SISÄLLYSLUETTELO 1 1. TIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET... 1.1 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan esittely... 1.2 Mediatekniikan, tietojenkäsittelytieteen, tietotekniikan ja lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitosten esittely... 6 1.2.1 Mediatekniikan laitos... 6 1.2.2 Tietojenkäsittelytieteen laitos... 7 1.2.3 Tietotekniikan laitos... 7 1.2.4 Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos... 8 1.3 Laitosten yhteystiedot... 8 1.4 Hallinto ja yhteystiedot... 9 1. Neuvostot ja toimikunnat... 10 2. TKK:N TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 12 2.1 Tekniikan kandidaatin tutkinto... 12 2.1.1 Kandidaatin tutkinnon tavoitteet... 12 2.1.2 Kandidaatin tutkinnon rakenne... 13 2.2 Diplomi-insinöörin tutkinto... 1 2.2.1 Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet... 1 2.2.2 Diplomi-insinöörin tutkinnon rakenne... 1 3. TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA... 19 3.1 Tietotekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteet... 19 3.2. Tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot... 20 3.3 Perusopinnot laajalla oppimäärällä... 22 3.4 Tietotekniikan tieteen metodiikan opinnot M... 23 3. Kieliopinnot... 2 3..1 Pakollinen vieras kieli... 2 3.6 Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari... 28 3.6.1 Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö... 28 3.6.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset... 28 3.7 Diplomityö... 29 3.7.1 Aiheen vahvistaminen... 29 3.7.2 Arvostelu ja julkisuus... 29 3.7.3 Kypsyysnäyte ja seminaariesitelmä... 30 3.7.4 Suositeltavaa luettavaa diplomityöntekijälle... 30 3.8 Valmistuminen ja tutkintotodistukset... 31 3.8.1 Valmistuminen tekniikan kandidaatiksi... 31 3.8.2 Valmistuminen diplomi-insinööriksi... 31 3.8.3 Todistustenjakotilaisuudet... 32 3.8.4 Alumnitoiminta... 32 4. TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN PÄÄAINEET... 33 4.1 Ohjelmistotekniikan pääaine (T3001)... 34 4.2 Tietojenkäsittelyteorian pääaine (T3002)... 38 4.3 Ohjelmistotuotannon ja -liiketoiminnan pääaine (T3003)... 43 4.4 Mediatekniikan pääaine (T3004)... 48 4. Tietoliikenneohjelmistojen pääaine (T300)... 2
2 4.6 Informaatiotekniikan pääaine (T3006)... 7 4.7 Laskennallisen tieteen pääaine (IL3001)... 62 4.8 Framtidens industriföretag (FIF) (TU3006)... 64 4.9 Communications Systems (EURECOM) (T3007)... 67. KANSAINVÄLISET MASTER -OHJELMAT/ INTERNATIONAL MASTER S PROGRAMMES... 72.1 Master s Programme in Foundations of Advanced Computing... 74.2 Master s Programme in Machine Learning and Data Mining... 81.3 Master s Programme in Mobile Computing - Services and Security... 99.4 Master s Programme in Service Design and Engineering... 111. Master's Programme in Bioinformatics... 116 6. NordSecMob MASTER S PROGRAMME IN SECURITY AND MOBILE COMPUTING 126 7. TIETOTEKNIIKAN SIVUAINEET MUILLE KUIN TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMAN OPISKELIJOILLE... 13 7.1 Tietotekniikan sivuaine (T3013)... 13 7.2 Informaatiotekniikan sivuaine (T3006)... 136 8. KANSAINVÄLINEN OPISKELU... 138 8.1 Yleistä opiskelusta ulkomailla... 139 8.2 Vaihto-opiskelu... 140 8.3 Kansainväliset yhteistyöohjelmat... 143 8.3.1 Kansainväliset pääaineohjelmat... 143 8.3.2 Kansainväliset kaksoistutkinto-ohjelmat... 143 8.4 Kesäkurssit ja -koulut ulkomailla... 14 8. Harjoittelu ulkomailla... 14 8.6 Diplomityö ulkomailla... 14 8.7 Kotikansainvälistyminen... 146 9. HARJOITTELU... 147 9.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla... 147 9.2 Harjoittelun tavoitteet... 147 9.3 Harjoittelupaikan hakeminen... 147 9.4 Kansainvälinen harjoittelu... 148 9. Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet... 148 9..1 Harjoitteluraportti... 149 9..2 Harjoittelun opintopisteet... 149 9.6 Lisätietoja... 149 10. JOO-OPINNOT... 10 11. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT... 11 11.1 Lukuvuosi-ilmoittautuminen... 11 11.2 Opetus- ja tenttijaksot... 11 11.3 Luku- ja tenttijärjestykset... 12 11.3.1 Tietotekniikan malliohjelma 1.-3. vuosikurssin opiskelijoille... 12 11.4 Kurssit... 16 11. Tentit ja välikokeet... 16 11.6 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri... 17 11.7 Opiskelijan tietojärjestelmät... 18 11.8 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito... 18 11.9 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat... 160 11.10 Tutkinto-ohjelman vaihto... 161
3 11.11 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista... 161 11.12 Kirjastot... 162 11.12.1 Tietotekniikan talon kirjasto... 162 11.12.2 Teknillisen korkeakoulun kirjasto... 162 12. OHJAUS JA OPINTONEUVONTA... 164 12.1 Tuutorointi... 164 12.2 Tietokillan isohenkilötoiminta ja phuksiryhmät... 16 12.3 Opintojen suunnittelu ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)... 16 12.3.1 Vahvistettu HOPS... 16 12.3.2 OmaHOPS... 166 12.4 Opintoneuvojat... 166 12. Tietotekniikan kanslia... 167 12.6 Opintotoimisto/TKK-päärakennus... 168 12.7 Urapalvelut... 168 12.8 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus... 169 12.8.1 Opintotuki... 169 12.8.2 Terveydenhoito... 169 12.8.3 TKY:n opintososiaaliset palvelut... 169 12.8.4 Muita palveluja... 169 13. OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE... 171 13.1 Opetusmenetelmät... 171 13.2 Arviointi ja arvosanat... 172 13.3 Opetuksen arviointi ja kehittäminen... 173 14. AVOIN YLIOPISTO... 17 14.1 Opiskelu avoimessa yliopistossa... 17 14.2 Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden siltaopinnot... 176 1. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS... 177 1.1 Jatko-opintojen aloittaminen... 177 1.2 Jatkotutkinnon opinnot... 177 1.3 Lisätietoja jatko-opinnoista... 178 16. AALTO-YLIOPISTO... 179 17. ATT STUDERA VID TEKNISKA HÖGSKOLAN... 180 17.1 Examensstruktur och målsättning... 180 17.1.1 Lägre grundexamen... 180 17.1.2 Högre grundexamen... 182 17.1.3 Praktik... 184 17.2 Studier vid Tekniska högskolan... 184 17.2.1 Undervisning, examination och utvärdering... 184 17.2.2 Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering... 184 17.2.3 Att studera på svenska... 18 17.2.4 Begränsning av studietiderna... 186 17.2. Byte av examensprogram... 187 17.3 Det nya Aalto-universitetet... 187 17.4 Studier vid andra högskolor... 188 17. Studiehandledning... 188
4
1. TIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET 1.1 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan esittely Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta muodostuu yksiköistä, joilla on pitkät perinteet opetuksen ja tutkimuksen eturintamasta Teknillisessä korkeakoulussa. Tiedekunta muodostuu kolmesta perinteikkäästä tieteenalasta: teknillisestä fysiikasta ja matematiikasta, tietotekniikasta ja tuotantotaloudesta. Näille aloille on yhteistä laajojen tietoaineistojen hyödyntäminen ja informaation jalostaminen. Tiedekuntaan kuuluu myös kielikeskus, joka huolehtii yliopistossa annettavasta kielten- ja viestinnän opetuksesta ja opetuksen kehittämisestä. Matematiikka, fysiikka, tietotekniikka, kieli, viestintä ja talous luovat kestävän pohjan uuden oppimiselle ja ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiselle. Tiedekunnan edustamat alat kattavat laskennallisten ja tietoteknisten menetelmien kehittämisen sekä niiden monipuolisen hyödyntämisen tekniikan ja tieteen eri alojen sovelluksissa. Tiedekunnan vahvuutena on monitieteisyys ja siitä syntyvät innovaatiot. Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekuntaan kuuluvat lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos, matematiikan ja systeemianalyysin laitos, mediatekniikan laitos, teknillisen fysiikan laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos, tietotekniikan laitos, tuotantotalouden laitos sekä BIT-tutkimuskeskus ja kielikeskus. Yhteistä tiedekunnan yksiköille on laaja yhteisen perusopetuksen vastuu TKK:ssa. Tiedekunnan tarjoamat neljä tutkinto-ohjelmaa ovat informaatioverkostot, teknillinen fysiikka ja matematiikka, tietotekniikka sekä tuotantotalous. Viides tutkinto-ohjelma on kansainvälinen kaksoistutkintoon johtava maisteriohjelma NordSecMob Master's Programme in Security and Mobile Computing (Erasmus Mundus). Tarjolla on myös runsaasti mahdollisuuksia kansainvälisiin opintoihin yhteistyösopimuksilla useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa. Lisäksi tiedekunta on edelläkävijä TKK:ssa kansainvälisten Master-ohjelmien tarjoajana. Perusopiskelijoiden määrä tiedekunnassa on hiukan vajaa 3000, mikä on noin neljäsosa koko TKK:n opiskelijamäärästä. Jatko-opiskelijoita tiedekunnassa on hieman yli tuhat. Tiedekunnassa on nyt yhteensä noin 80 professoria yhdeksässä eri yksikössä. Tiedekunta profiloituu voimakkaasti perustutkimukseen. Tiedekunnassa on kolme tutkimuksen huippuyksikköä: Adaptiivisen informatiikan huippuyksikkö (AIRC), Laskennallinen kompleksisten systeemien tutkimuksen huippuyksikkö (LCE) ja Laskennallisen nanotieteen huippuyksikkö (COMP). Lisäksi tiedekunta on osallisena muiden yliopistojen kanssa yhteisissä Algoritmisen data-analyysin huippuyksikössä ja Inversioongelmien huippuyksikössä.
Tiedekunta pähkinänkuoressa 6 perusopiskelijoita 2926 jatko-opiskelijoita 1017 henkilöstö 1116 professoreita 78 vuonna 2008 valmistuneita diplomi-insinöörejä 21 tekniikan kandidaatteja 38 vuonna 2008 väitelleitä 8 tutkintoa suorittavat kansainväliset opiskelijat 392 (kevät 2009) kansainvälisten ohjelmien määrä 7 1.2 Mediatekniikan, tietojenkäsittelytieteen, tietotekniikan ja lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitosten esittely Teknillisen korkeakoulun informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan mediatekniikan, tietojenkäsittelytieteen ja tietotekniikan laitokset tarjoavat maan laajinta ja monipuolisinta tietotekniikan opetusta. Laitosten perustehtävänä on vastata elinkeinoelämän ja tietoyhteiskunnan muuttuviin haasteisiin harjoittamalla kansainvälisesti arvostettua tietotekniikan tutkimusta ja kouluttamalla haastaviin tehtäviin kykeneviä, eettisesti vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä tietotekniikan asiantuntijoita. Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos vastaa laskennallisen tieteen pääaineesta ylemmässä tutkinnossa yhdessä tietojenkäsittelytieteen laitoksen kanssa. Laitokset vastaavat tietotekniikan tutkinto-ohjelman sekä kansainvälisen kaksoistutkintoon johtavan tutkinto-ohjelman NordSecMob Master's Programme in Security and Mobile Computing (Erasmus Mundus) opetuksesta. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmaan on lisäksi sulautettu viisi Master s-ohjelmaa: Master s Programme in Mobile Computing Services and Security, Master s Programme in Bioinformatics, Macadamia Master s Programme in Machine Learning and Data Mining, Master s Programme in Foundations of Advanced Computing sekä Master's Programme in Service Design and Engineering. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa on 1482 perusopiskelijaa. Jatko-opiskelijoita tietotekniikan tutkimusaloilla on 386. 1.2.1 Mediatekniikan laitos Mediatekniikan laitoksen toimialaan kuuluu digitaalinen media kaikissa muodoissaan, niin julkaisualustana kuin vuorovaikutteisena ympäristönäkin. Tavoitteena on edistää sitä monitahoista teknistä, sisällöllistä ja psykologistakin osaamista, mitä nykyaikaisten mediatuotteiden ja -järjestelmien rakentaminen vaatii. Tuote voi sisältää monia eri medialajeja (kuva, ääni, video, 3D-grafiikka jne.), joita on osattava käsitellä erilaisilla teknisillä alustoilla (esim. pöytätietokone, WWW, pelikonsoli, mobiililaitteet), minkä lisäksi on otettava huomioon
7 käyttäjän vaatimukset. Tutkimuksen painopistealueita ovat tietokonegrafiikka ja vuorovaikutustekniikka, virtuaaliympäristöt, digitaalisen kuvan laatu sekä erilaiset wwwpalvelujen tekniikat mukaan lukien semanttinen web. Opetuksessa digitaalista mediaa lähestytään toisaalta teknisestä näkökulmasta, so. miten mediaa esitetään digitaalisena ja kuinka sitä käsitellään algoritmisesti. Toisena näkökulmana on mediasisällön tuotantoprosessi sekä siinä tarvittavat suunnittelutaidot - käytettävyyttä ja esteettisyyttäkään unohtamatta. Laitos vastaa tietotekniikan tutkinto-ohjelman mediatekniikkapääaineen ohella myös viestintätekniikan pääaineesta automaatio- ja systeemitekniikan tutkintoohjelmassa sekä osallistuu aktiivisesti informaatioverkostojen tutkinto-ohjelman toteutukseen. 1.2.2 Tietojenkäsittelytieteen laitos Laitoksen tutkimus ja opetus painottuvat tekniikan ja tieteen haastavien sovellusten tarvitsemiin edistyneisiin laskennallisiin menetelmiin. Laitoksella kehitetään tehokkaita tietojenkäsittelytekniikoita mm. suurten, moniulotteisten tietoaineistojen analysointiin sekä kompleksisten ohjelmisto- ja tietoverkkosovellusten mallintamiseen ja suunnitteluun. Tietojenkäsittelytieteen laitoksessa toimii kaksi kansallista tutkimuksen huippuyksikköä: Adaptiivisen informatiikan tutkimuksen huippuyksikkö sekä osa Algoritmisen data-analyysin huippuyksikön tutkimusryhmistä. 1.2.3 Tietotekniikan laitos Tietotekniikan laitoksessa tutkitaan ja opetetaan laaja-alaisesti tieto- ja ohjelmistotekniikan menetelmiä ja niiden soveltamista. Se huolehtii myös koko TKK:n yhteisestä tieto- ja ohjelmistotekniikan perusopetuksesta. Ohjelmistotekniikan osa-alueen (OT) opetus ja tutkimus kattaa ohjelmistojen suunnittelu- ja toteutustekniikat sekä niihin liittyen keskeiset tietoteknisten järjestelmien komponentit, kuten tiedonhallintajärjestelmät, kääntäjät, käyttöjärjestelmät sekä sulauteutut ja hajauteutut järjestelmät. Tietoliikenneohjelmistoissa perehdytään internet-teknologian perusteisiin ja kehitykseen sekä IP-pohjaisten järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Internetin lisäksi tarkastellaan erityisesti mobiiliverkkoja ja sovellusten ja palveluiden toteutusta erilaisissa verkkoympäristöissä. Keskeisiä alueita Internetille ja mobiiliverkoille ovat tietoturvallisuus ja palveluarkkitehtuurit, sekä palveluiden hallintaan liittyvät asiat kuten liikkuvuus, palvelunlaatu ja laskutus. Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon osa-alueella (SoberIT) tutkitaan mm. ohjelmistoarkkitehtuureja ja -prosesseja, ohjelmistointensiivistä tuote- ja palveluliiketoimintaa, hajautettua tuotekehitystä, digitaalista taloutta, tuotetiedonhallintaa, informaatioergonomiaa sekä tietotekniikkaoikeutta. Tietotekniikan laitoksen tutkimuksen ja opetuksen tavoitteena on olla sekä käytännöllisesti merkityksellistä että akateemisesti korkeatasoista. Tutkimusprojektit toteutetaan läheisessä yhteistyössä teollisuuden ja akateemisten yhteistyökumppanien kanssa. Ne ovat usein
8 poikkitieteellisiä ja luonteeltaan konstruktiivisia. Henkilökuntaan kuuluu mm. insinöörejä, kauppatieteilijöitä, yhteiskuntatieteilijöitä ja psykologeja. 1.2.4 Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos Tutkimuksen keskipisteessä ovat elävät ja muut kompleksiset systeemit, niiden mittaaminen, analysointi, ymmärtäminen ja hallinta. Mielenkiintomme suuntautuu pienestä isoon: kvantista molekyylien vuorovaikutukseen; nanosysteemeistä hermostoihin, aivoihin ja sydämeen; ja tietoisuuteen, sosiaalisiin verkkoihin ja kansantalouteen; ja edelleen it-teknologia systeemeihin. Työssämme yhdistämme kokeellista tutkimusta ja laskennallisia menetelmiä. Kehitämme algoritmeja ja uusia teknologioita, joilla selvitämme terveydenhuoltoon, lääketieteelliseen diagnostiikkaan, yhteiskuntaan, energiaan ja ympäristöön liittyviä ongelmia. Lääketieteellisen tekniikan tutkimuksemme tähtää solutason mekanismien ymmärtämiseen, aivojen ja sydämen toiminnan kartoittamiseen sekä uusien, innovatiivisten teknologioiden kehittämiseen. Tutkimuksemme on monitieteellistä ja verkostoitunutta. Yksi keskeinen mittauspaikkamme, TKK:n, HUS:n ja Helsingin yliopiston yhteinen BioMag-laboratorio, lukeutuu maailman parhaiten varustettuihin biosähkömagneettisten ilmiöiden tutkimuskeskuksiin. Yhteistyö alan johtavien suomalaisyritysten kanssa on tiivistä. Laskennallisen tieteen tutkimuksemme keskittyy laaja-alaisesti kompleksisten fysikaalisten, biologisten, kognitiivisten ja sosiaalisten järjestelmien rakenteiden ja käyttäytymisen ymmärtämiseen. Käytämme laskennallisia analyysi- ja mallintamismenetelmiä sekä teemme simulaatioita kokeellisten tutkimusmenetelmien tuottamien data-aineistojen pohjalta. Tutkimuksessamme on neljä toisiaan tukevaa aluetta: mallit ja menetelmät, keinotekoiset järjestelmät, kognitiiviset ja sosiaaliset järjestelmät sekä laskennallinen systeemibiologia. Laskennallisen tieteen perus- ja jatkokoulutus pohjautuu näihin osa-alueisiin ja niihin liittyviin tutkimusmenetelmiin. 1.3 Laitosten yhteystiedot Mediatekniikan laitos http://media.tkk.fi Laitoksen johtaja: professori Tapio Takala T-111 -alkuiset kurssit Tietotekniikan talo (Konemiehentie 2) Tietojenkäsittelytieteen laitos http://ics.tkk.fi/fi/ Laitoksen johtaja: professori Pekka Orponen T-61 ja T-79 -alkuiset kurssit Tietotekniikan talo (Konemiehentie 2) Tietotekniikan laitos http://www.cse.tkk.fi/fi/
Laitoksen johtaja: professori Heikki Saikkonen T-76, T-86, T-93, T-106, T-109, T-110, T-121, T-124 ja T-128 -alkuiset kurssit Tietotekniikan talo (Konemiehentie 2) (T-93, T-106, T-109, T-110) Innopoli 2 (Tekniikantie 14) (T-76, T-86, T-121, T-124, T-128) 9 Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos http://www.becs.tkk.fi/fi/ Laitoksen johtaja: professori Risto Ilmoniemi S-114, Tfy-0 ja Tfy-99 -alkuiset kurssit Sähkötalo 1 (Otakaari 7B) (Tfy-0, Tfy-99) Innopoli 2 (Tekniikantie 14) (S-114) 1.4 Hallinto ja yhteystiedot Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tkk.fi YLEISHALLINTO Dekaani professori Olli Simula, p. (09) 41 3271 Varadekaani professori Hannele Wallenius, p. (09) 41 3083 Hallintopäällikkö Ilse Muroke, p. (09) 41 4800 Tutkinto-ohjelman vastuuprofessori Ilkka Niemelä, p. (09) 41 3290 KANSLIA Kanslian käyntiosoite Kanslian postiosoite Tietotekniikan talo Konemiehentie 2, Otaniemi, Espoo Teknillinen korkeakoulu Tietotekniikan tutkinto-ohjelma PL 400, 0201 TKK Kanslian telefax (09) 41 301 Tutkinto-ohjelman kotisivu http://information.tkk.fi/fi/opinnot/tietotekniikka/ Perusopintoasiat Suunnittelija Opintosihteeri DI2010-suunnittelija Elsa Savolainen (vs.), Tiina Kerola (vv.) p. (09) 41 3007, huone C213 Päivi Koivunen, p. (09) 41 273, huone C212 Taina Hyppölä, p. (09) 41 270, huone B229 Kansainväliset asiat Suunnittelija Projektisihteeri Eija Kujanpää, p. (09) 41 4773, huone B233 Anna Stina Sinisalo, p. (09) 41 6016, huone B231 kansainväliset maisteriohjelmat (NordSecMob)
Projektisihteeri Projektisihteeri 10 Karoliina Kekko, p. (09) 41 3389, huone B231 kansainväliset maisteriohjelmat Mirja Nissinen, p. (09) 41 870, huone C112 kansainvälistyminen, lähtevät vaihto-opiskelijat Jatko-opintoasiat Suunnittelija Mari Knuuttila, jatko-opintoasiat, erillisopintoasiat (JOOopinnot) p. (09) 41 324, huone B212 Opintosihteeri Marjo Korhonen, jatko-opintoasiat, p. (09) 41 3002, huone C211 1. Neuvostot ja toimikunnat Tiedekuntaneuvosto tekee esitykset hallituksessa käsiteltäviin koulutusta koskeviin asioihin ja vahvistaa tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat. Tiedekuntaneuvosto päättää jatkoopiskelijoiden tutkimusalan, vahvistaa heidän tutkintovaatimuksensa sekä käsittelee jatkoopiskelijoiden opinnäytteisiin liittyvät asiat. Tiedekuntaneuvosto myös arvostelee lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat sekä hyväksyy lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani Olli Simula ja pöytäkirjanpitäjänä osastosihteeri Riitta Aalto. Tietotekniikan koulutusneuvosto hyväksyy diplomitöiden valvojat ja ohjaajat, arvostelee diplomityöt sekä hyväksyy diplomi-insinöörin tutkinnot. Tietotekniikan koulutusneuvosto tekee ehdotukset tiedekuntaneuvostolle opetussuunnitelmasta. Tietotekniikan koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii professori Marko Nieminen ja pöytäkirjanpitäjänä opintosihteeri Päivi Koivunen. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvosto käsittelee tiedekunnan kandidaattiohjelmiin liittyviä asioita, mm. nimittää kandidaattiseminaarin vastuuopettajan. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston puheenjohtaja hyväksyy tietotekniikan tutkinto-ohjelman kandidaatin tutkinnot. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii varadekaani Hannele Wallenius ja pöytäkirjanpitäjänä opintosihteeri Kirsti Rautavaara. Tiedekunnassa on lisäksi toimikuntia ja työryhmiä, joiden tehtävänä on kehittää tietotekniikan tutkinto-ohjelmaa ja valmistella asioita koulutusneuvostojen, tiedekuntaneuvoston ja dekaanin päätettäväksi. Tutkinto-ohjelmatoimikunta käsittelee tietotekniikan tutkinto-ohjelmaan liittyviä asioita. Toimikunnan puheenjohtajana toimii professori Marko Nieminen ja sihteerinä suunnittelija Elsa Savolainen. Tietotekniikan jatkokoulutustoimikunta käsittelee jatko-opintoihin liittyviä asioita. Puheenjohtajana toimii professori Lauri Savioja ja sihteerinä suunnittelija Mari Knuuttila.
11 Tietotekniikan opetuksen arviointityöryhmän tehtäviin kuuluu muun muassa arviointimenetelmien ja palautekäytäntöjen kehittäminen. Työryhmän sihteerinä toimii Mari Knuuttila. Tietoa neuvostojen ja työryhmien toiminnasta saa niiden sihteereiltä, puheenjohtajilta sekä Tietokillan opintomestarilta.
2. TKK:N TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 12 Teknillinen korkeakoulu on 1.8.200 siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Toisen vaiheen valinnan kautta hyväksytyt opiskelijat suorittavat vain diplomi-insinöörin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. Tutkinto-ohjelman edellyttämät opinnot muodostuvat 10 30 opintopisteen laajuisista moduuleista. Teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö löytyy osoitteesta http://www.tkk.fi/fi/opinnot/opintohallinto/tutkintosaanto/. 2.1 Tekniikan kandidaatin tutkinto 2.1.1 Kandidaatin tutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.
2.1.2 Kandidaatin tutkinnon rakenne 13 Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op (A = pääainemoduuli, B= sivuainemoduuli) Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Pää- ja sivuaine Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaine (40 opintopistettä) muodostuu kahdesta moduulista: tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista (A1) ja perusmoduuliin pohjautuvasta jatkomoduulista (A2). Sivuaine (20 opintopistettä) muodostuu yhdestä moduulista (B1): joko toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Alempaan tutkintoon on sisällyttävä sivuaine.
14 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaatintyö ja seminaari on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyötä ja seminaaria käsitellään luvussa 3.6. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon. Mikäli alempaa ja ylempää perustutkintoa suorittamaan otettu opiskelija on vapautettu 1 momentin 1 kohdan mukaisesta kielitaito-vaatimuksesta kokonaan 2 momentin perusteella tai vain sen kielen osalta, jossa hänen on osoitettava toisen kotimaisen kielen taito, hänen tulee lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Vieraan kielen suoritukseen kuuluu sekä kirjallisen että suullisen kielitaidon osoittaminen. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/fi/opetus/tutkintoon_kuuluvat/toinen_kotimainen_kieli/ ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/fi/opetus/tutkintoon_kuuluvat/pakollinen/.
1 Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelu sijoitetaan vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 9. 2.2 Diplomi-insinöörin tutkinto 2.2.1 Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvä viestintä- ja kielitaito; valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 2.2.2 Diplomi-insinöörin tutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin.
16 Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Ylemmän tutkinnon rakenne voi poiketa kuvassa 2 esitetystä rakenteesta esimerkiksi siinä tapauksessa, että ylemmässä tutkinnossa on uusi, perus-, jatko- ja syventävästä moduulista muodostuva pääaine. Suoritettavat moduulit vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (kts. luku 12.3. Opintojen suunnittelu ja henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS). Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaine (60 opintopistettä) muodostuu kolmesta moduulista: alemmassa tai ylemmässä tutkinnossa suoritetusta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista, perusmoduuliin pohjautuvasta jatkomoduulista sekä jatkomoduuliin pohjautuvasta syventävästä moduulista. Diplomi-insinöörin tutkinnon sivuaine (40 opintopistettä) koostuu kahdesta, pääaineeseen kuulumattomasta, moduulista: joko alemmassa tai ylemmässä tutkinnossa suoritetusta perusmoduulista ja tähän pohjautuvasta jatkomoduulista tai alemmassa tai ylemmässä tutkinnossa suoritetusta jatkomoduulista ja tähän pohjautuvasta syventävästä moduulista. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla tutkinto-ohjelman suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön pääaineen professori hyväksyy.
17 Tieteen metodiikan opinnot Tieteen metodiikan moduulin tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin kuuluu kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Yhteisen osan kurssitarjonta löytyy luvusta 3.4. Opiskelija valitsee tästä tarjonnasta vähintään 3 opintopisteen laajuiset opinnot. Tutkinto-ohjelmat voivat lisäksi täydentää M-moduulin opetussuunnitelmaa tutkinto-ohjelmakohtaisilla tieteellisillä menetelmäopinnoilla. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmakohtaiset tieteen metodiikan kurssit löytyvät löytyvät 3.4. Mahdollisista korkeakoulun ulkopuolella suoritettavista, moduuliin kiinnitettävistä kursseista sovitaan opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) vahvistamisen yhteydessä. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä tietotekniikan koulutusneuvosto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 3.7. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto 2.1.2.) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Vieraan kielen suoritukseen kuuluu sekä kirjallisen että suullisen kielitaidon osoittaminen. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on suorittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu
18 Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa harjoittelu on vapaavalintaista ja se sisällytetään vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 9.
3. TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA 19 3.1 Tietotekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteet Alemman perustutkinnon koulutukselliset tavoitteet: 1. Opiskelijat saavat perustiedot teknistieteellisestä työskentelytavasta sekä tietotekniikan lainalaisuuksista, malleista, menetelmistä ja käytännöistä ja valmiudet soveltaa näitä tietoteknisten järjestelmien kehitystyössä ja sovellutuksissa. 2. Opiskelijat saavat koulutuksellisen pohjan erilaisille urakehityspoluille. 3. Opiskelijat saavat valmiudet ymmärtää tietotekniikan alaa laaja-alaisesti käyttäjien, teknisten järjestelmien, yhteiskunnan sekä ympäristön näkökulmasta. Alemman perustutkinnon osaamistavoitteet: 1. Teknistieteellisen ajattelun ja suunnittelumenetelmien perusteiden tuntemus. Valmius tieteelliseen ajatteluun ja työskentelytapoihin. 2. Tietotekniikan alan peruskäsitteiden ja mallien sekä lainalaisuuksien ja ilmiöiden tietämys (=tietotekniikan ydinaines). 3. Valmius soveltaa tarkoituksenmukaisia matemaattisia työkaluja, teknistieteellistä ajattelumallia ja alan ydinainesta tyypillisiin tietotekniikan tehtäviin ja sovellutuksiin. 4. Tietoteknisten järjestelmien suunnittelu- ja kehittämistoiminnan haasteiden tuntemus.. Kyky soveltaa oppimaansa käytännössä ja löytää ratkaisuja tietoteknisten järjestelmien suunnittelussa eteen tuleviin ongelmiin. 6. Valmius ja halu jatkuvaan oppimiseen. 7. Kyky vakuuttavaan kirjalliseen ja suulliseen ilmaisuun. 8. Kyky työskennellä erilaisten ihmisten kanssa yhteistyössä ja kyky päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn. 9. Tietoisuus tietotekniikan alasta laaja-alaisesti käyttäjien, teknisten järjestelmien, yhteiskunnan sekä ympäristön näkökulmasta. Alan eettisten periaatteiden tuntemus. 10. Moninaisuuden ja erilaisuuden ymmärtäminen ja kyky toimia kansainvälisessä työympäristössä. Ylemmän perustutkinnon tavoitteet: Tietotekniikan tutkinto-ohjelman diplomi-insinööritutkinnon tavoitteena on saavuttaa jonkin tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus, valmiudet tietotekniikan alan tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet tietotekniikan jatkokoulutukseen. Tutkinto antaa valmiudet toimia työelämässä tietotekniikan asiantuntijana ja kehittäjänä, joka ymmärtää tietotekniikan alan ongelmat laaja-alaisesti käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta. Tarkemmat pääainekohtaiset tavoitteet löytyvät jokaisen pääaineen yhteydestä.
3.2. Tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot 20 T901-P PERUSOPINNOT P Vastuuprofessorit: prof. Ilkka Niemelä ja prof. Antti Ylä-Jääski koodi kurssin nimi op Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C 1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi C 2 10 Mat-1.1131/ 1132 Matematiikan peruskurssi C 3-I tai C 3-11 Mat-1.2600/ 2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta A tai B Tfy-3.1241 Fysiikka IA 3 Tfy-3.1242 Fysiikka IB 3 Tfy-3.123 Fysiikka IIA 3 Tfy-3.124 Fysiikka IIB 3 Kie-98.001/ 7001 Toisen kotimaisen kielen (ruotsi/suomi) kokeen 1 kirjallinen osio Kie-98.002/ 7002 Toisen kotimaisen kielen (ruotsi/suomi) kokeen 1 suullinen osio Kie-98.xxxx Vieras kieli (kts. luku 3.) 3 T-106.1111 Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 T-0.1002 Johdatus opiskeluun tietotekniikan tutkintoohjelmassa 1 T-106.1200 Ohjelmoinnin perusteet T (Java) T-106.1220 Tietorakenteet ja algoritmit T T-106.1240 Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 (Java) 6 T-79.1001 Tietojenkäsittelyteorian perusteet T 4 T-106.110 Tietokone ja käyttöjärjestelmä 3 T-76.1143 Tiedonhallintajärjestelmät Valitse seuraavia laboratoriotyökursseja vähintään 2 op:n verran: T-121.3110 Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen harjoitustyö 3 Tfy-3.130 Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Tfy-3.140 Fysiikan laboratoriotyöt I 3 S-88.310 Digitaalitekniikan työt 2 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 3 Yhteensä 80 T901-O OHJELMAN YHTEISET OPINNOT O Vastuuprofessorit: prof. Ilkka Niemelä ja prof. Antti Ylä-Jääski koodi kurssin nimi op T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen TAI T-110.210 Introduktion till datakommunikation T-111.230 Multimediatekniikka 4 T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 2 T-61.2010 Datasta tietoon 4 Valitse jokin seuraavista op:n laajuisista kursseista tai kurssiyhdistelmistä: Mat-1.1131 Matematiikan peruskurssi C3-I TAI
Mat-1.1132 Matematiikan peruskurssi C3-II TAI TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi JA 4 TU-22.1103 Tuotantotalouden harjoitus 1 Yhteensä 20 21 PERUSMODUULIT A1: Valitaan joko tietotekniikan tai informaatiotekniikan perusmoduuli sen mukaan, minkä jatkomoduulin haluaa suorittaa (kts. luku 4. Tietotekniikan tutkinto-ohjelman pääaineet). T202-1 TIETOTEKNIIKKA T Vastuuprofessorit: prof. Ilkka Niemelä ja prof. Antti Ylä-Jääski koodi kurssin nimi op T-106.3101 Ohjelmoinnin jatkokurssi T2 (C-kieli) 6 T-76.3601 Introduction to Software Engineering T-79.3001 Logiikka tietotekniikassa: perusteet 4 S-87.3190 Tietokoneen arkkitehtuuri Yhteensä 20 T203-1 INFORMAATIOTEKNIIKKA I Vastuuprofessorit: Erkki Oja, Olli Simula, Juha Karhunen, Heikki Mannila (vv.), Samuel Kaski ja Harri Lähdesmäki koodi kurssin nimi op T-61.3010 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 6 T-61.3020 Hahmontunnistuksen perusteet 4 T-61.3040 Signaalien tilastollinen mallinnus T-61.300 Machine Learning: Basic Principles Yhteensä 20 T901-K Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) Kandidaattiseminaari ja sen aikana tehtävä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyö laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta. Lisätietoa kandidaattiseminaarista löytyy luvusta 3.6 ja osoitteesta: https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/tik.kand. T901-K KANDIDAATINTYÖ JA SEMINAARI Vastuuprofessori: Kai Puolamäki koodi kurssin nimi op TIK.kand Kandidaatintyö ja seminaari 10 TIK.kyps Kypsyysnäyte 0 Yhteensä 10
22 3.3 Perusopinnot laajalla oppimäärällä Teknillisessä korkeakoulussa voi suorittaa matematiikassa, fysiikassa ja tietotekniikassa normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusopintojen laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi hakea. Lisätietoja saa verkko-osoitteesta http://www.tkk.fi/fi/opinnot/perusopinnot/tutkinto-ohjelmat/laaja/ Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa perusopintojen laaja oppimäärä jakaantuu P-moduuliin ja perustieteiden B1-sivuainemoduuliin. Suoritettuaan laajan oppimäärän mukaisen P-moduulin alla olevan rakenteen mukaisesti, opiskelijan tutkintotodistuksessa mainitaan P-moduulin suoritus laajana. Mikäli opiskelija suorittaa perustieteiden laajan oppimäärän perusmoduulin B1, hänelle muodostuu kandidaatin tutkintoon sivuaineeksi perustieteiden laaja oppimäärä. Halutessaan opiskelija voi suorittaa B1-moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan laitoksen hallinnoiman B2-jatkomoduulin, jolloin myös ylemmässä tutkinnossa on sivuaineena perustieteiden laaja oppimäärä. T91-P Perusopinnot laajalla oppimäärällä P (80 op) Vastuuprofessorit: Ilkka Niemelä, Antti Ylä-Jääski Koodi Kurssin nimi op T-106.1111 Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 Matematiikka (30 op) Mat-1.1010 Matematiikan peruskurssi L 1 10 Mat-1.1020 Matematiikan peruskurssi L 2 10 Mat-1.1030 Matematiikan peruskurssi L 3 10 Fysiikka (20 op) Tfy-0.1011 Fysiikka IA 4 Tfy-0.1012 Fysiikka IB 4 Tfy-0.1023 Fysiikka IIA Tfy-0.1024 Fysiikka IIB Tfy-3.130 Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Sovellettu matematiikka ( op) Mat-1.2600 Sovellettu todennäköisyyslaskenta A Tietotekniikka (10 op) T-106.1200 Ohjelmoinnin perusteet T (Java) T-106.1220 Tietorakenteet ja algoritmit T T-0.1002 Oman tutkinto-ohjelman opintoja (9 op) Johdatus opiskeluun tietotekniikan tutkintoohjelmassa 1
T-79.1001 Tietojenkäsittelyteorian perusteet T 4 T-106.110 Tietokone ja käyttöjärjestelmä 3 Kie-98.001/7001 ja Kie-98.002/ 7002 Kielet ( op) 23 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen ja suullinen osio Kie-98.xxxx Vieras kieli (kts. luku 3.) 3 1+1 Yhteensä 80 T91-1 Perustieteiden perusmoduuli B1 tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa (20 op) Vastuuprofessorit: Ilkka Niemelä, Antti Ylä-Jääski Sivuainemoduuli (20 op) koostuu matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opinnoista. Moduuliin on sisällyttävä vähintään 10 opintopistettä matematiikan opintoja sekä Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 (Java) (6 op). Moduulin muita kursseja valitaan siten, että 20 op täyttyy. Koodi Kurssin nimi op Mat-1.1040 Matematiikan peruskurssi L 4 10 Mat-1.2991 Diskreetin matematiikan perusteet Mat-1.3601 Johdatus stokastiikkaan Mat-2.3111 Stokastiset prosessit T-106.1240 Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 (Java) 6 T-76.1143 Tiedonhallintajärjestelmät Tfy-0.2011 Fysiikka IIIA Tfy-0.2012 Fysiikka IIIB Yhteensä 20 3.4 Tietotekniikan tieteen metodiikan opinnot M (10 op) Vastuuprofessori: Ilkka Niemelä Tieteen metodiikan moduulin tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin kuuluu kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Tietotekniikan tutkinto-ohjelma on lisäksi määritellyt tutkintoohjelmakohtaisia menetelmäopintoja. Opiskelija valitsee tieteen metodiikan opintoja TKK:n yhteiseltä listalta vähintään 3 opintopisteen verran. Loput 7 opintopistettä opiskelija voi valita joko yhteiseltä listalta tai tietotekniikan tutkinto-ohjelmakohtaiselta listalta. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa ei ole määritelty pakollisia menetelmäkursseja, mutta pääainekohtaisia suosituksia voidaan esittää.
T901-M Tieteen metodiikan moduuli 24 A. Yhteinen lista (valittava vähintään 3 op): Koodi Kurssin nimi op A-36.3326 Tutkimusmetodologia L A-60.xxxx Introduction to Architectural Research 3 AS-74.3114 AS-74.4191 Tietokonemallintaminen L Monimuuttujaregression menetelmät L 4 Kon-41.400 Kokeelliset menetelmät Maa-0.3000 Maanmittaustieteiden metodologia Mat-1.301 Tieteen filosofia I & II L Mat-1.3016 Tieteen historia I & II L Mat-1.3621 Tilastollinen päättely L Mat-2.1197 Filosofia ja systeemiajattelu L V 3 Mat-2.2103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin perusteet Mat-2.3117 Riskianalyysi L S-96.1020 Sähkötekniikan historia L 3 T-61.3040 Signaalien tilastollinen mallinnus T-61.300 Machine Learning: Basic Principles T-61.010 Information Visualization P T-76.00 Methods for Software Engineering Research P V 3 TU-0.2000 Industrial Management Research Methods TU-0.2100 Laadulliset tutkimusmenetelmät Kie-98.100 Thesis Writing 2 Kie-98.101 Kie-98.1700* Conference Talk Integrated course in English 2 1 2 Kie-98.7101 Tieteellinen kirjoittaminen 1 Eri-0.6100 Diplomityöntekijän työkalut 3 Vie-98.1226 Yhd-73.3277** Väittelytaito Ympäristötekniikan kokeelliset menetelmät L 2 * Suoritus mahdollinen tieteellisen menetelmäkurssin yhteydessä ** Kurssi luennoidaan Lahdessa B. Tietotekniikan tutkinto-ohjelman lista Koodi Kurssin nimi op Mat-1.2991 Diskreetin matematiikan perusteet Mat-2.210 Optimoinnin perusteet 3 Mat-2.3170 Simulointi L T-79.4201 Search Problems and Algorithms 4 T-79.4301 Parallel and Distributed Systems 4 T-79.401 Cryptography and Data Security 4 T-79.103 Computational Complexity Theory P T-106.4000 Ohjelmistotekniikan laboratoriotyöt 3 8 C. TKK:n ulkopuolinen kurssitarjonta: Helsingin kauppakorkeakoulun kurssitarjonta: 30E0000 Quantitative Empirical Research 6 op (max 10 TKK:n opiskelijaa)
80E80100 Business Research Methods 6 op (max TKK:n opiskelijaa) HSE:n kurssit edellyttävät JOO-opinto-oikeutta. Lisätietoja www.joopas.fi Språkalliansen Kurssi: Vetenskapligt skrivande 1 (2 sp) http://www.sprakalliansen.fi/ TKK:n yhteyshenkilö: suunnittelija Ingeborg Rask, opintoasiain toimisto 2 3. Kieliopinnot Tutkintosäännön mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muuten osoittaa toisen kotimaisen kielen (suomi tai ruotsi) taito, joka lain mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Äidinkieleksi katsotaan se kieli, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli suomi vai ruotsi. Opiskelijan toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito arvioidaan arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellisen yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. riittävä äidinkielen ja viestinnän taito. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Kieliopinnoista alemmassa ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa kerrotaan myös luvuissa 2.1.2 kielitaito alemmassa korkeakoulututkinnossa ja 2.2.2 kielitaidon osoittaminen ylemmässä korkeakoulututkinnossa. Lisätietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta sekä vieraan kielen kursseista saa Kielikeskuksen www-sivuilta http://kielikeskus.tkk.fi/. 3..1 Pakollinen vieras kieli Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa pakollista vierasta kieltä on suoritettava vähintään kolmen opintopisteen verran. Pakollisen vieraan kielen suoritusten on oltava yhdestä kielestä. Vieraan kielen suorituksiin on sisällyttävä sekä suullisen että kirjallisen taidon kursseja. Pakollisen vieraan kielen suoritukseksi kelpaavat kielten kurssit lukuvuonna 2009 2010 S: kelpaa suullisen kielitaidon suoritukseksi K: kelpaa kirjallisen kielitaidon suoritukseksi Englanti Kie-98.1111 Tekniikan englannin lukukurssi (2op) S Kie-98.1112 Tekniikan englannin kirjoituskurssi (2op) K Kie-98.130 Konferenssi- ja seminaariesitelmät (2op) S
26 Kie-98.100 Opinnäytetyö englanniksi L (2op) K Kie-98.1600 Englannin kirjallinen koe (1op) K Kie-98.1601 Englannin suullinen koe (2op) S Espanja Kie-98.200 Espanjaa itsenäisesti 1 (1op) S+K Kie-98.202 Espanja B (2 op) S+K Kie-98.2060 Espanjaa itsenäisesti 2 (2op) S+K Kie-98.2061 Espanja 6A (2op) S+K Kie-98.2062 Espanja 6B (2op) S+K Kie-98.2070 Espanjankielistä kaunokirjallisuutta 1 (1op) S Kie-98.2071 Latinalaisen Amerikan kulttuurit 1 (1op) S+K Kie-98.2072 Latinalaisen Amerikan kulttuurit 2 (1op) S+K Kie-98.2080 Espanjankielistä kaunokirjallisuutta 2 (2op) S Kie-98.2083 Viestintää hispaanisessa maailmassa (2op) S+K Kie-98.2090 Espanjankielinen elokuva 1 (2op) S+K Kie-98.2093 Tekniikan espanjaa (4op) S+K Kie-98.2100 Espanjankielinen elokuva 2 (2op) S+K Kie-98.210 Verkkokurssi: Caminando por mundos hispanos 1 (2op) S+K Kie-98.220 Verkkokurssi: Caminando por mundos hispanos 2 (2op) S+K Japani Kie-98.30 Japani (4op) S+K Kie-98.3066 Japani 6 (4op) S+K Kie-98.3410 Japanilaista kulttuuria (2op) S+K Kie-98.3420 Japanilainen yhteiskunta (2op) S+K Kie-98.3430 Japaninkielistä ammattikirjallisuutta (2op) S+K Kie-98.3440 Japaninkielistä kaunokirjallisuutta (2op) S+K Kie-98.3460 Joukkoviestinnän japania (2op) S+K Kie-98.3470 Liike-elämän japania (2op) S+K Kie-98.310 Japani-Suomi sanakirjaprojekti (1op) S+K Kie-98.320 Vientikaupan japania (2op) S+K Kie-98.330 Ympäristöalan japania (2op) S+K Kie-98.340 Japanin kielen tulkkaus (2op) S+K Kie-98.30 ICT-japania (2op) S+K Kie-98.379 Tekniikan japanin seminaari 1 (2op) S+K Kie-98.3796 Tekniikan japanin seminaari 2 (2op) S+K Ranska Kie-98.402 Ranska B (2op) S+K Kie-98.4061 Ranska 6A (2op) S+K Kie-98.4062 Ranska 6B (2op) S+K Kie-98.4071 Ranska 7A (2op) S+K Kie-98.4072 Ranska 7B (2op) S+K Kie-98.4081 Ranska 8A (2op) S+K Kie-98.4082 Ranska 8B (2op) S+K
Kie-98.4101 Liike-elämän ranskaa 1 (2op) S+K Kie-98.4102 Liike-elämän ranskaa 2 (2op) S+K Kie-98.4103 Liike-elämän ranskaa 3 (2op) S+K (ei luennoida lukuvuonna 2009 2010) Kie-98.4104 Liike-elämän ranskaa 4 (2op) S+K (ei luennoida lukuvuonna 2009 2010) Kie-98.4111 Tekniikan ranskaa 1 (2op) S+K Kie-98.4112 Tekniikan ranskaa 2 (2op) S+K Kie-98.4113 Tekniikan ranskaa 3 (2op) S+K (ei luennoida lukuvuonna 2009 2010) Kie-98.4114 Tekniikan ranskaa 4 (2op) S+K (ei luennoida lukuvuonna 2009 2010) Kie-98.4121 Civilisation française 1 (1op) S+K Kie-98.4122 Civilisation française 2 (1op) S+K Kie-98.4131 Français pour les stagiaires 1 (1op) S+K Kie-98.4132 Français pour les stagiaires 2 (1op) S+K Kie-98.4210 Ranskaa itsenäisesti 1 (1op) S+K Kie-98.4220 Ranskaa itsenäisesti 2 (2op) S+K Kie-98.4320 Grammaire française 2 (2op) K Kie-98.4410 Ranskankielistä kaunokirjallisuutta 1 (2op) S+K Kie-98.4420 Ranskankielistä kaunokirjallisuutta 2 (2op) S+K Kie-98.410 Kirjallista viestintää ranskaksi 1 (1op) K Kie-98.420 Kirjallista viestintää ranskaksi 2 (2op) K Kie-98.4800 Architecture (2op) S+K Kie-98.4810 Chimie technique (2op) S+K Kie-98.4820 Génie électrique (2op) S+K Kie-98.4840 Génie informatique (2op) S+K Kie-98.480 Physique et mathématiques (2op) S+K Kie-98.4860 Transformation du bois (2op) S+K Saksa Kie-98.602 Saksa B (2 op) S+K Kie-98.6061 Saksa 6A (2 op) S+K Kie-98.6062 Saksa 6B (2 op) S+K Kie-98.640 Saksan kielioppia 2 (2 op) K Kie-98.669 Median saksaa (2 op) S Kie-98.679 Saksan keskustelukurssi (1 op) S Kie-98.6609 Saksan kirjallinen viestintä (2 op) K Kie-98.6619 Landeskunde 1 (1 op) S+K Kie-98.6620 Landeskunde-kurssi 2 (1op) S+K Kie-98.6629 Saksan kaunokirjallisuutta 1 (2 op) S Kie-98.6630 Saksan kaunokirjallisuutta 2 (2 op) S Kie-98.6649 Liike-elämän saksaa A (2op) S+K Kie-98.661 Liike-elämän saksaa B (2op) S+K Kie-98.6669 Suullista viestintää (2op) S Kie-98.6700 Saksaa itsenäisesti 1 (1 op) K Kie-98.6710 Saksaa itsenäisesti 2 (2 op) K Kie-98.6729 Teknisen saksan tekstikurssi (2-3 op) K Kie-98.6739 Tekniikan saksaa 1 (2 op) S+K 27