas- ja kylätoiminnan laajentaminen taajamiin ja keskuksiin. UHAT Kuntarakenteen ja palvelurakenteen muutokset: koulujen lakkauttaminen ja palvelujen etääntyminen. Keskittäminen ja maankäytön rajoitukset kyläasumisen kehityksen esteenä. Valtion keskittämistavoitteet Maatalouden epävarma tulevaisuus ja heikko kannattavuus Talouden äkilliset muutokset Ilmastonmuutos Yhteistyön vahvistaminen. MAHDOLLISUUDET Maaseudun merkityksen ja arvostuksen kasvu: Uudet yrittämisen mahdollisuudet ja innovaatioiden hyödyntäminen, maaseutuympäristö houkuttelevana asuinpaikkana. Yhteistyö: Kylät ja kunta kehittyvät yhdessä, lähialueen yritykset ja yhteisöt elinvoiman lähteinä. Valtion ja Euroopan Unionin tuki maaseudun kehittämiseen Kuva 2: SWOT-analyysi
10 Etelä-Pohjanmaan paikallisyhteisöjen kehittämisstrategia 2014 2020 PAREE KYLÄ 5. Strategiset valinnat Jotta lähiyhteisön kehittäminen olisi vaikuttavaa, on sen oltava kytköksissä muuhun paikalliseen ja alueelliseen kehittämiseen. Yhteiset tavoitteet tehostavat voimavarojen käyttämistä ja parantavat tuloksia. Paikallinen kehittäminen rahoitetaan vuosina 2014-2020 Etelä-Pohjanmaalla pääosin Euroopan Unionin maatalousrahaston kautta. Tämä kytkee paikallisen kehittämisen osaksi Eurooppa 2020 strategiaa. Eurooppa 2020 strategiassa painopisteenä ovat innovaatiot, ympäristö ja energia, jotka läpileikkaavat kaikki unionin rahoitusohjelmien tavoitteet ja toimenpiteet. Strategiassa tavoitellaan älykästä, vihreää ja osallistavaa kasvua unionin alueelle. Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisstrategiassa vuosille 2014-2020 on valittu alueelliseksi strategiaksi neljän painopistealueen kehittäminen. Painopisteet ovat: Ruokaprovinssin kehittäminen, metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen, yrittäjyyden edistäminen maaseudulla ja alueellisen vetovoiman kasvattaminen. Kylien ja muiden lähiyhteisöjen kehittämisessä on mahdollista tuottaa sosiaalisia innovaatioita liittyen lähipalvelujen tuottamiseen, ilmastonmuutokseen varautumiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Lähiyhteisön asukastoiminnan verkottuessa yhteisössä toimivien yrittäjien ja kunnan päättäjien ja virkamiesten kanssa, voidaan kyläyhteisössä olla tuottamassa ja hyödyntää myös teknisiä innovaatioita. Kylätoiminta tuottaa kyläläisille erilaisin tapahtumin, tiloin ja palveluin yhteisöllisyyttä ja virkistystä. Tämä on asukastoiminnan perustehtävä, joka tukee vahvasti mm. syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehtävää työtä. Kylän ja lähiyhteisön rooli tulevaisuudessa on toimia välittäjänä palvelujen käyttäjien ja tuottajien välillä. Kylän palvelurakenne riippuu kyläläisten tarpeista: Koulu, kauppa, päivähoito ja vanhusten palvelut järjestyvät tarpeen mukaan, yhteistyöllä. Uudet tehtävät ja roolit vaativat kylätoiminnan brändäämistä uudelleen ja uusien aktiivien rekrytoimista mukaan toimintaan. Kaiken ikäisiä kyläläisiä tarvitaan. Nuorten osallistamiseen on panostettava kylätoimintaa monipuolistamalla ja aktiivisten ikäihmisten kokemus ja taidot tarvitaan kylätoiminnan kehittämisessä. Kylissä on menneinä vuosia toteutettu monia yleishyödyllisiä investointihankkeita. Hankkeiden avulla on rakennettu ja kunnostettu kylätaloja ja yhteisiä virkistysalueita. Osassa kylistä tilat ja rakenteet ovat siis kunnossa, mutta vielä on paljon kyliä, jossa kylän voimavarat eivät ole riittäneet tarvittavien investointien toteuttamiseen. Edelleen on siis tarvetta parantaa kylien kokoontumis- ja harrastustiloja. Tulevissa hankkeissa tulee entistä paremmin ottaa huomioon energiatehokkuus sekä huolehtia siitä, että investoinnit ovat toiminta- ja tarvelähtöisiä. Myös kylien on pystyttävä osoittamaan, että tehtävä investointi tuottaa enemmän ja laadukkaampaa kylätoimintaa, ja edesauttaa lähipalvelujen järjestämistä. Seuraavaan taulukkoon on koottu swotanalyysin perusteella esiin nousseet teemat, tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet, joita tällä strategialla viedään eteenpäin.
PAREE KYLÄ Etelä-Pohjanmaan paikallisyhteisöjen kehittämisstrategia 2014 2020 11 TEEMA TAVOITE TOIMENPIDEKOKONAISUUDET Paikallisyhteisö sosiaalisen pääoman lähteenä. Yhteisöllisyyden vahvistaminen. Uusien ihmisten aktivointi kylätoimintaan. Kylätoiminnan monipuolistaminen. Tietoverkkojen hyödyntäminen yhteisöllisyyden kehittämisessä. Kylätoiminnan arvostuksen ja vaikuttavuuden nostaminen. Kylätoiminnan brändin uudistaminen. Kylätoimijoiden osaamisen vahvistaminen. Yhdistystoimijoiden koulutus ja verkostoituminen. Laajeneva kylätoiminta. Asukas- ja kylätoiminnan laajentaminen taajamiin ja keskuksiin. Uusien ihmisten aktivointi kylätoimintaan. Kylätoiminnan monipuolistaminen. Yhteistyön vahvistaminen. Kunta ja kylä yhteistyössä: lähidemokratian kehittäminen. Kylä, yhdistykset ja yritykset yhteistyössä: palvelujen kehittäminen. Kylätoiminnan roolin terävöittäminen. Kyläkohtaiset resurssikartoitukset. Kylätoiminnan ja palvelutuottajien välisen työnjaon suunnittelu. Kestävä paikallisyhteisö Kylätoiminnan sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden vahvistaminen. Kylien palvelut vastaavat asukkaiden tarpeita. Kyläkohtaiset palvelustrategiat. Yhteistyön tiivistäminen julkisen sektorin, kaupan ja yritysten välillä lähipalveluiden turvaamiseksi. Kyläyhteisöjen turvallisuussuunnittelun ja omavaraisuuden kehittäminen. Kyläkohtaiset turvallisuus- ja varautumissuunnitelmat osana kyläsuunnitelmaa. Yritystoiminnan ja palveluiden kytkeminen osaksi kylän kehittämistä. Asuinympäristöjen kehittäminen ja kunnostaminen. Kyläympäristön hoito osana kylätoimintaa. Vesistöjen ja maiseman tilan kartoitukset ja kunnostukset. Kylien rakenteiden kehittäminen kestävän elämäntavan mahdollistaviksi. Kyläyhteisön ympäristön ja rakenteiden kehittäminen. Turvallisuutta, ympäristön tilaa ja yhteistyötä vahvistavat investoinnit infrastruktuuriin ja kokoontumistiloihin.
12 Etelä-Pohjanmaan paikallisyhteisöjen kehittämisstrategia 2014 2020 PAREE KYLÄ 5. Toimintasuunnitelma Toimintatapa Strategian tavoitteita toteutetaan osin osana LEADER-toimintaa ja LEADER-rahoituksella. Kyläkohtaisiin investointeihin ja maakunnallisiin kehittämishankkeisiin haetaan rahoitusta maaseutuohjelmasta tai muista mahdollisista rahoituslähteistä. Tärkeimpiä toimijoita ovat kylät ja aktiiviset ihmiset kylissä hankkeiden, kyläasiamiesten ja LEADER-ryhmien tehtävä on tukea kyliä. Maakunnallisesti tuotetaan tietoa kylien kehittämiseen liittyvistä teemoista, esimerkiksi lähidemokratiasta, osuuskuntatoiminnasta ja ympäristö hankkeista. Teemoista tuotetaan myös koulutussuunnitelmat, joita voivat hyödyntää seudulliset kyläasiamiehet tai yksittäiset kylät. Maakunnallinen taso on myös hyvien käytäntöjen ja uuden tiedon välittäjä. Tällä tasolla toimii seudullisten kyläasiamiesten verkosto ja strategian toteuttamisen seurantaryhmä. Seudullisella tasolla toimitaan yhden tai useamman LEADER-ryhmän alueella. Seudulliset kyläasiamiehet toimivat kyläyhdistysten viestinviejinä ja tukijoina. Konkreettinen avustaminen kokousten, koulutusten ja tapahtumien suunnittelussa on tärkeä osa kyläasiamiehen työtä. Palvelustrategioiden ja resurssikartoitusten tekemisen ohjaus on tärkeä osa tämän strategian toteuttamista. Kyläasiamies toimii linkkinä kylien ja kuntien välillä. Tarvittaessa voidaan käynnistää kuntakohtaisia hankkeita, joissa yhteistyötä voidaan syventää. Tavoitteena on kylien palvelujen konkreettinen uudelleen suunnittelu ja käynnistäminen. Myös kyläkohtaiset hankkeet voivat olla tarpeen, koska kyliä, tarpeita ja resursseja on erilaisia. Investoinnit toteutetaan kyläkohtaisina hankkeina. Pienempiä investointihankkeita voidaan koota LEA- DER-rahoituksen avulla suuremmiksi, rahoituskelpoisiksi kokonaisuuksiksi. Strategian käytännön toteutuksesta vastaavat Etelä-Pohjanmaan LEADERryhmät. Strategian toteuttamiseen haetaan rahoitusta maaseutuohjelmasta ja muista mahdollisista rahoituslähteistä. Kylät osallistuvat toteutukseen tuomalla esiin kehittämistarpeitaan, osallistumalla yhteisiin tilaisuuksiin ja toteuttamalla hankkeitaan. Kyläaktiivien talkootyöllä on suuri merkitys koko strategian toteutumiselle. LEADER-ryhmät palkkaavat seudullisia kyläasiamiehiä, jotka vastaavat yhdessä toteutuksesta ja raportoinnista. Toimintaa koordinoi seurantaryhmä, jossa on myös sidosryhmien edustajia.
PAREE KYLÄ Etelä-Pohjanmaan paikallisyhteisöjen kehittämisstrategia 2014 2020 13 Strategiset avaintoimet Kylä sosiaalisen pääoman lähteenä: Kylätoiminnan uudistaminen Kylätoiminnan ydin on yhteisöllisyys, halu toimia yhdessä. Toimenpidekokonaisuudella pyritään saamaan uusia ihmisiä ja alueita mukaan yhteisöllisen kehittämisen piiriin. Yhteisöllisyyden kehittämisessä hyödynnetään myös tietoverkkoja. Kylätoiminnasta pitää tehdä mielenkiintoinen ja houkutteleva harrastus eriikäisille ja -taustaisille ihmisille. Kylätoiminnasta on tehtävä trendikästä, monipuolista ja tavoitteellista mutta hauskaa. Monipuolistuva kylätoiminta vaatii myös harrastajiltaan monipuolista osaamista. Esimerkkejä toteutettavista toimenpiteistä: Kylätoiminnan brändääminen: innovointi ja markkinointi. Uusien kylätoimijoiden ja alueiden aktivointi. Kylätoimijoiden koulutus: yhdistystoiminta, vapaaehtoistoiminnan johtaminen, tapahtumajärjestäminen, ympäristön hoito, turvallisuus jne. Kyläyhteisöjen vieminen verkkoon fyysisen yhteisön rinnalle ja tueksi. Kunta ja kylä yhteistyössä: Lähidemokratian kehittäminen Kuntalaisten osallistuminen itseään koskeviin päätöksiin korostuu erityisesti suurissa kunnissa. Kylät ja keskusta ovat etäällä toisistaan ja eroavat monin tavoin. Asukkailla on erityisesti kylissä halua vaikuttaa oman asuinalueensa kehittämiseen, ja tätä kannattaa hyödyntää. Toimenpidekokonaisuuden sisällä toteutetaan tiedotusta, kuntakohtaisia tilaisuuksia ja hankkeita, joiden tavoitteena on saada kunnat ja kylät toimivaan vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteeseen kukin alue omalla tavallaan. Esimerkkejä toteutettavista toimenpiteistä: Aktivointi ja tiedotus seudullisissa kehittämishankkeissa Lähidemokratiakokeilut
14 Etelä-Pohjanmaan paikallisyhteisöjen kehittämisstrategia 2014 2020 PAREE KYLÄ Kylien palvelustrategiat: kylätoiminnan ja palvelutuotannon yhteistyön terävöittäminen ja tiivistäminen Seudullisten kyläasiamiesten toimesta kyliä aktivoidaan tekemään resurssikartoituksia ja palvelustrategioita. Näiden tavoitteena on selvittää palveluiden tarve ja osoittaa näin esim. kunnalle lähipalvelujen tarve tai yrittäjäksi aikovalle yritystoiminnan mahdollisuus. Palvelustrategia on yhteistyösuunnitelma kylän, kyläläisten, kunnan ja yritysten välillä. Strategialla tuodaan esiin tarpeet, kartoitetaan käytössä olevat resurssit ja suunnitellaan niiden käyttö tehokkaasti ja tarkoituksen mukaisesti. Esimerkkejä toteutettavista toimenpiteistä: Aktivointitoimet seudullisissa hankkeissa Kyläpalvelujen kehittämishankkeet (hakijana kunta tai kylä) Yritystuet palveluiden tuottajille Kestävä kylä: Taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä sekä turvallisuutta parantavat toimenpiteet Toimenpidekokonaisuudessa toteutetaan kylien turvallisuussuunnitelmia ja ympäristönhoitosuunnitelmia sekä näihin liittyviä investointeja. Lisäksi toteutetaan muita investointeja, jotka parantavat kylätoiminnan ja elinympäristön kestävyyttä. Esimerkkejä toteutettavista toimenpiteistä: Kyläkohtainen turvallisuussuunnitelma Ympäristönhoitosuunnitelma Yhteisten tilojen energiatehokkuuden parantaminen korjaamalla sekä kone- ja laitehankinnoin Kylän infrastruktuurin parantaminen (väylät, kuituverkot, vesi- ja sähköverkko) Ympäristön kunnostushankkeet
PAREE KYLÄ Etelä-Pohjanmaan paikallisyhteisöjen kehittämisstrategia 2014 2020 15 Resurssit Strategian toteuttamiseen tarvitaan ennen kaikkea ihmisiä. Kylien aktiivisten toimijoiden vapaaehtoinen työ on tämän strategian ydintä. Lisäksi tarvitaan kehittämisen tahtoa ja avointa mieltä kylien yhteistyökumppaneilta: virkamiehiltä, kunnilta ja rahoittajilta. Seudulliset kyläasiamiehet ovat tärkeä tuki kylille. Etelä-Pohjanmaalla seudullisia asiamiehiä on ollut neljä, ja määrän on hyvä säilyä samalla tasolla jatkossa. Kuluvalla kaudella useilla pienemmillä alueilla ja kunnissa on lisäksi ollut vaihtelevalla rahoituksella palkattuna henkilöitä, jotka ovat avustaneet kyliä kehittämisen eri osa-alueilla (jätevesikysymykset, tapahtumajärjestäminen, palvelut). Näitä tarvitaan jatkossakin. Maakunnallisella tasolla toimii kyläasiamiesten verkosto. Strategian toteuttamiseksi olisi hyvä, jos maakunnalliselle tasolle saadaan palkattua 0,5 htv:n tasolla koordinaattori, joka voi toteuttaa osaa strategian toimenpiteistä (koulutuksen suunnittelu, tiedotus tms.) Koska seudulliset kyläasiamiehet ovat LEADER-toimistojen henkilöstöä, yhteistyö LEADER-toiminnan kanssa on sujuvaa, ja myös muita LEADERtoimiston resursseja ohjataan tarpeen mukaan kylien kehittämiseen. Kylätasolla tarvitaan toimiva asukasyhdistys tai sen tehtäviä hoitava yhdistys. Useat toimenpiteet vaativat toteutuakseen talkootyötä, johon kylän on sitouduttava. Hallinnon ja seurannan järjestäminen Strategian toteuttamista ja toteutumista seuraa perustettava maakunnallinen seurantaryhmä. Seudulliset kyläasiamiehet muodostavat työryhmän, joka sopii käytännön toimenpiteiden toteutuksesta, tarvittaessa LEADER-ryhmien toiminnanjohtajien tuella. Seudulliset kyläasiamiehet ovat LEADER-ryhmien palkkaamina ja toimivat osana LEADER-toimistoja. Kyläasiamiehet raportoivat toiminnasta LEADER-ryhmien toiminnanjohtajille ja rahoittajille heidän vaatimustensa mukaan.
www. uhoo. fi