RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 20/2013 Kunnanhallitus KOKOUSTIEDOT Aika Maanantai 11.11.2013 klo 14.00 19.10 Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Pöytäkirjan Sivu 335 336 337 338 339 340 341 342 343 344 345 346 347 348 349 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajat Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Valtiovarainministeriön asetuksen 694/2013 perusteella annettava ilmoitus VvM:lle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta Ilmoitusasiat Selvitys vuoden 2012 arviointikertomukseen liittyen Kauppa-, liike- ja kerrostalohanke Sairaankuljetustason määritys Rautalammilla ja Pohjois-Savossa 1.1.2014 alkaen Vesihuoltolaitoksen taksalaskelma vuodelle 2014 ja taksojen tarkistaminen Talliniemen vesihuoltoalueen hyväksyminen Kunnan henkilöstön pikkujoulut tai vastaava Korpijärven alueen suunnittelu asuntorakentamista varten Taloussuunnitelma 2014-2017 Rautalammin ja Konneveden kansallispuistohankkeen eteneminen Vuoden 2014 talousarvio 426 426 426 427-432 433 434-436 437-437a 438-439 440 441 442 443 444 445 446-448 PUHEENJOHTAJA Anneli Jalkanen
RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 20/2013 Kunnanhallitus Sivu 425 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka Maanantai 11.11.2013 klo 14.00 19.10 Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Anneli Jalkanen Ari Weide Jarmo Hänninen Kari Laitinen Kirsi Mannila Kaija Satuli puheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen Muut osallistujat Jorma Kukkonen Tiina Louhikallio Timo Satuli Risto Niemelä Tapio Kataja Ossi Maukonen Pekka Kilpimaa Mira Laasonen Tuure Savolainen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kunnanjohtaja hallintojohtaja osastosihteeri, klo 14.00-17.30 elinkeinoasiamies klo 14.05-14.45 perusturvajohtaja klo 14.50-15.10 tekninen johtaja klo 15.10-15.35 Puheenjohtaja Sihteeri Anneli Jalkanen KÄSITELLYT ASIAT :t 335 349 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Aika ja paikka Maanantai 11.11.2013 klo 20.00 kunnanvirasto Ossi Maukonen Tapio Kataja :t 335-341 342-349 Allekirjoitukset Kaija Satuli Ari Weide PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka Maanantai 18.11.2013 klo 9.00-12.00 kunnanvirasto Pöytäkirjanpitäjä Ossi Maukonen
Kunnanhallitus 11.11.2013 426 Kokouksen alussa elinkeinoasiamies Pekka Kilpimaa, perusturvajohtaja Mira Laasonen ja tekninen johtaja Tuure Savolainen selvittivät budjettejaan klo 14.05-15.35. --------------------------------------- Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh 335 Kunnan hallintosäännön 28 :n mukaan avattuaan kokouksen puheenjohtajan tulee todeta läsnäolevat sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kuntalain 58 :n nojalla kunnanhallituksen kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokous on laillinen, kun se on kutsuttu koolle KunL:n 50 :n ja hallintosäännön 24-25 :ien mukaisesti. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajat Kh 336 Kunnanjohtajan ehdotus: KunL:n 50 :n nojalla kunnan hallintosäännössä tulee antaa tarkemmat määräykset toimielimen pöytäkirjan tarkastamisesta. Hallintosäännön 36 :n nojalla pöytäkirja tarkistetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirjassa tulee olla merkintä tarkastuksesta ja siihen on liitettävä valitusosoitus. Kunnanhallitus on valinnut kaksi henkilöä tarkastamaan pöytäkirjan. Kunnanhallitus päättää valita tämän pöytäkirjan tarkastajiksi Kaija Satulin ja Ari Weiden. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Kh 337 Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää, että tässä kokouksessa asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.
Kunnanhallitus 11.11.2013 427 Valtiovarainministeriön asetuksen 694/2013 perusteella annettava ilmoitus VvM:lle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta Kh 338 Kuntarakennelain 28.6.2013/478 mukaan kunnan tulee ilmoittaa ministeriölle viimeistään 30.11.2013, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää 4 b :n mukaisesti kuntien yhdistymistä. Koska 30.11.2013 on lauantaipäivä, ilmoituksen saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen eli viimeistään 2.12.2013 klo 16.15 mennessä ministeriöön. Valtiovarainministeriön asetuksen 694/2013 asetuksen, joka tuli voimaan 1.10.2013, 1 :n mukaan kuntarakennelain (1698/2009) 4 h :n 1 momentissa tarkoitettu kunnan ilmoitus tulee sisältää: 1) tiedot kunnista, joiden kanssa kunta selvittää kuntarakennelain 4 b :n mukaisesti kuntien yhdistymistä, 2) tieto siitä, täyttääkö ilmoitettu selvitysalue mainitun lain 4 :n mukaiset kuntajaon muuttamisen edellytykset sekä 4 c :n, 4 d :n 3 momentin ja, jos kyseessä on 4 e :ssä mainittu kunta, mainitun pykälän mukaiset selvitysaluetta koskevat perusteet, 3) tieto siitä, aikooko kunta hakea poikkeusta selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta erillisellä hakulomakkeella. Tässä asetuksessa tarkoitetut tiedot tulee toimittaa valtiovarainministeriölle sähköisesti valtiovarainministeriön laatimalla lomakkeella (webropollomake). Hallituksen 21.9.2011 päättämän kuntarakenneuudistusaikataulun mukaan kuntien yhdistymisesitykset ja selvitykset on suunniteltu tehtäväksi 1.7.2014 mennessä. Uusi kuntalaki on suunniteltu säädettäväksi 1.1.2015 ja samaan aikaan myös uusi valtionosuuslaki ja kuntajaon muutokset tulisivat voimaan viimeistään 1.1.2017. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on suunniteltu voimaan tulevaksi vuoden 2015 jälkeen. Kuntarakennelakia 29.12.2009/1698 on muutettu 28.6.2013/478 ja muutoksessa siihen on lisätty pykäliä, jotka koskettavat kuntarakenneuudistukselle asetettavia tavoitteita (4a ) ja perusteita sekä menettelyä vuosina 2013-2016. Tavoitteeksi on asetettu se, että erityisesti halutaan vahvistaa kuntien edellytyksiä yhdenvertaisesti järjestää palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. Lisäksi 478/2013 lailla on 4 a säädetty väliaikaisesti voimaan 1.7.2013-31.12.2019. Muutetussa laissa 28.6.2013/478 on säädetty selvitysvelvollisuus kunnille (4 b ) selvittää 4 :ssä määritellyllä tavoitteilla ja perusteilla kuntajaon muuttamista. Nämä selvitysperusteet on määritelty 4 c-4 f :ssä.
Kunnanhallitus 11.11.2013 428 Lisäksi laissa todetaan, että vaikka kunnalla ei olisikaan velvollisuutta selvittää kuntien yhdistymistä, sen tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei muuten ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää 2 :ssä tarkoitettua toiminnallista kokonaisuutta. Kuntarakennelain tarkoitus on muodostaa Suomen pinta-alaltaan ja asukasluvultaan suurkaupungit useat kunnat vastustavat suunnitelmaa Kuntarakennelain (28.6.2013/478) mukaan kuntien yhdistymisselvityksen tavoitteena on 6 :ssä tarkoitettu esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. Kuntien yhdistyessä siirtyvät lakkaavan kunnan oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet uudelle kunnalle. Selvityksen tulee aina sisältää vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvitys taloudellisesta tilanteesta, arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. kaksikielistä kuntaa ja saamelaisten kotiseutualueen kuntaa koskevassa selvityksessä on arvioitava kielellisten oikeuksien toteutumista. Selvityksestä päätetään kuntien valtuustoissa. Peruslakivaliokunnan mukaan kuntarakennelain säätämiseen liittyy perustuslaillinen ongelma (Perustuslakivaliokunta (PeVL 20/2013 vp - HE 31/2013 vp, HE 53/2013 vp ja HE 31/2013 vp): Kuntarakennelain muutoksen säätäminen Kuntien tulee kuntarakennelain 29.12.2009/1698 muutoksen 4 h :n 1 momentin (28.6.2013/478) mukaan ilmoittaa ministeriölle, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Kuntien on tehtävä yhdistymisselvitys ja mahdollisen siihen perustuva yhdistymisesitys viimeistään 6 kuukauden kuluttua tämän momentin voimaantulosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiehdotus on perustuslakivaliokunnan lausuntoon perustuen tarkoitus saattaa eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiehdotuksen mukaan kuntien on jätettävä selvityksensä ja esityksensä hyvin pikaisesti mainitun lain tultua hyväksytyksi tai mahdollisesti jopa ennen sen hyväksymistä. Liian lyhyt aika Perustuslakivaliokunta ei ole lausunnossaan hallintovaliokunnalle pitänyt kunnallisen itsehallinnon kannalta hyväksyttävänä velvoittaa kuntaa tekemään ratkaisuaan tämänkaltaisessa asetelmassa epävarmaan tietoon perustuen.
Kunnanhallitus 11.11.2013 429 Yhtä lailla ongelmallinen on se tilanne, että kunnille jää hyvin lyhyt aika sosiaali- ja terveydenhuollon päätösten tekemiseen täsmällisen ja lopullisen tiedon saatuaan. Tämän vuoksi perustuslakivaliokunnan mukaan on välttämätöntä, että kunnille annetaan lainsäädäntöratkaisujen tultua hyväksytyiksi riittävästi aikaa tehdä yhdistymisselvitykset ja mahdolliset yhdistymisesitykset. Tämä aika ei perustuslakivaliokunnan mielestä voi olla ainakaan 6 (kuusi) kuukautta lyhyempi. (Esim. Kuntaliitto on lausunut, että kokemukset 2000-luvun monikuntajakoselvityksistä antavat näyttöä siitä, että selvitys- ja päätöksentekovaihe vaatii 9-12 kuukauden ajan ja yhdistymisen toimeenpanon hyvä valmistelu edellyttää noin 12 kuukauden aikaa). Tämä merkitsee sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain säätämisen jälkeen tulisi perustuslakivaliokunnan mielestä antaa kunnille vähintään 6 (kuuksi) kuukautta aikaa tehdä yhdistymisselvitykset ja tehdä yhdistymisesitys. Lisäksi perustuslakivaliokunnan mielestä on syytä säätää mahdollisuudesta jatkaa tätä aikaa hakemuksesta määräajaksi, jos selvitys on laaja tai muuten erityisen vaativa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva lainsäädännön valmistelun tavoitteet ovat vaihtuneet ja valmistelu on lähes keskeytynyt. Rautalammin kunta katsoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon laki- ja rakenneuudistus lainsäädäntöineen olisi tullut valmistella ja säätää ennen kuntarakennelakia. Kansalaisten ja kuntien kannalta keskeisin ongelma muutetussa kuntarakennelaissa (28.6.2013/478) on se, että lakia ei nykyisen hallituksen aikana lähdetty muuttamaan ja säätämään perustuslain säätämisjärjestyksessä, vaan ns. tavallisena lakina. Perustuslakivaliokunnan mukaan yksittäisen kunnan toimivallan rajoittamispyrkimystä ei voida pitää hyväksyttävänä, koska eduskunnalla ei ole ns. tavallisen lain säätämisjärjestyksessä mahdollisuutta suoraan tai konkreettisesti muodostaa tietynlaista tai kokoista kuntajakoa ja puuttua kuntien itsehallintoon ja itsemääräämisoikeuteen. Sama koskee tilanteita, jossa lailla pyritään välillisin keinoin tietynlaisen kuntajaon muodostamiseen tai toteutumiseen. Perustuslakiasiantuntijoiden keskeinen kritiikki kohdistuu juuri tähän asiaan. Nyt eduskunta ja valtioneuvosto lainsäätäjän edustajina ja poliittisia päätöksiä tehdessään eivät noudata perustuslakia tai ainakin tulkitsevat sitä erityisesti uudella tavalla ja toimien perustuslakiasiantuntijoiden mielestä Suomen voimassa olevan perustuslain vastaisesti. Nyt kansalaisia hämmentää se, miksi eduskunta tai valtioneuvosto tai kunnat eivät noudata voimassa olevia lakeja. Perinteinen poliittis-hallinnollisen ja oikeudellinen toimintakulttuuri on Suomessa radikaalissa muutoksessa.
Kunnanhallitus 11.11.2013 430 Perustuslain vastainen kuntarakennelaki (28.6.2013/478) Kuntarakennelain sisältöön ja säätämiseen liittyvä perustuslakivaliokunnan ja asiantuntijoiden kritiikki kohdistuu 121 :n 1 momentin kirjaukseen kunnan asukkaiden itsehallinnosta ja erityisesti siihen, että suurkunnat voivat tuhota kunnan asukkaiden itsehallinnon ja paikallisidentiteetin. Perustuslain 14 :n 3 momenttiin perustuva kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet sivuutetaan asiantuntijoiden mukaan laissa. Suurkuntien muodostaminen lisää päätöksentekijöiden ja kuntalaisten välistä kuilua ja heikentää tai olennaisesti haittaa kunnallisen demokratian toteutumista ts. kuntalaisten edustuksellisuutta. Kuntarakennelaki ei jätä tilaa ja tehtäviä vastoin voimassa olevaa perustuslakia suuremmille itsehallintoalueille, kuten maakuntaliitoille ja kuntayhtymille (sairaanhoitopiirit), koska Suomeen on suunniteltu ainoastaan kaksi hallintotasoa julkiseen hallintoon (valtio ja suurkunnat) ja sairaanhoitopiirit purettaviksi. Maakuntahallinnon osalta tilanne lienee avoin. Perustuslaissa ilmaistaan kuitenkin mahdollisuus suurempiin hallintoalueisiin (maakunnat ja kuntayhtymät), ja kun perustuslakia ei ole haluttu muuttaa perustuslain säätämisjärjestyksessä, asettaa tämä asetelma rajoja suunnitelluille kuntayksikköjen koolle (maakunnan kokoinen yksi suurkunta). Ilmoitusvelvollisuus 30.11.2013 mennessä Perustuslakivaliokunnan mukaan ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kuntien ilmoitusten ja lopullisten selvitysten tulisi välttämättä koskeva samaa aluetta, joten kunta voi halutessaan muuttaa tekemäänsä päätöstä vielä ilmoituksen tekemisen jälkeen. Ministeriössä ei voida tehdä mitään velvoittavaa päätöstä ilmoituksen johdosta, eikä valiokunta pitänyt edes ilmoitusta tarpeellisena. Rautalammin osalta erilaiset kuntaryhmävaihtoehdot mahdollisia Rautalammin kunta ja Suonenjoen kaupunki omistavat perusterveydenhuollon kuntayhtymän, jonka toiminta jatkuu ainakin 31.12.2014 saakka, ja enintään vuoteen 2017. Kuntien yhteinen asukasluku on 11.000 asukasta. Erikoissairaanhoidon osalta Rautalammin kunta on omistajana Pohjois- Savon sairaanhoitopiirissä, ja erityishuoltoon liittyvien palveluiden osalta Rautalammin kunta on omistajana Vaalijalan kuntayhtymässä. Rautalammin kunta valmistelee yhteistoiminnassa ensisijaisesti kuntien yhteistä sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta. Pohjois-Savon länsiosassa erilaiset selvityssuunnat kuntayhteistyön tiivistämiseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi sekä mahdolliset kuntaliitoksen vaihtoehtoina ovat mahdollisia.
Kunnanhallitus 11.11.2013 431 Kunnanjohtajan esitys: Rautalammin kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto ilmoittaa 30.11.2013 mennessä valtiovarainministeriölle lausuntonaan, että 1. Rautalammin kunta on neuvotellut 2012-2013 aikana Kuopion, Suonenjoen, Pielaveden, Keiteleen, Vesannon ja Tervon kuntien kanssa. Rautalammin kunta on tehnyt perusterveydenhoidon ja sosiaalitoimen lähipalvelujen jäsennyksen 1.1.2012 alkaen. Lähtökohtana valmistelutyössä on ollut se, että ensin jäsennetään toiminta ja sen pohjalta organisaatio ja hallinto, eikä päinvastoin. Määrittelyssä kuvataan ensin palvelujäsennys ja ne palvelut, mitkä tuotetaan lähipalveluna. Tämän pohjalta muodostetaan näkemys palvelukokonaisuuksista ja sen jälkeen ohjausmallista. Palvelujäsennystä pidetään lähtökohtana, kun arvioidaan vaihtoehtoja tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja aluemallilla. Kaikki vaihtoehdot ovat tasavertaisessa asemassa Rautalammin kunnan ja kuntien välisen yhteistyön valmisteluvaiheessa. 2. Rautalammin kunnanvaltuusto kannattaa maakunnallisen Pohjois- Savon sote-kuntayhtymän perustamista, joka ottaa järjestettäväksi kokonaisuudessaan yliopistollisen sairaanhoidon, erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vammaispalvelut ja sosiaalitoimen (POSOTEmalli). Tuotantoalueet voivat muodostua kuntien yhteisen tahdon ja maantieteellisen sijainnin perusteella. Rautalammin kunta ei kannata sellaisia ratkaisuja, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu olisi pääsääntöisesti yhdellä vastuukunnalla. 3. Tulevaa kuntarakennetta ei voida luoda ilman kuntien väliseen yhteistyöhön perustuvien sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden hyväksymistä. Kuntayhtymien toimintamahdollisuus tulee sallia tulevaisuudessa, eikä sairaanhoitopiirejä pidä lakkauttaa. Rautalammin kunnan osalta ensisijainen vaihtoehto on kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisessä, vahvistamisessa ja syventämisessä ja liitosselvityksessä siten, että samassa yhteydessä tarkastellaan (elinkeinopalvelut, perusterveydenhuolto, kansalaisopisto ym.) kuntien väliset yhteistyömahdollisuudet ja niiden säilyttäminen lähipalveluina. Kunta varaa mahdollisuuden hakea muutosta valtiolta muodostettavien kuntaryhmien väestöpohjarakenteisiin neuvottelutuloksiin perustuen. 4. Rautalammin kunta kuntayhteistyön syventämiseen (kuntaliitosselvitys) liittyen varaa mahdollisuuden neuvotella useampien kuntaryhmien kanssa liitoksesta tavoitteena se, miten Pohjois-Savon läntisellä reuna-alueella voidaan rajanaapurikuntien kanssa säilyttää omassa kunnassa kuntalaisten terveydenhuollon ja sosiaalitoimen lähipalvelut
Kunnanhallitus 11.11.2013 432 ja turvata lähidemokratia sekä kuntalaisten edunvalvonta. Tällöin vaihtoehtoehtoina tulevat kysymykseen seuraavat kuntaryhmät: a) Ns. Kysteri-kunnat Pohjois-Savossa, b) Pieksämäen kaupungin valitsema kuntaryhmä, c) Kuopion ja siihen vaikutusalueeseen liittyvien kuntien kuntaryhmä, d) Keski-Suomessa kuntaryhmä, johon kuuluu Konneveden kunta. 5. Rautalammin kunta katsoo, että ihmisten vapaa mahdollisuus hakea ja etsiä sairaanhoidon palvelut oman maan sisältä ja Euroopan Unionin jäsenmaista vuoden 2014 alusta, muuttaa merkittävästi ja pysyvästi ihmisten käyttäytymistä, joka merkitsee sitä, että kansalaisia ei voida enää ohjata hallinnollisesti siten kuin aikaisemmin yksilön sairaanhoidon palvelujen saantia koskevissa asioissa. 6. Työterveyshuollon palvelut ostetaan liikelaitoksilta tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta. 7. Ympäristöterveydenhuollon osalta pyritään ratkaisuun, jossa kuntayhteistyöpohja perustuu samalle omistajaryhmälle kuin sote-palvelujen tuleva järjestäminen ja organisointi. 8. Varsinainen kuntaliitosvaihtoehto on toissijainen vaihtoehto kunnan itsehallinnon, itsemääräämisoikeuden ja kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä palvelujen säilyttämisen näkökulmasta. Suurkunnista palvelut näyttävät keskittyvän ja etääntyvän kansalaisista. 9. Jos Rautalammilla laaditaan yhdistymisselvitys, on siitä järjestettävä ennen selvityksen käynnistämistä ohjeellinen ja suuntaa antava kansanäänestys eri vaihtoehtoista, suunnista ja reunaehdoista. Tällöin oleellista on se, painotetaanko siinä tapauksessa perinteistä kuntaliitosta vai perustetaanko strategisesti aivan uusi kunta tai kaupunki. Strategisesti kaukonäköisempää voisi siinä vaihtoehdossa kokonaan olla uuden kunnan perustaminen ja yli 450-vuotisen Rautalammin poliittis-hallinnollisen ja kulttuurisen perinteen ja omaisuuden säilyttämisen mahdollisuudet. Ilmoituksen antamista valtiovarainministeriölle valmistellaan edelleen. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.
Kunnanhallitus 11.11.2013 433 Ilmoitusasiat Kh 339 Kunnanhallituksen tietoon esitellään seuraavat ilmoitusasiat: 1. Pohjois-Savon shp:n ky:n valtuuston pöytäkirja 21.10.2013. 2. Savo-Pielisen jätelautakunnan pöytäkirja 31.10.2013. 3. Savo-Pielisen jätelautakunnan pöytäkirjaote 31.10.2013: Kiinteistöjen jätevesien käsittelyssä syntyvien lietteiden kuljetusjärjestelmän valinta. 4. Savon koulutusky:n yhtymävaltuuston esityslista 19.11.2013. 5. Savon koulutusky:n yhtymähallituksen pöytäkirja 1.11.2013. 6. Sisä-Savon th:n ky:n hallituksen pöytäkirja 6.111.2913. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää merkitä ilmoitusasiat tietoonsa saatetuiksi. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.
Kunnanhallitus 11.11.2013 434 Selvitys vuoden 2012 arviointikertomukseen liittyen Kh 340 Liite 1 Vuoden 2012 arviointikertomukseen liittyen hallintokunnat, hallitus ovat selvittäneet kesän ja syksyn aikana niitä havaintoja, joita arviointikertomuksessa on esitetty. Arviointikertomus sisältää arviot emokonsernin toiminnasta ja hallinnosta sekä tytär- ja osakkuusyhtiöiden sekä kuntayhtymien toiminnasta ja hallinnosta. Kunnanvaltuusto on pitänyt talousseminaarin talousarvion laadintaan ja suuriin investointeihin liittyen. Kunnanvaltuusto on tehnyt kesällä 2013 päätöksen ratsastuslukion peruskorjaamiseksi. Pohjois-Savon ELY-keskus on myöntänyt aloittamisluvan mahdollisen valtionosuuden saamisen mahdollistamiseksi. Peruskorjauksen esivalmistelutyöt aloitettiin kesällä jo purkutöillä. Arviointikertomuksessa on kiinnitetty huomiota mm. siihen, että a) kuntalaisten palveluille asetettavien tavoitteiden asettamiseen ja valmisteluun, mitattavuuteen ja raportointiin tulisi kiinnittää kaiken aikaa enemmän huomiota, b) erikoissairaanhoidon kustannukset ovat merkittävästi kasvaneet, c) talousarvion noudattamisen tärkeyteen ja menokuriin, d) vesihuollon menot poistoineen tulisi voida kattaa perittävillä vesimaksuilla, e) mitkä ovat valtakunnallisten ja maakunnallisten lukioiden yksikköhintakustannukset ja tulevaisuuden kehitysnäkymät, f) talousarviossa tulisi kunnanvaltuuston asettaa konserniyhteisölle kokonaisuudessaan tavoitteet ja antaa selvitys tavoitteiden toteutumisesta tilinpäätöksen yhteydessä, g) keskeisellä sijalla kunnan toiminnassa ja taloudessa olevien toimintojen ja riskitekijöiden ennakointiin sekä riskienhallinnan tehostamista, h) ja elinkeinopolitiikassa tulisi huolehtia kunnan elinvoimaisuuden ja toimeliaisuuden edistämisestä ja työpaikkojen luomisesta. Tekninen osasto on antanut selvityksen arviointikertomukseen liittyen, liite 1. Kunnanjohtajan esitys: Arviointikertomuksen liittyvät selvitykset: 1) Taloussuunnitelmassa on esitetty lyhyen ja pitkäaikavälin tavoitteita niille kuntastrategiassa esitetyille tavoitteille ja päämäärille, joita valtuusto on asettanut. Mitattavuutta ja raportointi pyritään edelleen kehittämään sanallisia ja tilastollisia mittareita lisäämällä. 2) Rautalammilla erikoissairaanhoidon hoitopäivät ja poliklinikkakäynnit
Kunnanhallitus 11.11.2013 435 ovat jatkaneet kasvua myös vuoden 2013 aikana. Lähetteiden määrät ovat edelleen kasvaneet vuoden 2013 kesäkuussa eli jopa yli 20 % verrattuna vuoden 2012 kesäkuuhun. Samoin leikkausten määrä on lisääntynyt vuosien 2012 ja 2013 kesäkuun välisessä tilastoinnissa siten, että erikoissairaanhoidon kustannukset ovat edelleen jatkaneet kasvua. 3) Kunnan suuret investoinnit merkitsevät sitä, että talousarvion toteutumisen seurantaan tulee erityisesti vuosien 2013-2015 aikana kiinnittää erityistä huomiota ja seurantaa ja hallintokuntia, hallitusta ja valtuustoa informoida entistä useammin taloustilanteesta kalenterivuoden aikana sekä järjestää toimielimille ja henkilöstölle talouspoliittisia lyhyitä katsauksia kokousten yhteydessä. 4) Vesihuoltolaitoksen alijäämä johtuu suurimmalta osalta jätevedenpuhdistamon lietteenkäsittelystä. Lietettä on viety Suonenjoen puhdistamolle kirkonkylän lietteen tiivistyksen tehneen lingon rikkoonnuttua. Uuden lingon asennustyöt on tarkoitus saada valmiiksi kesän 2013 aikana. Tämän jälkeen lietteen käsittelykustannukset alenevat ja talous tullee tasapainottumaan. Lietteen jatkotoimitusta Kuopion biokaasulaitokseen valmistellaan samanaikaisesti Kuopioon valmistuvan biokaasulaitoksen kanssa. 5) Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa liittyviin vesihuollon investointimenoihin liittyen paineet nostaa vesi- ja jätevesimaksujen tasoa lähivuosina on todellinen. Vesimaksujen hintavertailussa 1.2.2012, jolloin voidaan vertailla tilastojen mukaan kuntien omistamia vesi- ja viemärilaitoksia, Rautalammin kunnan perimät vesi- ja viemärimaksut olivat esim. omakotitalojen osalta 4,17 /m3 (alv 23 %). Konnevedellä 5,24, Hankasalmella hinta oli 6,22, Laukaassa 4,75, Pielavedellä 5,87, Tuusniemellä 5,86, Karttulassa (Kuopio) 6,57, Kuopiossa 4,48, Suonenjoella 5,28. Keskiarvo vesilaitoksilla oli 4,83 /m3, joka osoittaa sen, että Rautalammilla vesimaksutaso on ollut kuluttajalle varsin edullinen huomattavasta vesija jätevesi-investoinneista huolimatta. 6) Rakennuslupapäätösten valmistelu- ja käsittelyajat ovat olleet keskimäärin alle 1 kuukautta. 7) Vuonna 2010 lukiokoulutus Suomessa maksoi keskimäärin 6345 euroa/opiskelija ja valtionosuusrahoituksen yksikköhinta oli 6040 euroa. Valtionosuudet kattoivat lukioiden toteutuneista kustannuksista toisin sanoen vain 95 prosenttia. Tämä merkitsee, että vuoden 2013 talousarvioesityksessä koulutussektorin valtionosuuksien laskennallisina perusteina oleviin opiskelijakohtaisiin yksikköhintoihin ei tehty inflaatiotarkistuksia. Valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta vuonna 2012 Rautalammilla oli 8736, joka merkitsi sitä, että Pohjois-Savon kunnista kuudella kunnalla oli yksikköhinta korkeampi kuin Rautalammilla. Pohjois-Savossa Korkein yksikköhinta oli 12.602 euroa/oppilas ja lukiossa oli 21 oppilasta vuonna
Kunnanhallitus 11.11.2013 436 2012. Pohjois-Savon kuntien keskihinta lukioissa oppilasta kohti oli 6.768 euroa vuonna 2012. Noin 100 oppilaan lukion yksikköhinta ko. vuonna Pohjois-Savossa oli 8.000-9.000 euron välillä/oppilas. Rautalampi asettuu tähän hintahaarukkaan. Vuoden 2013 valtion talousarvioesityksessä koulutussektorin valtionosuuksien laskennallisina perusteina oleviin opiskelijakohtaisiin yksikköhintoihin ei tehty kustannustason muutoksesta aiheutuvia tarkistuksia. Inflaatiokorotuksen leikkaaminen kosketti erityisesti lukiokoulutusta, jonka valtionosuusrahoitus on jo muutoin laahannut kustannusten perässä jo vuosien ajan. Tämä on kyllä ristiriidassa esim. pyrkimysten kanssa nostaa suomalaista koulutustasoa ja lukiokoulutusta tietoyhteiskuntakehityksen vaatimalle tasolle. 8) Talousarvion vahvistamisen yhteydessä tulee kuntaan hyväksyä myös taloussuunnitelma, jossa ensimmäisenä vuotena on seuraava talousarviovuosi. Taloussuunnitelmassa on tarkemmin esitetty vuosittaiset kuntakonsernin ja tytär- ja osakkuusyhtiöiden tavoitteet. Kunnanvaltuuston tulee vuosittain asettaa kuntakonsernissa tavoitteet ja päämäärät sekä tilinpäätöksen yhteydessä saavutetut tulokset. Omistajaohjauksen näkökulmasta emokonsernin ja tytär- ja osakkuusyhtiöitä koskeva päätöksenteko on ensiarvoisen tärkeää. Kunnanhallituksen tulisi lähtökohtaisesti konkretisoida tulevina vuosina tavoitteita ja päämääriä koskevia esityksiään. 9) Riskitekijöiden kartoittamisen osalta kunnassa on tarpeen tehdä vielä vuoden 2013 aikana riskien kokonaiskartoitus ja arvioida ne riskienhallinnan näkökulmasta, arvioida vakuutuskohteet ja kilpailuttaa ne sekä kiinteistömassa osalta arvioida myös kunnan omistajien kiinteistöjen reaalinen arvo poistojärjestelmän uusimisen yhteydessä. 10) Kunnan elinkeinopolitiikan keskeiset tavoitteet on vanhojen yritysten huomioiden ja toimintaedellytysten luominen yritysten kehittämiselle ja uusien yritysten perustamiseen liittyvä tukeminen (elinkeinoasiamies ja kehitysyhtiö ym.) sekä uusien työpaikkojen syntyminen. Kilpailu-, markkina- ja teknologisesta tilanteista johtuen uusien työpaikkojen syntyminen yrityksiin on hidasta. Kunta pyrkii edelleen luomaan uusille kasvuyrityksille ulkoiset kilpailulliset olosuhteet menestymistä varten. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle vuoden 2012 arviokertomukseen liittyvät em. lisäselvitykset. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.
Kunnanhallitus 11.11.2013 437 Kauppa-, liike- ja kerrostalohanke Kh 341 Rautalammin kunta teetti alustavia valmisteluja korttelin 83 rakentamiseksi ja säilyttämiseksi kauppa- ja liikekorttelina vuonna 2011 ja 2012 vuodenvaihteessa Tilatohtorin Oy:llä ja kävi sen jälkeen keskusteluja vuoden 2012 aikana Keskon ja Alkon kanssa neuvotteluja siitä, miten ne voisivat tulla mukaan kauppa- ja liikekeskukseen. Tämän lisäksi eräiden yrittäjien kanssa käytiin alustavia neuvotteluja siitä, miten suunnitellussa kauppa- ja liikekeskuksessa voitaisiin hyödyntää ja yhdistää puuta ja konttirakentamista. Hankkeeseen haettiin esivalmistelurahoitusta, mutta sitä ei saatu. Yrittäjät olivat valmiita tulemaan mukaan hankkeeseen. Hankkeen eteneminen näyttää edellyttävän sitä, että kunta toimii hankkeen veturina. Rautalammin kunta omistaa tällä hetkellä tulevan kauppa-, liike- ja asuinkorttelin maaalueet ja voi myydä tai vuokrata tilat mahdollisesti rakennettavalle kiinteistökokonaisuudelle Vuoden 2013-2016 taloussuunnitelmassa kauppa- ja liikekeskushanke on suunniteltu vuosille 2013-2014. Rautalammin kunnassa on pula asunnoista tällä hetkellä ja sen johdosta on käynnistynyt keskustelu siitä, että voisiko kauppa- ja liikekeskuksen yhteyteen suunnitella myös asuntoja. Omistusja vuokra-asuntojen rakentamisen tarpeellisuus esim. Rautalammille muuttamaan halukkaiden ihmisten keskuudessa tulisi selvittää ennakolta. Tältä osin hanke vaatisi esiselvittämistä ennen suunnittelun käynnistämistä. Kunnan tulisi tässä asiassa olla aloitteellinen ja teettää tai tehdä itse esiselvitys asiassa. Alkuperäiset ideat siitä, että puu- ja konttitekniikkaan liittyviä innovaatioita tulisi voida käytön ja toiminnan joustavuuden lisäksi tarkastella esiselvitykseen liittyen siten, että ideat ja innovaatiot tulisi sopeuttaa kokonaisuuteen yhteen liike- ja torimiljöön (kesä- ja talvitorin) toteuttamisen kanssa. Kunnanjohtajan esitys: Kunnanhallitus päättää kartoittaa ja tilata esiselvityksen kauppa-, liike- ja kerrostalohankkeen toteuttamiseksi kunnan omistamalle maalle kuntakeskuksessa kortteliin 83. Keskustelun kuluessa Jarmo Hänninen ehdotti, että hankkeen esiselvitykseen varataan enintään 20.000. Kaija Satuli kannatti Hännisen tekemään ehdotusta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty kunnanjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja ehdotti toimitettavaksi äänestyksen kunnanjohtajan ehdotuksen Jarmo Hännisen ehdotuksen välillä.
Kunnanhallitus 11.11.2013 437a Puheenjohtaja esitti toimitettavaksi äänestyksen kädennostolla ja äänestysesitys hyväksyttiin. Kunnanjohtajan ehdotuksen puolesta äänestivät Anneli Jalkanen, Ari Weide, Kari Laitinen ja Kirsi Mannila. Jarmo Hännisen ehdotuksen puolesta äänestivät Jarmo Hänninen ja Kaija Satuli. Puheenjohtajan totesi kunnanhallituksen päättäneen äänin 4-2 hyväksyä kunnanjohtajan ehdotuksen. Ossi Maukonen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen ja loppuasioiden osalta sihteerinä toimi Tapio Kataja.
Kunnanhallitus 11.11.2013 438 Sairaankuljetustason määritys Rautalammilla ja Pohjois-Savossa 1.1.2014 alkaen Kh 342 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri teki vuonna 2012 päätöksen siitä, että sairaankuljetus siirtyy sairaanhoitopiirille lakiin (terveydenhoitolaki 40 ) perustuen 1.1.2013. Päätös merkitsi sitä, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymä saattoi päättää palvelutasopäätöksessä ensivastetoiminnan säilyttämisestä osaksi ensihoitopalvelua. Lain tarkoittama ensivastetoiminta merkitsee sitä, että hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi yksikön henkilöstön antamaa hätäensiapua, joka on määritelty ensihoidon palvelutasopäätöksessä. Lakiuudistuksessa sairaankuljetus ja ensihoito integroitiin tiiviisti terveydenhuollon palveluketjuun. Toiminta tuli suunnitella kuitenkin niin, että alueen väestö sai mahdollisimman tasavertaiset palvelut. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän päätös merkitsi sitä, että Pohjois-Savossa sairaanhoitopiiri otti itse hoidettavakseen sairaankuljetuksen koko maakunnassa ja teki yhteistyösopimuksen alueellisen pelastustoimen kanssa eräissä kunnissa. Tämä rakennejärjestelmä merkitsi sitä, että Suomessa yli puolivuosisataa varsinkin maaseudulla hyvin toiminut yksityinen tai yhteisöjen järjestämä sairaankuljetus lopetettiin ensihoitoperusteilla siten, että esim. Rautalammilla toimii 31.12.2013 saakka yksityisen yrittäjän tuottamana ensihoito/sairaankuljetus. Kuntien kustannukset ovat nousseet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin päätöksestä johtuen monissa kunnissa ja samanaikaisesti ensihoidon ja ambulanssin tavoitettavuus ja turvallisuusriski ovat voineet lisääntyä maakunnan reuna-alueilla. Kuntalaiset ovat olleet huolestuneita asiasta ja Rautalammin kunnanhallitus käsitteli sairaankuljetuksen ja ensihoidon lakiin perustuvaa uudistusta jo tuoreeltaan 4.7.2012 168 kokouksessaan ja saatuihin selvityksiin perustuen kirjasi, että kuntalaisten sairaankuljetuksen palvelutaso ei heikkene 1.1.2013 alkaen ambulanssin ja yöpäivystyksen osalta. Mutta samalla kunnanhallitus totesi, että se jatkaa neuvotteluja KYS:in, Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ja sairaankuljetusyrittäjän kanssa siitä, että Rautalammilla säilyisi ambulanssin yöpäivystys jatkossakin. Rautalammin kunnanhallitus on sen jälkeen 29.4.2013 171 käsitellyt sairaankuljetuksen palvelutasokysymystä ja todennut, että useilla alueilla pelastuslaitokset hoitavat ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut ilman kilpailutusta kunnan sisäisenä toimintana tai kilpailutuksen perusteella.
Kunnanhallitus 11.11.2013 439 Kuitenkin EU-komission kilpailuneutraliteettiperiaatteen mukaisesti kuntalain muutoksen jälkeen pelastuslaitokset ei enää tulevaisuudessa voi ilmeisesti osallistua kilpailutuksiin ilman tämän toiminnan yhtiöittämistä. Kuitenkin lähtökohtaisesti uuteen järjestelmään siirryttäessä vuonna 2012 todettiin, että terveydenhuoltolaissa mahdollistettu malli ei muuta kuntien silloista tilannetta, jossa sekä yksityiset liikkeenharjoittajat että pelastustoimi voivat olla ensihoidon palveluntuottajia. Tilanne Pohjois-Savossa on kuitenkin se, että sairaanhoitopiiri jatkaa ensivaste- ja sairaankuljetusyhteistyötä alueellisen pelastustoimen kanssa eräissä kunnissa myös 1.1.2014 jälkeen. Sairaanhoitopiirit voivat tosin kilpailuttaa ensihoitotehtävät. Turvallisuus on laaja käsite. Ensihoitoon liittyvä sairaankuljetus ja pelastus- ja palotoimeen liittyvät työvoiman vähennykset ja keskittämiset lisäävät turvattomuutta. Poliisin palvelut on myös keskitetty Pohjois-Savossa. Liikenneturvallisuusasioihin liittyviä rakennuskustannuksia mielellään valtion toimesta pyritään siirtämään kuntien vastuulle myös valta- ja pääteiden varsilla. Aikaisemmin valtion suojeluksessa olleen työvoiman ja työttömän työvoiman työllistymisen haasteet ja kustannukset siirretään lähivuosina kunnille. Sote-uudistuksen lopputulokset ovat avoimena. Kansalaiset voivat 1.1.2014 alkaen hakea sairaanhoitopalvelut vapaasti eri puolilta maata ja Euroopan yhteisöä. Rautalammin kunta on yhdessä sairaanhoitopiirin ja paikallisen yrittäjän kanssa etsinyt vuoden 2013 syksyn aikana ratkaisua siihen, että sairaankuljetuksen/ensihoidon tavoitettavuus Rautalammilla voitaisiin turvata ja mahdollisesti jopa turvallisuusriskiä madaltaa 1.1.2014 alkaen. Ensihoito ja sairaankuljetus siirtyvät Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin vastuulle. Neuvotteluissa Rautalammin kunta on tarjonnut sairaankuljetusyksikölle tiloja kunnanvirastorakennuksen alakerrasta autotalleineen. Tekninen lautakunta on tehnyt tätä koskevan päätöksen. Nyt suunniteltu lähtökynnys on se, että klo 8.00-20.00 ensihoito ja sairaankuljetus olisi heti saatavilla ilman lähtöviivettä ja klo 20.00-8.00 välillä sairaankuljetus olisi myös ilman lähtöviivettä saatavilla, mutta muualla kuin Rautalammilla. Kunnanjohtajan esitys: Kunnanhallitus merkitsee tietoonsa saatetuksi em. järjestelyt ensivastetoiminnan ja sairaankuljetuksen osalta 1.1.2014 alkaen Rautalammilla ja saattaa asian kunnanvaltuuston ja kuntalaisten tiedoksi. Rautalammin kunta pitää kuitenkin tilannetta yöpäivystyksen osalta kestämättömänä turvallisuusriskinä ja vaatii P-S shp:n järjestämään ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelun ympärivuorokautiseksi 1.1.2014 lähtien Rautalammilla. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.
Tekninen lautakunta 7.11.2013 59 Kunnanhallitus 11.11.2013 440 Vesihuoltolaitoksen taksalaskelma vuodelle 2014 ja taksojen tarkistaminen Tltk 57 Liitteet 1-2 Tekninen osasto on valmistellut vuoden 2014 talousarvioon liittyen vesihuoltolaitoksen taksalaskelman, jossa on tarkasteltu vuodelle 2014 vesilaitostaksan ja maksujen riittävyyttä. Taksaa varten on arvioitu toteutuvat investoinnit vuonna 2013, niistä koituvat poistojen lisäykset, arvioitu vedenkulutus sekä jätevesimaksut, sako- ja umpikaivolietteiden maksut, mittarimaksut sekä veden ja palvelujen myynti. Taksalaskelma on liitteessä 1. Laskelman perusteella talousarvion laatimisen ohjeena käytetty 5 %:n taksan nosto ei riitä, vaan taksoja tulisi nostaa 10 %. Tällöin vesihuoltolaitoksen tase on tasapainossa, mikäli vesihuoltolaitos ei tulouta pääoman korvausta kunnalle. Jos jäännöspääoman korvaus kunnalle on esim. 2 %, jää vesihuoltolaitos n. 20.000 tappiolle. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta esittää, että vesihuoltolaitoksen vesi- ja jätevesitakoja nostetaan vuoden 2013 tasoon nähden 10 %. Samoin esitetään nostettavaksi mittarimaksuja. Uudet vesihuoltolaitoksen taksat olisivat vuoden 2014 alusta. Vesi (kirkonkylän ja Kerkonkosken vesihuoltoalue) 1,24 /m³, jätevesi 2,12 /m³ sekä Saikarin vesihuoltoalue: vesi 1,68 /m³, jätevesi 2,78 /m³. Mittarimaksu vedelle ja jätevedelle on 1.1.2014 alkaen pienelle mittarille (koko 3-5) 33 /vuosi ja suurelle mittarille (koko 7-10) 66 /vuosi. Liittymismaksuja esitetään pidettäväksi samansa. Korjattu taksa on liitteenä 2. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 343 Liitteet 2-3 Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että teknisen lautakunnan ehdotus hyväksytään. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.
Tekninen lautakunta 7.11.2013 60 Kunnanhallitus 11.11.2013 441 Talliniemen vesihuoltoalueen hyväksyminen Tltk 58 Liite 3 Esitys Tallinimen vesihuoltoalueesta (liite 3) on ollut nähtävillä 24.10.2013 saakka kunnanviraston yhteispalvelupisteessä. Vesihuoltoalueen laajennuksesta on julkaistu kuulutus Sisä-Savon Sanomissa ja kunnan ilmoitustaululla sekä siitä on tiedotettu alueen kiinteistönomistajia. Lausuntoja on pyydetty Pohjois-Savon ELY-keskukselta sekä ympäristöterveyslautakunnalta. Vesihuoltoalueen laajennuksesta ei ole tullut muistutuksia ja Pohjois-Savon ELY-keskuksella ja ympäristöterveyslautakunnalla ei ole ollut laajennuksesta muistutettavaa. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta esittää, että kunnanhallitus ja valtuusto hyväksyvät Talliniemen vesihuoltoalueen laajennuksen esityksen mukaisesti. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 344 Liite 4 Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että Talliniemen vesihuoltoalueen laajennus hyväksytään esityksen mukaisesti. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.
Kunnanhallitus 11.11.2013 442 Kunnan henkilöstön pikkujoulut tai vastaava Kh 345 Kunta on järjestänyt vuosittain henkilöstölleen pikkujouluaterian tai vastaavan tilaisuuden. Vuosi sitten pikkujoulut vietettiin Tallinnan pikkujouluristeilyn merkeissä, johon osallistujat maksoivat omavastuuosuuden. Koska kunnan henkilöstössä on melko paljon vuorotyötä tekeviä, jouluateriatkin on jouduttu pitämään kahteen eri kertaan. Kunta ja seurakunta tarjoavat viran- ja toimenhaltijoille, luottamushenkilöille ja kuntalaisille joulukonsertin kirkossa 19.11.2013 klo 14.00. Lisäksi henkilöstön osalta on tullut esityksiä siitä, että kuntatyöantaja kustantaisi jokaiselle joulukinkun pikkujoulujen sijaan ja tällöin jokainen saisi kinkun työvuoroista riippumatta. Osastot ja työyksiköt voisivat tehdä nimilistat henkilöistään ja kinkut tilattaisiin samalla kertaa esimerkiksi keskuskeittiön kautta, josta kinkut voisi noutaa ennen joulua. Kustannuksiltaan tämä saattaisi tulla halvemmaksi jouluateriaan nähden. Kunnanjohtajan ehdotus: Kuntatyönantaja tarjoaa joulukonsertin ja päättää joululahjana tarjota lisäksi henkilöstölleen vuonna 2013 kotimaisen joulukinkun. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.