KILPAVENEILY 2/12 Mukana menossa mm: Max Blomberg, Lehtosen veljekset, Uppsala 2012, SM-tulokset ym
KILPAVENEILY LEHTI TUKEE KILPAILUHAR- RASTUSTA Kahdesti vuodessa ilmestyvä Kilpaveneily lehti tukee tuntuvalla tavalla Suomen kilpaveneilyä. Lehti seuraa hyvin alalla tapahtuvia asioita laajalla sektorilla. Lehden sisältö on hyvin monipuolinen ja kuva-aineisto on ollut erittäin laadukas. Uudet kilpailuluokat sekä Rata että Offshore puolella on tuotu esiin näyttävästi joka on vauhdittanut uusien venekuntien osallistumisen näihin uusiin luokkiin. Jokaisessa lehdessä on aina ollut hyvin näyttäviä lehtijuttuja eri venekuskeista ja kilpailukalustosta. Nämä lehtijutut ovat innoittaneet kanssakilpailijoita myönteisellä tavalla. Toivottavasti myös nuoriso on saanut tästä virikkeitä kilpaveneilyn aloittamiseen. Lehdissä on ollut kilpailukalentereita, tuloksia, myytävää olevaa kalustoa ja muuta infoa joka palvelee kilpailijoita hyvin. Lehden takana on Jan-Erik Hägglund joka on tehnyt valtavan työn lehden kokoamisessa ja jakelussa. Erittäin ilahduttava asia on ollut että moni henkilö on kirjoittanut lehteen värikkäitä ja mielenkiintoisia juttuja ja selostuksia. Me kaikki jotka olemme mukana näissä ympyröissä voimme lämpimästi kiittää Jaijea tästä hienosta työstä. Hän on uhrannut paljon aikaa ja työtä lehden hyväksi. Uskon että lehdellä on vankka jalansija myös tulevaisuudessa meidän keskuudessa. Olli Lampinen Kilpaveneily 2/2012 Seitsemäs vuosikerta Julkaisija: Dragon Boat Racing Team Ry Jan-Erik Hägglund puh. 040-9622 707 kilpaveneily@gmail.com Mainosmyynti: Lähettiympyrä Oy Päätoimittaja: Jan-Erik Hägglund Toimituskunta: Jan-Erik Hägglund Jyrki Perokorpi Ulkoasu ja taitto: Jari Nenonen Painopaikka: Skandinavia Offset Oy, Porvoo 2012 Ilmestyy 2 kertaa vuodessa Kilpaveneily-lehti postitetaan Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n toimesta lisenssin haltijoille. Painos: 2000 kpl Kannen kuvat: Ylhäällä GT 30 EM Kuva: Jaije Hägglund Alhaalla SJ-15 Kuva: Jukka Haapiainen Pieni kuva Z-5 Tom Vuorihovi/ Rolf Hägglund Kuva: Robert Löfström Pieni kuva 44 Mikael Warelius Kuva: Jaije Hägglund 2 KILPAVENEILY
UPPSALA RACE 15.9.2012. Uppsala Race ajettiin upeassa syyssäässä. Peräti 74 venekuntaa starttasi kisassa. V 150 luokasssa ajettiin Pohjoismaisesta mestaruudesta. Muissa luokissa kilpailu oli Ruotsin Mestaruus osakilpailu. Suomesta oli osallistujia kolmessa eri luokissa. Tom Vuorihovi / Rolf Hägglund V 150 luokassa saavuttivat hienosti PM-Hopeaa, Nikolaus Laine / Joakim Blomqvist V 50 luokassa sijoittuivat kuudenneksi sekä Olav Åberg joka oli Leif Kuzavaksen kartturina 3C luokassa, he kärsivät teknisista ongelmista ja joutuivat keskeyttämään. V 24 luokassa nähtiin kova kamppailu veljesten kesken, kun Dragon Teamin kalustoa ajaneet Mikael Johansson / Marcus Söderholm voittivat tiukan 5 sekunnin erolla isoveljeä Peter Johansson / Claes Elehniä. Täten Dragon Teamin V 24 kalusto pysyi voittamattomana koko kauden. V 50 luokan voittoon ajoivat tyttökaksikko Jennifer Fällman / Ellen Oscarsson, hekin tiukan taiston jälkeen, kuusi ensimmäistä kilpailijaa olivat vajaan 2 minuutin sisällä. Nuori lupaus Anton Modin 13 vuotta ajoi loistavasti neljänneksi kartturinsa Jakob Elissonin kanssa. V 50 luokkaan otti osaa yhdeksän venekuntaa. Antonin isä Christian Jansson sijoittui luokassa V 300 toiseksi kartturinsa Fredrik Sandbergin kanssa. Teksti ja kuvat: Jaije Hägglund Tulokset V 150 PM 1 Z-131 Anders Block Lasse Block VROM 63,36 2 Z-5 Tom Vuorihovi Rolf Hägglund FIN/POMO 63,11 3 Z-118 Thomas Johansson Seth Karlström SBK 62,98 4 Z-170 Micke Söderlind Anders Gustavsson RBR 62,87 5 Z-165 Krister Gahmberg Roger Hjelte SBK 62,67 Z-55 Fredrik Sjölander Johan Rimer SBK DNF Z-175 Andreas & Therese Nilsson SUK DNS 3 KILPAVENEILY
På dagstur i Roslagen Roslagsloppet 50 år 2012 Jag har alltid varit intresserad av båtar i olika former. Redan i slutet av 80-talet följde vi tillsammans med min far både Getingloppet, som ännu kördes då, samt Roslagsloppet. Det var härligt att stå på klipporna i Öregrund och se på båtarna när de kom körandes förbi. Jag minns speciellt vinnaren 1988, Daniel Scioli i sin mångfärgade träkatamaran. Det var här i ungdomen, drömmandes om racerbåtar som intresset föddes, som sedan följt mig i livet. Det kändes därför naturligt att just Roslagsloppet skulle vara målet för mitt renoveringsprojekt med Hydroliften. Så jag anmälde mig tidigt på våren till 50 års jubilerande Rosis. Båten var nästan färdig redan till Julen 2011. De sista detaljerna skulle ordnas under våren det var ju gott om tid. Som alltid sprang tiden iväg, men båten fick se vatten första gången vid midsommar. Provkörningar och justeringar följde och båten gick på topp knappa 70 knop. Med det vinner man inga tävlingar, men man kan ju vara med och ha roligt. Beställde biljetterna till Rosis och började planera. För att öva anmälde vi oss till Imatra tävlingarna där Juha Honkanen agerade navigatör. Det gick inte fort men vi kom runt och hade inga problem med båten. Min far Tom och jag packade båten på Torsdagen och tog färjan till Stockholm Fredagsmorgonen. Båtarna som skulle tävla i Roslagsloppet ställdes ut vid Sjöhistoriska muséet och vi spenderade dagen där med att prata om båtar och titta på konkurenterna. Vi hann även med att besikta båten. Fredrik Tidborg och Mattias Gripenland dök under eftermiddagen upp från Göteborg för att hänga med och köra upp trailern till Öregrund. Vi hade en riktig trevlig dag som avslutades med förarmötet på kvällen. Mycket folk på plats och mycket information att ta in. 170 båtar till start! Efter frukost på Lördagen åkte vi och tankade och var sedan redo för sjösättning. Vi valde att lägga under en standard 26 Bravo eftersom vi inte var ute efter toppfart. Det gjorde att vi inte ens var i närheten av dom andra 3C båtarna i fart, och valde lägga oss sist i startfältet vid starten eftersom vi inte satsade på vinst utan på att fullfölja. Vi var i sista startgruppen kl 12.30. Vi kom upp bra och kom iväg lite på efterkälken men pinnade på ca 62-63 knop mellan åskådarbåtarna. En stund efter starten så blev vi omkörda av webtracking-killarna, och lite senare mötte vi Cinderella. Jag slog av ordentligt, men var nog lite fartblind så vi flög lite onödigt mycket. Pinnade vidare upp och svängde vid Nickosörarna och Skatfjärden. Vid Tratten - Truten vart det lite intern misskommunikation och vi körde inte riktigt idealspår. Åkte vidare utanför Blidö där det blev lite gropigt. Vi tog det lite fint efter smällen vi tog i Cinderella svallen och siktade på sjöräddningens helikopter som hovrade uppe utanför Norröra. Svängde in och rundade Marskären (lite brett igen) och vände sen uppåt mot Kapellskär. Körde nära Gräddö och gjorde en varsam lov mellan åskådarbåtarna vid vändpunkten och pinnade sen norrut på fullgas. Motorn misstände lite kände vi. Fortsatte på full mutter uppför längs Lidöfjärden, då motorn plötsligt gick i safe-mode. Gick ur plan, försökte köra. Ingen effekt. Klättrade bak där kåpan var lös! Huvudmekanikern (jag) hade glömt tejpa kåpan, blött bland elgrejerna!! Torkade vad jag kunde och provade starta. Vi gick 4 knop. Några båtar kom och frågade om vi ville ha hjälp. Svaret var nej vi går för egen maskin. Enligt kartan 8 sjömil till målet och mer än en timme tills det stängs. Körde långsamt i hopp om att det skulle värma lite. Funktionärsbåt kom och frågade om vi brutit. Nejdå! ropade jag, vi rör oss ännu. I detta skede sändes servicebilen servicebilen kom per SMS till trailerkillarna. Gick en stund och jag klättrade bak, torkade och pulade. Och rätt som det var hittade jag en lös kontakt på motorn! Tryckte i den. Björköfjärden och 4 KILPAVENEILY
några sjömil till mål. Nollade larmet och startade om. Gick sen upp i plan och gav allt upp mot målet dit vi kom 14:02:28. Vi förlorade minst en halvtimma med strulet. Puttrade sen genom kanalen, tankade hos Aspen och tog oss vidare till Tomta brygga där vi fick vårt tidskort. Sen tog vi paus och åt våra lunchmackor. Körde upp den norra delen av banan och gasade på. Åskådarbåtar fanns lite sporadiskt men de flesta trodde nog inte några fler skulle komma. Dock låg funktionärsbåtarna kvar - en eloge till dem. Norra banan var inte lika händelserik som den södra, och vi slog av ordentligt i svall och annat. Körde dock topphastigheten i nåt skede i lätt motvind 64 knop. Detta är ju inte så snabbt egentligen men det var passande för oss som navigerade första gången de 114 sjömilen. Vi passerade några Thundercat båtar uppe vid Öregrund och körde våra tre varv på en lite stökig Öregrundsgrepen. Då vi fick målflagg av Per Benson kändes det rätt skönt och åtminstone jag vinkade nog rätt vilt i det skedet. Rosis var avklarat och vi pustade ut. Vi hade hyrt en äldre villa i centrala Öregrund, och gav oss snabbt ner till festivaltältet med prisutdelning, mat och fest som hägrade. En helkväll med prat om båtar och racing i en härlig atmosfär med massor av trevliga människor, kunde inte varit en bättre avslutning på en dagstur i Roslagens vackra skärgård. Teksti: Kim Sjödahl Kuvat: Kim ja Alla Sjödahl 5 KILPAVENEILY
Marino Swing Cup kasvattaa suosiotaan Mikä teki kyläkisaluokasta näin suositun? Voidaan varmaankin sanoa että kaikki sai alkuunsa jo yli 50 vuotta sitten kun Sipoossa ajettiin kaikille tuttu Kitö-Loppet, väljät säännöt ja rento meininki innosti kilpailijoita kisaamaan kylän herruudesta, siitä asti kisoja on ajettu samalla periaatteella aina tähän päivään saakka. Suosittu luokka on aina ollut käyttöveneet joissa oli perässä 20-25hv perämoottori. Vuosien saatossa alkoi kuitenkin Oy Marino Ab,n Swing veneet erottua joukosta, vene oli sekä nopea että hauska ajaa, vene toimi yllättävän hyvin myös aallokossa. Koska Marino Swing veneiden valmistus ja myynti oli myös Sipoossa oli luonnollista että niitä alkoi myös näkyä kisoissa. Niinpä suosituin luokka oli jo 70-80 luvulla perhe/ käyttövene luokka jossa sai olla enintään 25hv moottori. Marino Swing Cup sai alkuunsa vuonna 2007, Syksyllä 2007 päätettiin että suositun 25hv Perhe/käyttövene luokan rinnalle perustetaan uusi luokka jossa sallitaan moottoreiden vapaa virittämien. Käyttövene luokassa ajaneet kuljettajat olivat kyllästyneet siihen että voittajia aina epäiltiin virittäneen moottorinsa, ja koska jälkikatsastusta ei ollut, tämä oli ihan aiheellinen epäilys. Uudessa luokassa tekninen osaamisen lisäksi veneet ja niiden ajo ominaisuudet tulevat merkittävään rooliin koska vauhdit tulevat kasvamaan selvästi. Uusi luokka sai alkuunsa Luokan nimeksi sovittiin Marino Swing Euro Cup, kisat ajetaan pääsääntöisesti Sipoossa kyläkisojen yhteydessä. Euro Cup antoi tietyn statuksen luokalle, ja tämä helpotti mm. armeijassa olevia kuljettajien lomaanomuksien hyväksymistä. Luokassa saisi kilpailla vain Marino Swing veneillä, ja veneiden pitää olla Oy Marino Ab,n valmistamia. Alkuun sallittiin kaikki 25hv moottorit, riitti että kopassa luki 25hv. Lähtölaukaus oli annettu, ja nyt alkoi talleissa kova kuhina, ensimmäinen Marino Swing Cup 6 KILPAVENEILY ajettiin keväällä 2008 Kalkkirannassa virallisten Offshore SM kisojen jälkeen. Kausi jatkui Kitössä, Svartbäckissä jne. Ensimmäinen Marino Swing Cupin voittajaksi kruunattiin Johan Wahlman, hän myös toisti voittonsa 2009. Sääntötarkennus 2009 Parin kisakauden jälkeen oli selvästi tarve täsmentää moottoreita koskevia sääntöjä. Koska säännössä sallittiin kaikki koneet joiden kopassa luki 25hv, viivalle alkoi ilmestyä 3 sylinterisiä Yamahan 25 JEO 496cc koneita sekä Selva 489cc kisa- koneita, huhujen mukaan tulossa oli Mercury ja Yamahan 25Hv koneita joiden sylineritilavuus oli jopa 850cc, näitä koneita ei ollut koskaan virallisesti myynnissä Suomessa, mutta niitä sai tuotua sellaisista maista joiden rekisteröinti tai muu käyttötarve oli sen verran suuri että tehtaat valmistivat kuristettuja 50hv koneita 25hv teipeillä. Koska säännöt sallivat vielä moottoreiden virityksen, olisi lopputulos ollut jotain aivan muuta kuin nykyinen luokka. Kaudelle 2010 sovittiin kuljettajien yhteispäätöksellä uudet säännöt koskien moottoreita. Marino Swing Cupin koneet tulisi olla Suomessa vapaasti myynnistä olleita vakiomoottoreita joiden suurin sallittu sylinteritilavuus on 450cc, ja lisäksi moottorin on oltava 2 sylinterinen. Poikkeuksena sallittiin Selva T 400 malli sekä OMC 25hv 521cc koneet. Myös uuden tekniikan ympäristöystävälliset 25hv koneet sallittiin riippumatta sylineritilavuudesta. Mökkikoneesta kisakoneeksi Uuden säännön myötä lähes kaikista 25hv 2 sylinterisistä moottoreista voidaan tehdä kilpailukykyisiä, kunhan on taitoa ja aikaa, yksikään merkki ei nauti ylivoimasta. Uusi sääntö toi selkeästi potkua sarjaan ja lisää veneitä alkoi ilmestyä viivalle. Hyviä vaihtoehtoja ovat nykysäännöillä Yamaha 20-25, Selva T-400 sekä Tohatsu 25. Selkeä sääntö Moottoria koskeva sääntö tehtiin niin yksinkertaiseksi että kukaan ei voisi tulkita sääntöä väärin. Ainoastaan moottorin sylinterilohkon täytyy olla valmistajan alkuperää, ja tunnistettavissa, kaikki muu virittäminen on sallittua. Moottori täytyy myös olla ulkoisesti tunnistettavissa, lähinnä moottori kopan ja nimen kautta. Polttoaineena sallitaan vain yleisesti myynnissä olevaa polttoainetta Turvallisuuteen lisättiin vaatimukset jotta jokaisella kuljettajalla pitää olla kunnollinen kypärä, (ei jääkiekkokypärä kuten eräällä oli tapana käyttää) oikeat kisaliivit, toimiva hätäkatkaisija, äyskäri tai ämpäri ovat pakollisia varusteita. Vauhtia ja pärinää Sääntömuutoksien jälkeen Marino Swing Cupin status nousi selvästi. Myös yleisömäärät kisoissa alkoivat selkeästi nousta. siitä asti jokaisen kisan päälähtö on ollut Marino Swing Cup. Yleisö piti näkemästään, kisa on tiukkaa ja kisaa ajetaan rinta rinnan, Marino swing Cupin tavaramerkki on että vesi lentää ja moottorit laulaa, se luo aivan oman tunnelman. Ennen starttia on havaittavissa huikea jännitys sekä yleisössä että kilpailijoissa. Kallista vai ei Luokkaan voi osallistua jokainen 15 vuotta täyttänyt kuljettaja, käytettyjä Marino Swingejä on vielä saatavilla, mutta niiden kunto on aika vaihteleva. Uusia Swingejä saa onneksi tilaamalla, ja tämä on kyllä varteenotettava asia mikäli haluaa säästyä lasikuitutöistä. Sopiva moottori löytyy vielä suhteellisen hyvin, ja varaosia on saatavilla. Tässä kohtaa on kuitenkin syytä mainita että Marino Swing Cup
ei ehkä sovi aloittelevalle 15v kuljettajalle, vauhtia kannattaa hakea ensin vaikka käyttöveneluokasta, ja sen jälkeen nousta Swing Cupiin. Kun kokemusta on kertynyt tarpeeksi siirtyminen Swing Cupiin on helppoa. Kalliiksi luokkaa ei voida sanoa, kärjessä on veneitä jotka on valmistettu 80 luvun alussa, veneitä voi tilata myös kevyempinä ns. komposiitti ja sandwisch materiaaleilla, näiden kevyiden veneiden hintalappu on selkeästi korkeampi, aika näyttää mikä on paras vaihtoehto, kehitykselle ei kannata kuitenkaan laitta jarrua tässäkään asiassa. Suosio kasvaa, miksi? Syitä on useita, mutta yksi selkeä asia on, että Marino Swing Cup antaa mahdollisuuden kokeilla lähes mitä tahansa viritystä jolla vauhtia saadaan lisää, kaikenlaisia virityksiä on myös nähty ja juuri tämä tekee luokan niin mielenkiintoiseksi, viritys on jopa pakollista jotta vauhtia saadaan lisää. Vauhdin lisäksi veneen tulee olla nopea kaikissa olosuhteissa, ei riitä että ajetaan lujaa peili-tyynessä kaislikon reunassa, veneen on toimittava kun vieressä puskee 15 muuta venettä. Aallon korkeus saattaa nousta rajusti koska kisat ajetaan suojaamattomilla vesissä ja avomerellä. Luokka asettaa myös kuljettajat koville, kisakierroksia ajetaan vain 10kpl, varaa virheisiin ei ole. Tärkeä on myös se, että sääntöjä ei jatkuvasti muuteta kuten virallisissa kisoissa oli tapana, tällä varmistetaan luokan jatkuvuus ja että käytetty aika ja raha ei valu hukkaan, tällöin myös jälkimarkkinat toimivat ja kalustot vaihtavat omistajaa ja uusia kuljettajia ja kalustoa tulee lisää. Kausi 2012 Kausi 2012 toi ensinäkin selkeästi esille sen kuka oli tehnyt kotiläksyt parhaiten, mutta myös se että kovasti viritettyjen koneiden luotettavuus tuovat myös omat haasteet. Tämän vuoden ehdoton tykki oli kiistatta Mikael Warelius jonka vauhti oli kohdallaan heti Kalkkirannan avauskisasta alkaen, vaikka Mikke jäi pisteittä Kabbölessä irronneen polttoaineletkun takia keräsi hän ensimmäisenä kuljettaja maksimipisteet voittaen kaikki mukaan laskettavat osakilpailut. Miken ylivoima toi myös pitkästä aikaa hieman jupinaa siitä että onko hänellä puhtaat jauhot pussissa. Jupinaan kyllästyneenä hän itse ehdotti että kolme parasta cupin loppupisteissä sijoittuneiden koneet tarkastetaan, niinpä Norrkullan kisan jälkeen sinetöitiin moottorit #44 Mikael Warelius, #65 Christian Forsström sekä #63 Andy Söderlingiltä, tarkastuksen suoritti vuosikymmenet koneiden ja kisojen parissa toiminut Timo Suomi. Tarkastuksen jälkeen kaikki koneet todettiin sääntöjen mukaisiksi. Mennyt kausi osoitti selkeästi että Marino Swing Cupin voittaminen ei ole helppoa. Ensi kausi tuo varmasti lisää vauhtia ja vaarallisia tilanteita, edessä on pitkä talvi, on mielenkiintoista nähdä mitä ensi kausi tuo mukana, ja kuka on taas tehnyt kotiläksyt parhaiten, Mikael Wareliuksen voittoputki aukesi vasta 4 vuoden työn jälkeen, ja kokemusta on kertynyt paljon, hän on ainakin yksi voittajasuosikki myös ensi vuonna. Marino Swing Cupin loppupisteet 2012 1. #44 Mikael Warelius - Warelius Racing Team_15p+15p+15p+15p+15p= 75p 2. #65 Christian Forsström - Hassel Racing: 15p+8p+12p+12p+12p= 59p 3. #63 Andy Söderling - FR-Racing: 8p+10p+8p+10p+10p= 46p 4. #36 Johan Wahlman - Gumbo Racing Team: 12p+12p+10p+10p+0p= 44p 5. #10 Max Malmberg - FR-Racing: 12p+6p+5p+8p+6p= 37p 6. #29 Charlie Estralnder - Estlander & Co Ab Racing Team 6p+10p+2p+4p+3p= 25p 7. #5 Gustaf Nordenswan - Team Raana GP: 0p+6p+6p+3p+8p= 23p 8. #24 Mikael Lindholm - Lindholm Racing Team: 3p+4p+4p+6p+5p= 22p 9. #3 Stefan Karlsson - Hungry Wolf Racing Team: 5p+4p+5p+3p+2p= 19p 10. #86 Andreas Hassel - Hassel Racing: 0p+0p+3p+5p+4p= 12p 11. #2 Joonas Uusitalo - Uusitalo Racing Team: 0p+5p+0p+0p+0p= 5p 12. #96 Niklas Helander - Hämeenpaja GT: 0p+0p+2p+1p+1p= 4p 13. #4 Juho Vanhanen - Bolaget Racing :3p+0p+0p+0p+0p= 3p 14. #31 Casper Sundberg - TBR Boat Racing : 0p+0p+0p+0p+0p= 0p Lisätietoja luokasta löytyy www.marinoswingcup.fi sivuilta Teksti: Bo Warelius Kuvat: Jaije Hägglund 7 KILPAVENEILY
Max Blomberg hopealle SJ-15 luokassa Kolmas kauteni SJ-15 luokassa oli tiivis ja tapahtumarikas. Itseni lisäksi Tino Seppälä, Joona Tikka sekä uudet kuljettajat Alexander Lindén ja Santeri Puhakka edustivat Sami Seliö junior tiimiä kaudella 2012. Kausi alkoi jo heti vuodenvaihteen jälkeen tiimin muutamalla pr-tilaisuudella. Sami Seliön Mad-Croc F1 Team julkaisi yksi talven suurimmista moottoriurheilu uutisista kun Samin tallikaveriksi formula ykkösiin astui Filip Roms. On vieläkin vaikeata käsittää että Filip ajoi SJ-15 luokassa vielä 4 vuotta sitten, Go F1LIP! Vuoksi GP, Imatra 30.6-1.7 Ensimmäiset testit pitkän tauon jälkeen päästiin ajamaan kotivesillä Toukokuun puolessa välissä. Keskityttiin potkurimuokkauksiin ja hienosäätöihin sillä edellisellä kaudella todettiin kaluston muilta osin olevan kilpailukykyinen. Pitkän odotuksen jälkeen päästiin vihdoinkin kisaan! Tauon jälkeen on aina hienoa tavata kilpailijoita, niin uusia kuin vanhoja. Viivalle ilmestyi 13 junnukuljettajaa josta 4 olivat ensimmäistä kertaa kilpailussa mukana. Aurinko lämmitti ja keli oli tyyni, ehkä turhankin tyyni meille. Rata oli 4-pisteinen neliön muotoinen ja ensimmäinen laatuaan minun urallani, melkein kuin ison ympyrän olisi ajanut. Aika-ajot menivät hyvin ja olin toiseksi nopein. Lähtöpaikaksi tuli siis toinen sija heti seurakaverini Benjaminin jälkeen. Ensimmäisessä erässä en nähnyt lähtövaloja kunnolla ja jäin pahasti muiden perään. Taistelin itseni kuitenkin maaliin neljänneksi. Toisessa erässä sain nappilähdön ja onnistuin ajamaan johdossa maaliin asti. Tilastoihin sai näin merkitä ensimmäinen ajamalla saavutettu erävoitto. Kolmannessa ja neljännessä erässä lähdöt eivät oikein onnistuneet ja loppusijoitukseksi tuli neljäs sija, hyvä näin. Kotona paneuduttiin lähtövaikeuksiin ja ehdimme tekemään muutama potkurimodifikaatio ennen kuin suuntasimme Tammelaan. Kuivajärvi Race 7-8.7 8 KILPAVENEILY Lyhyen hengähdystauon jälkeen olimme jo Tammelassa, Kuivajärvellä. Tämä oli myös F4S luokan ensimmäinen kilpailu. Oli hienoa nähdä nämä veneet livenä, on kyllä sen verran hienoja laitteita että täytyy laittaa joulupukin toivomuslistalle Rata oli tällä kertaa melko haastava 4-pisteinen jossa oli myös yksi käännös oikealle, ja tällä radalla nähtiin useita hienoja ohituksia. Tämä olikin kauden paras rata, kiitokset järjestäjille tästä. Ensimmäiseen erään lähdettiin arpaonnen perusteella ja sain paikan häntäpäästä. Lähtö onnistui hienosti ja kotona tehdyt potkurimuutokset osoittautuivat onnistuneiksi. Nappasin kärkipaikan heti kääntöpoijun jälkeen ja johdin erää ilman ongelmia maaliin asti. Radalla oli melko tuulista ja varsinkin ykkös- ja kakkospoijun kohdalla piti olla tarkkana aaltojen kanssa. Toinen erä meni myös hyvin. Tosin tytöt, Jasmine ja Linda, pääsivät heti edelle enkä saanut heitä kiinni. Päivän kolmas ja viimeinen erä koitti ja tuuli oli hiukan yltynyt. Pääsin taas heti lähdössä keulille ja kukaan ei saanut minua kiinni. Sampsa kaatoi veneensä toiseksi viimeisellä kierroksella joten ruutulipun tilalle nousi punainen lippu. Päivän päätteeksi olin hyvissä asetelmissa, sadan pisteen johdossa ennen Jasminea. Sunnuntai ja viimeinen erä koitti. Keli oli selvästi tyynempi kuin eilen. Lähtö onnistui hyvin mutta Jasmine onnistui kakkospoijulla ohittamaan. Erä kuitenkin keskeytettiin toisella kierroksella kun Tino, Benjamin ja Sampsa joutuivat kolariin ja jonka seurauksena Tino kaatui. Uusintalähtö meni myös osaltani hyvin mutta taas tuli Jasmine kakkospoijulla ohi. Seurasin häntä koko erän ajan mutta ohittamaan en päässyt. Päädyttiin Jasminen kanssa tasapisteille ja kilpailu ratkesi siten eräajan perusteella. Neljäs erä oli nopein, hävisin neljällä sekunnilla Hirvensalmi Race 21.7 Reilun viikon tauon jälkeen seuraava kilpailu oli Hirvensalmella. Ensimmäisessä erässä Jasmine otti heti lähdössä johdon ja ajoi ensimmäisenä maaliin. Kamppailu oli kovaa toisesta sijasta ensimmäisten kierroksien ajan mutta sitten sain rakennettua pienen etumatkan Lindaan ja Benjaminiin. Toisessa erässä Linda otti johtopaikan mutta onnistuin ohittamaan hänet jo toisella kierroksella. Perässäni roikkui Jasmine joka onnistui puristamaan ohitseni viimeisessä käännöksessä. Kolmannen erän startissa jouduin hiukan pussiin ja molemmat tytöt tulivat ohitseni Lindan johdolla. Veneiden välit tasaantuivat melko aikaisessa vaiheessa ja tulin kolmantena maaliin. Neljännessä ja viimeisessä erässä sadekuuro iski juuri ennen starttia. Muuten oli melko tyyntä koko kisan ajan. Olin kolmantena ensimmäisessä käännöksessä mutta paransin yhdellä sijalla jo heti toisessa käännöksessä. Linda ja Benjamin roikkui perässäni koko erän ajan mutta sain pidettyä ne takanani. Jasmine voitti kilpailun, olin toisena ja Linda kolmas. Rata oli pitkä, kierrosajat olivat noin 10 sekuntia pitempiä kuin edellisessä kisassa vaikka käännöksiä oli yksi vähemmän. Förby Race 11-12.8 Kauden päätöskilpailu ajettiin hienossa säässä ja tarjosi yleisölle kaikis-
Faktaruutu Kuka: Max Blomberg Syntynyt: Tammikuussa 2000 Kotipaikka: Sipoo Harrastukset: Salibandy, pyöräily, veneet ja veneily yleensä. Seura:Porvoon Moottorivenekerho Tiimi: Sami Seliö Junior Team Luokka:SJ-15, rataveneluokka 8-15 vuotta täyttäneille nuorille. sa luokissa paljon nähtävää. Seurasin muiden junnujen kanssa erityisesti isompaa GT-30 luokkaa jossa kuljettajat taistelivat Maailmanmestaruudesta, kovaa vääntöä näytti radalla riittävän. Oman luokan ensimmäisessä erässä tiimikaverini Tino ampaisi kärkeen, itse jouduin hankalaan väliin ja taistelin itseni lopulta viidenneksi maaliin. Toinen startti meni jo paremmin ja olin toisena. Ajoin Sampsan peräpeilissä kiinni koko erän ajan mutta ohitustilaisuutta ei tullut. Sunnuntai ja kolmas erä koitti. Sade alkoi juuri ennen erää ja vettä tuli todella paljon. Näkyvyys oli lievästi sanottuna huono. Startti epäonnistui ja olin kuudennella sijalla kun tiimikaveri Alexander kaatoi veneensä, tästä seurasi uusintalähtö. Ensimmäisessä käännöksessä oli ahdasta, ajoin Sampsan perässä kuusi kierrosta jonka jälkeen pääsin ohi sijoittuen erässä neljänneksi. Viimeisessä erässä ajoin kolmannella paikalla kun toinen tiimikaverini Joona kaatoi veneensä ja erä keskeytettiin. Uusintalähdössä pääsin johdossa olevan Sampsan perään saavuttaen häntä koko ajan. Viidennellä kierroksella kakkospoijun kohdalla ja yleisön edessä pääsin iskemään ja poimin näin kauden viimeisessä erässä voiton. Lopputuloksessa olin toisena. Kehitystä Kausi onnistui osaltani loistavasti. Tavoitteena oli parantaa edelliskauden ajosuorituksia sekä kehittyä kuljettajana. Tavoite täyttyi ja johti osaltani SM hopealle! Helppoa se ei missään vaiheessa ollut sillä SJ-15 luokka on erittäin tasaväkinen. Erävoittoja on tänä vuonna saavuttanut peräti 5 eri kuljettajaa ja näiden lisäksi muutamalla muulla on ollut hyvät mahdollisuudet voittoon. Junnuluokan perusidea toimii siis hyvin. Tässä luokassa kehittyy kuljettajana sillä kalusto on tasaväkinen, kuljettajia on mukana tarpeeksi paljon ja meno radalla on reilua. Radat voisivat kyllä olla paljon haastavampia, näin junnut oppisivat hyödyntämään eri ajolinjoja paremmin. Toinen tärkeä asia on lähtöpaikka. Lähtöpaikalla on erittäin suuri merkitys lopputuloksiin tällä hetkellä koska ohittaminen tasaväkisellä kalustolla perinteisellä kolmipisteradalla on vaikeata. Lähtöpaikan kuuluisi ehdottomasti määräytyä aika-ajojen perusteella, näin motivaatio säilyisi kuljettajilla kun heillä itsellä on mahdollisuus vaikuttaa lähtöpaikkaansa. Aika-ajokierros ajetaan yleensä hiukan erilaisilla säädöillä ja ajolinjoilla ja tämä olisi tärkeätä harjoitella jo junnutasolla. Asia ei saisi tulla yllätyk- senä kun siirrytään isompiin luokkiin ja osallistutaan esimerkiksi arvokilpailuihin. Lopuksi vielä kiitokset kaikille mukana olijoille, varsinkin kilpailun järjestäjille ja samalla terveiset että myös Syyskuussa on hyvät kisakelit Teksti: Max & Kim Blomberg Kuvat: Sami Seliö Junior Team 9 KILPAVENEILY
Kausi 2012, #77 Lehtosen veljekset Viro, Viljandi 16.6. Kausi aloitettiin Tuukan osalta Viljandissa Virossa, missä ajettiin ensimmäinen Viron mestaruusosakilpailu tällä kaudella. Kilpailu oli yksipäiväinen ja eriä ajettiin kolme. Ensimmäisen erän ensimmäisellä poijulla oli erittäin vaarallinen tilanne, kun Tuukan päälle tultiin oikealta niin vauhdilla, että oikeanpuoleinen peili singahti irti ja vene ja kypärä saivat kontaktia. Kylkeen ajanut vene tuuppasi Tuukkaa vasemmalle, jolloin vasemmalla puolella ajanut vene myös osui Tuukan kylkeen. Onneksi tilanteesta kuitenkin selvittiin säikähdyksellä ja Tuukka pääsi poijulta jatkamaan piikkipaikalla. Kaksi ensimmäistä erää Tuukka voitti ja kolmannen erän huonon lähdön takia erän voitti Matthias Agur. Kausi kuitenkin alkoi kilpailun voitolla ja siitä oli hyvä jatkaa sm-osakilpailuihin. Viljandi oli idyllinen pikkukaupunki ja kisapaikkana oli upea hiekkaranta. Sääkin suosi kisoja eli saimme nauttia auringosta, lämmöstä ja hyttysistä... Suomi, Imatra 30.06 Kauden ensimmäinen SM-osakilpailu ajettiin Imatralla, missä Tuukka voitti kaikki neljä erää. Kaupungissa oli paljon tapahtumia samana viikonloppuna, mikä edesauttoi saamaan normaalia enemmän yleisöä myös Vuoksi GP:tä seuraamaan. Rikun osalta Imatralla meni myös hyvin eli voitto tuli. Ensimmäisen erän voitto, toisessa erässä keskeytys ja kolmannen ja neljännen erän voitto takasivat täydet pisteet. Suomi, Tammela 07.07. Seuraava kisa ajettiin Tammelassa Kuivajärvellä ja siellä Tuukan tahti jatkui, voitto kaikista neljästä erästä ja siten ykköspytty kotiin. Riku jätti Kuivajärvi Racen väliin johtuen monestakin henkilökohtaisesta syystä ja niin O250-luokan sm-mitalien kohtalo jäi Förbyhyn. Suomi, Hirvensalmi 21.07. Sää oli vaihteleva kuten usein Hirvensalmella, välillä paistoi ja välillä tuli vettä. Kisa ajettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti yksipäiväisenä, joten kisapäivän aikataulu oli aika tiukka. Hirvensalmella Tuukka voitti omassa luokassaan kaikki neljä erää, mutta samoissa lähdöissä ajoivat T400S-veneet ja siten Tuukan ja Tobias Nevalaisen välillä nähtiin kahdessa erässä kova kilpailu. Toivottavasti Tobiasta näkyy jatkossakin ratavenepuolen kisoissa, molemmat kuskit näyttivät nauttivan kilpailemisesta täysin rinnoin. Rikun osalta Hirvensalmi ei ollut läpihuutojuttu vaan ensimmäisen erän toinen sija ja toisen erän keskeytys loivat paineita kahteen viimeiseen erään. Niistä tuli siteen kuitenkin täydet pisteet ja niiden ansiosta Riku voitti oman luokkansa. Suomi, Förby 11.08. Förbyssä Salossa ajettiin sitten Tuukan luokassa GT30 maailmanmestaruudesta ja Rikulle kisa oli toinen ja ratkaiseva sm-osakilpailu. Veneitä kilpailuun osallistui 14 viidestä eri maasta. Lauantain ensimmäisessä erässä Tuukan kohtalona oli norjalainen kilpakumppani, joka ajoi perään ja paras potkuri pilalle. Samassa erässä lähti vasen evä ja Tuukka joutui keskeyttämään erän. Toiseen erään vene saatiin ajokuntoon, mutta ilman vasenta evää poijuajo ja ohittaminen vaikeutuivat huomattavasti. Lauantai-ilta kului sitten Jari-mekaanikolta evää tehdessä ja sunnuntain erät sujuivat jo ihan hyvin, lopputulos oli sija 7. Harvinainen pahempi kolarikin nähtiin kisoissa, kun norjalainen menetti yliajon seurauksena tajuntansa. Visiiri meni törmäyksessä rikki ja viilsi silmän ylä- ja alapuolelle haavat, jotka jouduttiin ompelemaan. Onneksi ei sen pahempaa ja kaveri palautettiin kisapaikalle jo saman päivän iltana. Tapasimme Eirikin Norjassa EM-kisoissa, joissa poika jo ajoi mukana. Haava oli parantunut todella hyvin ja veikkaan ettei muutaman vuoden jälkeen arpea enää edes huomaa, vaikka siihen ommeltiin Salossa 15 tikkiä! Rikun kisat Förbyssä olivat myös haasteelliset, ensimmäinen ja toinen erä sujuivat hyvin, mutta kolmannessa erässä oli kaato lähellä ja siinä hötäkässä irtosi veneen kate ja erä keskeytyi Rikun osalta. Neljänteen erään lainattiin katetta Ahonvalan Jarin veneestä, mutta haasteena oli sitten moottoriongelmia, mistä syystä Riku sai ajettua vain neljä kierrosta. Neljä 10 KILPAVENEILY
kierrosta riitti tarvittavien pisteiden saamiseen ja sillä varmistui Suomenmestaruus Rikun osalta. Norja, Kilsund 31.08. Seuraavaksi nokka suunnattiin kohti Norjaa ja Flostaa, missä järjestettiin GT30-luokan Euroopan Mestaruuskilpailu. Kisapaikkana oli kapea vuono ja siitä syystä lähtötapa oli kellolähtö (lentävä lähtö). Täytyy sanoa, että ensimmäiseen erään lähtö oli hämmentävä ja yllättävä, vaikka sitä yritettiin harjoituksissa harjoitella. Kun muut olivat jo pitkällä lähtöalueella, Tuukka oli keula väärään suuntaan vapaalla alueella. Erän jälkeen kuljettajaa itseäänkin nauratti. Toisen erän lähtö ei sujunut paljoa paremmin ja erässä tapahtuneen kolarin takia venettä paikattiin kolmannen erän ajan. Neljännen erän joukkovaraslähdössä oli mukana seitsemän venettä mukaan lukien Tuukka. Erikoista oli se, ettei lähtöviivanylitysvideota suostuttu erästä diskatuille kuljettajille näyttämään. Lopputuloksena kahdella huonolla lähdöllä oli sija 10/12. Viro, Tarto 22.09 Tarkoitus olisi vielä lähteä Tartoon ajamaan kauden viimeinen Viron mestaruusosakilpailu. Päästäänkö kisoihin nähdään viikon päästä, kun Tuukan sormitapaturman tilanne tiedetään paremmin. Tekevälle sattuu totesi Tuukka lääkäriasemalla, kun sormea ommeltiin. Teksti: Pirjo ja Jari Lehtonen Kuvat: Pirjo Lehtonen ja Jaije Hägglund GT 30 Douglas Matton Kausi 2012 GT30-luokassa SM-osakilpailuja oli tällä kaudella kolme. Kaikki kolme osakilpailua menivät Tuukan nimiin ja siitä sitten palkitaan syksyllä SMkultamitalilla. Tosin tällä hetkellä, kun tätä juttua kirjoitan tulokset ovat vielä epäviralliset. Riku osallistui kolmeen neljästä SM-osakilpailusta voittaen kaikki kolme kisaa. Onneksi kalusto kesti kauden koettelemukset ja siitä seuraa Rikulle SM-kulta O250-luokassa. Palkintojuhlia odotellessa! 11 KILPAVENEILY
Offshore Team TINCANIN voittoisa kilpailukausi 2012 - toinen Suomenmestaruus putkeen! Seppo Rene Reinikainen / Juha Pirhonen Toukokuu 2012 Toukokuun alussa haimme veneen talvisäilytyksestä. Olimme huoltaneet veneen kunnolla kauden 2011 päätteeksi, joten Tinakannu koneineen oli loistokunnossa edellisen kauden jäljiltä. Vesillelasku Laskimme veneen Sipoossa 9.6.2012 Joensuun tilan upouudesta veneenlaskupaikasta. Joensuun tilan varikkoalue osoittautui erinomaiseksi, kiitos Joensuun tilalle siitä. Kotikisa, Kalkkiranta 9.6.2012, voitto Kotikisaan lähdimme luottavaisin mielin, tietenkin voittoa hakien. Keli oli tasapuolinen kaikille venekunnille, pientä aallokkoa. Startti sujui odotetusti, vene tuntui olevan kunnossa, pääsimme heti kärkijoukkoon. Kisan kolmannella kierroksella, ollessamme jo ylivoimaisessa johdossa, epäonneksemme moottorin vesiletku irtosi ja jouduimme jäähdyttelemään moottoria. Juha yritti saada letkun kiinni tuloksetta. Pääsimme silti jatkamaan matkaa vajaatehoisella koneella. Pystyimme ajamaan normaalia kierroslukua alle 800 r/min pienemmillä kierroksilla, kone alhaalla. Ylitimme maaliviivan voittajina. Onneksemme kilpakumppanimme eivät tienneet ongelmistamme, he olisivat saattaneet kiriä vauhtiaan. Rannalla olevat huoltojoukot olivat huolissaan siitä, mitä oli sattunut. Uusikaupunki 16. 17.6.2012 Voitto/Voitto Ennen Uudenkaupungin kisoja vaihdoimme moottorin uuteen, edellisessä kisassa vaurioituneen tilalle. Lauantain osakilpailu sujui kerrankin ongelmitta, lähdöstä kärkeen ja voittajana maaliin. Keli oli hyvä, pientä aallokkoa. Sunnuntain osakilpailuun lähdimme taas voitonkiilto silmissä. Heti lähdössä havaitsimme kelin oleva tyyni. Tunnetusti tyyni keli suosii kilpakumppaneitamme. Kisan edetessä ajoimme kisaa vain Tiihonen/Kaartinen venekunnan kanssa. Ajoimme maaliin toisena, mutta kilpakumppaneidemme navigointivirheen johdosta voitimme kisan. Imatra 21. 22.7.2012, EM kolmas, SM kakkonen/sm kakkonen Lauantaina lähdimme tuttuun tapaan hakemaan voittoa. Lähtö sujui moitteettomasti, olimme hyvin kärkikahinoissa mukana. Ajaessamme ensimmäiselle kääntöpoijulle, osuimme uppotukkiin, jonka jälkeen ongelmat alkoivat ja tipuimme kisan viimeiseksi. Aloitimme hurjan takaa-ajon saavuttaen kärkeä koko ajan. Maalissa olimme neljäntenä. Illalla korjasimme vaurioita saadaksemme veneen jälleen kisakuntoon sunnuntaita varten. Sunnuntain EM-kisaan lähdimme altavastaajina, vielä mitalin kiilto silmissä. Lähdöstä alkaen ajoimme erittäin tiukkaa kisaa norjalaisen kilpakumppanin kanssa kolmos/nelos sijasta. Olimme ennen viimeistä kääntöpoijua pari veneenmittaa norjalaista venettä jäljessä, käännöksemme poijulla onnistui täydellisesti ja ylitimme maaliviivan sekunnin erolla. Voitimme EMpronssia! Olimme todella tyytyväisiä saavutukseemme kaikkien ongelmien jälkeen. Tiihonen/Kaartinen vei suurimmat SM-pisteet molemmissa osakilpailuissa. Ruotsalaiset ja Norjalaiset ajoivat tehokkaammalla kalustolla EM kisat. Kotka 28.7.2012, Voitto Korjattuamme edellisen kisan vauriot, lähdimme Kotkan kisaan keräämään lisää SM-pisteitä. Keli suosi Offshore veneilijöitä. Voitimme kisan ylivoimaisesti. Förby, Salo 4.-5.8.2012, Voitto Päätöskisaan saavuimme ehjällä kalustolla. Lauantain osakilpailu oli kovatuulinen, joka sopi meidän venekunnallemme. Ajoimme lähdöstä maaliin ylivoimaisessa johdossa ja varmistimme Suomen mestaruuden jo lauantain osakilpailussa. Maalissa olimme yli kierroksen seuraavaksi tullutta venekuntaa edellä. Kalustomme kärsi rajusta kelistä, veneen runko oli pahasti halki ja ilmaohjain riekaleina. Onneksi pääsimme maaliin. Tuleva kausi Lähdemme tulevalle kaudelle 2013 uudella kalustolla niin veneen kuin moottorinkin puolesta. Kiitämme kisanjärjestäjiä ja kilpakumppaneitamme hyvästä kaudesta. Erityiskiitos kaikille tukijoillemme: ES-KUIVAUS OY, SOLOTOP OY, BC-KUKILA, SUOMEN RAKENNUS GROUP OY, TEKNOS OY, VANTAAN PELTISEPÄT, PAKKASET, T. PESO- NEN, VF-HAULING, J. SALOSAARI KELLOTRANS OY, KOSKISEN PEL- TIKATE OY, E-P JÄRVINEN, TC-YH- TIÖT SAIMAA RACE 2012 EM-KILPAILUT VIRALLISET PISTEET 3B 1. B-51 Söderholm Rasmus/Ingemarsson Jonny SWE 400 + 300 = 700 2. B-10 Tiihonen Tapio/Kaartinen Kauko FIN 300 + 400 = 700 3. B-33 Reinikainen Seppo/Pirhonen Juha FIN 169 + 225 = 394 4. B-61 Fyrö Groth Fredrik/Thorén Hanna SWE 225 + 127 = 352 5. B-50 Suikka Teemu/Rikkonen Mika FIN 127 + 95 = 222 6. B-2 Braaten Jan Trygve/Knutsen MetteMoen NOR 0 + 169 = 169 7. B-77 Millerman Martin/Tsäko Jako EST 95 + 71 = 166 8. B-11 Lind Sulho/Tupakka Laila FIN 71 + 0 = 71 9. B-60 Olin Tommy/Hynynen Tom FIN 0 + 0 = 0 12 KILPAVENEILY Kuva: Ari Nurminen
Porvoo Kalkkiranta Helsinki Kaikki venealan hitsaus- ja metallikorjaustyöt ammattitaidolla! Menetelmät: Puikko-, Mig-, Mag-, Tig-hitsaus Materiaalit: Teräs, ruostumaton teräs, valurauta, alumiini Yhteydenotot Puh. 0400-462 162 ALFA QUALITY MOVING OY HENRY FORDIN KATU 5 B FI 00150 HELSINKI WWW.ALFAMOVING.FI UMP Maastohitsaus Oy Kytkintie 38 00770 Helsinki 13 KILPAVENEILY
DRAGON TEAMIN LOISTAVA KAUSI 2012. Dragon Team saavutti kaudella 2012 melkein kaiken mahdollisen. Dragon Teamin jäsenet kuuluvat kaikki Porvoon Moottorivenekerhoon (Po- Mo) sekä ajavat PoMo:n lisenssillä. V-150 Luokassa Offshore V 150, Tom Vuorihovi / Rolf Hägglund voittivat SM- Kultaa tiukan kauden jälkeen. He voittivat Imatran ensimmäisen ja toisen kilpailun sekä Förbyn päätöskisan. Kakkosijan he ottivat Kalkkirannan, Kotkan sekä Förbyn ensimmäisessä kisoissa. Kolmanneksi he jäivät molemmissa Uudenkaupungin kisoissa. Joten maaliin saakka sekä palkintopallille he pääsivät kaikissa kisoissa. Ruotsin Uppsalassa, 15.9.2012, mahtavassa syyssäässä +19 astetta, ajetussa Pohjoismaisessa Mestaruus kilpailussa he kruunasivat kauden voittamalla PM-HOPEAA. Jaije Hägglund sijoittui viidenneksi SM:ssä, ajettuaan ainoastaan kolme kisaa, sijoitukset 4-2-4, kilpailujen päällekkäisyyden takia. Jaije toimi Suomen joukkuejohtajana niin V 24 EM-kisoissa kun V 150 luokan PMkisoissa. Jaijen karttureina toimineet Tobias Nevalainen sijoittui karttureiden SM:ssä kuudenneki ja Magnus Sederholm seitsemänneksi. 3C Offshore 3C luokassa Dragon Teamin Peter Wentzelille tarjoutui kartturin paikkaa, Johnsson Racingin Marcus Johnssonin Twister / Mercury 200XS kalustoon, niin Norjan Tvedestrandin MM-kisoihin kuin Ruotsin Nynäshamnin EM-kisoihin. He voittivat molemmat kisat ylivoimaisesti, joten heidät kruunattin sekä Maailmanmestareiksi että Euroopanmestareiksi. Johnsson voitti vielä Suomenmestaruuden, Wentzelin saaden siinä SMpronssia ajettuaan SM-sarjassa omalla kalustollaan. V 24 V 24 luokan Euroopan Mestaruudesta kamppailtiin Ruotsin Öregrundissä, johon ottii osaa Dragon Teamin Christian Grönholm / Janne Vihreäsaari. He voittivat molemmat osakilpailut, saavuttaen näin ylivoimaisesti Euroopan Mestaruuden. Christian Grönholm osallistui vielä maailman arvostetuimpaan Offshorekisaan, Roslagsloppet, joka ajettin heti EM-kisojen jälkeen. Siihen hän sai kartturikseen vanhan konkarin Claes Elehn. He ottivat siinäkin, luokassa V 24, ylivoimaisen luokkavoiton. Christian / Janne olivat kaudella 2012 voittamattomia, voitettuaan myös kaikki Suomessa ajetut kilpailut. SJ-15 Juniori kuskimme Benjamin Vuorihovi ajoi loistavan kauden rataluokassa SJ-15, voittaen Suomen Mestaruus Pronssin, tosi tiukan kauden jälkeen. Juniori luokkaan osallistui peräti 13 kilpailijaa. Benjamin ajoi kauden ensimmäisessä kilpailussa Imatralla Hopealle, jossa hän oli aika-ajojen nopein. Tammelan, Hirvensalmen sekä Förbyn kisoissa hän oli kaikissa neljäs, näissä kisoissa ei valitettavasti ajettu aika-ajoja vaan lähtöpaikka arvottiin. Arvonnat eivät suosineet Benjaminia ja hän sai huonot lähtöpaikat jotka vaikeuittivat nousua kärkeen. Benjaminin seurakaveri Max Blomberg saavutti hienosti SM-Hopeaa samassa luokassa. Kauden lopuksi Benjamin lähtee vielä Ruotsin Norrtäljeen ennätyskokeisiin 13-14.10.2012., yrittämään uutta Suomen nopeusennätystä luokassa SJ-15. Voimassa oleva Suomen ennätys jo- Marcus Johnsson / Peter Went zel 14 KILPAVENEILY
Foto: Robert Löfström ta Benjamin lähtee tavoittelemaan on 60,02 kilometriä tunnissa ja Sandra Romsin nimissä, jonka hän ajoi vuonna 2004. Nopeusennätys ajetaan kilometrin mittaisella radalla. Rata ajetaan kumpaankiin suuntaan tunnin sisällä ja ennätykseksi tulee näiden kahden yrityksen keskiarvo. Radan ajamisella kahteen suuntaan pyritään vähentämään tuulen ja mahdollisten virtausten vaikutusta ennätystulokseen. Dragon Team kiittää kaikkia kauden 2012 yhteistökumppaneitaan; MRC Boat Service, Akkukellari, E-S Kuivaus, Raymarine, Marine Center Finland, Top-Boat, Emsalö Båtupplag, Maanrakennus Oy Laatutyö, Porvoon Autokliniikka, Skandinavia Offset, Junnu Neon, Wareco, US-Parts, Six- Cap, Sammutinhuolto J. Lankinen, Fat Pipe, Motoral, Timanttilähde, Vetus, Silja Line, B-Sea Boat, Juha Snell Oy, Starbrite, Maritim, Jyrki Perokorpi. Sekä kaikkia Teamimme jäseniä ja avustajia! Ilman teitä emme olisi pystyneet näihin saavutuksiin! Kaudella 2013 Dragon Teamiä nähdään taas kisoissa useissa luokissa, talvi näyttää mihin kaikkiin luokiin osallistumme. Mukavaa Syksyä! Dragon Team / Jaije Kuvat: Robert Löfström, Jukka Haapiainen, Ari Nurminen, Jaije 15 KILPAVENEILY
NATIONS CUP KHOR FAKKAN Loistava tulos Team Finlandille! Vuoden 2012 Nations Cup aloitettiin 28.-30. maaliskuuta Arabiemiraattien Khor Fakkanissa. Seuraavan kisanhan piti olla Etelä-Afrikan Durbanissa, mutta se on valitettavasti siirretty ensi vuoteen. Promoottorit työskentevät kovasti jotta saataisiin vielä toinen kilpailu tälle vuodelle. Khor Fakkan on kaunis ja rauhallinen merenrantakaupunki vuorten kupeessa Emiraattien itärannikolla. Sinne on aina hyvä mennä kisaamaan, järjestelyt hoidettu hyvin ja ihmiset ystävällisiä. Keskiviikon harjoituspäivä meni hyvin. Team Finlandin kuskit Meeri ja Ripa Painio pääsivät jylläämään merellä kaikki tarvittavat ja halutut kierrosmäärät. Se oli harvinaista herkkua, varsinkin viimeisen Singaporen kisan jälkeen jossa moottorit ja ukkonen paukkui. Torstain Match Racessa se sitten tietysti iski. Ripa oli ekassa startissa Malesian kuskin kanssa ja odotettavissa oli helppo voitto ja jatkopaikka. Miten vaan, television kuvausryhmä tuli viime hetkellä lähtölaiturille ja halusi nopeasti asentaa Ripalle sisäkameran, josta seurasi että kuvaaja räpelsi huomaamatta hätärin irti. Startissa sitten Malesian kuski lähti ja Ripa jäi hetkeksi ihmettelemään, kas kummaa. Vika huomattiin mutta kilpakumppani oli jo saanut etumatkan. Meeri oli seuraavassa parissa taas Malesian kaverin kanssa lähdössä ja molemmat saivat hyvän startin, mentiin tiukasti rinta rinnan. Meerillä kävi vikalla poijulla pieni kömmähdys ja taas malesialainen ehti ensin. Kyllä, harmitti. Perjantaina oli itse kisapäivä. Tiimi eli kuskit Meeri ja Ripa, radiossa Nekka apurinaan Meerin vintiöpentu, Emma 6 vee plus ikiavuliaat, hupaisat ja pitkäpinnaiset paikalliset mekaanikot Salem, Wasim, Sameer, Saif ja kumppanit odottivat innolla kunnon kisailua, varikolla höyryttiin valmistelujen kanssa ja kilpaa auringon kanssa. Kelit kohdallaan, aurinko paistoi mutta tuuli oli taas napakkaa. Kisapaikalle tulvi katselijoita joka kodista ja markkinahumua löytyi heppaparaatista joukkueiden lippujen kanssa herkullisiin ruokiin ja paikallisiin keppitansseihin saakka. Yleisöä oli kymmeniä tuhansia sylivauvoista vaareihin. Harjoitusajot menivät upeasti, Ripa oli nopein lähes kahden sekunnin erolla ja Meeri loistavasti neljäs, vain 16 KILPAVENEILY muutaman kymmenyksen edelläolevista. Tiimi riemuitsi myös rannalla ja laiturissa, kuinkas muuten. Ekassa startissa molemmat kuskit onnistuivat ja Ripa nousi neljänneksi ja Meeri ydeksänneksi. Niin ajettiin monta kierrosta, koska ohittaminen oli lähes mahdotonta kun tuuli oli noussut kovaksi. Brunein ja Malesian kuskit tekivät aika näyttävän kolarin, joten oli keltaisen lipun aika. Uusintalähdössä Team Qatarin kuski pääsi puikkaamaan Ripan ohi ja Meeri taas pääsi nousemaan pykälän. Ripa aloitti sinnikkäästi takaa-ajon ja onnistuikin vikalla kierroksella ohittamaan qatarilaisen ja palasi takaisin neljänneksi suurella erolla. Toiseen erään lähdettiin Ripa neljänneltä ja Meeri kahdeksannelta paikalta. Startti oli taas hyvä. Ripa nousi heti kolmanneksi ja Meeri kuudenneksi, kunnes Meerille iski koneongelma ja koneesta hävisivät kierrokset. Nekalla oli radioteltassa täysi työ saada vähän raivoisa Meeri pysymään radalla ja tuomaan tärkeät pisteet kotiin. Siinä onnistuttiin. Ripa hiillosti kolmantena edellä ajavia UAE:n ja Qatarin veneitä etsien ohituspaikkaa. Kärjessä ajanut Qatarin Khalid tekikin kohtalokkaan virheen painostuksen alla ja kaatoi veneensä kakkospoijulla. Uusintalähtö hoidettiin huolella ja yleisöllä oli menevää katsottavaa, kun UAE:n kuski ja Ripa toisena ajoivat monta kierrosta melkein rinnakkain aika vauhdikkaissa tilanteissa, mutta Emiraattien kuski sai voiton. Kisan loppupisteissä Ripa oli siis sitten toinen ja Meeri koneongelmista huolimatta hienosti seitsemäs tasapisteissä kuudennen kanssa. Lopputuloksena riemullinen kolmas sija Team Finlandille heti Team Uae:n ja Team Qatarin jälkeen! Hieno saavutus kovassa ja ammattitaitoisessa seurassa, voittoa juhlittiin pokaalien ja seppeleiden kanssa ja saatiin taas hyviä muistoja millä iloita seuraavaa kisaa odotellessa. Masalaam kaikille kisamielisille ja hyvää vähälumista syksyä täältä Emiraateista! Nekka Painio
E-S KUIVAUS 1 14 KILPAVENEILY Veckjärventie 33, 06150 Porvoo Puh. 019-5243 948 Fax. 019-585 019 yhteydenotto@skandinaviaoffset.fi 17 KILPAVENEILY
Uusi luokka F4-S ja Suomen Mestaruus 2012 Kalle Viippo aloitti kilpaveneilijän uransa jo 7- vuotiaana, päästessään kokeilemaan Tammelan Pyhäjärvellä liiton SJ 15 venettä. Sen jälkeen vuodet kuluivat junioriluokkaa ajaessa, kuljettajan kehittyessä, satsaukset lajiin suurenivat. Kalle voitti luokan Suomen mestaruudet vuosina 2009 ja 2010. Vuosi 2011 ei mennyt nappiin, mutta SM pronssia tuli kuitenkin. Motivaatio junnuluokkaan oli hiipumassa rankan kauden myötä sekä kuljettajan kasvaminen sai ajatukset siirtymään isompaan luokkaan. Syksyllä Kallella oli jo hankittuna kalusto GT 30 luokkaan. Olisi ollut sama luokka isonveljen Petterin kanssa, joten harjoituskaveri olisi ollut aina. Se sai kuitenkin jäädä, kun Marcus Romsilta tuli ehdotus siirtyä jo luokkaan F4-S. Sopiva vene olisi ostettavissa Tanskasta Molgaardin tehtaalta ja moottori Mercury 60 hv saataisiin myös Marcuksen kautta. Kuvat veneestä ja muutamat YouTube-videon katsomiset ja Kalle oli heti valmis tähän luokkaan. Olihan se jo formula vene. Joten vene ostettiin ja pian se jo saatiinkin Suomeen, pientä kunnostusta ja moottori vain paikalleen. Sitten odottamaan jäiden sulamista. Koska Kalle on vasta 13-vuotias ja luokkaa saa ajaa vasta 14 vuotta täytettyään, alkoi erityisluvallisen lisenssin hakeminen. Kalle kokemus ja saavutukset junnuluokassa olivat hyvä peruste tähän. Lisenssi saatiin, vaatimuksena hyväksytty ajonäyte ennen ensimmäistä SM-osakilpailua. Immersion testi oli vielä edessä ajoa odotellessa. Uimahallissa suoritettu testi onnistui erinomaisesti, kuin vanhalta 18 KILPAVENEILY tekijältä. Keväällä alkoi harjoittelu aivan uuden tyyppisellä ja paljon junnua nopeammalla veneellä. Jännitystä oli tietenkin ilmassa, niin kuljettajalla kuin taustajoukoillakin, mm. kaikki turvalaitteet ja kuomullinen hytti. Junnuveneessä kun oli tottunut olemaan sään armoilla. Ensimmäisissä harjoituksissa ensimmäiset kierrokset olivat hieman haparoivia ja kokeilevia. Sitten alkoi vauhti kasvaa kierros kierrokselta ja rantaan tuli nuori kuljettaja haltioitunut hymy huulillaan. Jännityksestä ei enää tietoakaan. F4-S oli vienyt mennessään. Kun alkuun oli päästy, oli saatava neuvoja ja ohjeita kokeneelta kuljettajalta/tiimiltä. Paras vaihtoehto tähän oli tietenkin Filip Roms, Kallen esikuva jo junnuajoilta. Sieltä mestaruuksien kautta,f4-s luokkaan maailmalla ja nyt jo F1 luokassa ajavana. Tukena tietenkin myös Marcus. Sitten aloitetiin käsivoimien harjoittaminen, olihan laji huomattavasti vaativampi fyysisesti kuin junnuluokka. Talviharrastus salibandy on hyvä monipuolisen fyysisen kunnon ylläpitäjä. Kilpailut alkoivat kuluneena kesänä vasta heinäkuun alussa, ilmat eivät olleet suotuisat lajia ajatellen. Kovat tuulet ja vesisateet karsivat harjoittelukerrat melko vähiin. Ei kannattanut riskeerata nuorta kuljettajaa ja kalustoa, koska kauden oli tarkoitus olla kokemuksen hakemista. Olihan hyppäys tähän luokkaa melkoinen harppaus junnuista. Jota olisi kuitenkin iän puolesta voinut ajaa vielä 2 vuotta. Ensimmäinen kilpailu oli melkein kotivesillä, Tammelan Kuivajärvellä 7-8.7.12. Jännitystä oli ilmassa, koska nyt olisivat kilpakumppanit vieressä, harjoittelut kun olivat kovin erilaisia, kun harjoituskavereita ei ollut. Ennen ensimmäistä erää oli Kallen ajonäyte, jonka otti vastaan NKT:n edustaja. Ajonäyte meni hienosti, joten lisenssi oli taskussa ja Kalle pääsi ajamaan kilpaa. Kilpailijoita oli vain 3, mutta se takasi SM arvon kilpailuille. Mukana Kallen tutut kilpakumppanit junnuajoilta, Anton Nyholm ja Risto Lindström. Molemmat muutaman vuoden Kallea vanhempia. Anton oli luokan T400S Suomen mestari 2011 ja Risto offshore luokan V-150 Suomen mestari 2011. Lähtöjärjestys ensimmäiseen erään arvottiin, lähtö onnistui aivan nappiin Kalle oli ensimmäisellä poijulla kärjessä ja pääsi vetämään kolmen veneen letkaa. Jokunen kierros meni tässä tahdissa, sitten kokemus ajoi ohi ja Anton meni menojaan ja Risto perässä. Kalle oli erän kolmas. Toisessa erässä Anton lähti paalulta ja vei erän selvästi, Kalle oli toisena. Käsissä tuntui jo rasitus ja illalla oli edessä käsien hierominen, jolla saatiinkin lihakset jaksamaan vielä toisen päivän kaksi erää. Näkyi fyysisyyden lisääntyminen ja voimaa oli kavereilla selvästi enemmän. Kolmas ja neljäs erä mentiin samaan tahtiin, Anton voitti suvereenisti
osakilpailun, Kalle ja Risto olivat tasapisteissä. Nopeammalla eräajalla Risto otti toisen sijan ja Kalle oli kolmas. Hyvin onnistunut ensimmäinen kilpailu F4-S luokassa oli takana. Sitten oli kaksi viikkoa aikaa harjoitella niin ajamista ja säätöjä kuin kuljettajan fysiikkaakin. Hirvensalmella oltiin seuraavaksi 21.7. Taas arvottiin lähtöjärjestys ensimmäiseen erään, Kalle sai paalupaikan. Lähtö onnistui nappiin ja samaa tahtia mentiin ruutulipulle. Hirvensalmella nähtiin jo todellista kilpaajoa ja pieni kosketuskin tuli Kallen ja Antonin välillä. Epäonnea ja tekniikkamurheitakin. Tämä SM-osakilpailu oli kuitenkin Kallen, jokaisesta erästä tuli voitto ja ensimmäinen SM-osakilpailu voitto tässä luokassa. Nuorella miehellä oli aihetta hymyyn ja tukijoukot olivat innoissaan. Harjoittelu jatkui, aina kun sää vain sen salli. 11-12.8 oltiin sitten Salon Förbyssä, kauden viimeisessä osakilpailussa. Arpaonni oli Kallen myös täällä, paalupaikka kun tuli. Lauantain kaksi ensimmäistä erää vei Kalle nimiinsä, kilpailuissa nähtiin todellista kilpa-ajoa. Takimmaiselta poijulta kun tultiin rintarinnan ja johdon välillä vaihtuessa. Sunnuntaihin lähdettiin suurin odotuksin. Risto oli kuitenkin saanut veneensä aivan huimaan vauhtiin, joten erät menivät Ristolle selvästi. Tekniikkamurheilta eivät kilpailijat tässäkään kilpailussa välttyneet. Risto ja Kalle olivat siis tasapisteissä taas, nyt sijat olivat 1 ja 2. Risto vei kuitenkin SM-osakilpailuvoiton taas nopeamman eräajan turvin, Kalle sai hopeaa. Sitten oli SM-pisteiden laskun aika. Kaikki kolme kilpailijaa olivat tasapisteissä. Kovin tasaine oli kausi ollut, kaikille kilpailijoille aivan uusi luokka. Jokaisessa kilpailussa oli ollut kolme kilpailijaa, joten tästäkään ei ratkaisua. Sitten olivat laskussa erävoitot, Kallella näitä oli 6 ja Antonilla 4 ja Ristolla 2. Kalle on siis F4-S luokan Suomen mestari kaudella 2012. Aivan mahtavat tunnelmat ja vielä kun NKT vahvisti tulokset virallisiksi, oli juhlan aika. Todella mahtava kausi nuorelta kuljettajalta, joka lähti hakemaan kokemusta ja tuntumaa aivan uuteen luokkaan. Ilman Filipin ja Marcuksen kokemusta ja ohjeita ja tukea, tässä ei ehkä oltaisi. ISO KIITOS heille,omalle tiimille ja rehdeille ja mukaville kilpakumppaneille tiimeineen ja muille tukijoille. Tästä on hyvä jatkaa uuteen kauteen, kuljettaja on innoissaan, jos vaikka jo kansainvälisiin kisoihin olisi ensi kaudella mahdollisuus. SM-osakilpailuja saisi myös olla enemmän, toivotaan seurojen jaksavan satsata kisojen organisointiin ja järjestämiseen. Tervetuloa kaikki uudet kilpailijat innolla mukaan, tämä on mahtava luokka. Falcon Boat Racing Team Kalle Viippo #95 Kuvat: Jukka Haapiainen ja Viippo 19 KILPAVENEILY
Suomen viralliseksi junioriluokaksi vaihdettava GT15! Pulkka, silitysrauta, pesuamme rakkaan junioriluokkamme SJ15:n veneellä on monta nimeä, mutta hyvin harvoin siitä käytetään nimitystä kilpavene. Ja aiheesta, koska kyseinen Speedrace-vene ei täytä nykyaikaisen kilpaveneen vaatimuksia millään osaalueella. Perimätiedon mukaan Formula 1 kuljettaja Sami Seliön isä Niilo Seliö perusti SJ15-luokan ja suunnitteli siihen Speedrace veneen, koska silloin oli puute tasaväkisestä junioriluokasta ja Niilo halusi poikansa kilpailemaan nuorempana kuin sen hetkisten luokkien ikärajat sallivat. Ajatus yksityyppiveneellä ajettavasta junioriluokasta oli hyvä ja luokkaan suunniteltu Speedrace- vene sopi sen hetkiseen tarpeeseen, silloinhan ajettiin kevyemmillä kaksitahtisilla 15 hevosvoimaisilla perämoottoreilla. Ennen SJ15 oli ainoa yksirunkoluokka, joka täytti hyvän junioriluokan vaatimukset: Halpa, tasaväkinen ja helposti aloitettava. Asianlaita ei ole enää niin. GT15 valmis vaihtoehto SJ15-luokalle UIM on viime vuosina panostanut junioritoimintaan entistä enemmän. Ensiksi perustetiin kaksitahtisilla moottoreilla ajettava luokka JT250 ja nyt nelitahtisien EPA-koneiden valtakaudella perustettiin GT15. GT15 on lyhyen ajan sisällä noussut suosituksi nuorisoluokaksi, jota ajetaan ympäri maailmaa. Suomi on niitä harvoja maita, joka ei ole vielä siirtynyt tähän kansainväliseen junioriluokkaan. GT15:n aloittamisesta on keskusteltu vuosikausia, mutta nopeuskilpailutoimikunta ei ole saanut tätäkään asiaa hoidettua mallikkaasti, vaikka kilpailuihin tulijoita olisi ollut tiedossa ennen kauden alkua. GT15-luokalla on useita etuja verrattuna SJ15-luokkaan: - Kansainvälinen luokka, joten nuoret kuljettajat pääsevät heti kokeilemaan taitojaan myös arvokisoissa - Luokassa käytetään UIM:n sääntöjä, joten kuljettajille opetetaan heti oikeat säännöt, joita muuallakin noudatetaan, joten kuljettajat ovat valmiimpia isompiin luokkiin heti GT15:n jälkeen - Parempi vene, joten kuljettajat pääsevät oppimaan heti oikealla kilpaveneellä ajamista. GT15 veneen ajo-ominaisuudet ovat muutenkin suorastaan toiselta planeetalta verrattuna SJ15- veneeseen - Parempien potkureiden takia vauhdit kasvavat, mutteivat kuitenkaan liikaa, koska parempi vene kompensoi helposti nopeuden kasvun. Tästä seuraa parempia kisoja - Turvallisuus. Korkeampien laitojen ja nykyaikaisemman rungonsuunnittelun takia GT15-runko on kuljettajalle turvallisempi GT15-luokkaan siirtyminen SJ15:n jälkeen on helppoa, koska SJ15-luokan moottori käy myös GT15-luokkaan. Myös isompaan luokkaan siirtyminen GT15:n jälkeen on äärimmäisen helppoa, sillä sama vene käy myös GT30- luokassa, joten seuraavaan luokkaan siirtyminen käy jouheasti vain moottoria vaihtamalla. Jos keksimällä pitää keksiä haittapuolia GT15- luokasta, niin se on hieman kalliimpi luokka kuin SJ15, koska siinä käytetään cleavereitä, jotka ovat hieman kalliimpia potkureita kuin SJ15:n alumiiniset siviilipotkurit. Mutta ero on vain marginaalinen saatuihin hyötyihin nähden. Siirtymävaiheen toimintamalli Kaikista helpoin ja järkevin tapa siirtyä ongelmitta GT15-luokkaan on yksinkertaisesti unohtaa SJ15-luokka kokonaan ja sallia SJ15-luokan kalustot siirtymävaiheen ajaksi GT15-luokkaan, vaikka Speedrace vene ei aivan GT15-sääntöjä täytäkään. Näin toimittaessa saadaan GT15-luokkaan heti paljon veneitä ja koska GT15-luokassa käytettävät veneet ovat reilusti Speedrace -venettä nopeampia, häviää hitaammat veneet nopeasti pois kilpailuista luonnollisen poistuman kautta. Kuten kaikki kaksitahtisten kierroslukurajoittamattomien moottoreiden ystävät ovat joutuneet toteamaan, kaikki loppuu aikanaan ja kehitystä on seurattava. Tällä kertaa on SJ15:n aika siirtyä historian lehdille dinosaurusten seuraksi nykyaikaisemman luokan, GT15, tieltä. Teksti: Juha-Pekka Manninen Kuvat: Jussi Alanko ja Jaije Hägglund 20 KILPAVENEILY