PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007



Samankaltaiset tiedostot
RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

SISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Tutkimustulokset

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Väliraportti nro

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

SISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Tutkimustulokset

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2018

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Nokian kaupungin järvi- ja ojatutkimukset vuonna 2018

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Yara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Virtain kaupungin järvi- ja ojatutkimukset vuonna 2018

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

Sysmäjärvi - Heposelän alueen yhteistarkkailu elokuu 2019

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

VUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Juurusveden ym. yhteistarkkailu kesältä 2017

Hausjärven järvitutkimukset vuonna 2018

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuu helmikuu 2016

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu - syyskuu 2015

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuulta 2014 sekä tammi- ja helmikuulta 2015

[ Ι. Pantone 300. ; )± ƒ )

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Pirkkalan järvitutkimukset vuonna 2018

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet

Iso-Antiaksen veden laatu elokuu 2018

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Kynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry

SISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Järvien tarkkailutulokset Liite 2. Ojien tarkkailutulokset Liite 3. Havaintopaikkakartta

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017

Vesilahden kunnan järvi- ja ojatutkimukset vuonna 2018

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017

Transkriptio:

Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi sijaitsee Kuloveden pohjoispuolella Nokian ja Mouhijarven rajalla. Saikkalanjoen vesistöalueen vedet virtaavat Piikkilanj ärven kautta Kuloveteen. Valuma-alueen suuren koon takia Piikkilanjarven veden vaihtuvuus on melko nopeaa. Piikkilanjärven ylapuolinen valuma-alue on voimakkaasti viljeltyä. Etenkin Piikkilanjarveen laskevan Tupurlanjärven lahivaluma-alueella on runsaasti peltoa. Myös haja-asutus ja taajamakuormitus vaikuttavat osaltaan Piikkilanjarven vedenlaatuun. Perustiedot Piikkilanjärvestä on esitetty seuraavassa: Peruskarttalehti 2121 11 Pinta-ala 1,73 km2 (Nokian kaupungin alueella 1,26 km2) Kokonaissyvyys 24 m Tilavuus 14 000 000 m3 Valurna-alueen pinta-ala 280 km2 Keskiviipyma 2kk12d Piikkilanjarven ylapuolinen Turpurlanjärvi on rehevä, joten sieltä tulevat vedet ovat runsasravinteisia. Myös humusta Tupurlanjarvessa oli elokuussa 2007 Piikkilanjarvea runsaammin. 2. TARKKAILU 23.8.2007 Näytteet otettiin 23.8.2007 Piikkilanjärvestä kahdelta eri asemalta vertikaalisesti pinnasta pohjaan. Tutkimus suoritettiin Kauniaisten kalastuskunnan toimeksiannosta. Tulokset on esitetty liitetaulukossa 1 ja havaintoasemien sijainti liitekartalla. Liitetaulukossa on esitetty Tupurlanjarven tuloksia vuosilta 1997-2007. Osoite Postiosoite Puhelin Sähk6posti HalanpäBnkatu 3 B PL 265 (03) 2461 111 hanl.peralaakwy.fi 33900 Tampere 33101 Tampere Telekopio mhm-sivut (03) 2461 2M) http:mhm.kwy.fi

3. TULOKSET Kukonokan asema sijaitsee Piikkilanjarven lansipaassa Otamusjoen laskun alapuolella. Veden kokonaissyvyys talla asemalla on 9,4 m. Vesi oli sameahkoa ja humussavytteistä. Fosforitaso oli rehevien vesien luokkaa kuten levien maaraa epäsuorasti kuvaava klorofillin maaräkin. Veden hygieeninen laatu oli erittäin hyva. Veden ph oli normaali ollen kaikille kalalajeille ja ravulle sopiva. Happea oli päällysvedessa (1-5 m) normaalisti, mutta pohjalta happi oli loppunut. Pohjanlaheinen vesi oli myös sameaa ja ravinnepitoisuudet olivat jonkin verran koholla. Paineita happitaloudelle luo kohonnut rehevyystaso ja mahdollisesti myös ylempää tulevan orgaanisen aineksen vajoaminen alusveteen. Veden yleislaatuluokka oli talla asemalla tyydyttävä. Varsinainen syvänne sijaitsee Piikkilanjarven itäosassa. Vedenlaatua on tutkittu aikaisemmin kesällä vuonna 1983, talvella vuonna 1995 ja kesalla 2002 (Taulukko 3.1). Taulukko 3.1. Tuloksia Piikkilanjarven veden laadusta. LI 4 Simew EjcAI. Ml. ph VLrl CW, K0k.N NHqN N4-N KkP WI-P Fe Mn Chla Fak.ar Lrmf N. -c mpn K M m m mtnw~ ~ ~ m p w n 4 wn ~ w w w w wn wdi IIWI dm 11.e..1083 swyrj 1.o 1 21.5 9.0 102 22 9.0 7.2 40 15 720 43 0 23.0 1 5.8 41 33 8 8.0 0.3 11 15W 44 1 110.3 1885 1 LI 02 SOfnwS 5-Joht. Alkil. ph Vkrl CW, KckN NHrN N4-N Ka.P POqP Fe Mn Chl a L koin. momf Ns ] 'c mgii K M m m m w WIRmpnOzW W W W W W wn wn kpvdl w dm s m 1.O 10.0 15.0 0.7 7.8 Y 9.9 8.7 9.5 1OW 40 580 20 2.1 7.5 Y 3.2 0.4 48 02.0 17 1 Lt 4 Sameur Sjoht Allul. ph Vlld CODy, KokN N W NOa-N W.P WI-P FO Mn Chl a L.koIM. Kloml. N$ Valuma-alueen luonne huomioiden Piikkilanjärvelle on ominaista savisamennus ja rehevyys. Vesi ei ollut nyt kuitenkaan yhtä sameaa kuin elokuussa 2002, minkä ansiosta näkösyvyyskin (1,9 m) oli suurempi. Veden humuspitoisuutta kuvaavat väriluku ja kemiallinen hapenkulutus ovat valuma-alueella sijaitsevien suoalueiden takia hieman metsäisia alueita suurempia. Veden happamuustaso on normaali ja maatalousvaltaisille alueille ominaisesti puskurikyky happamoitumista vastaan on hyva. Tilanne ei ole heikentynyt.

Piikkilanjarven ravinnetaso on luonnontasosta kohonnut. Elokuussa 2007 mitattu pitoisuus oli hieman aikaisempaa pienempi, minkä perusteella rehevyys ei ole ainakaan lisääntynyt. Kukonnokan alueeseen verrattuna päällysveden fosforipitoisuus oli 5 pg/l alhaisempi sedimentaation ansiosta. Fosforipitoisuudella 23 pg/l ja kloro~llipitoisuudella 15 pg/l Piikki- Ianjärvi sijoittuu edelleen reheviin vesiin (Taulukko 3.2). Taulukko 3.2. Rehevyysluoktitukset. VecllencluojeluyhdistysIsicl~vedet Vesi- ja ymp~riclt6hallitus/ylelsluokitus K0k.P Kiorofylli-a K0k.P Klorofylli-a Luokka IJgll mglma V911 mglm' Karu < 10 < 3 < 12 Lievasti reheva 10-20 3-10 < 30 Rehevä 21-51 11-20 < 50 Erittäin rehevä 51-100 21-50 -= 100 Ylireheva r 100 r 50 r 100 Alusvedessä on esiintynyt kerrosteisuuskausien lopulla happivajetta, ei kuitenkaan hapettomuutta. Piikkilanjärvi oli nyt selvästi lämpötilan mukaan kerrostunut, ja happipitoisuudet olivat normaaleja vain päällysvedessä (1-5 m). 10 metrin syvyydessä todettiin ns. happiminimi ja tätä alempanakin happivaje oli voimakas. Pohjalla happea oli hyvin vähän. Kalastolle optimaaliset happiolot rajoittuivat siten ylempiin vesikerroksiin, joten happitilanne oli vain välttävä. Typpipitoisuus oli pintavedessä vain lievästi kohonnut, mutta alus- ja välivedessä typpeä oli runsaasti kuten edelliselläkin tutkimuskerralla vuonna 2002. Väli- ja alusvedessä typestä suuri osa oli nitraattina, joka ei loppunut paallysvedestäkaän. Ammoniumtyppea ei juuri ollut pohjallakaan. Piikkilanjarvi soveltuu virkistyskäyttöön käytettävissä olevien tulosten perusteella tyydyttavasti. Veden laatua heikentävät rehevyys ja kesäaikaan kohonneen ravinnetason mahdollistama levänmuodostus. Tupurlanjärven Piikkilanjärvea heikompi veden laatu huomioiden Piikkilanjarven rehevöityminen on peräisin Mouhijarven suunnasta. Hygieenisesti vesi oli tässäkin päässä järveä puhdasta. Tampereella 05.10.2007 KOKEMAENJOEN VE UYHDISTYS ry. Toiminnanjohtaja Limnologi LuK Liite: Tiedoksi: Harri Perälä Tarkkailutulokset 23.8.2007 (liite 1) Tupurlanjärven tuloksia 1997-2007 (liite 2) Liitekartta Lasku Pirkanmaan ympäristökeskus 1 kpl Nokian kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö

Vesinäytteiden tutkimustuloksia vuodelta 2007 Liite 1. sivu 111 Nokian jawitutkimukset (NOKIA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Kyll.% Sameus Sahkonj Alkalin ph Väri COD(Mn) K0k.N N023-N Fe Mn NH4-N K0k.P Klorof Lamp.kolif Syvyys (m) mgll % FNU mslm mmolll mgllpt md102 pgll dl dl pg/l pgll pgll mdm3 k~vroami 23.8.2007 NOKIA 1 PIIKKIL Piikkiltinjarvi Kok.syv. 25,l m; Nak.syv. 1.9 m; Klo 12:15; Naytt.ottaja AL; Ilm.lt. 22 'C; Pilv. 1 18; Tuulnop. 2 ds; Tuulsuunt. 90; 23.8.2007 NOKIA1 PIIKKIL2 Piikkiltinjarvi, Kukonnokka Kok.syv. 9,4 m; Ntlk.syv. 1.7 m; Klo 11:30; Ntlytt.otiaja AL; Ilm.lt. 21 'C; Pilv. 1 18; Tuulnop. 2 ds; Tuulsuunt. 100; Kokemaenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y. Testauslaboratorio T 064

Vesinaytleiden tutkimustuloksia vuodelta 2007 Liite 2. sivu 111 Mwhija~en jarvitutklmukset (MOUHLJAR) PMn. Hav.paikka Lampbti Happi Kyll.% Sameus SBhkonj Alkalin ph Vari COD(Mn) K0k.N N023-N K0k.P Fe NH4-N Klord Lamp.kolif SyvWr (m) mg % FNU ms/m mm4 rngn Pt rngn 02 P@ P@ P@ P@ pgii ma/m3 kpu100 ml 62.1997 MOUHIJARITUPURL Tupurianjlwl Kok.syv. 15.0 m; Nak.syv. 1.5 m; Lumi 1.0 dm: Jaa 4,O dm: Klo 11: NBytl.ottaja AL; Ilm.lt. -4.0 'C; Pilv. 0 i0; Tuulnop. 2.0 mls; Tuulsuunt. 310: 22.8.2002 MOUHIJARITUPURL Tupurianjlwl Kok.syv. 14,8 m; Nak.syv. 1.3 m: Klo 1450: Naytl.ottaja AL: 1lm.M. 25 'C: Pilv. 1 18: 1.O 21,9 9.4 110 6.6 7.9 0.36 7.6 5.0 19.6 0.73 8 5.4 8.1 6.6 10.0 13.3 0,06 0.5 19 8.6 6.6 14.0 8.2 0 0 24 11.2 68 0-2 24.42003 MOUHIJARI TUPURL Tupurhnjlwl Kok.syv. 14.0 m: Nak.syv. 0.7 m; Jaa 5 dm: Klo 12:05: Naytl.ottaja JI; Ilm.ll. 4 'C: Pilv. 6 i0: Tuulnop. 3 mls; Tuulsuunt. 50; 1.o 4.3 10.0 n 11 8.5 0.31 6.7 5.0 3.4 6.4 48 30 10.0 6.5 10.0 3.5 4.1 31 41 11.0 6.6 13.0 3.7 6.0 45 69 10.3 6,7 2022006 MOUHIJARITUPURL Tupurlanjlwl Kok.syv. 15.1 m; Nak.syv. 0.8 m: Lumi 1 dm: Jaa 4 dm: 24.89006 MOUHIJAR 1 TUPURL Tupurianjl~l Kok.syv. 15.0 m: Nak.syv. 1.2 m; Klo 15:20: NBytl.ottaja EH; Ilm.lt. 23 'C; Pilv. 3 18: Tuulnop. 7 mls; Tuulsuunt. 80: 1.O 20.5 7,6 85 6.1 8.4 0,37 7.2 5.0 19.4 4.0 43 7.5 8.6 6.7 7.0 17.9 8.0 16.3 10.0 12.8 0 0 13 9.1 6.6 14.0 8.1 0 0 30 11.1 6.8 0-2 2122007 MOUHIJAR ITUPURL Tupurlanjl~l Kok.syv. 14.3 m: Nak.syv. 1.0 m; Lumi 2 dm; Jaa 4 dm; Klo 1340: Naytl.ottaja JI: Ilm.lt. -2 'C: Pilv. 0 18: Tuulnop. 0 mk: Tuulsuunt. 0; 1.O 0.3 11.2 77 12 8.8 0.23 6.6 5.0 1.2 9.8 70 15 8.3 6.5 10.0 2.2 8.7 63 21 8.2 6.5 13.5 2.7 5.3 39 22 8.6 6,4 23.89007 MOUHIJAR ITUPURL Tupurhnjl~l Kok.syv. 15.2 m; Nak.syv. 1.2 m: Klo 10:40; NBytl.ottaja AL; Ilm.lt. 21 'C: Pilv. 0 i0: Tuulnop. 2 mls: Tuulsuunt. 100: 1.0 20.2 9,9 110 5.8 8,5 5.0 19.1 3,s 42 5.0 8-7 10.0 16.4 0,15 2 5.8 9.3 14.0 10.8 0 0 13 14.1 0-2 Kokemaenjoen vesistcm vesiensuojeluyhdistys r.y Testauslaboratciio T 064