49
Australian metsäteolli Australian istutusmetsien hakkuut lähes tuplaantuvat kahden - kolmen seuraavan vuoden aikana. Maassa oli vuosien 1998-2002 välillä voimakas istutusbuumi, jolloin uutta istutusmetsää perustettiin parhaana vuonna (v. 2000) peräti 140,000 hehtaaria. Tämän jälkeen uudet istutusalat ovat vakiintuneet 50 70.000 hehtaariin. Eukalyptuksen kasvuaika korjuukypsäksi kestää Australiassa vain 12 vuotta, juuri nämä metsät tulevat hakkuun piiriin 2010 -luvun alussa. Vielä kymmenen vuotta sitten Australiassa oli istutusmetsiä vain 1,1 miljoonaa hehtaaria, nyt niitä on 1,8 miljoonaa hehtaaria, joten kasvua on yli 60 prosenttia. Ala on mitätön Aust- Metsätrans Australiassa Seppo Ala-Kutsi 50
Tässä lastataan puuta Tumutin lähistöllä yli 10.000 hehtaarin metsäpaloalueella. Autot lastataan ajokoneilla. Kuten näkyy jätepuuta jää paljon. suus kasvaa hurjasti eukalyptuksen voimalla Vuonna 2001 valmistunut Visyn tehdas Tumutissa tuottaa 320.000 tonnia kartonkia vuodesssa. Tehtaalla on äsken aloitettu laajennus tuotannon tuplaamiseksi. Maapallon toisella puolella tapahtuva investointi tuo töitä Suomeenkin. Vaasalainen ABB taisteli sieltä itselleen tehtaan sähköistysurakan. ralian 766 miljoonan hehtaarin lyptusta. Jatkossa suhde muuttuu, sillä uudet istutukset ovat kokonaispinta-alasta. Noin 55 prosenttia istutusmetsistä on mäntyä ja loput euka- Australiassa on 90 prosenttisesti eukaa. neljänneksi eniten istutusmetsiä maailmassa. Enemmän on vain Brasiliassa, (5 miljoonaa hehtaaria), Chilessä (2) ja Uudessa-Seelannissa (1,9). Lähivuosina Kiina nousee tälle listalle ja lähes suoraan kakkoseksi. Tuoreimman vuodelta 2005 olevan tilaston mukaan Australian kokonaishakkuut olivat 30 miljoona kuutiota, joista istutusmetsien osuus oli 17 miljoonaa kuutiota. Kasvu on huimaa, sillä 2010- luvun alussa istutusmetsien hakkuut arvioidaan jo peräti 31 miljoonaksi kuutioksi. Vuonna 1995 hakkuut olivat vain yhdeksän miljoonaa kuutiota. Eukalyptus metsä kasvaa siis hakkukypsäksi 12:ssa vuodessa, sitä ei välillä harvenneta. Hehtaarilta saadaan keskimäärin 200 kuutiota puuta. Aikaisemmin vallitsevana istutuspuuna ollut radiata -mänty tuottaa hehtaarilta huomattavasti enemmän, mutta on suuritöisempi, sillä se harvennetaan kaksi tai kolme kertaa kasvupaikasta riippuen. Ensimmäinen harvennus tehdään 12 -vuotiaassa taimikossa, jolloin sellupuuta tulee noin 80 kuutiota/hehtaari. Päätehakkuussa 30 -vuotisesta puustosta kertyy 270 mottia tukkipuuta ja 50 kuutiota sellupuuta hehtaaril- 51
ta. Kokonaishakkuukertymä 30 vuoden ajalta voi olla jopa 600 kuutiota/hehtaari. Mäntymetsän harvennus on hyvin yksinkertaista: Joka viides rivi pois ajouraksi, sitten joka rivistä napsaistaan joka kolmas puu pois. Hakkeena vientiin Australian metsäteollisuuden jalostusaste on alhainen. Sahateollisuutta on jonkin verran. Paperi ja kartonkia tuotetaan 3,2 miljoonaa tonnia, josta 2/3 osaa on kartonkia. Tosin uusia paperitehdasinvestointeja on tekeillä mm. Tasmaniaan ja Visyn tehtaan laajennus Tumutissa. Istutusmetsien sellupuusta suurin osa päätyy hakkeena ulkomaille. Australia onkin ylivoimaisesti maailman suurin hakkeenviejä. 10,5 miljoonan kuution viety hakemäärä on lähes viidennes koko maailman hakeviennistä. Kasvavien hakkuumäärien lisätuotannostakin päätynee suurin hakkeena ulkomaille. Suurin vientimaa on Japani. Puunkorjuussa monia variaatioita: on puhdas kokorunkomenetelmä, jossa puu kulkee kuorineen täyspitkänä käyttöpaikalle asti ja suomalaisillekin hyvin tuttu katkotun tavaran menetelmä. Puut voidaan myös kuoria metsässä ja kuljettaa kuorittuna eteenpäin. Puut voidaan myös kuoria ja hakettaa jo Tässä kaatuu 12-vuotiasta Blue Gum eukalyptus-metsää. Eukalyptus -metsiä ei harvenneta ennen päätehakkuita. Australia on maailman suurin hakkeen viejä, noin 10 miljoonaa kuutiota. Tämä hakekasa Portlandissa odottaa vientiä ulkomaille, vaikkapa Japaniin, jonne haketta viedään eniten. palstalla tai tienvarressa, jonne kokorungot on juonnettu. Isoja yleiskoneita Harvennukset ja päätehak- kuut tehdään samoilla koneilla. pikkukonetta suurempi. Hyväksi puoleksi voi katsoa järeiden Harvennusten erikoiskoneita ei ole. AusTimber -messuilla harvennuskoneena nähtiin mm. 25 30.000 tuntia on aivan yleinen koneiden pitemmän käyttöiän. tonninen TimberPro 425. Kone määrä. Toisaalta jos laskee, että on hidas ja kulutus on varmasti kulutus harvennuskoneella olisi Eukalyptus on tunnetusti hankala kuorittava. Tässäkin se ajetaan kahteen kertaan. Puu täytyy kuoria heti tuoreena, muuten se jämähtää kiinni kuin sementti. Tigercatin juontokone 625 C painaa 20.600 kiloa 52
vaikka 10 litraa pienempi tunnilta, niin aikamoinen kasa dollareita säästyisi. Tästä yhtälöstä syntyy ainakin jonkinmoinen vaikutelma sikäläisestä korjuutaksatasosta. Kuskipula vaivaa Kuljettajapula ei ole yksin suomalainen vitsaus. Sama vaiva on maapallon toisella puolella Australiassakin. Kovaan kysyntään yritetään vastata mm. kuuden viikon pikakoulutuksella, joka on lähinnä teoriaa. Tämän jälkeen koulutettava saa pärjätä yrittäjän kanssa parhaan kykynsä mukaan. Lopputuloksista ei ole tietoa. Kuulostaa lyhyeltä koulutusajalta, mutta toisaalta työt eivät ole niin vaativia kuin suomalaisen harvesterin hytissä. Harvennuksilla joka kolmas puu pois ei tule laatuongelmia. Päätehakkuissa taas suurin osa puista haketetaan ei puuta voi Tyypillinen harvennuskone Australian savotoille, 25 - tonninen TimberPro 425 EX. - Tämä on niin kuin norsu posliinikaupassa. Täällä tykätään isoista koneista ja suuresta polttoaineen kulutuksesta. Aivan hyvin tuota metsää Sampolla ja Keto 51:llä krapsuttelisi, kommentoi Juha Pukkala Australian isoja harvennuskoneita. kovin väärin pätkiä, kunhan kuski saa sen kumoon. Siemenestä satamaan Australiassa puun korjuuketju on viety mahdollisimman pitkälle. Puun kasvatusta varten perustetut yhtiöt ostavat tai vuokraavat maata pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla, istuttavat taimet, hoitavat, harventavat, kaatavat, hakettavat ja kuljettavat vielä satamaankin. Siis siemenestä - satamaan. Toiminnan rahoittajiksi otetaan yksityisiä tai instituutioita. Heille luvataan takuutuotto ja lopputilityksen yhteydessä, jos kaikki on mennyt nappiin niin osakas saa lisätuottoa. Samanlaista menetelmää käytetään mm. oliivien, mantelien ja banaanien kanssa.. On toki muitakin toimintatapoja. 53