Energiasanomat 17/15.12.2010

Samankaltaiset tiedostot
Energiasanomat 2/

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energiasanomat 3/

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energian hankinta ja kulutus

Energiasanomat 5/

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta ja kulutus 2011

Energian hankinta ja kulutus 2014

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Energian hankinta ja kulutus

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Energian hankinta ja kulutus 2012

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Energiasanomat 1/

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Kaukolämmön keskeytystilasto 2016

Kaukolämmön keskeytystilasto 2017

Energiasanomat 10/

Kaukolämmön keskeytystilasto 2015

Kaukolämmön keskeytystilasto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Asumisen energiailta - Jyväskylä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

Energian hankinta ja kulutus

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Energiasanomat 2/

Energian hankinta ja kulutus

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Energian hankinta ja kulutus 2015

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi,

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu Risto Larmio, Motiva Oy

Energiatehokkuus Timo Ritonummi TEM Energiaosasto

Energiasanomat 4/

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Energian hankinta ja kulutus

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon

Energian hankinta ja kulutus

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kaukolämmön jakelun teemapäivät Sokos Hotel Ilves, Tampere

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Energian hankinta ja kulutus

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Energiasanomat 10/

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen

Energiasanomat 16/

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Energiasanomat 8/

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Sähkön ja lämmön tuotanto 2009

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa

Energiasanomat 7/

Energiasanomat 15/

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Energiasanomat 6/

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Energiatuen hyödyntäminen yrityksissä. Erkki Väisänen/Tekes TETS

Transkriptio:

Energiasanomat 17/15.12.2010 SISÄLTÖ ENERGIATEOLLISUUS - Kiitokset vastaajille - ET:n kevätseminaari Lahdessa 19. 20.5.2011 SÄHKÖMARKKINAT - Sähkön johdannaismarkkinat - Komission aloitteet markkinoiden valvonnan edistämiseksi VERKOSTO - ELINE ohjelma kuormien ja pylväiden laskentaan KAUKOLÄMPÖ - Korjattu kaukolämpöjohtojen keskeytystilasto 2009 ENERGIAVUOSI 2010 - ET:n tiedotustilaisuus 20.1.2011 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS 2009 - Lasku 5,5 prosenttia ENERGIATEHOKKUUS - Euroopan uusi energiastrategia 2020 EU - ET:n Brysselin toimiston asiantuntijavaihto käynnistyy KOULUTUS JA TAPAHTUMAT - SFS 6002 SÄTKY- koulutus - Energia-alan esimiesvalmennuskurssisarja - Kaukolämpöverkon hankinta- ja urakkamenettelyt - Huolto- ja korjaustyöt asiakkaan laitteissa - Nostotyöt verkostotöissä - kuormausnosturit ja niiden käyttö - Sähkönjakeluverkkojen kunnonhallinta & VERKOSTO 2011- MESSUT - Ilmajohtoverkostotyöt - Energia-alan julkiset hankinnat - erityisalojen julkisten hankintojenperuskurssi - Ilmajohtoverkon saneeraus ja purkutyöt - Maanrakentajien laatu- ja turvallisuuspäivä sähköverkon uudisrakennus- ja saneeraustöihin - Sähkön laadun ja häiriöiden mittaukset sekä loistehon kompensointi - Kärkimieskoulutus - Sähköasemien kuntotarkastukset - Jakeluverkon vikojen paikantaminen viat ja niistä johtuvat epänormaalit jännitteet sähkönkäyttäjällä JOULUTERVEHDYKSET - Energiateollisuuden joulutervehdys - Joulutervehdys Adatosta Julkaisija: Energiateollisuus ry Toimitus: Pekka Tiusanen (vastaava), puh. (09) 5305 2107, faksi (09) 5305 2900, pekka.tiusanen(a)energia.fi Jukka Kortelainen, puh. (09) 5305 2104, faksi (09) 5305 2900, jukka.kortelainen(a)energia.fi Toimitussihteeri: Ekku Stenfors, Adato Energia Oy, puh. (09) 5305 2709, faksi (09) 5305 2801, ekku.stenfors(a)energia.fi Tilaukset: Paperiversio vuosikerta 95 + alv/ekku Stenfors

ENERGIATEOLLISUUS Kiitokset vastaajille Saimme runsaat 180 vastausta tämän vuoden jäsentyytyväisyyskyselyymme. Lähetimme sähköpostitse linkin kyselylomakkeeseen 570 henkilölle, joten lähes kolmannes kyselyn saaneista vastasi määräaikaan mennessä. Vastausaktiivisuus on kuitenkin laskenut lievästi edellisvuodesta. Vastausprosenttia voidaan silti edelleen pitää kohtuullisen hyvänä. Kyselyllä saatavat tiedot ovat luotettavia. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille! Kyselyllä keräsimme tietoa, miten Energiateollisuus jäsenten mielestä on hoitanut asiat vuonna 2010 ja miten tärkeitä asiat ovat. Jäsenten näkemykset ja mielipiteet ET:n toiminnasta ja sen tuloksista ovat keskeinen lähtökohta työmme arvioinnissa ja kehittämisessä. Pekka Tiusanen ET:n kevätseminaari Lahdessa 19. 20.5.2011 Energiateollisuus ry:n ensi vuoden kevätseminaari pidetään 19. 20. toukokuuta Lahden Sibeliustalossa. Torstaihin sijoittuvat tuttuun tapaan pääseminaari, liittokokous ja iltaohjelma. Perjantaina on taas tarjolla puolipäiväinen teemaseminaari ja ekskursio. Ohjelmiin palataan Energiasanomien kevään 2011 numeroissa ja muissa viesteissä, mutta merkatkaapa aika ja paikka jo nyt ylös, siis 19. 20.5. Lahdessa. Jukka Kortelainen SÄHKÖMARKKINAT Sähkön johdannaismarkkinat Pohjoismaisten regulaattoreiden raportti pohjoismaisista sähkön johdannaismarkkinoista kertoo, että ne toimivat hyvin. Taustalla ovat Pohjoismaiden muodostama yhteinen markkinaalue, luotettava hinnanmuodostus sähköpörssissä, systeemihinnan käyttö johdannaisten referenssihintana ja johdannaissopimusten selvittäminen kaupallisesti. Kilpailun taso ja systeemihintasopimusten likviditeetti ovat hyvät. Raportissa tuodaan esiin myös hinnanerotuotteisiin (CfD) liittyviä huolia. CfD-tuotteiden avulla hallitaan systeemihinnan ja aluehintojen välistä riskiä ja ne ovat tärkeä osa pohjoismaisia sähköjohdannaismarkkinoita. Vaikka CfD-tuotteiden tarjonta on kasvanut, on niiden markkinoiden likviditeetissä toivomisen varaa. Raportti on saatavilla NordREGin kotisivuilla: https://www.nordicenergyregulators.org/news/the-nordic-financial-electricity-marketfunctions-well/ Petteri Haveri Komission aloitteet markkinoiden valvonnan edistämiseksi Komissio antoi 8.12. asetusesityksen energian tukkumarkkinoiden luotettavuuden ja läpinäkyvyyden edistämisestä. Tavoitteena on asettaa energiamarkkinoille vastaavat säännökset kuin Market Abuse Directive (MAD) asettaa finanssimarkkinoille. Keskeinen toimija olisi maaliskuussa Ljubljanassa aloittava Agency for the Cooperation of Energy Regulators (ACER). ) ACER keräisi ja saattaisi kansallisten viranomaisten saataville energian tukkumarkkinoita koskevat tiedot sekä olisi keskeinen valvoja rajat ylittävässä energiakaupassa.

Asetusehdotus on saatavilla komission internet-sivuilla: http://ec.europa.eu/energy/gas_electricity/markets/wholesale_en.htm Komission sisämarkkinaosasta (DG MARKT) käynnisti samana päivänä konsultaation Markets in Financial Instruments -direktiivin (MiFID) muutostarpeista. Keskeinen tavoite on finanssimarkkinoiden valvonnan parantaminen, mutta myös nykyisen direktiivin määräysten selkeyttäminen. Komissio olisi esittämässä myös tarkennuksia hyödykejohdannaisiin liittyviin poikkeuksiin sekä päästöoikeuksien määrittelyyn. Konsultoitavina olevat dokumentit ovat saatavilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/internal_market/consultations/2010/mifid_en.htm Konsultaatio on avoinna 2.2.2011 asti. ET osallistuu Eurelectricin vastauksen laadintaan ja mahdollisesti antaa myös oman vastauksen konsultaatioon. Petteri Haveri VERKOSTO ELINE ohjelma kuormien ja pylväiden laskentaan Tukes-ohje S10-2010 on ilmestynyt. Ohje sisältää luettelon standardeista, joita noudattamalla katsotaan täytettävän sähkölaitteistojen rakenteesta ja sähkötyöturvallisuudesta annetut määräykset. Ohje löytyy Tukesin verkkosivuilta www.tukes.fi. Ilmajohtoja koskeva vanha julkaisu A4-93 (VIM), johon pohjautuvia Energiateollisuus ry:n verkostosuosituksia on käytetty ilmajohtojen mitoituksessa, on poistettu luettelosta. CENELEC- mitoitusperusteiden käyttöön on siirryttävä viimeistään 11.1.2011 lähtien. CENELEC- standardin mukaisiin mitoitusperusteisiin siirtymisen helpottamiseksi Adato Energia Oy:stä on tilattavissa keskijännitejohtojen kuormien ja pylväiden laskentaan ELINEmitoitusohjelma, joka on laadittu siten, että käyttäjän tarvitsee antaa vain oleelliset tiedot johtimista ja pylväästä. Ohjelma huolehtii parametrien asetuksista ja laskennasta automaattisesti käyttäen annettuja perustietoja soveltaen niihin CENELEC- standardien sääntöjä ja kaavoja. Lisätietoa Adaton nettisivulta oheisesta linkistä http://www.adato.fi/default.aspx?tabid=234 KAUKOLÄMPÖ Korjattu kaukolämpöjohtojen keskeytystilasto 2009 Lokakuussa julkaistuun Kaukolämmön keskeytystilastoon 2009 pääsi tietojen käsittelyvaiheessa valitettavasti pujahtamaan muutama virhe. Korjattu versio löytyy ET:n ekstranetistä http://www.energia.fi/ekstranet/kaukolampo/julkaisutjatuotteet/julkaisut. Yhteenveto 2009 keskeytystilastosta 2009 vastanneilla yrityksillä - oli käyttökeskeytyksiä yhteensä 1434 kpl - yksittäisen keskeytyksen keskimääräinen pituus oli 5,3 tuntia - keskeytyksissä menetettiin yhteensä 127583 asiakastuntia - keskimääräinen keskeytysaika / asiakas oli 1,39 tuntia Keskimäärin yritykset, jotka eivät kyselyyn vastanneet, ovat selkeästi vastanneita pienempiä ja myöhemmin kaukolämpötoiminnan aloittaneita. Näin niillä

keskeytyksiä on suhteessa vähemmän ja niiden vaikutus on pienempi. Tältä pohjalta voidaan karkeana arvioina koko Suomen kaukolämpöä koskien esittää, että 2009: - käyttökeskeytyksiä oli yhteensä n. 1600 kpl - yksittäisen keskeytyksen keskimääräinen pituus oli n. 5 tuntia - keskeytyksissä menetettiin yhteensä n. 150000 asiakastuntia - keskimääräinen keskeytysaika / asiakas oli n. 1,3 tuntia Keskimääräinen keskeytysaika / asiakas 1,39 h tarkoittaa, että kaukolämmön toimitusvarmuus kaikki eri syistä johtuvat lämmöntoimituksen keskeytykset huomioiden oli 99,984 %. Pelkästään kaukolämpöjärjestelmän häiriötilanteista (verkon vauriot, tuotantokatkokset) johtuvien keskeytysten osalta keskimääräinen keskeytysaika oli 0,60 h ja toimitusvarmuus siten 99,993 %. Vuosien 2007-2009 aikana käyttökeskeytysten keskimääräinen pituus on pysynyt suunnilleen ennallaan noin 5 tunnissa. Kaukolämpöasiakkaan keskimääräinen vuotuinen keskeytysaika puolestaan on pienentynyt ja siten toimitusvarmuus entisestään parantunut. Lisätietoja allekirjoittaneelta, veli-pekka.sirola@energia.fi, p. 09-5305 2303. Veli-Pekka Sirola ENERGIAVUOSI 2010 ET:n tiedotustilaisuus 20.1.2011 Energiateollisuus järjestää perinteisen ENERGIAVUOSI-tiedotustilaisuuden Helsingissä torstaina 20. tammikuuta klo 10. Kerromme tilaisuudessa vuoden 2010 sähkön ja kaukolämmön tuotantoa, kulutusta ja hintakehitystä koskevat keskeiset luvut sekä kommentit niistä ja alkuvuoden tilanteesta. Eräät energiayhtiöt julkistavat samaan aikaan omat energiavuositietonsa. Energiavuosiaineistot tiedote ja Power Point kalvosarjat ovat koko vuoden www.energia.fi -sivujemme eniten ladattuja aineistoja, niitä ladataan jatkuvasti. Pekka Tiusanen ENERGIAN KOKONAISKULUTUS 2009 Lasku 5,5 prosenttia Tilastokeskuksen julkaisemien tietojen mukaan energian kokonaiskulutus vuonna 2009 laski 5,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Sähköä käytettiin lähes 7 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Uusiutuvien energialähteiden käyttö supistui 12 prosenttia ja fossiilisten polttoaineiden käyttö 4 prosenttia. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät 3 prosenttia ollen 51,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Talouden taantumasta johtunut teollisuustuotannon supistuminen vähensi energiankulutusta viime vuonna. Kulutuksen laskuun vaikutti erityisesti energiavaltaisten teollisuusalojen metsäja metallinjalostusteollisuuden tuotannon aleneminen. Metsäteollisuus on toimialana teollisuuden suurin sähkönkäyttäjä, sekä merkittävä uusiutuvien energialähteiden käyttäjä. Sellun tuotannossa syntyvän mustalipeän käytön määrän väheneminen vaikutti myös osaltaan uusiutuvien energialähteiden käytön supistumiseen 12 prosentilla. Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 25 prosenttia. EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen; tällä tavoin laskettuna osuus Suomessa on ollut noin 4 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian

kokonaiskulutuksesta laskettu osuus. Suomen uusiutuvan energian osuuden tavoite on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuonna 2020. Fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni 4 prosenttia edellisvuotisesta. Fossiilisista polttoaineista hiilen (sisältyy kivihiili, koksi, masuuni- ja koksikaasu) kulutus kuitenkin kasvoi 7 prosenttia. Kivihiilen käyttöä lisäsi vesivoiman vähyyden lisäksi edellisvuotta edullisemmat päästöoikeuksien hinnat. Myös edellisvuotta kylmempi sää lisäsi lämmitystarvetta. Turpeen käyttö väheni 12 prosenttia edellisvuodesta. Heikentynyt vesitilanne vähensi vesivoiman tuotantoa 26 prosenttia ennätyksellisestä edellisvuodesta. Tuulivoiman tuotanto kasvoi 6 prosenttia, mutta sen osuus oli edelleen vain 0,4 prosenttia tuotetusta sähköstä. Ydinvoiman tuotanto lisääntyi yli 2 prosenttia ja samalla saavutettiin tähän asti suurin vuotuinen tuotanto. Ydinenergialla tuotettiin 33 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Sähkön tuonti väheni 4 prosenttia. Eniten sähköä tuotiin Venäjältä, josta tuonnin määrä oli vuonna 2009 ennätyksellisen suuri 11,8 TWh. Sen sijaan Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla Suomi oli nettomyyjänä. Sähkön vientiä Ruotsiin lisäsi Pohjoismaiden huono vesitilanne sekä Ruotsin ydinvoimaloiden huoltoseisokit. Sähkön nettotuonti oli noin 15 prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta. Sähkön kulutus väheni 7 prosenttia vuonna 2009. Sähkön käyttö teollisuudessa laski kun taas lämmityskäyttöön ostetun sähkön määrä kasvoi. Tähän vaikutti keskimääräistä kylmempi talvi. Kaikkiaan sähköä kulutettiin 81,3 terawattituntia. Sähkön kulutus putosi vuonna 2009 vuoden 2000 tasolle. Kaukolämmön kulutus kasvoi keskimääräistä kylmemmän sään johdosta. Kaukolämpöä kulutettiin 32,8 TWh ja se oli 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Liikenteen energiankulutus väheni 3 prosenttia verrattuna vuoteen 2008. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät 3 prosenttia vuodesta 2008 ollen 51,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Lähde: Energiatilasto Vuosikirja 2010. Tilastokeskus (ilmestyy vuoden 2011 alussa). Lisätiedot sivulla http://www.tilastokeskus.fi/til/ekul/2009/ekul_2009_2010-12- 10_tie_001_fi.html Pekka Tiusanen ENERGIATEHOKKUUS Euroopan uusi energiastrategia 2020 Komissio esitteli 10.11.2010 tiedonannon Energy 2020: A strategy for competitive, sustainable and secure energy. Strategiassa asetetaan toteutettavan energiapolitiikan päätavoitteet seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Lisäksi siinä yksilöidään toimia, joiden avulla voidaan tuloksellisesti toteuttaa strategian tavoitteita. Tiedonannossa esitetään päätavoitteet viidelle osa-alueelle, joista yksi on Energiatehokas Eurooppa. Niiden ja tiedonannossa yksilöityjen toimien perusteella komissio esittää konkreettisia lainsäädäntöaloitteita ja - ehdotuksia seuraavan 1,5 vuoden kuluessa. Eurooppa-neuvosto hyväksynee strategian maaliskuussa 2011. Energiatehokas Eurooppa osa-alueen päätavoitteet: - Aloitteet ja samoin rahoitustuki kohdennetaan pääosin sektoreille, joilla on suurin energiansäästöpotentiaali: liikenne ja rakennukset.

Korjausrakentamisen ja energiansäästötoimien rahoittamiseksi ehdotetaan vuoden 2011 puoliväliin mennessä investointikannustimia ja innovatiivisia rahoitusvälineitä. Julkisen sektorin olisi urakoita, palveluja tai tavaroita ostaessaan otettava huomioon energiatehokkuus. - Teollista kilpailukykyä vahvistetaan parantamalla energiatehokkuutta. Yrityksiä voitaisiin energiatehokkuustodistusten avulla kannustaa investoimaan vähemmän energiaa käyttävään teknologiaan. - Energiantuotannon tehokkuutta kehitetään. Tuotannon tehokkuudesta on tehtävä strategian mukaan olennainen kriteeri laitosten lupakäsittelyssä. Energiantuotannossa korostetaan yhteistuotannon merkitystä, kaukolämpöä ja jäähdytystä. Energiayhtiöiden vastuu kuluttajien informoinnissa nostetaan myös esiin. - Jäsenvaltiot tekevät energiatehokkuuden toimintasuunnitelman. Strategiaan liittyvä energiatehokkuuden politiikkapaperi Energiatehokkuuden toimintaohjelma (ENER tai Action Plan) esitellään todennäköisesti helmikuussa 2011. Tämä sisältää tarkemmat linjaukset EU-tason toimille vuosille 2011 2020 sekä sisältänee mm. vuoden 2020 energiatehokkuus/säästötavoitteen. Energiatehokkuusdirektiivi (ESD) uusitaan myös osana uuden energiatehokkuuden toimintaohjelman toteutusta. Työ tältä osin alkanee ensi kesän/vuoden kuluessa. Sisällöstä ja esim. jäsenvaltiokohtaisista tavoitteista ei ole vielä konkreettista kerrottavaa. Tällä hetkellä Komissio kartoittaa nykyisen ESD:n toimeenpanoa ja tuloksia. Energiatuki TEM varaa vuosittain määrärahaa energiatehokkuusselvityksille ja -investoinneille. Viimevuosina tukiprosentit energiatehokkuussopimukseen liittyneille yrityksille tavanomaisen teknologian säästöinvestoinneille ovat olleet 25 30 %. Uuden teknologian hankkeille tuki voi olla suurempikin. Tukea voi saada myös uusiutuvan energian hankkeisiin. Tuettavan investoinnin alaraja on 10 000, tuettavan hankkeen takaisinmaksuajan alaraja on 2 v.. Tukihakemus on jätettävä aina ennen hankkeen aloittamista. Uusia tukilinjauksia vuodelle 2010 on tehty mm. aurinkolämpö- ja aurinkosähköhankkeisiin, ilmalämpöpumppuihin ja pientuulivoimaan liittyen. Hakemukset jätetään ja käsitellään pääsääntöisesti ELY-keskuksissa. Lisätietoa energiatuesta lähimmästä ELY-keskuksesta sekä Motivan sivuilta: http://www.motiva.fi/yritykset/energiakatselmus-_ja_investointituet Kuluttajien energianeuvonta Kuluttajille suunnatun energianeuvonnan toteutus on osa ilmasto- ja energiastrategian, kuluttajapoliittisen ohjelman ja energiatehokkuustoimikunnan ehdotusten sekä Sitran organisoimana valmistellun energianeuvontamallin toteutusta. TEM vastaa toiminnan toteutuksesta. Motiva Oy toimii käytännön koordinaattorina. Tavoitteena on, että kuluttajat saavat luotettavaa energianeuvontaa, jota antavat eri toimijat. Neuvonnan tavoitteena on saada aikaan energian käytön tehostumista ja uusiutuvan energian käytön lisääntymistä, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä. Kuluttajien energianeuvonnasta on käynnistetty hankehaku vuodelle 2011 täydentämään nyt käynnissä olevaa neuvontatoimintaa. Hanke-ehdotukset tulee toimittaa Motivaan 5.1.2011 klo 16 mennessä. Lisätietoja vuoden 2011 hankehausta, hakukriteerit ja lomakkeet: www.kuluttajienenergianeuvonta.fi Energia-alan energiatehokkuussopimuksen vuosiraportti valmistunut Motiva on laatinut yritysten raportoimien vuoden 2009 tietojen osalta yhteenvetoraportin. Yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset sekä energiantuotannon että energiapalvelujen toimenpideohjelmien osalta. Energia-alan

energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2009 löytyy Motivan www-sivuilta julkaisuista: http://www.motiva.fi/julkaisut/energiatehokkuussopimukset/energiantuotanto_ja_energiapalv elut/energiatehokkuussopimukset_energiantuotannon_ja_energiapalvelujen_toimenpideohjelm an_vuosiraportti_2009.2877.shtml Valmistuneet tutkimushankkeet ENETE Energiatehokkuuden kehittäminen energiayhtiöiden toimin Kolmevuotinen ENETE Energiatehokkuuden kehittäminen energianyhtiöiden toimin hanke päättyi syksyllä 2010. Laaja yhteishanke on suunniteltu ja toteutettu yhdessä neljän tutkimustahon, viranomaistahojen, energiateollisuuden, AMM-järjestelmien toimittajien ja erilaisten järjestelmä- ja palveluntuottajien kanssa. Pääpaino tarkastelussa on ollut sähköenergian käytössä. Tutkimuksen osaprojekteissa on tarkasteltu kulutuksen ohjausta ja kulutusvertailujen tuottamista näyttöpaneelilta asiakkaille, sähkön lämmityskäyttöä, energiansäästötoimien alueellisia vaikutuksia verkkoyhtiöissä, energiansäästön vaikutusta asumisterveyteen, energiansäästötoimien vaikutusta sähköverkkoliiketoimintaan sekä energiansäästötoimien kokonaistehokkuuden arviointia. Kaikki ENETE-hankkeen julkaisut ovat saatavissa osoitteessa: http://www.ece.hut.fi/enete/ Teollisuuden ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämmityksessä ET:n ja TEM:n toimeksiannosta YIT selvitti teollisuuden ylijäämälämmön hyödyntämismahdollisuuksia kaukolämpöverkoissa. Teollisuuden ja kaukolämpöyhtiöiden yhteistyö ylijäämälämpöjen hyödyntämisessä on melko kehittymätöntä ja hyödyntämisaste on hyvin alhainen. Kaikesta teollisuuden ylijäämälämpömäärästä vain n. 0,5 % käytetään hyväksi tehtaiden ulkopuolella. Projektin tuloksena on pyritty antamaan realistinen kuva teollisuuden ylijäämälämpöjen hyödyntämismahdollisuuksista. Samalla on selvitetty matalalämpöisen energian hyödyntämismahdollisuudet kaukolämmön uudisrakennuskohteissa, joista osa on ns. matalalämpörakennuksia ja toisaalta suurin osa teollisuuden ylijäämälämpövirroista on matalissa lämpötiloissa. Toivomme, että loppuraportti palvelee niin teollisuus- kuin lämpöyrityksiä, jotta mahdolliset ylijäämälämpöön liittyvät kumppanuushankkeet jälleen yleistyisivät ja käyttämätön energiapotentiaali saadaan hyödynnettyä. Raportti sekä tiedote löytyvät osoitteesta: http://www.energia.fi/fi/kaukolampo/kirjasto/tutkimusraportit Sirpa Leino EU ET:n Brysselin toimiston asiantuntijavaihto käynnistyy Asiantuntija Miia Wallén lähtee Energiateollisuuden käynnistämään asiantuntijavaihtoon ET:n Brysselin toimistolle. Miia työskentelee Brysselin toimistolla tammikuun alusta juhannukseen. Noin kolme neljäsosaa Suomen uudesta energia- ja ilmastolainsäädännöstä perustuu EUlainsäädäntöön ja EU-edunvalvonnan merkitys jatkossa edelleen korostuu. Asiantuntijavaihto on yksi osa energiateollisuuden tavoitetta vahvistaa energiateollisuuden EU-edunvalvontaa. Edunvalvonnan kehittämisen päätavoite on tavoitteellinen ja tuloksellinen hankekohtainen edunvalvonta early warning vaiheesta aina kansalliseen implementointiin. Asiantuntijavaihdolla lisätään vaikuttamista henkilökohtaisilla kontakteilla Brysselissä, tuetaan EU-asioista tiedottamista, vahvistetaan vuoropuhelua muiden Brysselissä olevien etujärjestöjen kanssa sekä edistetään asiantuntijoiden oman EU-

osaamisen kehittämistä. Asiantuntijavaihdolla luodaan myös pysyvä miehitys ET:n Brysselin toimistoon, mikä parantaa edunvalvonnan tehokkuutta. Pertti Salminen JOULUTERVEHDYKSET Energiateollisuuden joulutervehdys Energiateollisuus ry kiittää jäsenyrityksiään ja yhteistyökumppaneitaan hyvästä yhteistyöstä liiton toimintavuonna 2010 sekä toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2011. Energiateollisuuden väki Joulutervehdys Adatosta Kiitämme lämpimästi kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta 2011. Joulutervehdyksiin tarkoitetuilla varoilla olemme tänä vuonna osallistuneet Mannerheimin lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli keräykseen. Adatolaiset KOULUTUS JA TAPAHTUMAT SFS 6002 SÄTKY- koulutus 10.1.2011 Scandic Oscar Onko sähkötyöturvallisuuskortti tai Sätky-kortti vanhenemassa.? Tarvitsetko käytännönläheistä sähkötyöturvallisuus-koulutusta? SFS 6002 SÄTKY- koulutus antaa suurjännitelaitteistoissa työskenteleville kohdennetun koulutuksen ja täyttää työnantajalle kuuluvan työturvallisuuslain (738/2002) 14 :n mukaisen koulutusvelvoitteen. SFS 6002 SÄTKY -koulutus sisältää kirjallisen testin ja hyväksytystä suorituksesta annetaan sähkötyöturvallisuuskortti, joka on voimassa viisi vuotta. Energia-alan esimiesvalmennus-kurssisarja Tammikuu -toukokuu 2011 Energia-alan esimiestehtävissä toimiville tai siirtyville tiimipäälliköille ym. suunnattu ja räätälöity esimiesvalmennus - kurssisarja uusitaan tammikuussa 2011. Kurssisarja on toteutettu jo useita kertoja ja osallistuvien palautteet valmennuksen sisällöstä ja toteutuksesta ovat olleet hyvät ja kurssia on pidetty antoisana omien esimiestaitojen kehittämiseen Esimiesvalmennuksen päätavoitteina on mm. - auttaa osallistujia sisäistämään esimiestyön olemus ja luonne - auttaa ymmärtämään, mitä valmiuksia esimies tarvitsee - auttaa saamaan perusvalmiudet esimiestyön menestykselliselle hoitamiselle - vahvistaa osaamista ja itsetuntoa esimiestehtävien hoidossa.

Esimiesvalmennus- kurssisarjan uusinta sisältää edellisen kurssisarjan tapaan kolme kahden päivän jaksoa seuraavasti: 1. jakso 17. 18.1.2011 Tampere 2. jakso 10. 11.3.2011 2. osan paikka sovitaan 1.jaksolla 3. jakso 12. 13.5.2011 3. osan paikka sovitaan 2.jaksolla Koko kurssisarjan osallistumismaksu on VAIN 1690 /osallistuja + alv 22 %. Osallistumismaksuun sisältyy valmennuksen ja materiaalien lisäksi lounaat ja kahvit kurssipäivinä sekä illallinen. HUOM! Esimiesvalmennuksen osallistujamäärä on rajoitettu 20 osallistujaan, joten varaa paikkasi mahdollisimman pikaisesti! Nyt jo lähes täynnä eli varaa paikkasi pikaisesti! Kaukolämpöverkon hankinta- ja urakkamenettelyt 12.-13.1.2011 Radisson BLU Royal Hotel, Helsinki Tilaisuudessa käsitellään kaukolämpöverkon rakennusurakan hankintoihin ja urakkamenettelyihin liittyviä asioita. (Energiateollisuus ry:n suositus L5/2010, sekä YSE1998 sopimusehdot). Ensimmäisen päivän ohjelma alkaa esityksellä hankintamenettelyistä, sekä hankintaprosessista. Lisäksi käsittelemme uuden suosituksen L5/2010 mukaiset rakennusurakan, sekä putkiurakan asiakirjat. Päivän päättää urakoitsijan esitys suosituksen mukaisista tarjouspyyntöasiakirjoista, sekä case esimerkki tarjousprosessista. Toinen koulutuspäivä on kokonaisuudessaan varattu YSE1998 sopimusehtojen keskeisille kohdille, sekä mm. urakkasopimuksen laatimiselle. Kuulemme myös case - esimerkin urakkasopimuksen analysoinnista. Osallistujat saavat ennen tilaisuutta sähköisen version L5/2010 -suosituksesta, urakkasopimus YSE1998 jaetaan paperisena aineiston yhteydessä. Koulutus on tarkoitettu erityisesti kaukolämpöverkon rakennuttamisesta vastaaville ja hankintoja valmisteleville henkilöille sekä urakoitsijoiden edustajille. Tilaisuuteen ovat luonnollisesti tervetulleita myös muut hankinta- ja urakkamenettelyistä kiinnostuneet. Ilmoittautuminen Adaton koulutuskalenterin kautta: www.adato.fi/koulutuskalenteri Koulutuskalenterista pääset myös tutustumaan tilaisuuden ohjelmaan. Tervetuloa! Samuli Raunio, Adato Huolto- ja korjaustyöt asiakkaan laitteissa 20. 21.1.2011 Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkeli Koulutuksen tavoitteena on, että kurssin käynyt pystyy paikallistamaan asiakkaan laitteissa olevia vikoja ja osaa tehdä laitteiden toiminnan kannalta välttämättömät korjaustyöt. Kurssilla kiinnitetään huomiota asiakkaan kohtaamiseen, asiakaspalvelun merkitykseen sekä asiakkaan opastamiseen teknisissä ja taloudellisissa kysymyksissä.

Kohderyhmä Kurssi on tarkoitettu verkkoyhtiöiden ja verkonrakennusyhtiöiden ym. asentajille, jotka joutuvat työssään tutkimaan asiakkaan sähkölaitteistoissa olevia vikoja. Kouluttajat Tuure Hasanen, Timo Kiiskinen, Keijo Möttö, Etelä-Savon koulutus Oy. Nostotyöt verkostotöissä - kuormausnosturit ja niiden käyttö 27.1.2011 Holiday Club Oulun Eden TUNNETKO KÄYTTÖASETUKSEN (403/2008) VAATIMUKSET NOSTOTÖISSÄ? Lukuisat nostolaiteonnettomuudet osoittavat, että nostokorityökoulutus ja kertaus on työturvallisuuden kannalta välttämätöntä. Henkilö- ja kuormanosturien on oltava määräysten mukaisia ja niiden turvallinen käyttö edellyttää nostimen ja nosturin toiminnan ja turvallisuusmääräysten tuntemusta, huolellisuutta ja varovaisuutta. Vastuu ajoneuvon käytöstä ja sen laitteista on myös kuljettajalla. Suomessa on sattunut vuosien kuluessa useita kuorma-auton nosturionnettomuuksia, joissa nosturi tai muu liikuteltava osa on koskettanut suurjännitejohtoa. Pylväiden lastauksessa tai muussa nostotyössä tapahtunut tapaturma on jopa aiheuttanut kuoleman. Koulutustilaisuuden tavoitteena on - antaa tietoa henkilönostokorityöhön liittyvistä turvamääräyksistä ja ohjeista - antaa tietoa uuden käyttöasetuksen (403/2008) vaatimuksista nostotöissä - selvitellä nosturille ja korille asetettavia vaatimuksia - selvitellä työnantajan ja valmistajan erilaisia vastuita - opettaa nostolaitteen päivittäinen tarkistus - työharjoitusten avulla opastaa turvallisen ja oikean työmenetelmän suorittamisessa. Kohderyhmä Kurssi on tarkoitettu sähkö- ja energiayhtiöiden henkilönostokorityöstä vastaaville ja ko. työtä tekeville ajoneuvojen kuljettajille jne. Sähkönjakeluverkkojen kunnonhallinta & VERKOSTO 2011- MESSUT 1. 2.2.2011 Scandic Rosendahl & Tampereen messu- ja urheilukeskus Kunnonhallintapäivien tavoitteena on tarjota tapaamis- ja keskustelutilaisuus verkko- ja verkonrakennus- ym. palveluntuotantoyhtiöissä sähkönjakeluverkon kunnonhallinnasta ja huolto- ja tarkastustoiminnasta vastaaville, kunnossapidon suunnittelijoille, kunnossapito- ja tarkastustehtäviä käytännössä suorittaville, kunnossapitovälineitä ja -järjestelmiä toimittaville ym. kunnonhallinnan parissa työskenteleville. Päivät aloitamme kuulemalla, millaisia haasteita ja kehittämistarpeita jakeluverkkojen kunnonhallinta ja kuntotarkastukset asettavat yhteistoiminnalle. Toimitusvarmuuskriteerit on tarkoitettu tulevaisuuden jakeluverkon suunnitteluperusteiksi ja verkonkehittämisen työkaluksi. Millaisia vaikutuksia niillä on jakeluverkon kunnossapitoon?

Kuulemme ja keskustelemme millaista on kunnossapidon suunnittelu ja periaatteet kaapeliverkkoyhtiöissä, miten kunnonhallintaa on toteutettu ja miten siinä onnistuttu sähköverkkoyhtiöissä? Miten verkostoautomaatiota ja verkkotietojärjestelmiä on hyödynnetty jakeluverkkojen kunnonhallinnassa? Paneudumme päivillä myös voimakkaasti lisääntyvän maakaapeliverkon asentamisen laatuun, elinkaareen ja käytönaikaiseen kunnonvalvontaan. Kunnossapitopalveluita tilataan usein ulkoisilta palvelun tarjoajilta ja sen laadun valvonnan merkitys kasvaa. Miten palveluntarjoajat varmistavat oman työnsä laadun? Sähkönjakeluverkkoihin ja sähköasemiin liittyvää lisenssi - koulutusta on toteutettu jo kymmenkunta kertaa ja palautteet koulutuksista ovat olleet erittäin hyvät. Kuulemme asiasta kouluttajien näkemyksiä, mihin jatkossa tulee panostaa ja mitä uusia erillisiä kuntotarkastuskoulutuksia on suunnitteilla koulutusta valvovan ohjausryhmän taholta. Päivän lopuksi keskustelemme ja teemme yhteenvetoa verkko-omaisuuden kunnonhallinnan nykytilasta ja sen kehittämisestä. Ensimmäisen päivän iltaohjelmassa nautitaan VIP-tilaisuudessa viihtyisillä pöytäpaikoilla Buffet - ruokailusta ja oheisohjelmasta ja kiihkeästä SM-liigaottelusta Tappara TPS Tampereen jäähallissa. Toisena päivänä hotelliaamiaisen ja aamutoimien jälkeen siirrymme VERKOSTO 2011- messuille Tampereen messu- ja urheilukeskukseen. Tutustumme sähkö- ja tietoverkkotoimintojen uusimpiin ratkaisuihin ja alan viimeisimpään tietoon. Messuilla sinulla on myös oiva tilaisuus tavata kollegoita, laitetoimittajia ym. alan ammattilaisia ja vaihtaa kuulumisia. Lisätietoja VERKOSTO 2011-messuista oheisesta linkistä http://www.verkostomessut.fi http://www.jklpaviljonki.fi/sahko2010/sahko_esite_netti.pdf Päivien ohjelma valmistuu lähiaikoina. Ilmajohtoverkostotyöt 8.-9.2.2011 Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkel Verkostotöitä rakennutetaan yhä enemmän verkonrakennukseen erikoistuneilla urakoitsijoilla tai oman yhtiön urakointiyksiköllä. Verkonhaltijan oma henkilöstö suorittaa monissa yhtiöissä lähinnä verkoston kunnossapito-, huolto-, ja viankorjaustöitä sekä pienehköjen liittymisjohtojen rakentamista. Kilpailun myötä verkostotyön laatu ja verkostoasentajien ammattitaito korostuu, joten ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen kannattaa panostaa. Ilmajohtoverkostotyöt -kurssi on tarkoitettu sähköyhtiöissä työskenteleville verkostoasentajille ja verkoston rakentamistehtäviin siirtyville verkko- ja urakointiyhtiöiden henkilöille. Ensimmäinen päivä soveltuu erityisesti myös verkonrakentamiseen liittyviä maanrakennustöitä, kuten pylväiden pystytystä, tekeville urakoitsijoille. Ilmajohtoverkostotyöt -kurssin tavoitteena on - luoda katsaus ilmajohtoverkoston rakentamisen nykytilaan ja tulevaisuuteen - luoda käsitys rakentamistyön laadun merkityksestä ilmajohtoverkoston käyttöiälle - käydä läpi ilmajohtotekniikan peruskäsitteitä - selvittää verkoston rakentamisen perusteita rakennustöiden valmistelusta käyttöönotto- ja vastaanottotarkastuksiin - oppia noudattamaan asennus- ja työpiirustuksia ja ohjeita sekä oppia oikeita asennustapoja - koota sähkönjakeluverkon rakentamisen ja urakoinnin parissa toimivia sekä omien tilaajien, omien rakennusyksiköiden, urakoitsijoiden verkostoasentajia ym. verkostorakentamisen