Tietoja kuntien jätehuollosta Kysely 2008 Uppgifter om kommunernas avfallshantering. Förfrågan 2008 ISBN 978-952-213-404-2 (pdf) Helsinki 2008
Seija Paajanen Marjut Mynttinen AffectoGenimap Oyj, Lupa L7017/07 ISBN 978-952-213-404-2 (pdf) Suomen liitto Helsinki 2008 Suomen liitto Toinen linja 14 PL 200 00101 HELSINKI Puh. (09) 7711 Fax (09) 771 2291
3 Sisältö Taustaa 4 Tietoja kuntien jätehuollosta. Kysely 2008 Yhteenveto liiton vuoden 2008 jätehuoltokyselyn vastauksista 5 Sammanfattning av svaren från Kommunförbundets förfrågan om avfallshanteringen 2008 8 1. Yleistä 11 Kyselyn kattavuus 11 Tavanomaisen yhdyskuntajätteen kaatopaikat 13 2. Jätemaksut tammikuussa 2008 14 2.1 Käsittelymaksut 14 Painoon perustuvat käsittelymaksut 14 Tilavuuteen perustuvat käsittelymaksut 16 2.2 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut 17 Sopimusperusteinen jätteenkuljetus 20 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 22 2.3 Muut maksut 24 Kuormaus- ja punnitusmaksut 24 Eko-, hyötykäyttö- ja palvelumaksut 24 Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksut 26 Kaikki vuotuiset jätehuollosta omakotitalolle aiheutuvat maksut 28 3. Jätelain osittaisuudistus 29 Jätelain osittaisuudistuksen vaikutuksista 29 Evästystä jätelain kokonaisuudistustyölle 31 4. Alueelliset jätehuoltoyhtiöt, kuntayhtymät ja liikelaitokset 32 Liitteet Liite 1 Vastanneet kunnat 35 Liite 2 Yhdyskuntajätteiden kaatopaikkoja, jätteenkäsittelylaitoksia ja muita vastaanottopaikkoja 37 Liite 3 Painoon perustuvat käsittelymaksut 39 Liite 4 Tilavuuteen perustuvat käsittelymaksut 47 Liite 5 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut, sopimusperusteinen jätteenkuljetus 50 Liite 6 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut, kunnan järjestämä jätteenkuljetus 53 Liite 7 Eko-, hyötykäyttö- tai palvelumaksut 57 Liite 8 Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksut 59 Liite 9 Kaikki vuotuiset jätehuollosta omakotitalolle aiheutuvat maksut 63 Liite 10 Alueelliset jätehuoltoyhtiöt, YTV, kuntayhtymät ja liikelaitokset 69 Liite 11 Kyselylomake 2008 73 Liite 12 Enkät 2008 78
4 Taustaa Suomen liitto on jo 1980-luvulta lähtien selvittänyt lähes vuosittain kuntien jätehuoltoon liittyviä asioita kunnille ja kuntien jätehuoltoyhtiöille lähetetyillä jätehuoltokyselyillä. Kyselyillä on koottu tietoja toimintojen kehittämisessä ja vertailussa hyödynnettäväksi. Yleensä on kysytty ainakin jätemaksuihin, jätteiden kuljetuksiin, jätehuoltoyhteistyöhön ja jätehuoltomääräyksiin liittyviä asioita. Kyselyn sisältö on kuitenkin vaihdellut vuosittain. Vuoden 2008 jätehuoltokyselyllä kartoitettiin mm. tietoa yhdyskuntajätteen kaatopaikoista, jätemaksuista ja niiden kehityksestä sekä kuljetusten järjestämisestä. Kysyttiin myös kesällä 2007 voimaan tulleen jätelain osittaisuudistuksen vaikutuksia ja koottiin evästystä jätelain kokonaisuudistustyölle sekä päivitettiin kuntien välisen jätehuoltoyhteistyön tilannekatsausta. Kyselyyn saaduista vastauksista on laadittu yhteenvetoraportti, jossa on sekä kuntakohtaisia että valtakunnallisia tietoja. Tämä raportti löytyy netistä, osoitteesta: http://www.kunnat.net/yty > Jätehuolto. Sieltä sen voivat kaikki halukkaat tulostaa omaan käyttöönsä. Jätehuoltokyselyn vastaukset on vuonna 2008 käsitellyt tutkijainsinööri Marjut Mynttinen ja vastausten perusteella laaditun katsauksen kuntien jätehuoltoon on laatinut ympäristöinsinööri Seija Paajanen. Kiitos kyselyyn vastanneille. Yhteenvedosta toivotaan olevan hyötyä toimintoja kehitettäessä ja niitä vertailtaessa.
5 Tietoja kuntien jätehuollosta Kysely 2008 Yhteenveto liiton vuoden 2008 jätehuoltokyselyn vastauksista Vuoden 2008 jätehuoltokyselyllä kartoitettiin mm. tietoa yhdyskuntajätteen kaatopaikoista, jätemaksuista ja niiden kehityksestä sekä kuljetusten järjestämisestä. Kysyttiin myös kesällä 2007 voimaan tulleen jätelain osittaisuudistuksen vaikutuksia ja koottiin evästystä jätelain kokonaisuudistustyölle sekä päivitettiin kuntien välisen jätehuoltoyhteistyön tilannekatsausta. Kyselyyn vastasivat kunnat ja jätelaitokset yhteistyössä (vastauksia 380 kunnasta, 97% asukkaista). Kaikki vastaajat eivät tosin vastanneet kaikkiin kysymyksiin. Suurimmat vaihtelut biojätteen ja sakokaivolietteen käsittelymaksuissa Yhdyskuntajätteen käsittelymaksut vaihtelivat eri alueilla välillä 80-156 (sis.alv) ja ne olivat vuoden 2008 alussa keskimäärin 106 (sis.alv). Maksu oli noussut edellisestä vuodesta 4 %. Kalleinta maksua perittiin Botniarosk Oy Ab:n alueelta Stormossenin jätteenkäsittelylaitokselle toimitetusta karkeasta keittiöjätteestä, jota oli tosin vain pieni osa (15 %) yhdyskuntajätteestä. Alhaisimpia käsittelymaksuja perittiin Joensuun Jätehuolto Oy:n ja Kuopion seudulla Jätekukko Oy:n alueilla. Eri laitosten maksuja vertailtaessa on kuitenkin otettava huomioon, että jätehuoltojärjestelmät ja taksarakenteet ovat erilaisia. Käsittelymaksu oli määrätty astiakohtaisena 103 kunnan taksassa (27 % kyselyyn vastanneista). Biojätteen ja energiajätteen käsittelymaksut ovat noin jäteveron verran alhaisempia kuin kaatopaikalle loppusijoitettavasta yhdyskuntajätteestä perittävät maksut. Biojätteen käsittelymaksu on keskimäärin 78 (sis.alv) ja energiajätteen käsittelymaksu 79 (sis.alv). Rakennusjätteiden käsittelymaksu on keskimäärin 107. Keskimääräinen sakokaivolietteen käsittelymaksu oli 94 ja 16 /m3. Biojätteen käsittelymaksu oli noussut edellisestä vuodesta 14 % ja energiajätteen käsittelymaksu 7 %. Suurimmat alueelliset vaihtelut oli biojätteen ja sakokaivolietteen käsittelymaksuissa. Yleensä (78 %) käsittelymaksu peritään samansuuruisena kaikilta jätteitä kaatopaikalle toimittavilta. 20 kuntaa ilmoitti, että elinkeinoelämän jätteistä peritään sopimuksenvaraisesti korkeampaa maksua kuin asukkailta ja 24 kuntaa ilmoitti, että elinkeinoelämältä perittävä maksu on alhaisempi kuin asukkailta perittävä. Vuosina 1998-2008 ovat käsittelymaksut yli kaksinkertaistuneet eli nousseet 50 (=300 mk/t):sta 106 :iin. Tarkastelujaksolla jäteveron suuruus on noussut kaksinkertaiseksi eli 15 :sta 30 /:iin. Nykyisin keskimääräisessä käsittelymaksussa on jäteveron ja arvonlisäveron osuutta 46 %. Eko- ja hyötykäyttö- tai palvelumaksuja käytössä ainakin 188 kunnassa Jätemaksu voi muodostua yhdestä tai useasta maksusta. Nykyisin on yleistä, että jätehuollon kustannukset kohdennetaan useilla eri maksuilla katettavaksi. Ekomaksu, jolla katetaan lähinnä ongelmajätehuollon, neuvonnan ja hyötyjätehuollon kustannuksia, on käytössä 188 kunnassa. Sen keskimääräinen suuruus on ympärivuotisesti käytössä olevilta omakotikiinteistöiltä 30 /vuosi ja lomakiinteistöiltä 13 /vuosi. Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksu on käytössä 189 kunnassa ja sen suuruus on vakituisilta asukkailta keskimäärin 103 /vuosi (kompostoivilta 95 ) ja lomakiinteistöiltä 48 /vuosi (kompostoivilta 42 ).
6 Erillinen kuormakohtainen maksu (punnitusmaksu) on käytössä 267 kunnassa ja sen suuruus on keskimäärin 11 /punnitus. Vuotuinen jätemaksu omakotikiinteistölle, jolla on 240 ltr kerran kahdessa viikossa tyhjennettävä sekajäteastia ja joka toimittaa keräyspaperin aluekeräyspisteeseen on keskimäärin 164 /vuosi. Lisäksi kustannuksia jätehuollosta aiheutuu asukkaille, kun ne toimittavat jätteitään, esimerkiksi huonekaluja tai rakennusjätteitään omatoimisesti vastaanottopaikkoihin. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus yleisempää ja asiakkaalle edullisempaa kuin sopimusperusteinen Koko maan asukkaista 51 % asuu kunnissa, joissa kuljetukset on järjestetty kokonaan kunnan järjestämänä ja 27 % kunnissa, joissa on kokonaan sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Kunnissa, joissa osa kuljetuksista on järjestetty kunnan järjestämänä ja osa sopimusperusteisena, asuu 8 % koko maan asukkaista. Kunnissa (99), jotka eivät vastanneet kyselyyn tai tähän kysymykseen, asuu 13 % väestöstä. Jäteastioiden tyhjennysmaksuissa on suuria eroja, jotka johtuvat mm. paikallisista olosuhteista, valitusta kuljetusjärjestelmästä, kilpailuttamisesta ja lisäpalveluista, joita maksuun sisältyy. Maksuun saattaa sisältyä astian pesu, vuokra ja biojäteastian kyseessä ollessa sisäsäkki. Kuljetusjärjestelmät ovat muuttuneet eräillä alueilla, joten tämän vuoden tiedot eivät koske täsmälleen samoja kuntia kuin edellisinä vuosina. Näistä syistä maksujen vertaileminen ja niiden kehittymisen arviointi on vaikeaa. Yleensä jäteastian tyhjennysmaksussa on eroteltuna kuljetuksen ja käsittelyn osuus, mutta noin joka kolmannessa kunnassa maksuosuuksia ei ole eritelty. Keskimääräiset tyhjennysmaksut eivät ole edellisestä vuodesta juurikaan nousseet kummassakaan järjestelmässä. Sopimusperusteisen jätteenkuljetuksessa maksut ovat edelleen korkeammat kuin kunnan järjestämässä. Sopimusperusteisessa kuljetuksessa 240 ltr jäteastian tyhjennysmaksu on 9 % korkeampi ja 600 ltr astian tyhjennysmaksu 18 % korkeampi kuin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Pienemmän jäteastian tyhjennysmaksussa on kuljetuksen osuutta yli puolet ja suuremman hiukan alle puolet. Jäteastioiden tyhjennysmaksuissa (tilanne 1.1.2008) ei vielä näy polttoaineen hinnan nousun mukanaan tuoma tarve nostaa kuljetusmaksuja. Sopimusperusteista jätteenkuljetusta koskevia maksutietoja saatiin 125 kunnasta. Joillakin alueilla kuljetusyritykset ovat kieltäytyneet antamasta tietoa maksuistaan. Tällöin on sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen maksuiksi kirjattu maksut, joita kunnat maksavat omien kiinteistöjensä jäteastioiden tyhjennyksistä. Tällaisia kunnan omia kiinteistöjä koskevia maksutietoja oli vastauksissa 27 %. Vastaajista 37 % totesi, ettei maksutietojen saamisessa ole ollut ongelmia. 240 ltr jäteastian tyhjennys maksaa sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa arvonlisäveroineen keskimäärin 6,05 yhjennyskerta ja kunnan järjestämässä 5,53 yhjennyskerta. 600 ltr jäteastian tyhjennys maksaa sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa arvonlisäveroineen keskimäärin 10,92 yhjennyskerta ja kunnan järjestämässä 9,25 yhjennyskerta. Suuria jätehuoltoyhteistyöalueita Kuntien omistamissa alueellisissa jätehuoltoyhtiöissä on osakkaina lähes 300 kuntaa (3 370 000 asukasta). Enimmillään yhdessä yhtiössä on osakkaana lähes 30 kuntaa. Yhtiöiden tilanne elää vielä. Muutamia yhtiöitä on ajettu alas ja eräitä yhtiöiden fuusioitumishankkeita on ollut vireillä ja yksi sellainen on toteutunutkin. Muutoksia tuovat mukanaan myös kuntaliitokset. Pääkaupunkiseudulla huolehtii YTV 5 kunnan ja noin 1 miljoonan asukkaan jätehuollosta. yhtymiä on 3 ja niissä on mukana 25 kuntaa (225 000 asukasta). Liikelaitoksia on 4 ja niillä yhteistyökumppaneita, yhteensä 28 kuntaa (400 000 asukasta). Perinteistä
sopimuksenvaraista jätehuoltoyhteistyötä tehdään mm. Varkauden seudulla (5 kuntaa, 51 000 asukasta), Kankaanpään seudulla (5 kuntaa, 20 000 as.), Uudenkaupungin seudulla (4 kuntaa, 28 000 as.) ja Raahen seudulla (2 kuntaa, 28 000 as.). Viranomaistehtävien hoitamista varten on perustettu useita yhteislautakuntia, liikelaitosten johtokuntia yms. yhteiselimiä. Niissä on mukana lähes 100 kuntaa. Muutaman uuden yhteislautakunnan perustaminen on vireillä. Yhdyskuntajätteiden kaatopaikkojen määrä on valtakunnallisen tavoitteen mukainen eli 50. Näistä kaatopaikoista suurin osa (35) on kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden ylläpitämiä. Kuntien ylläpitämiä on 14 ja 1 kuntayhtymän ylläpitämä. Yli 50 000 asukkaan kaatopaikkoja on 30, 10 000-50 000 asukkaan kaatopaikkoja 13 ja alle 10 000 asukkaan kaatopaikkoja 7. Kommentteja jätelain osittaisuudistuksen vaikutuksista Kesällä 2007 voimaan tullut jätelain osittaisuudistus, jolla pyrittiin selkiinnyttämään vastuita ja työnjakoa, on kyselyyn vastanneiden mielestä tuonut mukanaan enemmän ongelmia kuin tilanteen selkiintymistä. Vastaajista 158 (35 % kyselyyn vastanneiden kuntien asukkaista) ilmoitti, että on esiintynyt tulkinta- tms. ongelmia. Vastuut ja työnjako selkiintyivät 75 vastaajan (14 % asukkaista) mielestä. Vastausten perusteella oli kuitenkin nähtävissä, että vielä ei ole tarkkaa käsitystä muutoksen vaikutuksista, sillä vastausta tähän kysymykseen ei saatu 152 kunnasta (53 % asukkaista). Eräillä alueilla luetaan lakimuutosta ja sen tulkintoja tiukasti, toisaalla ollaan odottavalla kannalla eikä ole lähdetty muuttamaan aikaisempaa työnjakoa. Ongelmina mainittiin mm., ettei edelleenkään ole selvää mitä tarkoitetaan asumisjätteeseen ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään rinnastettavalla jätteellä ja mikä on julkista ja mikä yritystoimintaa. Todettiin myös, että valvonta on vaikeutunut. Ei saada varmuutta siitä, mihin jätteet päätyvät. Kuljetusyritykset keräävät asumisen jätteitä (erityisesti energiajätettä) myös omiin järjestelmiinsä ja tarjoavat edelleen palvelujaan myös asuinkiinteistöille. Hyödyntämistavoitteen saavuttaminen on hankaloitunut.. Eräiden kuntien on edelleen ollut hankala saada tarvitsemiaan tietoja kuljetusyrittäjiltä. Evästystä jätelain kokonaisuudistustyölle Evästyksenä jätelain kokonaisuudistustyölle kunnista esitettiin, että olisi parasta palata jätelain osittaisuudistusta edeltäneeseen tilanteeseen. Toivottiin myös, että vastuita ja työnjakoa kuntien, yritysten ja tuottajien kesken edelleen selkiinnytettäisiin ja että kuntien jätelaitosten tulisi voida palvella myös yrityksiä in house statusta menettämättä. Esitettiin myös jäteverolain epäkohtien korjaamista ja jäteveron tuoton suuntaamista jätteen synnyn ehkäisyn edistämiseen ja neuvontaan. Sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen säilyttämisen puolesta ja sen poistamisesta esitettiin mielipiteitä. 7 Seija Paajanen
8 Sammanfattning av svaren från Kommunförbundets förfrågan om avfallshanteringen 2008 Med hjälp av en förfrågan om avfallshanteringen 2008 insamlade Kommunförbundet uppgifter om bland annat avstjälpningsplatserna för kommunalt avfall, om avfallsavgifterna och deras utveckling och om hur transporterna har organiserats. Via enkäten kartlades också effekterna av den partiella revideringen av avfallslagen sommaren 2007 och insamlades uppslag för arbetet på en totalrevidering av avfallslagen samt uppdaterades lägesrapporten om det kommunala samarbetet inom avfallshanteringen. Frågorna besvarades av kommunerna i samråd med avfallsanläggningarna (förfrågan besvarades av 380 kommuner, 97 % av invånarna). Alla uppgiftslämnare besvarade dock inte samtliga frågor. Skillnaderna störst i behandlingsavgifterna för organiskt avfall och slam från slamavskiljare Behandlingsavgifterna för organiskt avfall varierade regionalt mellan 80 och 156 on (inkl. moms) och utgjorde i början av 2008 i genomsnitt 106 on (inkl. moms). Avgiften hade stigit med 4 % från föregående år. Högst var avgiften för grovt köksavfall som levererats från Botniarosk Oy Ab:s område till avfallsanläggningen i Stormossen. Det grova köksavfallet utgjorde dock bara en liten del (15 %) av det kommunala avfallet. Lägst var behandlingsavgifterna hos Joensuun Jätehuolto Oy och i Kuopioregionen hos Jätekukko Oy. När man jämför avgifterna hos olika anläggningar gäller det dock att beakta skillnaderna i avfallshanteringssystem och taxestrukturer. Behandlingsavgiften togs ut enligt kärl i 103 kommuner (dvs. 27 % av de kommuner som besvarade förfrågan). Behandlingsavgifterna för organiskt avfall och energiavfall är lägre än avgifter som tas ut för kommunalt avfall som förts till en avstjälpningsplats för slutdeponering så att skillnaden ungefär motsvarar avfallsskatten. Behandlingsavgiften för bioavfall är i snitt 78 on (inkl. moms) och för energiavfall 79 on (inkl. moms). Behandlingsavgiften för byggavfall är i snitt 107 on. Den genomsnittliga behandlingsavgiften för slam från slamavskiljare är 94 on eller 16 /m3. Behandlingsavgiften för bioavfall hade stigit med 14 procent från föregående år och behandlingsavgiften för energiavfall med 7 procent. De regionala skillnaderna var störst i fråga om behandlingsavgifterna för organiskt avfall och slam från slamavskiljare. I allmänhet (i 78 % av fallen) är behandlingsavgiften lika stor för alla som levererar avfall till en avstjälpningsplats. I 20 kommuner gäller ett avtal om att avgiften för avfall från näringslivet är högre än avgiften för invånarnas avfall, medan förhållandet är det motsatta i 24 kommuner. Under perioden 1998 2008 har behandlingsavgifterna mer än fördubblats, från 50 on (= 300 mk/ton) till 106 on. Under granskningsperioden har avfallsskatten fördubblats, dvs. stigit från 15 on till 30 on. Avfallsskattens och mervärdesskattens andel av den genomsnittliga behandlingsavgiften är numera 46 %. Eko-, återvinnings- eller serviceavgifter i åtminstone 188 kommuner Avfallsavgiften kan bestå av en eller flera avgifter. Numera är det vanligt att kostnaderna för avfallshanteringen täcks med flera olika avgifter. En ekoavgift som täcker kostnaderna för främst hantering av problemavfall och återvinningsavfall samt rådgivning tillämpas i 188 kommuner. Ekoavgiften är i snitt 30 /år för egnahemsfastigheter i åretruntbruk och 13 /år för semesterfastigheter. En avgift för användning av en lokal uppsamlingsplats tillämpas i 189 kommuner. För fast bosatta är avgiften i snitt 103 /år (vid kompostering 95 ) och för semesterfastigheter 48 /år (vid kompostering 42 ).
En särskild avgift per last (vägningsavgift) tillämpas i 267 kommuner och utgör i snitt 11 /vägning. Den årliga avfallsavgiften för en egnahemsfastighet som har ett 240 liters kärl för blandat avfall som töms en gång per två veckor och som levererar sitt returpapper till en lokal uppsamlingsplats är i snitt 164 /år. Kostnader för avfallshanteringen uppstår också när invånarna själva levererar avfall, exempelvis möbler eller byggavfall, till uppsamlingsställena. Avfallstransport i kommunens regi vanligare och förmånligare för kunden än avtalsbaserad transport Av invånarna i hela landet bor 51 % i kommuner med endast kommunal avfallstransport och 27 % i kommuner där avfallstransporten i sin helhet är avtalsbaserad. Av finländarna bor 8 % i kommuner där en del av avfallstransporterna är kommunalt ordnade och en del avtalsbaserade. I de kommuner (99 st.) som inte deltog i undersökningen eller besvarade denna fråga bor 13 % av befolkningen. Det förekommer stora skillnader i avgifterna för tömning av uppsamlingskärl, vilket beror på bl.a. lokala förhållanden, valt transportsystem, konkurrensutsättning och de extra tjänster som ingår i avgiften. Avgiften kan inkludera tvättning av kärl, hyra för kärl och i fråga om kärl för organiskt avfall också innersäckar. Eftersom transportsystemen har förändrats i vissa områden, beskriver årets uppgifter inte exakt samma kommuner som motsvarande uppgifter från tidigare år. Detta gör det svårt att jämföra avgifter sinsemellan och att bedöma hur de utvecklats. I allmänhet specificeras transportens och behandlingens andel av avgiften för tömning av avfallskärl, men i ungefär var tredje kommun specificeras avgiftsandelarna inte. De genomsnittliga tömningsavgifterna har inte stigit nämnvärt från föregående år i någotdera systemet. Avgifterna för avtalsbaserade avfallstransporter är alltjämt högre än avgifterna för kommunala transporter. Vid avtalsbaserad avfallstransport är tömningsavgiften för ett sopkärl på 240 liter 9 % högre och för ett sopkärl på 600 liter 18 % högre än inom den kommunalt anordnade avfallstransporten. Transportens andel av tömningsavgiften för ett mindre kärl är mer än hälften, medan andelen i fråga om ett stort kärl är något under hälften. I avgifterna för tömning av sopkärl avspeglas ännu inte (1.1.2008) ett behov av att höja transportavgifterna med anledning av de högre bränslepriserna. Uppgifter om avgifter för avtalsbaserad avfallstransport lämnades in av 125 kommuner. I vissa områden har transportföretagen vägrat ge uppgifter om avgifterna. I dessa fall har man som avgift för den avtalsbaserade avfallstransporten angett de belopp som kommunerna betalar för tömningen av de egna fastigheternas sopkärl. Uppgifterna om avgifter för kommunens egna fastigheter utgjorde 27 % av alla uppgifter. Av uppgiftslämnarna konstaterade 37 % att de inte har haft några problem att komma över behövliga uppgifter om avgifterna. Tömningen av ett sopkärl på 240 liter kostar i medeltal 6,05 /gång inkl. moms vid avtalsbaserad avfallstransport och 5,53 /gång vid kommunal transport. Tömningen av ett sopkärl på 600 liter kostar i snitt 10,92 /gång inkl. moms vid avtalsbaserad avfallstransport och 9,25 /gång vid kommunal transport. Stora områden för samarbete kring avfallshantering Delägare i de kommunalt ägda regionala bolagen för avfallshantering är närmare 300 kommuner (med 3 370 000 invånare). Som mest är antalet delägare i ett bolag nästan 30. Bolagen genomgår alltjämt förändringar. Några bolag har lagts ner. Samtidigt har fusioner mellan vissa bolag varit aktuella, och en fusion har redan genomförts. Även kommunsammanslagningarna för med sig ändringar. I huvudstadsregionen sköter SAD avfallshanteringen för fem kommuner och ungefär en miljon invånare. Tre samkommuner har bildats för avfallshanteringen och till dem hör sammanlagt 25 kommuner (med 225 000 invånare). Det finns fyra affärsverk för avfallshantering med samarbetspartner, sammanlagt 28 kommuner (400 000 invånare). Traditionellt avtalsbaserat samarbete kring avfallshantering bedrivs bl.a. i trakterna kring Varkaus (5 kommuner, 51 000 9
10 invånare), kring Kankaanpää (5 kommuner, 20 000 invånare), Nystad (fyra kommuner, 28 000 invånare) och Brahestad (2 kommuner, 28 000 invånare). För hanteringen av myndighetsuppgifter har bildats flera gemensamma nämnder, direktioner för affärsverk och andra liknande gemensamma organ som involverar närmare 100 kommuner. Som bäst planeras några nya gemensamma nämnder. Antalet avstjälpningsplatser för kommunalt avfall är i linje med det nationella målet, dvs. 50. Av avstjälpningsplatserna upprätthålls största delen (35) av kommunala avfallsbolag. Fjorton avstjälpningsplatser upprätthålls av kommunerna och en avstjälpningsplats av en samkommun. Antalet avstjälpningsplatser som betjänar mer än 50 000 invånare är 30. Antalet avstjälpningsplatser för 10 000 50 000 invånare är 13 och antalet avstjälpningsplatser för mindre än 10 000 invånare 7. Kommentarer om effekterna av den partiella revideringen av avfallslagen Enligt dem som besvarade förfrågan har den partiella revideringen av avfallslagen 2007, som var ämnad att klargöra ansvarsfrågorna och arbetsfördelningen, snarare fört med sig nya problem än gjort situationen klarare. Av uppgiftslämnarna uppgav 158 (35 % av invånarna) att det har förekommit bland annat tolkningsproblem. Ansvaret och arbetsfördelningen blev klarare enligt 75 uppgiftslämnare (14 % av invånarna). Svaren visade att det ännu inte råder någon klar uppfattning om effekterna av revideringen, eftersom 152 kommuner (53 % av invånarna) inte besvarade frågan. I vissa områden förhåller man sig strikt till lagändringen och tolkningarna av den; på annat håll är man mer avvaktande och håller fast vid den tidigare arbetsfördelningen. Som problem framfördes att det fortfarande är oklart vad som avses med avfall som till sin beskaffenhet, sammansättning och mängd kan jämställas med avfall från bosättning och vad som är offentlig verksamhet eller företagsverksamhet. Vidare konstaterades att övervakningen har försvårats. Det råder ovisshet om vart avfallet slutligen hamnar. Det finns transportföretag som samlar upp avfall från bosättning (i synnerhet energiavfall) även till sina egna system och erbjuder sina tjänster till bostadsfastigheter. Det har blivit svårare att uppnå återvinningsmålet. En del kommuner har alltjämt haft svårt att få behövliga uppgifter av transportföretagarna. Goda råd inför totalrevideringen av avfallslagen Beträffande totalrevideringen av avfallslagen efterlyste kommunerna en återgång till den situation som var rådande före den partiella revideringen av lagen. I kommunerna förespråkades också en fortsatt klarläggning av ansvars- och arbetsfördelningen mellan kommuner, företag och producenter och möjlighet för kommunala affärsverk att erbjuda även företag service utan att förlora sin in house-status. Kommunerna föreslog även att missförhållandena i avfallsskattelagen bör rättas till och att inkomsterna från avfallsskatten bör inriktas på att förebygga uppkomsten av avfall och på rådgivning. Olika åsikter både för och emot avtalsbaserad avfallstransport framfördes likaså. Seija Paajanen
11 JÄTEHUOLTOKYSELY 2008 1. YLEISTÄ Kyselyn kattavuus Kyselyllä pyrittiin kokoamaan kuntakohtaista tietoa jätehuollosta, mutta vastauksista laadittiin myös alueellisia ja valtakunnallisia yhteenvetoja. Osa raporttiin kootuista tiedoista on saatu suoraan yksittäisiltä kunnilta, osa tiedoista on tullut jätehuoltoyhtiön, YTV, kuntayhtymän tms. kautta. Kaikkiaan tiedot koskevat 380 kuntaa, joka vastaa 91 % koko maan kuntien lukumäärästä. Asukkaita vastanneista kunnissa oli 5 153 400, joka edustaa 97 % koko maan asukkaista. Luettelo vastanneista kunnista on liitteessä 1. Kuva 1.1 Kunnat, joita vastaukset koskevat 2008 Bild 1.1 Kommunerna vi fick uppgifter om genom enkäten 2008 AffectoGenimap Oyj
12 Tietoja saatiin seuraavien jätehuoltoyhtiöiden, kuntayhtymien tai liikelaitosten alueella perittävistä maksuista. Jätehuoltoyhtiöt (28) Av AFS Stormossen Jätehuolto Oy Botniarosk Oy Ab Ekorosk Oy Ab Etelä-Karjalan jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Joensuun Seudun Jätehuolto Oy Jämsän seudun jätehuolto Oy Jätekukko Oy Kiertokapula Oy KLARA-PSS Saariston Puhtaanapito Oy Kymenlaakson jäte Oy Lakeuden Etappi Oy Loimi-Hämeen jätehuolto Oy Metsäsairila Oy Millespakka Oy Mustankorkea Oy Napapiirin Residum Oy Perämeren jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Rosk'n Roll Oy Ab Rouskis Oy Sammakkokangas Oy Satakierto Oy Savonlinnan seudun jätehuolto Oy Turun Seudun Jätehuolto Oy Vestia Oy Ylä-Savon jätehuolto Oy Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunta (YTV) yhtymät (3) Kainuun jätehuollon ky, Eko-Kymppi Kouvolan seudun ky Lapin Jätehuolto ky Liikelaitokset (4) Keravan Kaupunkitekniikka Oulun jätehuolto Porin jätehuolto Rauman seudun jätehuoltolaitos
13 Tavanomaisen yhdyskuntajätteen kaatopaikat Yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen määrä on 50. Näistä on kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden ylläpitämiä 35, kuntien ylläpitämiä 14 ja 1 kuntayhtymän ylläpitämä. Yli 50 000 asukkaan kaatopaikkoja on 30, 10 000-50 000 asukkaan kaatopaikkoja 13 ja alle 10 000 asukkaan kaatopaikkoja 7. Yhteenveto tavanomaisen yhdyskuntajätteen kaatopaikoista on esitetty liitteessä 2. Kyselyyn saatuja vastauksia on täydennetty Suomen ympäristökeskuksesta ja Jätelaitosyhdistyksestä saaduilla tiedoilla. Alla on Suomen ympäristökeskuksessa laadittu kartta tavanomaisen jätteen kaatopaikoista. Kuva 1.2 Toiminnassa olevat julkisen sektorin ylläpitämät tavanomaisen jätteen kaatopaikat
14 2. JÄTEMAKSUT TAMMIKUUSSA 2008 2.1 Käsittelymaksut Kuntia pyydettiin ilmoittamaan kunnan alueella tammikuussa 2008 voimassa olleet käsittelymaksut sekä arvonlisäverollisina että ilman arvonlisäveroa mutta sisältäen jäteveron. Näitä tietoja saatiin kaikista kyselyyn vastanneista 380 kunnasta. Painoon perustuvat käsittelymaksut Yhdyskuntajätteestä peritty käsittelymaksu oli vuoden 2008 alussa noin 106 onni (sis. ALV). Se oli noussut edellisestä vuodesta noin 4 %. Yhteenveto painoon perustuvien käsittelymaksujen keskiarvoista on esitetty alla olevassa taulukossa. Tietoja saatiin 368 kunnan osalta. kohtaiset luettelot on esitetty liitteissä 3 ja 4. Taulukko 2.1 Punnitukseen perustuvat käsittelymaksut 2005-2008 Tabell 2.1 Behandlingsavgifter baserade på vikten 2005-2008 Jätelaji Sis. ALV / Ilman alv /Exkl. moms Avfallsslag Inkl. MOMS 2008 2007 2008 2007 2006 2005 Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Kuntien Vaihteluväli Keskiarvo Kuntien Keskiarvo Kuntien Keskiarvo Kuntien lkm lkm lkm lkm Yhdyskuntajäte 105,92 101,95 86,83 334 65,57-83,50 359 80,61 323 78,60 330 1) 128,00 Yhdyskuntajäte 104,26 101,24 85,46 109 54,00-82,98 129 76,06 72 78,77 64 Y1 115,00 Biojäte 77,77 68,31 63,67 264 20,00-55,99 311 52,55 253 50,64 264 Organiskt avfall 108,20 Energiajäte 78,64 73,62 64,46 197 22,00-60,35 184 58,70 147 43,65 187 Energiavfall 94,50 Rakennusjäte 107,09 107,35 87,78 338 62,34-87,14 326 85,40 281 80,34 331 Byggavfall 135,00 Erityisjäte 163,89 148,67 133,67 293 81,38-121,69 327 119,57 285 115,77 306 Specialavfall 237,00 Sakokaivoliete 94,33 91,63 77,32 79 8,50-75,74 70 50,19 36 75,85 69 Slam 125,00 1) Yhdyskuntajäte, sekajäte, kuljetustapaa ei huomioida maksussa Kommunalt avfall, blandat avfall, transportsättet beaktas inte i avgiften Y1 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan puristinlaittein varustetussa jäteautossa tai jäteastiassa Kommunalt avfall som transporteras i avfallsbil med komprimator eller i avfallskärl
Painoon perustuvien käsittelymaksujen kehitys 1998-2008 on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 2.2 Painoon perustuvien käsittelymaksujen kehitys 1998-2008 (ilman alv) Tabell 2.2 Utveckling av viktbaserade behandlingsavgifter 1998-2008 (exkl. moms) Vuosi Yhdyskuntajäte Y1 Biojäte Energiajäte Erityisjäte 1998 41,34 21,71 57,31 1999 45,07 23,69 65,34 2000 49,36 26,09 68,39 2001 50,38 28,10 73,29 2002 57,46 36,49 87,64 2003 67,22 60,28 38,32 40,46 93,15 2004 69,18 69,51 44,45 35,38 98,58 2005 78,60 78,77 50,64 43,65 115,77 2006 80,61 76,06 52,55 58,70 119,57 2007 83,50 82,98 55,99 60,35 121,69 2008 86,83 85,46 63,67 64,46 133,67 15 Kuva 2.1 Painoon perustuvien käsittelymaksujen kehitys 2000-2008 (ilman alv) Bild 2.1 Utveckling av viktbaserade behandlingsavgifter 2000-2008 (exkl. moms) Painoon perustuvien käsittelymaksujen kehitys 2000-2008 (ilman ALV) Yhdyskuntajäte Y1 Biojäte Energiajäte Erityisjäte 160 140 120 100 onni 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosina 1998-2008 ovat arvonlisäverolliset käsittelymaksut yli kaksinkertaistuneet eli nousseet 50 (=300 mk/t):sta 106 :iin. Tarkastelujaksolla jäteveron suuruus on noussut kaksinkertaiseksi eli 15 :sta 30 /:iin. Nykyisin keskimääräisessä käsittelymaksussa on jäteveron ja arvonlisäveron osuutta 46 %.
16 Tilavuuteen perustuvat käsittelymaksut Tilavuuteen perustuvia käsittelymaksutietoja saatiin 90 kunnasta. Tilavuusperusteinen yhdyskuntajätteen (sekajäte, kuljetustapaa ei huomioida maksussa) arvonlisäverollinen käsittelymaksu oli keskimäärin noin 26 /m 3, joka on n. 6 % korkeampi kuin viime vuonna. Halvin käsittelymaksu oli 3,41 / m 3 ja korkein 53,01 / m 3. Yhteenveto tilavuuteen perustuvista käsittelymaksuista (sis. jäteveron) on esitetty alla olevassa taulukossa. kohtaiset luettelot ovat liitteessä 4. (Kaikki kuntien ilmoittamat maksut eivät todennäköisesti kuitenkaan sisällä jäteveroa?) Taulukko 2.3 Tilavuuteen perustuvat käsittelymaksut 2005-2008 Tabell 2.3 Avgifter baserade på volym 2005-2008 Jätelaji Sis alv / Ilman alv / Exkl. moms Avfallsslag Inkl. moms 2008 2007 2008 2007 2006 2005 Keskiarvo /m3 Keskiarvo /m3 Keskiarvo /m3 Kuntien lkm Vaihteluväli /m3 Keskiarvo /m3 Kuntien lkm Keskiarvo /m3 Kuntien lkm Keskiarvo /m3 Kuntien lkm Yhdyskunta- 26,32 24,76 21,57 34 2,80-20,30 43 17,03 22 14,52 30 jäte 1) 43,45 Yhdyskuntajäte Y1 45,05 33,89 36,93 11 20,37-40,50 27,76 24 23,79 21 26,81 22 Biojäte Organiskt avfall Energiajäte Energiavfall Rakennusjäte Byggavfall Erityisjäte Special avfall Sakokaivoliete Slam 20,16 33,66 16,52 32 7,35-20,49 27,59 41 10,96 25 8,57 23 15,00 15,36 12,30 21 12,30 12,60 24 10,33 17 6,91 23 30,98 34,37 25,39 43 4,84-61,34 23,06 58,89 18,90 16 15,98-32,79 16,03 12,33 13,14 31 1,89-20,70 1) Yhdyskuntajäte, sekajäte, kuljetustapaa ei huomioida maksussa Kommunalt avfall, blandat avfall, transportsättet beaktas inte i avgiften 28,17 47 29,90 9 23,08 32 43,31 10 43,00 9 44,46 16 10,11 57 13,74 39 11,20 62 Y1 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan puristinlaittein varustetussa jäteautossa tai jäteastiassa Kommunalt avfall som transporteras i avfallsbil med komprimator eller i avfallskärl Muuta käsittelymaksusta 297 kuntaa (78 % kyselyyn vastanneista) ilmoitti, että käsittelymaksu on sama kaikille jätteentuojille, 26 kuntaa (7 %) että se ei ole sama kaikille. 57 kuntaa ei vastannut tähän kysymykseen. Käsittelymaksu ei ole sama kaikille Jämsänseudun Jätehuolto Oy:n ja Turun Jätehuolto Oy:n alueen kunnissa eikä Rääkkylässä, Hyvinkäällä ja Valkeakoskella. 20 kuntaa ilmoitti, että elinkeinoelämän jätteistä peritään sopimuksenvaraisesti korkeampaa käsittelymaksua kuin kunnan vastuulla olevista (asumisen ja julkisen toiminnan jätteistä). 24 kuntaa ilmoitti, että näistä peritään alhaisempaa käsittelymaksua. Korkeampaa jätemaksua perittiin Jätekukko Oy:n alueella olevissa kunnissa ja alhaisempaa Jämsänseudun Jätehuolto Oy:n ja Turun Jätehuolto Oy:n alueilla olevissa kunnissa. Taksassa on määrätty myös astiakohtaisia käsittelymaksuja 103 kunnassa (27 % kyselyyn vastanneista), 122 kunnassa (32 %) ei. Kysymykseen ei vastannut 155 kuntaa.
17 2.2 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut 1.1.2008 Kunnan vastuulla olevien jätteiden kuljetukset oli järjestetty seuraavasti. Taulukko 2.4 Jätteiden kuljetusten järjestäminen Tabell. 2.4 Ordnande av transport av blandad avfall Jätteiden kuljetusten kuntien järjestäminen lkm % koko maan kunnista Asukkaita yhteensä % koko maan asukkaista Kokonaan sopimusperusteisina 140 34 % 1 433 715 27 % Kokonaan kunnan järjestäminä 140 34 % 2 681 146 51 % Osittain sopimusperusteisina, 36 9 % 424 538 8 % osittain kunnan järjestäminä Ei vastausta kysymykseen 99 23 % 761 085 13 % Kaikki yhteensä 415 100 % 5 300 484 100 % Kuva 2.2 Jätteiden tyhjennysmaksut kunnan järjestämässä ja sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa Bild 2.2. Tömningsavgifter i av kommunen ordnad transport och i avtalsbaserad transport Jäteastioiden tyhjennysmaksut kunnan järjestämässä ja sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa Kuljetus Käsittely Alv 12,00 240 ltr Astia 600 ltr Astia 10,92 10,00 9,25 1,98 8,00 1,69 yhjennys 6,00 5,53 1,01 6,05 1,10 4,25 4,75 4,00 1,86 2,12 2,00 2,66 2,83 3,31 4,19 0,00 Kunnan järjestämä Sopimusperusteinen Kunnan järjestämä Sopimusperusteinen
18 Kuva 2.3 Kuljetus- ja käsittelymaksut kunnan järjestämässä kuljetuksessa ja sopimusperusteisessa kuljetuksessa 2004-2008 (ilman alv) Bild 2.3 Transport- och behandlingsavgifter i av kommunen ordnad transport och i avtalsbaserad transport 2004-2008 (exkl. moms) Keräilyvälinekohtaisten sekajäteastian tyhjennysmaksut (ilman ALV) 2004-2008 10,00 2004 2005 2006 2007 2008 Jäteastia 240 ltr 8,81 8,95 Jäteastia 600 ltr 8,00 8,02 7,74 7,58 6,73 yhjennys 6,00 4,00 4,57 5,09 4,96 3,97 4,52 4,53 2,00 0,00 Sopimusperusteinen Astia 240 l Kunnan järjestämä Astia 240 l Sopimusperusteinen Astia 600 l Kunnan järjestämä Astia 600 l Eri järjestelmien piirissä olevien kuntien määrä on vuosien aikana muuttunut oleellisesti. Käsittelymaksun osuus arvioidaan astiassa olevan jätemäärän perusteella. Jätemäärää arvioitaessa kunnissa käytetään erilaisia tilavuuspaino- ja täyttöasteoletuksia.
19 Kuva 2.4 240 ltr jäteastian käsittely- ja kuljetusmaksujen kehitys 2000-2008 (ilman alv) Bild 2.5 Behandlings- och transportavgifter för sopkärl på 240 liter 2002 2008 (exkl. moms) Jätteen kuljetus- ja käsittelymaksujen kehitys 2000-2008 (240 ltr astia) (ilman ALV) 6,00 Kunnan järjestämä Kuljetus Käsittely Sopimusperusteinen 4,00 2,00 1,38 1,171,11 1,61 1,84 1,88 1,86 1,862,442,11 2,162,372,12 1,46 1,56 1,22 1,321,53 1,7 1,99 2,13 2,49 2,32 2,59 2,72 2,56 2,66 2,27 2,492,662,87 2,542,682,84 2,66 2,83 0,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 yhjennys 2008 Kuva 2.5 Käsittely- ja kuljetusmaksujen osuus tyhjennysmaksuista (240 ltr jäteastia) 2000-2008 (ilman alv) Bild 2.5 Behandlings- och transportavgifternas andel av tömningsavgiften (sopkärl på 240 liter) 2002 2008 (exkl. moms) Jätteen kuljetus- ja käsittelymaksujen kehitys 2000-2008 (240 ltr astia) (ilman ALV) 100 % Kunnan järjestämä Kuljetus Käsittely Sopimusperusteinen 75 % 50 % 25 % 0 % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 % tyhjennysmaksusta
20 Sopimusperusteinen jätteenkuljetus Kuntia pyydettiin ilmoittamaan sopimusperusteisessä jätteenkuljetuksessa perityt kuljetus- ja käsittelymaksut tyhjennystä kohti. Tietoja saatiin 125 kunnasta. Yhteenveto niistä on esitetty alla olevassa taulukossa. kohtainen luettelo on liitteessä 5. Jäteastian (240 ltr) arvonlisäverolliset tyhjennysmaksut vaihtelivat sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa välillä 4,00-9,94 yhjennyskerta. Keskimääräinen tyhjennysmaksu oli 6,05 yhjennyskerta. Taulukko 2.5 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut 2008 (keskiarvo yhjennys) Tabell 2.5 Avgifter för tömning av kärl för blandat avfall 2007 (ömning) SOPIMUSPERUSTEINEN JÄTTEENKULJETUS AVFALLSTRANSPORT ENLIGT AVTAL Kuljetus Transport 1) Käsittelymaksu Behandlingsavgift 1) Yhteensä Totalt 1) Yhteensä sis. alv Totalt inkl. moms yhjennys, ilman alv / 1) ömning, exkl. moms Astia 240 ltr, tyhjennys 1 krt/vko/ Kärl 240 ltr, tömning 1 gång/vecka 2,83 2,12 4,96 (vaihteluväli 3,28-8,15) 82 kuntaa - Vuoden 2007 keskiarvo 2,66 2,37 5,04 6,15 - Vuoden 2006 keskiarvo 2,84 2,16 5,09 6,21 Astia 600 ltr, tyhjennys 1 krt/vko 4,19 4,75 8,95 10,92 Kärl 600 ltr, tömning 1 gång/vecka (vaihteluväli 4,64-15,97) 92 kuntaa - Vuoden 2007 keskiarvo 3,73 5,21 8,96 10,94 - Vuoden 2006 keskiarvo 4,00 4,74 8,81 10,47 1) Yleisin asiakkaalta peritty hinta tai jos muuta tietoa ei ole, kunnan kiinteistöistä maksettu tyhjennysmaksu 1) Den oftast förekommande avgift som tagits ut av kunden, eller om andra uppgifter inte står att få, den avgift som kommunens fastigheter betalar för tömning 38 kunnan (27 % sopimusperusteisista) ilmoittamat maksut koskivat vain kunnan omia kiinteistöjä, koska muuta tietoa ei ollut saatavissa. 52 kuntaa (37 %) ilmoitti että maksutietojen saamisessa kuljetusyrittäjiltä ei ole ollut ongelmia. 6,05
21 Kuva 2.6 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksujen kehitys 2004-2008 (ilman alv) Bild 2.6 Utvecklingen av avgiften för tömning av kärl för blandat avfall per uppsamlingskärl 2004 2008 (exkl. moms) Sopimusperustein jätteenkuljetus Keräilyvälinekohtaisten tyhjennysmaksujen kehitys 2004-2008 (ilman ALV) Astia 240 ltr Astia 600 ltr 10,00 8,00 8,04 8,47 8,81 8,96 8,95 yhjennys 6,00 4,00 4,67 4,8 5,09 5,04 4,96 2,00 0,00 2004 2005 2006 2007 2008 Taulukko 2.6 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut 2006-2008 sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa, kun käsittely- ja kuljetusmaksuja ei ole eritelty (yhjennys) Tabell 2.6 Avgifter för tömning av kärl för blandat avfall 2006-2007 I avfallstransport enligt avtal, om tömninsavgiften är inte uppdelad I transport- och behandlingsavgift (ömning) SOPIMUSPERUSTEINEN Tyhjennysmaksu yhjennys 2) / Tömningsavgift ömning 2) JÄTTEENKULJETUS Sis. alv / Inkl. moms Ilman alv / Exkl. moms AVFALLSTRANSPORT ENLIGT AVTAL 2008 2007 2008 2007 2006 Astia 240 ltr, tyhjennys 1 krt/vko/ Kärl 240 ltr, tömning 1 gång/vecka 6,20 6,75 5,08 (1,40-9,34 27 kuntaa) 5,53 (vaihteluväli 3,77-10,53, 42 kuntaa) 4,94 (17 kuntaa) Astia 600 ltr, tyhjennys 1 krt/vko Kärl 600 ltr, tömning 1 gång/vecka 10,44 10,85 8,56 (1,30-14,25 28 kuntaa) 8,89 (vaihteluväli 6,14-19,92, 50 kuntaa) 8,39 (20 kuntaa) 2) Tyhjennysmaksu ilmoitettu erittelemättä sitä kuljetus- ja käsittelymaksuosuuksiin 2) Tömningsavgiften är inte uppdelad i transport- och behandlingsavgift
22 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Jäteastian (240 ltr) arvonlisäverolliset tyhjennysmaksut vaihtelivat kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa välillä 3,65-7,20 yhjennyskerta. Keskimääräinen arvonlisäverollinen tyhjennysmaksu oli 5,53 yhjennyskerta (sis. ALV). Alla olevassa taulukossa on esitetty kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa perittyjen tyhjennysmaksujen keskiarvot. Tietoja saatiin 154 kunnasta. kohtainen luettelo on liitteessä 6. Taulukko 2.7 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut 2008 (yhjennys) Tabell 2.7 Avgifter för tömning av kärl för blandat avfall 2008 (ömning) KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS KOMMUNALT ORDNAD Kuljetus Transport 2) Käsittelymaksu Behandlingsavgift 2) Yhteensä Totalt 2) AVFALLSTRANSPORT yhjennys, ilman alv / ömning, exkl. moms Astia 240 l, tyhjennys 1 krt/vko/ 2,66 1,86 4,53 5,53 Kärl 240 l, tömning 1 gång/vecka (vaihteluväli 2,99-5,90) 114 kuntaa - Vuoden 2007 keskiarvo 2,56 1,88 4,44 5,42 - Vuoden 2006 keskiarvo 2,72 1,84 4,52 5,48 9,25 Astia 600 l, tyhjennys 1 krt/vko Kärl 600 l, tömning 1 gång/vecka 3,31 4,25 7,58 (vaihteluväli 4,19-11,00) 117 kuntaa Yhteensä Sis. alv Totalt Inkl.moms 2) - Vuoden 2007 keskiarvo 3,22 4,37 7,58 9,25 - Vuoden 2006 keskiarvo 3,58 4,20 7,74 9,45 2) Asiakkailta peritty maksu 2) Avgift som tagits ut av kunden Kuva 2.7 Keräysvälinekohtaisten käsittelymaksujen kehitys 2004-2007 (ilman alv) Bild 2.7 Utvecklingen av behandlingsavgifterna per uppsamlingskärl 2004 2007 (exkl. moms) Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Keräilyvälinekohtaisten tyhjennysmaksujen kehitys 2004-2008 (ilman ALV) Astia 240 ltr Astia 600 ltr 10,00 yhjennys 8,00 6,00 4,00 6,73 3,97 7,19 4,25 7,74 7,58 7,58 4,52 4,44 4,53 2,00 0,00 2004 2005 2006 2007 2008
23 Taulukko 2.8 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut 2006-2008 kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, kun kuljetus- ja käsittelymaksuosuuksia ei ole eritelty (keskiarvo yhjennys) Tabell 2.8 Avgifter för tömning av kärl för blandat avfall 2006-2007 om tömningsavfigten är inte uppdelad i transportoch behandlingsavgift (ömning) KUNNAN JÄRJESTÄMÄ Tyhjennysmaksu 4) yhjennys / Tömningsavgift 4), ömning JÄTTEENKULJETUS 2008 2007 2008 2007 2006 KOMMUNALT ORDNAD AVFALLSTRANSPORT Sis. alv / Inkl. moms Ilman alv / Exkl. moms Astia 240 l, tyhjennys 1 krt/vko/ Kärl 240 l, tömning 1 gång/vecka Astia 600 l, tyhjennys 1 krt/vko Kärl 600 l, tömning 1 gång/vecka 6,26 (36 kuntaa) 10,50 (36 kuntaa) 6,55 (20 kuntaa) 10,77 (21 kuntaa) 5,13 (vaihteluväli 3,57-8,99, 36 kuntaa) 8,60 (vaihteluväli 5,55-19,04, 36 kuntaa) 4) Tyhjennysmaksu ilmoitettu erittelemättä sitä kuljetus- ja käsittelymaksuosuuksiin 4) Tömningsavgiften är inte uppdelad i transport- och behandlingsavgift 5,51 (20 kuntaa) 9,11 (21 kuntaa) Kunnan kilpailuttamassa jätteenkuljetuksessa kuljetusurakoitsijalle maksetun urakkakorvauksen kehitys on esitetty alla olevassa taulukossa. 4,92 (3 kuntaa) 8,28 (3 kuntaa) Taulukko 2.9 Urakkakorvaus 2004-2008 Tabell 2.9 Entreprenadersättning 2004-2008 KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Urakkakorvaus yhjennys, ilman alv, Entreprenadersättning ömning, exkl. moms AVFALLSTRANSPORT ENLIGT 2008 2007 2006 2005 2004 AVTAL Astia 240 ltr, tyhjennys 1 krt/vko/ Kärl 240 ltr, tömning 1 gång/vecka 2,75 (1,20-5,06) 67 kuntaa 2,59 (1,20-4,96, 57 kuntaa) 2,46 (1,20-4,09, 78 kuntaa) 2,69 (1,15-6,54, 24 kuntaa) 2,09 (1,10-5,89, 47 kuntaa) Astia 600 ltr, tyhjennys 1 krt/vko Kärl 600 ltr, tömning 1 gång/vecka 3,61 (1,22-9,94, 68 kuntaa) 3,40 (1,22-8,05, 57 kuntaa) 3,63 (1,21-10,51, 81 kuntaa) 3,87 (1,26-9,63, 28 kuntaa) 2,58 (1,12-8,40, 52 kuntaa) Urakkakorvaus oli suurempi kuin asiakkaalta peritty kuljetusmaksu kolmessa kunnassa, joka johtuu siitä, että eräillä alueilla kuljetusurakkaan sisältyi varsinaisten kuljetusten lisäksi mm. laskutuksen hoitoa. Tyhjennysmaksuissa ei eri kuljetusjärjestelmien välillä ollut juurikaan eroja silloin kun käsittely- ja kuljetusmaksuosuuksia ei oltu eritelty.
24 2.3 Muut maksut Kuormaus- tai punnitusmaksut 267 kuntaa (70 % kyselyyn vastanneista) ilmoitti, että käytössä on kuormaus- tai punnitusmaksu. Arvonlisäverolliset maksut vaihtelivat välillä 6-18 /punnitus, ollen keskimäärin noin 11 /punnitus. Eko-, hyötykäyttö- tai palvelumaksut 188 kuntaa (50 % kyselyyn vastanneista) ilmoitti, että käytössä on eko-, hyötykäyttö- tai palvelumaksu. Tällaista maksua ei ollut käytössä 40 %:lla kunnista, 10 % kyselyyn vastanneista ei vastannut tähän kysymykseen. Eko- yms. maksun suuruutta koskeva tietoja saatiin 173 kunnasta. Keskimääräinen ekomaksun suuruus arvonlisäveroineen oli omakotikiinteistöiltä 30 /vuosi ja lomakiinteistöiltä noin 13 /vuosi. Kuntia pyydettiin ilmoittamaan eko-, hyötykäyttö- tai palvelumaksu 3 henkilön kiinteistöä tai taloutta kohden. Yhteenveto asiasta on esitetty alla olevassa taulukossa. kohtainen luettelo on liitteessä 7. Taulukko 2.10 Eko-, hyötykäyttö- tai palvelumaksut 2007-2008 /kiinteistö/vuosi Tabell 2.10 Eko-, återvinnings- eller serviceavgifte 2007-2008 /fastighet/år Eko-, hyötykäyttö- tai Kuntien palvelumaksu lkm Keskiarvo /kiinteistö/vuosi (ilman alv) Vaihtelurajat /kiinteistö/ vuosi (ilman alv) Keskiarvo /kiinteistö/vuosi (sis alv) Omakotikiinteistö 172 24,34 9,84-55,02 29,69 Egnahemshuset Vuoden 2007 keskiarvo 154 23,44 8,20-55,18 28,40 Vapaa-ajan kiinteistö 154 10,78 4,92-37,21 13,15 Fritidsbostad Vuoden 2007 keskiarvo 140 10,40 4,92-37,21 12,63 Omakotikiinteistöltä perittävät arvonlisäverolliset eko-, hyötykäyttö- tai palvelumaksut olivat halvimmillaan 12,00 /kiinteistö/vuosi (Ilomantsi) ja kalleimmat 67,34 /kiinteistö/vuosi (Ekorosk Oy Ab:n alueella). Taulukko 2.11 Eko-, hyötykäyttö- tai palvelumaksut 2004-2008 (ilman alv) Tabell 2.11 Eko-, återvinnings- eller serviceavgift 2004-2008 (exkl. moms) Eko-, hyötykäyttö- /kiinteistö/vuosi / /fastighet/år tai palvelumaksu 2008 2007 2006 2005 2004 Omakotikiinteistö Egnahemshuset 24,34 (172 kuntaa) 23,44 (154 kuntaa) 23,37 (115 kuntaa) 26,77 (137 kuntaa) 23,69 (170 kuntaa) Vapaa-ajan kiinteistö Fritidsbostad 10,78 (154 kuntaa) 10,40 (140 kuntaa) 10,91 (141 kuntaa) 11,45 (132 kuntaa) 12,06 (143 kuntaa)
25 Kuva 2.8 Eko-, hyötykäyttö- ja palvelumaksujen kehitys 2004-2008 (ilman alv) Bild 2.8 Utvecklingen av eko-, återvinnings- eller serviceavgifterna 2004-2008 (exkl.moms) Eko-, hyötyjäte- ja palvelumaksujen kehitys 2004-2008 (ilman ALV) Vakituinen asutus Vapaa-ajan kiinteistö 30,00 25,00 23,69 26,77 23,37 23,44 24,34 /kiinteistö/vuosi 20,00 15,00 10,00 12,06 11,45 10,91 10,40 10,78 5,00 0,00 2004 2005 2006 2007 2008
26 Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksut 191 kuntaa (50 % kyselyyn vastanneista) ilmoitti, että kunnassa on käytössä alueellisten keräyspisteiden käyttömaksu. Tämä maksu ei ollut käytössä 39 %:lla kunnista ja 11 % kyselyyn vastanneista ei vastannut tähän kysymykseen. Alueellisten keräyspisteiden arvonlisäverolliset käyttömaksut vakituisilta asukkailta olivat kompostoimattomilta kiinteistöiltä keskimäärin 103 /vuosi ja kompostoivilta kiinteistöiltä 95 /vuosi (3 hengen kiinteistöä tai taloutta kohden). Tietoja saatiin 176 kunnasta. Vakituisilta asukkailta perityt alueellisten keräyspisteiden arvonlisäverolliset käyttömaksut olivat halvimmillaan 33,65 /vuosi (Ylitornio) ja korkeimmillaan 170,00 /vuosi (Korppoo) kompostoiville kiinteistöille. Kompostoimattomilta kiinteistöitä vastaavat luvut olivat 33,65 /vuosi (Ylitornio) ja 320,00 /vuosi (Houtskari). Alueellisista keräyspisteiden käyttömaksuista laadittu yhteenveto on esitetty alla olevassa taulukossa. kohtainen luettelo on liitteessä 8. Taulukko 2.12 Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksut 2007-2008 Tabell 2.12 Bruksavgift för användning av lokala uppsamlingsplatser 2007-2008 Alueellisten keräyspisteiden Kuntien Keskiarvo Vaihtelurajat käyttömaksu lkm /kiinteistö/vuosi, ilman alv /fastighet/år, exkl. moms Alueellisen keräyspisteen käyttömaksu vakituisilta asukkaita Bruksavgift för användning av lokala uppsamlingsplatser, permanet boende - kompostoivat kiinteistöt fastighet med kompostering Keskiarvo Sis. alv Inkl. moms 157 77,97 27,58-139,35 95,26 Vuoden 2007 arvot 143 74,14 42,00-139,35 90,49 - kompostoimattomat kiinteistöt 137 84,12 27,58-262,30 102,76 fastighet utan kompostering Vuoden 2007 arvot 126 81,72 41,97-262,30 98,97 Alueellisen keräyspisteen käyttömaksu vapaa-ajanasuntojen osalta Bruksavgift för användning av lokala uppsamlingsplatser fritidsbostäder - kompostoivat kiinteistöt 171 34,58 15,58-100,00 42,21 fastighet med kompostering Vuoden 2007 arvot 158 33,42 14,47-100,00 40,57 - kompostoimattomat kiinteistöt 151 39,69 16,39-172,14 48,47 fastighet utan kompostering Vuoden 2007 arvot 140 38,74 14,47-172,14 47,26 Taulukko 2.13 Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksut 2004-2008 (ilman alv) Tabel 2.13 Bruksavgift för användning av lokala uppsamlingsplatser 2004-2008 (exkl. moms) Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksu 2008 Keskiarvo /vuosi 2007 Keskiarvo /vuosi 2006 Keskiarvo /vuosi 2005 Keskiarvo /vuosi Alueellisen keräyspisteen käyttömaksu vakituisilta asukkaita Bruksavgift för användning av lokala uppsamlingsplatser, permanet boende Kompostoivat 77,97 74,14 72,17 70,45 Med kompostering (157 kuntaa) (143 kuntaa) (148 kuntaa) (136 kuntaa) Kompostoimattomat Utan kompostering 84,12 (137 kuntaa) 81,72 (126 kuntaa) 81,46 (118 kuntaa) Alueellisen keräyspisteen käyttömaksu vapaa-ajanasuntojen Bruksavgift för användning av lokala uppsamlingsplatser, fritidsbostäder Kompostoivat 34,58 33,42 33,41 Med kompostering (171 kuntaa) (158 kuntaa) (164 kuntaa) Kompostoimattomat 39,69 38,74 38,04 Utan kompostering (151 kuntaa) (140 kuntaa) (144 kuntaa) 81,33 (119 kuntaa) 30,88 (154 kuntaa) 36,83 (149 kuntaa) 2004 Keskiarvo /vuosi 62,15 (142 kuntaa) 66,65 (147 kuntaa) 29,96 (161 kuntaa) 32,22 (163 kuntaa)
27 Kuva 2.9 Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksujen kehitys 2004-2008, kompostoimattomat kiinteistöt (ilman alv) Bild 2.9 Utveckling av bruksavgift för användning av lokala uppsamlingsplatser 2004-2008, fastighet utan kompostering (exkl. moms) Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksujen kehitys 2004-2008 Kompostoimattomat kiinteistöt (ilman ALV) Vakituiset asukkaat Vapaa-ajan asukkaat 100 80 81,33 81,46 81,72 84,12 /kiinteistö/vuosi 60 40 66,65 32,22 36,83 38,04 38,74 39,69 20 0 2004 2005 2006 2007 2008 Aluekeräyspisteistä on eräillä alueilla luovuttu mm. niihin liittyvien vapaamatkustajaongelmien ja roskaantumisen takia. Kustannukset ovat karanneet käsistä.
28 Kaikki vuotuiset jätehuollosta omakotitalolle aiheutuvat maksut Omakotikiinteistön vuotuiset jätemaksut olivat keskimäärin noin 164 /vuosi (sis. ALV.) (= noin 1,05 /asukas/vko). Ne pyydettiin arvioimaan seuraavanlaiselle omakotitalolle - huoneistoala on 115 m 2 - asukkaita 3 henkilöä - sillä on oma 240 litran sekajäteastia (1 kpl), joka tyhjennetään kerran kahdessa viikossa - keräyspaperi toimitetaan aluekeräyspisteeseen - biojäteastia tyhjennetään kerran viikossa. Tiedot saatiin 240 kunnasta. kohtainen luettelo on liitteessä 9. Taulukko 2.14 Kaikki vuotuiset omakotitalolle aiheutuvat maksut yhjennys/vuosi 2008 (ilman alv) Tabell 2.14 Alla årliga avgifter för avfallshanteringen för egnahemshusen ömning/år 2008 (Exkl. moms) Tyhjennysmaksu Tömningsavgift Kuntien lkm Ilman alv/ Exkl. moms sis. alv, /år, inkl. moms Keskiarvo /vuosi Vaihtelurajat /vuosi a) Biojätettä ei kerätä erikseen 208 134,19 79,30-210,34 163,66 Organiskt avfall inte samlas in separat Vuoden 2007 arvot 225 133,55 76,60-474,15 163,04 b) Biojäte kerätään erikseen 131 358,11 110,00-770,78 436,29 Organiskt avfall samlas in separat Vuoden 2007 arvot 117 340,26 84,00-770,78 416,07 c) Biojäte kompostoidaan kiinteistöllä 206 126,61 58,03-216,04 154,47 Organiskt avfall komposteras av fastigheten Vuoden 2007 arvot 146 125,18 28,40-343,00 154,19 d) Energiajäte kerätään erikseen 1) 48 143,52 82,26-386,67 174,89 Energiavfall samlas in separat Vuoden 2007 arvot 20 143,19 102,44-309,88 174,72 1) Energiajäteastian tyhjennystiheyttä ei kyselyssä määritelty. a) Alhaisin ilmoitettu vuosimaksu (sis. ALV) oli 96,72 /vuosi (Pirkanmaan jätehuolto Oy:n alueen kunnissa Kangasla, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala ja Tampere) ja korkein 256,62 /vuosi (Ylämaa). b) Alhaisin vuosimaksu oli 134,00 /vuosi (Ylä-Savo) ja korkein 940,35 /vuosi (Luumäki). c) Alhaisin vuosimaksu oli 70,80 /vuosi (Kerava) ja korkein 263,57 /vuosi (Pudasjärvi. d) Alhaisin vuosimaksu oli 100,36 /vuosi (Kemi) ja korkein 471,74 /vuosi (Jämsänkoski). Taulukko 2.15 Kaikki vuotuiset omakotitalolle aiheutuvat maksut 2004-2008 Tabell 2.15 Alla årliga avgifter för avfallshanteringen för egnahemshusen 2004-2087 Maksut ilman alv / Avgifter /år, exkl. moms Biojätettä ei kerätä erikseen Organiskt avfall inte samlas in separat Biojäte kerätään erikseen Organiskt avfall samlas in separat Biojäte kompostoidaan kiinteistöllä Organiskt avfall komposteras av fastigheten Energiajäte kerätään erikseen Energiavfall samlas in separat 2008 2007 2006 2005 2004 134,19 (208 kuntaa) 358,11 (131 kuntaa) 126,61 (206 kuntaa) 143,52 (48 kuntaa) 133,55 (225 kuntaa) 340,26 (117 kuntaa) 125,18 (146 kuntaa) 143,19 (20 kuntaa) 130,19 (182 kuntaa) 330,08 (74 kuntaa) 116,33 (125 kuntaa) 132,47 (19 kuntaa) 125,19 (231 kuntaa) 289,63 (114 kuntaa) 107,38 (199 kuntaa) 149,62 (47 kuntaa) 116,19 (244 kuntaa) 261,38 (109 kuntaa) 107,84 (201 kuntaa) 117,64 (35 kuntaa) Muutos-% 2007-2008 +1 % + 5 % +1 % -4 %