Pasi Hujasen lähetysrengas Kirje 2/2013, 19.02.2013 c/o Pasi Hujanen, SLEY, PL 184, 00181 Helsinki Tämän renkaan yhdyshenkilönä toimii Pasi Hujanen, osoite: Sley, PL 184, 00181 Helsinki. Hänelle tulee ilmoittaa osoitteenmuutokset jne. Pankkisiirron viitenumero pysyy koko ajan samana, eli voit käyttää samaa pankkisiirtoa useamman kerran, jos maksat esimerkiksi automaatilla tai internetin kautta. Mikäli tarvitset viitenumeroa, ota yhteys Anna Poukkaan, puh. 09-251 390. Uudenmallisten yhteiseurooppalaisten tilinumeroiden mukaan Sleyn lahjoitustilin muoto on: IBAN: FI13 8000 1500 7791 95 BIC:DABAFIHH Lähetyskannatus Pasi Hujasen työn tukemiseksi Sleyn tilille IBAN: FI13 8000 1500 7791 95 - tiedonannolla Pasi Hujasen lähetysrengas ja oma seurakuntasi tai - Pasi Hujasen yleisviitenumerolla 10078 89200 30001 01518 tai - henkilökohtaisella viitenumerolla, jolloin kannatuksesi näkyy automaattisesti myös seurakuntasi lähetyskannatuksena. Henkilökohtaisen viitenumeron saat Sleyn toimistosta Anna Poukalta puh. 09 251 39 220 tai sähköpostitse anna.poukka@sley.fi Mikäli haluat renkaan jäseneksi, ota yhteys Pasi Hujaseen, tiedot yllä. Mikäli taas haluat avustaa diakoniatyötä, on vuonna 2011:kin koko vuoden kestävä keräys diakonia-avun saamiseksi Inkerin kirkon seurakuntiin. Jos haluat antaa lahjasi tähän tarkoitukseen, käytä tiliä: IBAN: FI13 8000 1500 7791 95 viite 10078 89200 30010 04517 Keräyslupa 2020/2010/3611 Poliisihallitus on 26.11.2012 myöntänyt keräysluvan 2020/2012/361 Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle kerätä varoja 1.1.2013-31.12.2014 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta julistus-, opetus- ja diakoniatyöhön kotimaassa sekä yhdistyksen lähetyskohteissa ulkomailla. Käytä viitettä, se takaa, että raha menee oikeaan kohteeseen, lisäksi se vähentää työtä ja kuluja Sleyn Keskustoimistolla. Terveisin Pasi Hujanen Edellisen kirjeen jälkeen tapahtunutta 1. Tietokoneongelmia, osa x Jostain syystä Venäjän tietokoneeni on alkanut temppuilla eri tavoin. Saan uuden koneen ilmeisesti maaliskuussa. Vanhan kanssa alkaa mennä aivan liikaa aikaa odotteluun ja ongelmien korjaamiseen. Myös Helsingin toimistolla oleva koneeni pätkii. Uusi kannettava tietokoneeni korvaa molemmat vanhat koneeni. 2. Leuto talvi Ellei maaliskuu tule olemaan poikkeuksellisen kylmä, tämä talvi oli varsin leuto. Kovin pakkanen, jonka näin, oli 19. Minulla on Tuutarin kirkolla digitaalinen lämpömittari, jossa on muisti, josta näkyy ylin ja alin lämpötila. Alin oli 22.6, mutta kun mittarin anturi on lähellä ikkunaa, se näyttää noin kolme astetta
liian lämmintä, eli kylmimmillään on ollut noin 25 astetta pakkasta. Se oli joulun aikaan, mutta silloin minä olin Helsingissä. 3. Taas tarkenee Leudosta talvesta huolimatta päätin korjauttaa autoni lisälämmittimen eli Webaston. Hintaa tuli toista tuhatta euroa, mutta nyt pääsen aamulla liikkeelle lämpimällä autolla. Jostain syystä autooni ei voi asentaa sähköistä lohkolämmitintä Tuutarin kirkollahan sähköä olisi saatavilla. Nyt voin laittaa auton lämpiämään koska tahansa on sekä kauko-ohjaus että ajastin. Kalliin korjauksen jälkeen ei heti halua vaihtaa autoa. Olen ajatellut ajaa autolla ainakin syksyyn silloin matkamittarissa on noin 260000 kilometriä. 4. Viisumipakolaisena Olin helmikuun alkupuolella neljä päivää Narvassa, Virossa. Näin viisumipäiväni säästyivät. Teimme hieman remonttia Vladimir Batuhtinin ostamassa asunnossa. Yllätyin, kun viitisenkymmentä vuotta vanhassa asunnossa oli kahdessa huoneessa vain yksi tapettikerros. Voi sanoa, että asunto pitää rakentaa sisältä kokonaan uudeksi. Konserttikiertue tai sitten ei Kerroin viime vuoden lopulla ongelmista uuden viisumin saamisen yhteydessä. Ne olivat kuitenkin pieniä verrattuna siihen, miten vaikeaa Svetlana Musinan oli saada uusi passi. Ongelmien perussyy oli se, että hän muutti uuteen asuntoon. Uudesta asunnosta pitää saada tietyt paperit, jotta voi hakea passia. Vaikka hän on asunut jo yli puolitoista vuotta, talon kaikki paperit eivät vieläkään ole valmiit. Niinpä passin saaminen jäi viime tippaan. Sen pitäisi olla valmis 19.3. ja ensimmäinen konsertti on Lappeenrannassa 23.3. Uskon, että saan Suomen Pietarin konsulaatin kanssa järjestetyksi viisumin nopean valmistumisen. Onneksi venäläiset aikataulut yleensä näissä kohdin pitävät paikkansa. Venäjällä on sanonta: Mikään ei hoidu, mutta kaikki järjestyy! Toivottavasti niin käy nytkin. Venäjällä on mahdollista tehdä passi viikossa jos on valmis maksamaan reilun lisähinnan. Mutta tuo nopeutettu käsittely on mahdollista vain, jos kaikki dokumentit ovat kunnossa. Esimerkiksi Vladimir Batuhtin sai uuden passin viikossa. Virallisessa passitoimistossa on tolkuttomat jonot. Svetlana kertoi, että ihmiset tulevat kolmen aikaan yöllä jonottamaan, että pääsevät työpäivän aikana sisään ja jätettyä hakemuksensa. Venäläiseen byrokratiaan on vaikea tottua. Kuinka paljon ihmiset haaskaavat aikaa jonoissa seisomiseen! Eivätkä konserttikiertueen ongelmat jääneet tähän: säestäjäksi kaavailtu Jelizaveta Pantzenko kaatui alkuvuodesta ja käsi on ollut kipsissä. Ilmeisesti käsi on ensi kuussa kunnossa. Eräs organisaatio tutkii, miten eri maissa rakentamiseen liittyvät luvat ja muut paperit järjestyvät. Maita on kaikkiaan 179. Venäjä on sijalla 178! Lieneekö Pohjois-Korea se viimeinen. Tämä selittää sen, miksi Venäjällä vanhat asunnot ovat kalliimpia kuin uudet: niiden paperit ovat kunnossa. Kun Svetlana vaihtoi asuntoa, hän sai vanhasta yksiöstä lähes saman, mitä hän maksoi aivan uudesta kaksiosta. Jos kaikki menee hyvin, ensimmäinen konsertti on Lappeenrannan Armonkalliolla lauantaina 23.3. kello 14.00. Palmusunnuntaina olemme jumalanpalveluksessa Myrskylässä joka on Skuoritsan seurakunnan ystävyysseurakunta ja sen jälkeen on konsertti. Hiljaisen viikon alkupuolella olemme Harjavallassa, Raumalla ja Noormarkussa. Tarkemman ohjelman laitan maaliskuun kirjeeseen ja Sanansaattajaan. Melkein onnistuin Ajattelin, että taidan selvitä tämän talven juuttumatta kertaakaan lumeen. Mutta 11.2. olimme Hatsinassa, Marienburgin kylässä. Tiet ovat usein hyvin kapeita monia sivuteitä ei ole edes aurattu vaan on vain autojen pyörien tekemät urat. On pakko pysäköidä sivuun, että ei tuki koko tietä.
Tein kaiken varovasti: hieman eteenpäin, sitten peruutus, hieman lisää eteenpäin, sitten peruutus jne. Kunnes lopulta viimeinen parikymmentä senttiä oli ihan pehmeää lunta, johon auton pyörä upposi ja auto jäi pohjastaan kiinni. Kotikäynnin jälkeen lapioin lunta ja laitoin pyörän alle muoviset kitkapalat jotka ovat usein auttaneet. Viiden minuutin aherruksen jälkeen matka jatkui. Onhan talvea vielä jäljellä, mutta monina päivinä tiet ovat jo olleet sulia. Moni on kysynyt, miksi en osta maastoautoa. Ne ovat kalliita hankkia ja ylläpitää. Erikoisia kyläkäyntejä, osa 2 Kerroin viime kirjeessäni kyläkäynnistä, jonka emäntä tuli juuri ennen minua kotiin sairaalasta. Myös helmikuussa kävin tapaamassa häntä. Talon tytär oli pihalla odottamassa ja sanoi: Tule kujan kautta, kuistilla on lehmä! No, ei siellä kuistille elävä lehmä ollut vaan juuri teurastetun lehmän lihoja. Navettaa tyhjentämässä oli uzbekki tai joku muu sieltä päin oleva. Pienellä kelkalla hän veti heiniä johonkin naapuritaloon. Pidimme seurat. Talon emäntä oli edelleen heikossa kunnossa se oli ilmeisesti syy lehmän teurastamiseen. Seurojen jälkeen söin hyvänmakuisia lehmänlihasta tehtyjä pihvejä. Olivat ainakin tuoreita! Kymmenkunta vuotta sitten kohtasin vielä erikoisemman teurastuksen, kun lehmä oli pilkottu kerrostaloasunnon olohuoneessa. Tullessamme miehet käärivät kokoon muovia, jonka päällä ruho oli ollut. Veren haju oli voimakas. Venäjällä käytännön terveysnormit ovat hieman toiset kuin Suomessa. Vaikka vähän väliä joku suomalainenkin elintarvikefirma joutuu vaikeuksiin Venäjän terveystarkastajien kanssa. Piispa tuli eläkeikään Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi täytti helmikuun puolivälissä 60 vbuotta. Se on Venäjällä miesten virallinen eläkeikä naisilla se on 55 vuotta. Kirkkojärjestyksessä pappien eläkeiäksi on määrätty 65 vuotta, mutta moni jatkaa vielä senkin jälkeen. Oli kahdet juhlat: tiistaina venäläisille ja lauantaina ulkomaalaisille. Osallistuin molempiin. Venäläisten juhlassa näin uuden pastorin, joka käyttäytyi kuin olisi koko tilaisuuden seremoniamestari. Sain kuulla, että hän pyrki aikanaan Inkerin kirkon papiksi, mutta kun ei päässyt, meni toiseen luterilaiseen kirkkoon. Hän on ollut vankilassa ennen papiksi ryhtymistään. Kuulin Vladimir Batuhtinilta, että hänellä on Facebookissaan kymmenen minuutin video, jossa hän haukkuu Inkerin kirkon rosvojen pesäksi ja piispan varkaaksi jne. Nyt hän oli mitä paras ystävä. Eräs (suomalainen) ystäväni, joka oli nähnyt videon sanoi: "Ai se ilkesi tulla paikalle!" Suomalainen ei olisi varmaan ilennytkään, mutta vanha venäläinen vankilakundi ei nähnyt tilanteessa mitään erikoista. Huumori on välttämätöntä Eräässä lappeenrantalaisessa marketissa on vessassa kuva, jossa kielletään nousemasta jaloin vessanpöntön päälle. Samanlaisia kuvia on mm. Pietarin Pyhän Marian kirkolla. Venäjällä on vielä vessoja, joissa ei ole pönttöä, vaan vain pelkkä reikä lattiassa. Kun kysyin asiaa eräältä kirkon työntekijältä, hän sanoi, että kirkon vessaan piti laittaa kielto, koska ihmiset kylissä ovat tottuneet tekemään niin. En ole nähnyt tai kuullut kenenkään puuseessä nousseen jaloittelemaan reiän viereen. On asioita, joita ei voi järjellä ymmärtää. Ainoan järkevän selityksen antoi eräs ystäväni, joka sanoi, että ehkä kyse on (omasta) hygieniasta: pelätään istua pöntölle toisen jälkeen mutta seuraavalla asiakkaalla vasta hyvä hygienia onkin!
Tavaraa kaivataan CD-soitin eräs seurakuntalainen haluaisi opiskella kotonaan suomea. Venäläisiä erikoisuuksia Olin Virossa Puškinin seurakunnan autokuskin kyydissä. Narvassa hän aina ajoi kaksikaistaisen tien keskimmäistä kaistaa. Vaikka näki, että seuraavassa risteyksessä seisoi auto kääntymässä vasemmalle, sinne piti päästä. Ja heti risteyksen jälkeen takaisin keskikaistalle, vaikka näki, että seuraavasta risteyksestä suoraan sai ajaa vain reunakaistalta. En tiedä, miksi venäläiset eivät halua ajaa reunakaistalla. Se näkyy siinäkin, että Pietarin kehätiellä asfaltti joudutaan uusimaan keskikaistoilta, mutta reunakaista on lähes käyttämätön. Jopa rekat ja linjaautot ajavat kehätiellä toisella tai kolmannella kaistalla. Lieneekö kysymys siitä, että liikennesääntöjä ei tunneta tai ei haluta noudattaa. Mutta turhia kaistanvaihtoja se aiheuttaa. Ja paljon kolareita. Pieni opetuksen sana Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen. Minä, Paavali, sanon teille: jos annatte ympärileikata itsenne, teille ei ole Kristuksesta mitään hyötyä. Vakuutan vielä kerran jokaiselle, joka antaa ympärileikata itsensä, että hän on velvollinen noudattamaan lain kaikkia määräyksiä. Te, jotka pyritte vanhurskauteen lakia noudattamalla, olette joutuneet eroon Kristuksesta, armon ulkopuolelle. Koska me uskosta olemme saaneet Hengen, odotamme hartaasti, että toivomme toteutuisi ja me saavuttaisimme vanhurskauden. Kristuksessa Jeesuksessa on yhdentekevää, onko ihminen ympärileikattu vai ei. Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko. Te etenitte jo hyvää vauhtia. Kuka teidät on pysäyttänyt? Tehän ette enää tottele totuutta. (Gal 5:1-7) Kirkkovuoden ensimmäinen pääsiäiseen liittyvä sunnuntai on Septuagesimasunnuntai, jonka nimi tulee siitä, että silloin on kymmenen viikkoa eli 70 päivää pääsiäiseen. Septuagesima on kreikkaa ja tarkoittaa juuri 70. Sunnuntain otsikko on Ansaitsematon armo. Olen kritisoinut tuota otsikkoa. Sehän antaa tavallaan ymmärtää, että voisi olla ansaittuakin armoa. Emmehän me puhu märästä vedestä tai vaaleasta valkoisesta. Paavali joutui Galatiassa taistelemaan ansaitsemattoman armon puolesta. Hänen jälkeensä sinne oli tullut muita opettajia, ns. judaisteja, jotka itse asiassa ajattelivat, että kristinusko on vain välivaihe pakanuudesta juutalaisuuteen. Niinpä he alkoivat vaatia Galatian kristityiltä ympärileikkausta, juutalaisen juhlakalenterin noudattamista jne. Paavalin vastaus oli jyrkkä: joko Kristus tai omat teot. Ette voi pelastua sekä teoilla että armosta. Mutta tänäänkin on niitä, jotka julistavat tummaa valkoista siis harmaata. Armosta on tullut ehdollista. Eikä se silloin enää ole armoa. Pelastus yksin armosta on helppo mutta samalla tavattoman vaikea. Se on liian jyrkässä ristiriidassa ihmisen oman uskonnollisuuden kanssa. Rukousaiheita: - Svetlana Musinan passin ja viisumin valmistuminen ajoissa. - Konserttikiertue että voisimme välittää pitkäperjantain ja pääsiäisen ilosanomaa. - Teiden pysymistä ajokuntoisina talven ajan talven jälkeen ne ovat täynnä kuoppia (olen nähnyt jo useampia rikkoutuneita autoja, kun ne olivat ajaneet kuoppaan vauhdilla) ja kevään tullen kylien tiet voivat olla yhtä velliä. Kiitosaihe: - Auto on saatu kuntoon ainakin vähäksi aikaa.