Radioamatööritoiminta mitä se on? Sisältö: Mitä radioamatööritoiminta on? Radioamatööritoiminnan osa-alueita Miten pääsen mukaan? Miten saan oman radioamatööriaseman? Tutkinto Mitä moduuleita ja miksi? Mikä se SRAL on? Mitä SRAL tekee? SRAL:n toimisto Jäsenedut Lisätietoja: Suomen Radioamatööriliitto ry. Kaupinmäenpolku 9, PL 44 00441 HELSINKI P. (09) 562 5973 Fax. (09) 562 3987 Sp. toimisto@sral.fi YLE Teksti-TV-sivu 590 Internet: http://www.sral.fi 1
Mitä radioamatööritoiminta on? Radioamatööritoiminta on monipuolinen harrastus, joka tarjoaa jokaiselle jotakin. Joku pitää kaikkein eniten radioamatööriyhteyksien pitämisestä, joku toinen taas radiosuunnistuksesta ja joku kolmas antennien, laitteiden tai jopa radioamatöörisatelliittien rakentelusta. Mukana harrastuksessa on kaikenikäisiä aina koululaisista eläkeläisiin. Suomessa harrastajia on yli 5000, koko maailmassa kolme miljoonaa. Radioamatööriksi päästäkseen on suoritettava Viestintävirastolle (entinen Telehallintokeskus) pätevyystutkinto (kts. sivu 3). Pätevyystutkinto koostuu moduuleista eli eri aiheita käsittelevistä osakokeista. Moduulit voi suorittaa vaikka yksi kerrallaan. Se mitä moduuleita haluaa suorittaa, riippuu siitä mihin radioamatööriluokkaan haluaa (kts. sivu 3). Eikä se radioamatööritouhu niin teknistä ole kuin voisi luulla, laitteet voi nykyään ostaa valmiina ja tekniikan kokeistakin selviää aivan perusmatematiikalla. Radioamatööritoiminnan osa-alueita Mitä kaikkea radioamatööritoiminta voi sitten olla? Riippuu siitä mitä itse haluat tehdä ja mistä olet kiinnostunut. Tässä muutamia esimerkkejä: Puheyhteydet Radioamatööriyhteyksien pitäminen puheella. Käytössä voi olla kotona tai radioamatöörikerholla sijaitseva hyvin varustettu radioamatööriasema, autoon asennettu radioamatöörilaite tai suunnilleen matkapuhelimen kokoinen käsiradio. Laitteista, taajuuksista ja antenneista riippuen yhteydet voivat kantaa muutamista kilometreistä tuhansiin kilometreihin. Kaikkia maailman kieliä saa käyttää. Sähkötysyhteydet Sähkötys on perinteinen ja vieläkin suosittu yhteydenpitomuoto. Kielitaidotonkin voi pitää sähkötysyhteyksiä ulkomaille, sillä radioamatööreillä on käytössään erityisiä sähkötyslyhtenteitä, joita käytetään yhteyksissä. Lyhenteet nopeuttavat yhteyden pitoa. Sähkötys on myös varma yhteysmuoto, sillä se ei ole yhtä häiriöherkkä kuin puheyhteydet ja sillä saa huonoissa olosuhteissa pidempiä yhteyksiä, kuin puheella. Nykyään perinteisen sähkötysavaimen sijasta voi säh- 2 köttää myös tietokoneella. Sähkötyskoetta ei ole enää muutamaan vuoteen ollut radioamatööritutkinnossa. Digitaaliset lähetelajit Digitaaliset lähetelajit eli ns. digimodet ovat nykyään suosittuja. Niitä varten radio ja tietokone kytketään toisiinsa. Tietokoneeseen asennetaan erityinen digimodeohjelma, joita saa myös ilmaiseksi. Digimodeyhteyksissä näppäimistöllä kirjoitettu teksti välittyy vasta-asemalle radion välityksellä. Televisio Radioamatööriyhteyksiä voidaan pitää myös TV-kuvia vaihtamalla. Maailmanlaajuisesti käytetään pysäytyskuvia (SSTV). Paikallisissa yhteyksissä voi lähettää myös liikkuvaa kuvaa. Satelliittiyhteydet Radioamatööreillä on useita omia satelliitteja. Myös suomalaisia radioamatöörejä on ollut mukana satelliittien rakennustyössä. Satelliittien kautta voi pitää radioamatööriyhteyksiä. Satelliittien käyttö kasvattaa yhteysetäisyyttä eli niiden kautta saadaan yhteys pidemmälle kuin saataisiin muuten. Satelliittiyhteyksissä tarvitaan useinmiten suunnattava antenni. Kuun kautta pidettävät yhteydet Ns. EME-työskentely (Earth-Moon-Earth). Näissä yhteyksissä radioaallot kimpoavat kuusta. Tämä lisää yhteysväliä, samoin kuin satelliittien välityksellä pidetyissä yhteyksissä. EME-työskentely on kuitenkin tarkempaa ja vaativampaa kuin satellittityöskentely. Lisäksi se vaatii isot suunta-antennit. DX-peditiot DX-peditio tarkoittaa sitä että radioamatöörit menevät pitämään yhteyksiä maihin, joista on harvoin radioamatööriasemia äänessä. Näin ne radioamatöörit, jotka keräilevät maita ja joilta puuttuu yhteys kyseiseen maahan, voivat saada uuden maan kokoelmiinsa. Peditiokohteen ei välttämättä tarvitse olla harvinainen tai kaukana. Jotkut esimerkiksi keräilevät yhteyksiä eri majakoille, joten mm. ne ovat hyviä matkakohteita. Kesäisin järjestetään myös ns. field day-
tapahtumia, joissa radioamatöörit rakentavat ilman verkkosähköä toimivan aseman ja kilpailevat siitä kuka saa eniten yhteyksiä. Radiosuunnistus Radiosuunnistuksessa kilpailija ei tarvitse radioamatöörin pätevyystodistusta tai asemalupaa, sillä hän ei lähetä mitään. Radiosuunnistuksen idea on etsiä metsään piiloitetut rastit eli radiolähettimet oman vastaanottimen avulla. Radiosuunnistusta kutsutaan myös kettujahdiksi. Kilpailut Kilpailuissa yritetään saada mahdollisimman monta yhteyttä tietyssä ajassa. Kilpailuja järjestetään lähes joka viikonloppu. Niitä on muutaman tunnin kisoista aina pari vuorokautta kestäviin kilpailuihin. Kilpailuja on sekä kansallisia, että kansainvälisiä. Kilpailla voi yksin tai tiimissä. Rakentelu Radioamatööreillä on oikeus rakentaa itse laitteensa. Vaikka moni ostaa nykyään laitteet valmiina, on myös rakentelun harrastajia, jotka rakentavat tai suunnittelevat laitteita itse. Lisäksi laitteita voi rakentaa rakennussarjoista. Myös antennit ovat suosittu rakentelukohde. Rakenteluohjeita julkaistaan mm. Radioamatööri-lehdessä ja niitä löytyy myös internetistä. Second operaattorit Kuka tahansa voi pitää yhteyksiä yksittäisen radioamatöörin tai radioamatöörikerhon asemalta radioamatööriasemasta vastaavan tai aseman omistavan radioamatöörin valvonnassa. Second operaattoreille eli henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet radioamatööritutkintoa, järjestetään myös omia kilpailuja, esimerkiksi kerran kuukaudessa järjestettävässä SRAL:n Peruskilpailussa on second operaattori-luokka. Yhteydet avaruuteen Suurin osan kansainvälisen avaruusaseman miehistöiden jäsenistä on radioamatöörejä. Hyvällä onnella voi siis saada yhteyden astronautin kanssa. Käytännössä tosin avaruusasemalla on niin kiire, että radioamatööriyhteyksien pitämiseen ei jää paljon aikaa. Avaruusasemalle on pidetty yhteys parista suomalaisesta koulusta, jolloin oppilaat ovat päässeet keskustelemaan aseman miehistön kanssa. Kaikkia tietysti kiinnostaa miten radioamatööritoimintaan pääsee mukaan. Hyvä tapa aloittaa on mennä paikallisen kerhon kerhoiltaan tutustumaan toimintaan. Jos tuttavapiirissä on radioamatööri, häntä voi pyytää esittelemään radioamatööriasemaansa ja harrastustaan. Usko pois, että radioamatöörit kyllä mielellään kertovat omasta harrastuksestaan, vastaavat kysymyksiin, neuvovat ja auttavat. Myös Suomen Radioamatööriliiton toimistoon voi aina ottaa yhteyttä, jos mielessä on kysymyksiä tai kaipaa apua ja neuvoja. Radioamatööriyhteyksien pitoa pääsee kuka tahansa kokeilemaan, jos vieressä on radioamatööri valvomassa yhteyksien pitämistä. Kerholla tai tutun radioamatöörin kotona on siis oivallinen mahdollisuus kokeilla miltä radioaalloilla puhuminen tuntuu. Myös kilpailemaan pääsee ennen kuin on suorittanut tutkinnon. Joissakin kilpailuissa on mm. omia luokkia ns. second operaattoreille eli henkilöille, jotka Miten pääsen mukaan? 3 eivät ole suorittaneet tutkintoa. Yksi tällainen kilpailu on joka kuukausi järjestettävä SRAL:n Peruskilpailu. Hyvä tapa aloittaa on myös radioamatööriyhteyksien kuuntelu. Niin sanotut kuuntelija-amatöörit, jotka tunnetaan myös nimellä SWL (short wave listener) kuuntelevat radioamatöörien yhteyksiä ja merkitsevät ylös kuka on pitänyt yhteyksiä kenen kanssa, milloin ja millä lähetelajilla. He lähettävät myös QSL- eli kuittauskortteja asemille, joita ovat kuulleet. Koska, radioamatööritkin lähettävät kuittauskortteja pidetyistä yhteyksistä, saattaa kuuntelija-amatöörikin saada paluupostissa kuullun aseman QSL-kortin. Miten saan oman radioamatööriaseman? Miten sitten saa luvan käyttää omaa radioamatööriasemaa? Se onnistuu suorittamalla radioamatöörin pätevyystutkinnon ja anomalla asemalupaa. Samalla saa myös oman kutsumerkin, joka suomessa on OH-alkuinen eli esimerkiksi OH2HSJ. Pätevyystutkintoon voi opiskella radioamatöörikurssilla, omatoimisesti tai tutun radioamatöörin eli ns. elmerin opastuksella. Kursseja järjestävät paikalliset radioamatöörikerhot. Suomen Radioamatööriliitosta voi ostaa opiskelumateriaalia. Tutkinnon kysymykset on julkaistu internetissä, josta voi hakea kysymykset sisältävän opiskeluohjelman. Ohjelman löytää mm. osoitteesta www.sral.fi. Tutkinto Tutkinto koostuu siis moduuleista eli osakokeista. Moduuleita ovat K (liikenne ja määräykset), T1 (radio- ja
sähkötekniikan alkeet) ja T2 (radio- ja sähkötekniikan soveltaminen). K, T1 ja T2 sisältävät väittämiä, joihin vastataan plusmerkillä, jos väittämä on oikein tai miinusmerkillä, jos väittämä on väärin. Tutkinnon vastaanottajia on noin 50 eri puolilla Suomea. Heidän yhteystietonsa löydät (sivulta 12). Voit itse sopia tutkinnon vastaanottajan kanssa milloin ja missä suoritat tutkinnon. Kerhot järjestävät toisinaan suurempia tutkintotilaisuuksia, joista ilmoitetaan etukäteen. Myös radioamatöörikurssien päätteeksi järjestetään yleensä tutkintotilaisuus. Mitä moduuleita? Mitä moduuleita pitäisi suorittaa? Vastaus riippuu siitä mihin radioamatööriluokkaan haluat. Luokkia on kaksi: yleis- ja perusluokka. Eri luokissa saa erilaisia oikeuksia. Sekä perus-, että yleisluokassa saa käyttää kaikkia radioamatööreille myönnettyjä taajuusalueita. Näitä ovat mm. HF- eli ns. lyhytaaltoalueella (3 30 MHz) olevat radioamatöörien taajuudet, jotka mahdollistavat yhteydet kaikkialle maailmaan. Lisäksi radioamatööreillä on muutamia taajuuksia mm. välillä 50 MHz 250 GHz. Nämä taajuudet sijoittuvat VHF-, UHF- sekä niin sanotuille mikroaaltoalueille. Yhteyksien pituudet vaihtelevat näillä taajuuksilla antenneista, laitteista ja olosuhteista riippuen muutamista kilometreistä muutamiin satoihin tai joskus jopa tuhansiin kilometreihin. Perusluokassa suurin sallittu lähetysteho on pienempi kuin yleisluokassa. Moduuleita vaaditaan eri luokkiin seuraavasti: perusluokka: K ja T1 yleisluokka: K ja T2 Mikä se SRAL on? Suomen Radioamatööriliitto ry. eli SRAL on Suomen radioamatöörien kansallinen keskusjärjestö. SRAL on kansainvälisen radioamatööriliiton IARU:n ja pohjoismaisten radioamatööriliittojen yhteistyöelimen NRAU:n jäsen. SRAL on perustettu 1921 ja jäseniä on yli 5000. Jäseneksi pääsee kuka tahansa radioamatööritoiminnasta kiinnostunut. Mitä SRAL tekee? SRAL edistää, kehittää ja tukee radioamatööritoimintaa. Liitto tekee muun muassa yhteistyötä Viestintäviraston kanssa radioamatöörimääräyksiin, -taajuuksiin ja pätevyystutkintoihin liittyvissä asioissa. Lisäksi liitto edustaa radioamatöörejä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun keskustoimikunnassa, SESKOssa ja Allianssissa. SRAL järjestää myös radioamatööriaiheisia tapahtumia kuten vuosittain pidettävät kesäleirin ja Syyspäivät. Lisäksi liitto pitää koulutustilaisuuksia ja julkaisee opiskelumateriaalia sekä muuta radioamatööritoimintaan liittyvää kirjallisuutta. SRAL kordinoi myös Suomessa toimivia radioamatöörien kelimajakoita, toistinasemia ja pakettiradiorunkoverkkoa. Jotkut radioamatöörien käyttämistä taajuusalueista on osoitettu yksinomaan radioamatöörien käyttöön. Tästä huolimatta näitä alueita käyttävät ajoittain erilaiset kaupalliset ja muut radioasemat joko vahingossa tai tahallisesti. SRAL:n ns. Intruder Watch toiminta, jossa tarkkaillaan taajuusalueidemme käyttöä, toimii yhdessä IARU:n ja telehallintojen kanssa pitääkseen radioamatöörien yksinomaiseen käyttöön osoitetut taajuusalueet puhtaana muusta radioliikenteestä. SRAL julkaisee lisäksi joka kuukausi ilmestyvää Radioamatööri-lehteä ja ylläpitää internet-sivuja osoitteessa www.sral.fi sekä YLE Teksti-TV-sivuja nro. 590. Lisäksi SRAL julkaisee myös viikottaista radiotiedotetta eli bulletiinia, jonka voi lauantaisin kuunnella tietyiltä radioamatötööritaajuuksilta ja joka on myös luettavissa internetistä. 4 SRAL:n toimisto SRAL:n toimisto sijaitsee Helsingin Lassilassa osoitteessa Kaupinmäenpolku 9. Toimiston aukioloajat ovat maanantaista torstaihin 12 17 ja perjantaisin 12 14. Toimiston yhteystiedot löydät kansilehdeltä. Olet tervetullut käymään toimistolla tai ottamaan toimiston henkilökuntaan puhelemitse, kirjeitse, faksilla tai sähköpostilla yhteyttä. Kysymyksiisi vastataan mielellään. Mitä etuja saan liittyessäni? Radioamatööri-lehti Radioamatööri-lehti ilmestyy kerran kuukaudessa. Lehdessä kerrotaan radioamatöörimaailman ajankohtaisista tapahtumista. Lisäksi lehdessä on muun muassa harrastuksen eri osa-alueiden omia palstoja, teknisiä artikkeleja ja rakennusohjeita, kilpailusääntöjä ja DX-peditioiden matkakertomuksia. QSL-palvelu Palvelu, jonka avulla voit SRAL:n jäsenenä vaihtaa QSL-kortteja (yhteyden kuittauskortteja) vasta-asemiesi kanssa ilman erillistä postikuluja. SWL-tunnus Jos sinulla ei ole radioamatööritunnusta, saat SRAL:n jäsenenä SWL- eli kuuntelija-amatööritunnuksen, jonka loppuosa muodostuu jäsennumerostasi, (esimerkiksi OH2-5054). Neuvontapalvelu Oletko pystyttämässä mastoa? Kärsitkö sinä tai naapurisi radio- tai TV-häiriöistä? Eikö itse rakentamasi laite lähtenytkään heti toimiaan? Onko...? Miksi...? SRAL:n jäsenenä sinulla on käytössäsi liittomme laaja verkko eri alan asiantuntijoita ja ohjaajia. Laitteiden käyttö ulkomailla Liiton toimisto opastaa ulkomaille matkustavia jäseniä lupa-asioissa.
Antenniluvat SRAL:n toimistosta saat antenniluvan anomus- ja sopimusmalleja sekä lausuntoja antennilupahakemusta varten. Ulkomaalaiset lehdet SRAL:n toimistoon tulee useita ulkomaalaisia radioamatöörilehtiä. Niitä voi lukea toimistossa tai niiden artikkeleista voi pyytää kopioita. Työskentelytodisteet Ripusta asemasi seinälle komea työskentelytodiste! SRAL tarjoaa jäsenistölleen laajaa työskentelytodiste- eli awardiohjelmaa. Piditpä yhteyksiä lyhytaalloilla tai VHF-/UHF-alueella löydät kotimaisesta awardikirjosta varmasti omasi. Omakutsupalvelu Sinulla on mahdollisuus saada sähköpostiosoitteeksesi oma radioamatööri- tai SWL-tunnuksesi@sral.fi esimerkiksi oh2hsj@sral.fi. Kyseessä on niin sanottu alias- eli kääntöpalvelu. @sral.fi-osoitteeseen tullut posti käännetään todelliseen sähköpostiosoitteeseesi. Omakutsuosoitteesta saa merkinnän jäsenluetteloon. Näin kaikkien on helppo muistaa osoitteesi. Linkki omalle kotisivulle SRAL:n jäsenenä sinulla on mahdollisuus saada linkki SRAL:n sivuilta omille kotisivuillesi. Tavarapörssi SRAL:n jäsenenä voit jättää Radioamatööri-lehden tavarapörssiin pikkuilmoituksia veloituksetta. Tavarapörssistä saatat myös löytää asemallesi käytetyn radion, antennin tai muun tarvikkeen. Kilpailut SRAL ja sen jäsenkerhot järjestävät vuosittain useita erilaisia radioamatöörikilpailuja. Näistä saat tietoa Radioamatööri-lehdestä. Kuinka monta yhteyttä sinä ehdit pitää kilpailun aikana? mitä useamman, sitä parempi! Lisätietoja saat osoitteesta www.sral.fi Radioamatöörikerhojen yhteystiedot löydät SRAL:n kotisivuilta. Kerhoja toimii mm. seuraavilla paikkakunnilla: Artjärvi Elimäki Forssa Hamina Heinola Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Ii Iisalmi Imatra Joensuu Joutseno Jyväskylä Jämsänkoski Järvenpää Kajaani Kankaanpää Kauniainen Kemi kirkkonummi Kokemäki Kokkola Kotka Kouvola Kruunupyy Kuopio Kurikka Lahti Lappeenranta Lapua Lohja Maarianhamina Mikkeli Nivala Nokia Nurmes Närpiö Oulu Paimio Parainen Pieksämäki Pietarsaari Pori Porvoo Ranua Rauma Riihimäki Rovaniemi Salo Savonlinna Seinäjoki Somero Sotkamo Tammisaari Tampere Teuva Tornio Turku Tuupovaara Uusikaarlepyy Vaasa Valkeakoski Valkeala Varkaus Veteli Viitasaari Viljakkala Ähtäri Äänekoski 5 Lisäksi joillakin yrityksiä tai oppilaitoksilla on omia kerhojaan. Jotkut kerhot ovat myös erikoistuneet esimerkiksi radiokilpailuihin tai radiotekniikkaan.
Suomen Radioamatööriliitto ry. jäsenhakemus Täyttämällä tämän lomakkeen voit liittyä Suomen Radioamatööriliitto ry:n jäseneksi. Mikäli sinulla on jäsenyyteen liittyviä kysymyksiä, ota yhteyttä SRAL:n toimistoon sähköpostitse jasiat@sral.fi tai puhelimitse (09) 562 5973. Liittyä voi kuka tahansa. Pätevyystodistusta tai asemalupaa et tarvitse liittyessäsi. YHTEYSTIETOSI Suku- ja etunimi Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Syntymäaika (pv.kk.vv) Puhelin virka-aikana Asematunnus, jos on Pätevyysluokka, jos on Sähköpostiosoite Haluan liittyä Suomen Radioamatööriliitto ry:n (rastita oikea vaihtoehto) Täysjäseneksi. (Jäsenmaksu 50 euroa) Juniorijäseneksi (alle 19-v.) (Jäsenmaksu 10 euroa) Nuorisojäseneksi (19 28-v). (Jäsenmaksu 30 euroa) Perhejäseneksi. (Jäsenmaksu 25 euroa) (Radioamatööri-lehti ei sisälly) Samassa taloudessa asuu jäsen Huom. ensimmäisen vuoden jäsenyys niille, jotka eivät ole olleet jäsenenä aiemmin, vuodesta 2006 alkaen 10 euroa. Haluan, että mitään tietojani ei julkaista (esim. OH- eli jäsenluettelon kirja- ja internet-versioissa) Merkkipäiviäni ei julkaista Radioamatööri-lehdessä, eikä liiton radiotiedotteessa (bulletiinissa) Osoitetietojani ei saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle suoramainontaa varten Allekirjoitus 6
SRAL maksaa postimaksun puolestasi Suomen Radioamatööriliitto ry. Tunnus 5006967 00003 VASTAUSLÄHETYS 7