1 Menetelmät 82-0240 TYÖLAJIT Menetelmät. Työlajit 82 Purkutyö 34 Peltityö 51 Puurunkotyö TYÖSISÄLTÖ



Samankaltaiset tiedostot
1 Menetelmät TYÖLAJIT Menetelmät. Työlajit 82 Purkutyö 34 Peltityö 51 Puurunkotyö TYÖSISÄLTÖ. Ylläpitävät työt suojausten ylläpito

1 Menetelmät TYÖLAJIT Menetelmät. Työlajit 82 Purkutyö 34 Peltityö 51 Puurunkotyö TYÖSISÄLTÖ. Ylläpitävät työt suojausten ylläpito

Terveydelle vaarallisten aineiden purkutyöt Auli Olenius, diplomi-insinööri Tutkija, Mittaviiva Oy

Pölyttömän saneerauksen muistilista Eero Laine Lateris Oy

ALIPAINEISTUKSEN MERKITYS TYÖMAAN PUHTAUDEN - HALLINNASSA Juhani Koponen

1 Menetelmät TYÖLAJIT Menetelmät. Työlajit 82 Purkutyö 34 Peltityö 51 Puurunkotyö TYÖSISÄLTÖ

Rakennustyömaan pölynhallinnan oikeaoppinen toteutus!

EXTOR 2300A asbesti-imuri alipaineistukseen

Vuonna 1992 perustettu Imu-Tec Oy on erikoistunut ratkaisemaan pölynpoisto-ongelmia niin siirrettävillä kuin kiinteilläkin laitteilla.

Pölynhallinnan ongelmana tällä hetkellä työmailla on, että yleistä toimintamallia ei

Moduuli 6. Purkupaikan puhdistus ja jätteenkäsittely

Asbestipurkutyön turvallisuus ja uudet asbestisäännökset

kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus

2. Valitse oikea mesotelioomaan liittyvä vastaus: a) Työperäinen asbestialtistuminen ei aiheuta mesoteiloomaa

Jokirannan koulu A-rakennus purku-urakka, Turvallisuusasiakirja, kokonaisurakka 1. YLEISTÄ Turvallisuusasiakirjan tarkoitus...

EXTOR 1000A asbesti-imuri alipaineistukseen

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA hanke

Pölyntorjuntaratkaisut. rakennustyömaille. XXXVI RAKENNUSKONEPÄIVÄT Viking Line, M/S Mariella Sami Metso

Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa, esimerkkejä hyvistä ratkaisuista

YHTEINEN TYÖMAA JÄRJESTYS JA SIISTEYS. Pori Lauri Piitari Hartela Länsi-Suomi Oy

Työselostus: Purkutyöt. PURKUTYÖT Lopen koulukeskus (7)

Työmaan siivous pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana

Tämä hakemus tulee täyttää asbestipurkutyövaltuutuksen hakuohjeen mukaisesti. Ly-tunnus Kotipaikkakunta Lääni

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas

PURKUSUUNNITTELU Anna-Maria Nieminen

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

PullmanErmator Ilmanpuhdistajat/alipaineistajat A1000 A2000

PURKUSUUNNITTELU Anna-Maria Nieminen

OHJEITA KORJAUSRAKENTAMISEN PÖLYNTORJUNTAAN

TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1. YLEISTÄ. Turun kaupunki. Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos, Tilapalvelut PL TURKU

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

Imuyksikkö - moottoriteho 750 W - max. ilmamäärä 2210 m 3 /h - max. alipaine 920 Pa - jännite 230 V - virta 5.2 A - imyksikön paino n.

SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ VAARAA AIHEUTTAVAT RAKENNUSTYÖT RAKENNUSTYÖN SUORITUSVAATIMUKSIA... 3

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa

NÄYTTEENOTTO PAH-ANALYYSIÄ VARTEN

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Haitta-aineiden huomioiminen korjausrakentamisessa Hyvät toimintatavat korjaushankkeessa

ASBESTILAINSÄÄDÄNTÖ 2016 KESKELLÄ MERTA Salmi Kai Toimitusjohtaja

Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa

PURKUTYÖSUUNNITELMA Räimiskän purkutyöt

TALOTEKNISEN KORJAUSRAKENTAMISEN TYÖTURVALLISUUS. Kaikki korjausrakentamisen Constit

Pöytyän kunta KESKUSKEITTIÖ TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA

P1 SIIVOUKSESSA. Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinna. Toimitusjohtaja Tarja Andersson. TPA Andersson Oy

HAITTA-AINE JA ASBESTIKARTOITUS- RAPORTTI Raportin päivitetty painos

Tallitöihin sopivia hengityssuojaimia

TURVALLISUUSASIAKIRJA

PALOTALLIN PURKAMINEN. Purkutyön työselostus

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

PURKUSUUNNITELMA. Korjausrakentaminen

Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus

HATTULAN YHTEISKOULU/LUKION VESIKATTEEN UUSIMINEN

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA

PURKUTYÖSELITYS PURKUTYÖSELITYS. Iisalmen kaupunki / Tekninen toimiala PL IISALMI Sivu 1/8. Tilaaja:

ANALYYSIVASTAUS Tilaus:

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä

TURVALLISUUSASIAKIRJA

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO maaliskuuta 2013

Työturvallisuuslaki /738

Yhteistoiminta viranomaisten, vakuutusyhtiöiden ja jvt- tekijän välillä. Alan erityispiirteiden huomiointi

KÄYTTÖOHJEKIRJA I 3000

Korjausrakennushankkeen työturvallisuus Auli Olenius, diplomi-insinööri Tutkimuspäällikkö, Mittaviiva Oy

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

NOKIAN KAUPUNKI TILAPALVELU

Työmaapölyt ovat terveydelle haitallisia

ALIPAINEISTAJIEN TOIMIVUUDEN JA TURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Biohajoavien jätteiden turvallinen käsittely

Ohjeistus vesihuoltolaitoksille asbestisementtiputkien vuotokorjauksiin ja suunniteltuihin korjauksiin liittyviksi töiksi

URAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU

ANALYYSIVASTAUS Tilaus:

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

ULT- LAS. laserkäryn poistoon. Puh. (03. Puhdas ilma, tehokas tuotanto. LAS -sarja on suunniteltu erityisesti laserprosesseihin.

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT

Komin ylikulkukäytävä, U-6514 Turvallisuusasiakirja

MARJA KANSIKAS. Ohjeita mikrobivaurioituneen rakenteen purkutyöhön

RAKENNUTTAJAN TURVALLISUUS- ASIAKIRJA, TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Asbestipurkutyön turvallisuuden kehittäminen (AsbTest-hanke, Työsuojelurahasto)

Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla

PÖLYNHALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA

1/6 TURVALLISUUSASIAKIRJA Hattulan seurakunta Parolantie Parola. Hanke: Virastotalon ja seurakuntatalon korjaus vaihe 1

KIHNIÖN YHTENÄISKOULUN VANHAN OSAN KATON KORJAUS TURVALLISUUSASIAKIRJA

Pornaisten koulukeskus Koulutie PORNAINEN. Pääilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton TYÖTURVALLISUUSLIITE TYÖ

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Puhtauden ja pölynhallinta linjasaneerauksessa, case Toimitusjohtaja Liisa Laakkonen, LTQ-Partners Oy

FIKKA RAKENNUSTARVIKKEET

Miten parannan sisäilman laatua?

TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN OHJEISTUS PALVELUN TUOTTAJALLE RAKENNUKSEN LOPPUSIIVOUKSEEN

PIELISPAKARIN SOSIAALITILOJEN LAAJENNUS

Saunan rakentaminen ja remontointi

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

TURVALLISUUSASIAKIRJA

Transkriptio:

1 Menetelmät 82-0240 TYÖLAJIT Menetelmät 82-0240 Työlajit 82 Purkutyö 34 Peltityö 51 Puurunkotyö Marraskuu 2000 1 (9) TAVANOMAISET PURKUTYÖT Vaaralliset aineet käsittely ja suojaus Rivning, farliga material behandling och skydd Demolition, dangerous materials handling and protection RL/1/Marraskuu 2000/2000/Vla Rakennusteollisuuden Keskusliitto ja Rakennustietosäätiö 2000 Laadinta: Mittaviiva Oy, Auli Olenius Kustantaja: Rakennustieto Oy www.ratu-hanke.fi SISÄLTÖ Tämä menetelmäkuvaus esittää työntekijöiden, työn vaikutuspiirissä olevien henkilöiden ja ympäristön suojaamismenetelmät terveydelle haitallisia ja vaarallisia aineita vastaan tavanomaisissa purkutöissä. Menetelmä sisältää betoni-, tiili- ja puurakenteiden sekä lämmöneristeiden purkutyön, maalin poiston hiomalla ja lämmittämällä sekä metallirakenteiden polttoleikkauksen. Menetelmäkuvaus sisältää ohjeet työntekijöiden ja ympäristön suojaamisesta sekä jätteiden siirroista. Menetelmäkuvaus ei sisällä asbestia, pcb:tä ja lyijyä sekä kivihiilipikeä sisältävien materiaalien ja rakenteiden purkutyötä eikä kosteus- ja mikrobivaurioituneen rakenteen purkutyötä, jotka on esitetty Ratumenetelmäkuvauksissa 82-0236, 82-0237, 82-0238 ja 82-0239. Ohje on laadittu Työsuojelurahaston avustuksella. Sisältö Lähtökohdat Tavanomaiset purkutyöt Betonirakenteet Tiilirakenteet Puurakenteet Lämmöneristeiden purku Teräsrakenteiden purku Maalinpoisto Työntekijöiden suojaus Pölynpoisto ja ympäristön suojaaminen Työkokonaisuus Osastointimenetelmä Kohdepoistomenetelmä Eristäminen Yleispoisto Siivous Työturvallisuustoimenpiteet Laadunvarmistus Kirjallisuus TYÖKOKONAISUUS TYÖSISÄLTÖ Ylläpitävät työt suojausten ylläpito pölynpoiston ylläpito jätteenpoiston ylläpito työnaikainen siivous jätteiden lajittelu ja siirto Aloittavat työt työkohteen vastaanotto suojausten ja pölynpoiston valmistelu materiaalien ja kaluston siirto kohteeseen Edistävät työt purkutyö Lopettavat työt työnaikaisten asennusten purku kohteen siivous kaluston siirto kohteesta suojausten ja pölynpoiston purku Alkutila Tarvittavat rakennustekniset suunnitelmat on tehty, ja korjausmenetelmä on valittu. Korjaustyöstä on laadittu turvallisuusasiakirja, missä on määritelty rakennuksessa esiintyvät terveydelle haitalliset ja vaaralliset aineet ja niiden käsittelyn aiheuttamat toimenpiteet. Purkusuunnittelu on tehty turvallisuusasiakirjan edellyttämässä laajuudessa. Lopputila Purkutyö on valmis ja suunnitelmien mukainen. Purkusuojaukset on purettu. Työ on tarkastettu ja hyväksytty. Työkohteen uudelleenrakennustyöt alkavat. LÄHTÖKOHDAT Työturvallisuuslaki 299/54 ja Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta 629/94 edellyttävät, että purkutyöt tehdään turvallisesti, purkutyössä syntyvän pölyn leviäminen ympäristöön estetään ja pöly poistetaan tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä. Purkutyömenetelmä valitaan purettavan rakenteen, materiaalin ja purkukohteen koon mukaan ottaen huomioon purkutyön vaikutuspiirissä toimivat henkilöt ja kohteen käyttö. Pölynpoisto- ja ympäristön suojaamistapa valitaan purkutyössä vapautuvan terveydelle haitallisten ja vaarallisten aineiden määrän ja toimintaympäristön mukaan niin, että purkutyöstä ei aiheudu terveydellistä haittaa tai vaaraa purkutyötä tekeville ja purkutyön vaikutuspiirissä oleville. Henkilökohtaiset suojaimet valitaan terveydelle haitallisen ja vaarallisen aineiden, niiden määrän ja pölyävyyden, purkutyön keston ja purkukohteen olosuhteiden perusteella niin, että purkutyössä vapautuvista aineista ei aiheudu terveydellistä haittaa tai vaaraa purkutyötä tekevälle. Purkujätteet lajitellaan, käsitellään, siirretään ja kuljetetaan ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden perusteella annettujen valtioneuvoston päätösten kuten rakennusjätepäätöksen VNp 295/97, kaatopaikkapäätöksen VNp 861/97 ja ongelmajätepäätöksen VNp 659/96 mukaisesti kohdekohtaiset olosuhteet huomioon ottaen.

82-0240 Menetelmät 2 TAVANOMAISET PURKUTYÖT, rakenteet ja materiaalit Betonirakenteet Purkumenetelmä Pölyn määrä Pölynpoisto ja Henkilökohtaiset Pölyt, terveysvaara ja ympäristön suojaaminen suojavarusteet HTP-arvo 1.) piikkaus erittäin suuri osastointi pölyävissä työvaiheissa Kvartsipöly suuri eristäminen moottoroitu hengityksen- silikoosi (pölykeuhko) kostutus vedellä tai suojain ja P2- tai 0,2 mg/m 3 pölynsidonta-aineella P3-luokan suodatin timanttisahaus vähäinen matalapaineinen lyhytkestoisissa töissä Sementtipöly ja -poraus kohdepoisto puolinaamarillinen limakalvojen ärsytys, käsin purku korkeapaineinen hengityksensuojain, allerginen kosketuspiikkaamalla tai kohdepoisto P2-luokan suodatin ihottuma, ärsytyslekalla suojavaatetus kosketusihottuma hionta suuri korkeapaineinen 10 mg/m 3 jyrsintä kohdepoisto ja osastointi eristäminen tai matalapaineinen kohdepoisto vesipiikkaus vähäinen eristäminen pään ja kasvot peittävä suojakypärä tarvittaessa hengityksensuojaimet suojavaatetus purkuvaiheessa betoni, raudoitteet ja muut materiaalit erotellaan toisistaan ahtaissa kohteissa jätteet siirretään jätevaunuilla tai -kärryillä tai pudotetaan purkukuilua pitkin peitetylle jätelavalle purkukohteissa, joissa rakenteet ja kulkutiet sallivat, betoni- ja teräsjäte siirretään pienkuormaajalla tai vastaavalla jätelavalle, jossa betonijäte kostutetaan pölyn leviämisen estämiseksi betonijäte kuljetetaan uudelleen käytettäväksi tai maankaatopaikalle (maahan hautaaminen edellyttää ympäristökeskuksen lupaa) raudoitteet kuljetetaan metallijätettä vastaanottavaan jätehuoltoyritykseen tai romuliikkeeseen muu purkujäte kuljetetaan kaatopaikalle 1.) HTP-arvo eli haitalliseksi todetun pitoisuuden työhygieeninen raja-arvo. Tiilirakenteet Purkumenetelmä Pölyn määrä Pölynpoisto ja Henkilökohtaiset Pölyt, terveysvaara ja ympäristön suojaaminen suojavarusteet HTP-arvot piikkaus erittäin suuri osastointi P2- tai P3-luokan Kvartsipöly suuri eristäminen moottoroitu hengityksen silikoosi (pölykeuhko) kostutus vedellä tai suojain 0,2 mg/m 3 pölynsidonta-aineella lyhytkestoisissa töissä yleispölynpoisto P2-luokan puolinaamarillinen hengityksensuojain suojavaatetus timanttisahaus vähäinen yleispölynpoisto ja -poraus käsin purku vähäinen matalapaineinen piikkaamalla kohdepoisto tai lekalla yleispölynpoisto Sementtipöly limakalvojen ärsytys, allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma 10 mg/m 3 lajitellaan ja puhdistetaan käyttötarkoituksen mukaan purkuvaiheessa kuljetetaan uudelleen käytettäväksi tai maankaatopaikalle (maahan hautaaminen edellyttää ympäristökeskuksen lupaa) muurauslaasti ja muu jäte kuljetetaan kaatopaikalle

3 Menetelmät 82-0240 Puurakenteet Purkumenetelmä Pölyn määrä Pölynpoisto ja Henkilökohtaiset Pöly, terveysvaara ja ympäristön suojaaminen suojavarusteet HTP-arvot Käsin purku; sahat, Vähäinen korkeapaineinen moottoroitu P2- tai Orgaaninen puupöly sirkkelit, purkuraudat, kohdepoisto P3-luokan hengityksen- ihottuma, lima-kalvojen lekat matalapaineinen suojain ärsytys, allerginen kohdepoisto suojakäsineet ja nuha, astma, nenä- yleispölynpoisto -haalarit syöpä tarvittaessa 5 mg/m 3 purkuvaiheessa erotellaan puu- ja kyllästetty puujäte toisistaan kyllästetty puu kuljetetaan kyllästetyn puun keräyspisteeseen, sekajätteenä kaatopaikalle tai polttoluvan saaneelle voimalaitokselle kyllästämätön puujäte (myös maalattu, lakattu ja erilaiset levyt) kuljetetaan uudelleen käytettäväksi tai polttopuuksi muu purkujäte kuljetetaan kaatopaikalle Lämmöneristeiden purku Purkumenetelmä Pölyn määrä Pölynpoisto ja Henkilökohtaiset Pöly, terveysvaara ja ympäristön suojaaminen suojavarusteet HTP-arvot Mineraalivillaeristeet suuri matalapaineinen pölyävissä työvaiheissa Epäorgaaninen käsin purku kohdepoisto P2-luokan puolinaa- mineraalivillapöly yleispölynpoisto marillinen hengityksen- ihottuma, limakalvojen suojain ärsytys suojakäsineet ja -haalari 10 mg/m 3 Purueristeet suuri matalapaineinen P2- tai P3-luokan Orgaaninen puupöly imurointi kohdepoisto moottoroitu hengityksen- ihottuma, limakalvojen korkeapaineinen suojain ärsytys, allerginen kohdepoisto suojakäsineet ja -haalarit nuha, astma, nenä- yleispölynpoisto syöpä 5 mg/m 3 lajitellaan purkuvaiheessa erilleen hyödynnettävästä esim. puujätteestä kiinteät eristeet siirretään suljettavilla jätevaunuilla tai -kärryillä, purkukuilua pitkin tai pakattuna jätesäkkeihin peitetylle jätelavalle purueristeet imuroidaan suoraan peitetylle jätelavalle tai suljettaviin jätesäkkeihin kuljetetaan kaatopaikalle Teräsrakenteiden purku Purkumenetelmä Vaarallinen aine Pölynpoisto ja Henkilökohtaiset Terveydelle vaaralliset ympäristön suojaaminen suojavarusteet aineet, terveysvaara ja HTP-arvot polttoleikkaus metallihuuru sisätiloissa tehokas ilman- P2/A2 -luokan Kaasumaiset vaihto moottoroitu hengityksen- hiilimonoksidit suojain 35 mg/m 3 suojavaatetus typpioksidit 31 mg/m 3 typpidioksidit 5,7 mg/m 3 lyijypitoiset metallihuurut 0,1 mg/m 3 allerginen kosketusihottuma ja nuha, astma, metallikuume purkuvaiheessa metallijäte ja muut jätteet erotellaan toisistaan ahtaissa kohteissa jätteet siirretään jätevaunuilla tai -kärryillä jätelavalle kuljetetaan metallijätettä vastaanottavaan jätehuoltoyritykseen tai romuliikkeeseen muu purkujäte kuljetetaan materiaalista riippuen asianmukaiselle kaatopaikalle

82-0240 Menetelmät 4 Maalin poisto Poistomenetelmä Vaarallinen aine Henkilökohtaiset Pölynpoisto ja Terveysvaara ja suojavarusteet ympäristön suojaaminen HTP-arvot mekaaninen maalipöly P2-luokan moottoroitu työtilan tehokas ilman- limakalvojen ärsytys, hionta hengityksensuojain vaihto allerginen kosketus- suojakäsineet ja kasvo- erillinen ilmastoitu työtila ihottuma, allerginen suojain matalapaineinen nuha, astma, lyijykohdepoisto myrkytys kohdepoistolla varustettu HTP-arvot ainekohtaisia hiontalaite esim. lyijy 0,1 mg/m 3 kuumailma- tai maalihöyryt ja P2/A2-luokan moottoroitu nestekaasu- -pöly hengityksensuojain kuumennus, suojakäsineet ja kasvokaavinta ja hionta suojain maalinpoisto liuotinhöyry P2/A2-luokan moottoroitu liuottimella hengityksensuojain suojakäsineet ja kasvosuojain maalijäte imuroidaan kohdepoistoimurilla suoraan suljettaviin jätesäkkeihin jätesäkit kuljetetaan sisältävästä aineesta riippuen (esim. lyijypitoinen maalijäte) ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen tai kaatopaikalle TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJAUS Henkilökohtaiset suojavarusteet Hengityksensuojaimet vaatimuksena aina CE merkintä purkutöiden aikana käytetään P2-, P3- tai P3/A2-luokan suodattimella varustettua moottoroitua koko- tai puolinaamaria tai eristävää naamaria esiintyvistä terveydelle vaarallisista aineista riippuen P3-suodatinta käytettäessä on yleensä tarve myös kasvojen ihon ja silmien suojaamiseen, jolloin käytetään kokonaamaria tai koko kasvojen alueen suojaavaa moottoroitua hengityksensuojainta Suodattimet luokka P2 suojaa terveydelle haitalliselta pölyltä, hiukkaskoko yli 0,3 µm luokka P3 suojaa P2-luokan lisäksi myrkyllisiltä kiinteiltä ja nestemäisiltä hiukkasilta sekä bakteereilta ja viruksilta luokka A2 keskitehoinen kaasunsuodatin, joka suojaa orgaanisilta kaasuilta esim. mykotoksiineilta ja höyryiltä, ns. aktiivihiilisuodatin luokka P3/A2 yhdistelmäsuodatin, jota käytetään, jos työtilan ilma on ärsyttävää tai kohteessa esiintyy kaasumaisia yhdisteitä Muut suojaimet käsineet ja suojavaatetus (kertakäyttöisiä tai pestäviä) kasvosuojaimet PÖLYNHALLINTA Ilmanpuhdistus Korkeapaineinen kohdepoisto Matalapaineinen kohdepoisto Alipaineistus Siivous Esierottimella ja mikrosuodattimella varustettuun pölynimuriin liitetty pölyn ja hienojakoisen purkujätteen poistolaitteisto, joka voidaan liittää myös työstökoneeseen (jyrsin, hiomakone, yms.) ja jätteenkuljetuskärryihin. Korkeapaineisissa järjestelmissä alipaine on korkea, noin 10 35 kpa imuilmamäärät ovat pieniä, noin 150 1000 m 3 /h virtausnopeudet ovat suuret, noin 30 50 m/s Karkea- ja hieno- tai mikrosuodattimilla ja liikuteltavalla pölynkerääjällä varustettu ilmanpuhdistin (alipaineistaja). Matalapaineisissa järjestelmissä alipaine on pieni, noin 1 5 kpa imuilmamäärät ovat suuria, noin 400 5000 m 3 /h virtausnopeudet ovat pienemmät kuin korkeapaineisessa Karkea- ja hieno- tai mikrosuodattimilla varustettu ilmanpuhdistin tai alipaineistaja esisuodatin (karkeasuodatin) mikrosuodatin (absoluuttisuodatin, HEPA-suodatin, kombisuodatin) hienosuodatin Lapiot, lastat, suljettavat keräys- ja jäteastiat, purkukuilu jätesäkit, kokooma-astiat, kohdepoistolla ja esierottimella varustetut imukärryt ja -vaunut. Mikrosuodattimilla ja esierottimella varustetut imurit liikuteltavat teollisuusimurit keskusimurijärjestelmät

5 Menetelmät 82-0240 YLEISTÄ Korjaussuunnitelmien ja turvallisuusasiakirjan perusteella purkutyön toteuttaja laatii purkusuunnitelman, joka sisältää selvityksen tehtävästä työstä ja turvallisuustoimista. Purkusuunnitelma sisältää purku- ja siivoustyöt, jätteiden siirrot, kuljetukset ja käsittelyn, pölyntorjunnan, työntekijöiden, työn vaikutuspiirissä olevien henkilöiden ja ympäristön suojauksen. Purkusuunnitelmassa kiinnitetään erityistä huomiota työntekijöiden turvallisuuden lisäksi myös työn vaikutuspiirissä olevien turvallisuuteen. Pölyävät työvaiheet ajoitetaan eri aikaan muihin töihin nähden ja huolehditaan purkutyön aikaisesta ja jälkeisestä siivouksesta sekä jätteiden turvallisesta siirrosta. 1 2 3 4 Yleispoisto 1. Yleispoistossa työ- ja purkukohteen yleisilmanvaihtoa tehostetaan pölyn vähentämiseksi. Yleispoistossa purkukohteen ilmaa imetään pölysuodattimilla varustetulla ilmanpuhdistajalla ja poistoilma johdetaan muovisukan tai -putken avulla ulkoilmaan. Yleispoistoa on myös ristivedon järjestäminen työkohteeseen. Yleispoisto yksinään on yleensä aina riittämätön pölyaltistumisen vähentämiskeino ja ympäristön suojaamiskeino terveydelle haitallisia ja vaarallisia aineita sisältävien materiaalien ja rakenteiden purku- ja korjaustyössä. 5 6 7 Eristäminen 2. Purkukohde eristetään muusta työstä tilapäisillä suojaseinillä tai -rakenteilla niin, että purkutyöstä vapautuvaa pölyä leviää mahdollisimman vähän suojarakenteiden ulkopuolelle. Purkukohteen eristämisen yhteydessä käytetään yleensä paikallista pölynsuodattimilla varustettua ilmanpuhdistinta. Eristäminen yksinään on yleensä riittämätön pölyaltistumisen vähentämiskeino ja ympäristön suojaamiskeino terveydelle haitallisia ja vaarallisia aineita sisältävien materiaalien purku- ja korjaustyössä. Kohdepoistomenetelmä Yleistä Pienissä purku- ja korjaustöissä voidaan pölyn leviäminen ympäristöön estää käyttämällä kohdepoistoa. Purkutyöstä vapautuva pöly kerätään tehokkailla pölynerottimilla ja hieno- tai mikrosuodattimilla varustetuilla kohdepoistoimureilla. Hienosuodattimella varustetun kohdepoistoimurin poistoilma johdetaan aina ulkoilmaan ja mikrosuodattimella varustetun kohdepoistoimurin poistoilma johdetaan ulos tai sisäilmaan työtilojen ulkopuolelle niin, ettei poistoilma nosta työtiloissa olevaa pölyä liikkeelle. Kohdepoistolaitteet jaotellaan muodostamansa alipaineen mukaan matala- ja korkeapaineisiin järjestelmiin. Korkeapaineisia kohdepoistolaitteita ovat liikuteltavat teollisuusimurit ja keskusimurijärjestelmät. Purkutyössä käytettäviin työstökoneisiin (sahat, jyrsimet, hiomakoneet yms.) liitetään esierottimella ja mikro- tai hienosuodattimella varustettu korkeapaineinen kohdepoisto. Korkeapaineiset kohdepoistoimurit soveltuvat myös osastointimenetelmässä työkohteen siivoukseen. Korkeapaineiset kohdepoistoimurit varustetaan esierottimella, jonka tarkoituksena on lisätä imurin pölynvaraus- ja suorituskykyä sekä säästää suodattimia. Matalapaineisessa kohdepoistossa purkukohteen välittömään läheisyyteen sijoitetaan pölynerotin- ja ilmanpuhdistinlaitteisto tai alipaineistuslaitteistoon yhdistetty pölynkerääjä, joka sieppaa purkutyössä syntyvää pölyä. Laitteiston poistoilma johdetaan työtilan ulkopuolelle poistoputken avulla. Tyypillisiä matalapaineisia kohdepoistolaitteita ovat ilmanpuhdistimet ja pölynerottimet. Aloittavat työt 3. Ennen purkutyön aloittamista varmistutaan kohdepoistokaluston ja hengityssuojaimien toiminnasta. Purkujätettä varten kohteeseen varataan suljettavia jäteastioita sekä jätesäkkejä ja kohteen ulkopuolelle suljettavat kokooma-astiat ja jätelavat. Työkohde varustetaan hyvällä valaistuksella ja työkohteeseen rakennetaan tarvittavat työturvallisuusmääräysten mukaiset työtelineet ja työtasot. Työntekijöiden suojaus 4. Työntekijät varustautuvat purettavan materiaalin ja terveysvaaraa aiheuttavan aineen edellyttämillä riittävän suojaustason hengityssuojaimilla sekä suojavaatetuksella ja siirtyvät työkohteeseen ks. materiaalikohtaiset taulukot (s. 2 4). Purkutyö 5. Purkutyössä käytetään mikro- tai hienosuodattimella ja esierottimella varustettua korkeapaineista kohdepoistolaitteistoa pitämään työskentelytilan ilman pölypitoisuus mahdollisimman alhaisena. Kohdepoistolaitteiston imu kohdistetaan mahdollisimman lähelle purkukohtaa, ja purkutyössä vapautuva pöly ja hienojakoinen purkujäte imetään suoraan purkukohdasta niin, ettei pölyä leviä työskentelytilan ilmaan. Aina, kun on mahdollista, työstökoneisiin esimerkiksi sahoihin, sirkkeleihin, jyrsimiin ja hiomakoneisiin liitetään korkeapaineinen kohdepoisto. 6. Matalapaineisessa kohdepoistossa purkukohteen välittömään läheisyyteen sijoitetaan esimerkiksi ilmanpuhdistimeen, pölynerottajaan tai alipaineistajaan joustavalla imuletkulla yhdistetty pölynkerääjä, joka toimii purkutyössä vapautuvan leijuvan pölyn imurina. 7. Purkutyön aikana kohdepoistolaitteiston tehoa ja suodattimien kuormittumista seurataan laitteistossa olevalla painemittarilla ja imutehoa seuraamalla. Suodattimien työnaikainen vaihto suunnitellaan etukäteen ottaen huomioon purkutyön pölyävyys, laitekohtainen suodattimien vaihtomenetelmä ja tarvittavat apulaitteistot. Työ aloitetaan puhtailla suodattimilla ja kohteessa vaihdetaan yleensä vain laitteistojen karkeasuodattimia (esisuodattimia). Työkohteessa suodattimet vaihdetaan varsinaisen työajan jälkeen, jolloin mahdollinen työilman pölypitoisuuden lisääntyminen ehtii laskea ennen seuraavan työvuoron alkua.

82-0240 Menetelmät 6 Osastointimenetelmä Osastointimenetelmässä purettava kohde ja sitä ympäröivä työskentelytila eristetään ilmastollisesti muista tiloista ja alipaineistetaan. Osastoinnissa pyritään käyttämään hyväksi rakennuksen huonejakoa tai osasto tehdään tilapäisillä seinärakenteilla. Osastoon syntyy alipaine, kun osastosta poistetaan jatkuvasti ilmaa tehokkailla alipaineistajilla tai ilmanpuhdistimilla. Alipaineistuksella estetään purkutyössä syntyvän pölyn leviäminen osaston ulkopuolelle. Osaston sisällä pölyn poistoa tehostetaan kohdepoistolla ja korkeapaineisella kohdepoistolla varustetuilla työvälineillä. Kohdepoistoimurien ja alipaineistuslaitteistojen imuyksiköt sijoitetaan osaston ulkopuolelle, jolloin laitteistojen ilmankierto ei nosta pölyä työtilan ilmaan, ja samalla vältetään imureiden tarpeeton likaantuminen. Aloittavat työt 8. Purkutyön aloituspalaverissa käydään läpi työn toteutus erityispiirteineen työjohdon, työntekijöiden ja tarvittaessa tilaajan edustajien tai työn vaikutuspiirissä olevien henkilöiden kesken. Tarkistetaan purkusuunnitelmat, selvitetään toimintaperiaatteet mahdollisten yllättävien purkuvaiheessa ilmenevien vaurio- ja materiaaliesiintymien osalta. Purkutyön vaikutuspiirissä oleville tiedotetaan työstä. Osastoinnin valmistelu 9. Huonetilasta tai -tiloista muodostetaan osasto, jonka ovet suljetaan ja ovien sekä ikkunoiden käyntivälit teipataan kiinni. Osastoon jäävät, säilytettävät laitteet, kalusteet yms. suojataan tiiviisti muovikalvolla. Ilmanvaihtokanavien venttiilit, yms. peitetään muovikalvolla ja teipataan tiiviisti kiinni. Kulku osastoon järjestetään oviaukkoon rakennettavan tilapäisen sulkutilan kautta. 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Tilapäinen osasto 10. Tilapäiset osastoseinät rakennetaan puurangoista ja muovikalvosta. Muovikalvo kiinnitetään puurungon sisäpuolelle, jolloin purkupöly ei likaa puuosia ja puhtaat puuosat voidaan käyttää uudelleen. Muovikalvojen saumat tiivistetään teipillä. Lattiat suojataan tarvittaessa esimerkiksi aaltopahvilla tai muovilla. Sulkutila 11. Kulku osastoon järjestetään sulkutilan kautta. Osaston ulkopuolelle rakennetaan puurangoista ja muovikalvosta 3-osainen sulkutila. Sulkutilassa tulee olla riittävästi tilaa vaatteiden vaihtoa, imurointia ja peseytymistä varten. Sulkutilan päihin ja sulkutilan osien väliin tehdään ilman kulun estävät ovirakenteet. Alipaineistus 12. Alipaineistuksessa osaston työskentelytilasta poistetaan ilmaan niin, että korvausilman virtaus on aina puhtaasta tilasta likaiseen tilaan päin. Alipaineistuksessa pyritään 6 10 kertaiseen ilmanvaihtuvuuteen tunnissa. Alipaineistuksen poistoilma puhdistetaan karkeaja mikro- tai hienosuodattimilla. 13. Alipaineistuslaitteet sijoitetaan osaston ulkopuolelle. Alipaineistajaa ei saa sijoittaa sulkutilaan. Alipaineistajaan liitetään yleensä joustavan imuletkun avulla pölynkerääjä, joka osastossa sijoitetaan purkukohteen läheisyyteen ja jota liikutetaan purkukohteen siirtyessä. 14. Hienosuodattimella varustetun alipaineistuslaitteen poistoilma johdetaan aina ulkoilmaan. Mikrosuodattimella varustetun alipaineistuslaitteen poistoilma voidaan johtaa sisätiloihin, mutta yleensä poistoilma johdetaan pois osastoa ympäröivästä tilasta ulkoilmaan joustavalla muoviputkella tai muovisukalla niin, ettei ympäröivässä tilassa olevaa pölyä nosteta liikkeeseen. 15. Alipaineistus kytketään päälle ennen työntekijöiden osastoon menoa ja ylläpidetään riittävän pitkään lopullisen siivouksen jälkeen niin, että tilan ilman pölypitoisuus täyttää sille suunnitelmissa asetetut vaatimukset. Alipaineistuksen tulee säilyä osaston sisällä kaikissa olosuhteissa. Alipaineistuksen tehokkuutta voidaan seurata silmämääräisesti, jolloin osaston ja sulkutilan muoviseinien tulee olla painuneet alipaineiseen tilaan päin. Kohdepoisto 16. Purkutyössä vapautuvan pölyn poistoa tehostetaan korkeapaineisella kohdepoistolla. Kohdepoistolaitteistoina käytetään mikro- tai hienosuodattimella varustettuja tehokkaita pölynimureita ja poistettavan materiaalin mukaisia imusuulakkeita ja -letkuja. Pölynimuri varustetaan yleensä esierottimella, jonka tarkoituksena on lisätä imurin pölynvaraus- ja suorituskykyä sekä säästää suodattimia. 17. Kohdepoistolaitteiston imuyksikkö sijoitetaan yleensä osaston ulkopuolelle, jolloin vältetään laitteistojen ulkopuolinen likaantuminen. Korkeapaineinen kohdepoistolaitteisto ja esierotin liitetään myös purkutyössä käytettäviin työstökoneisiin esimerkiksi sahoihin, jyrsimiin ja hiontalaitteisiin. Kohdepoistolaitteisto voidaan liittää myös imukottikärryihin ja imuvaunuihin, joilla kuljetaan pois sellainen pölyävä purkujäte, jota ei voida imuroida. Työntekijöiden suojaus 18. Purettaessa käytetään purettavan materiaalin ja terveysvaaraa aiheuttavan aineen edellyttämiä hengityksensuojaimia sekä suojavaatetusta.

7 Menetelmät 82-0240 Osaston merkintä ja tarkastus 19. Osasto merkitään selvästi purkutyöstä ilmoittavilla teipeillä, kilvillä ja tarvittaessa lippusiimoilla tai puomeilla. Valvoja, urakoitsija ja tarvittaessa työsuojeluviranomainen tarkastavat osastoinnin järjestelyt ja tarkastuksesta kirjoitetaan tarkastusmuistio, joka liitetään työmaa-asiakirjoihin. Laitteistojen seuranta 20. Purkutyön aikana seurataan alipaineistus- ja kohdepoistolaitteistojen tehoa ja suodattimien kuormittumista. Suodattimien työnaikainen vaihto suunnitellaan etukäteen ottaen huomioon työn pölyävyys, laitekohtainen suodattimien vaihtomenetelmä ja tarvittavat apulaitteistot. Työ aloitetaan puhtailla suodattimilla ja kohteessa vaihdetaan yleensä vain laitteistojen karkeasuodattimia (esisuodattimia). Työkohteessa suodattimet vaihdetaan varsinaisen työajan jälkeen, jolloin mahdollinen työilman pölypitoisuuden lisääntyminen ehtii laskea ennen seuraavan työvuoron alkua. 19 20 21 vaara 22 23 24 25 26 27 Tarkista suunnitelma-asiakirjat suojaukset, osaston ja sulkutilan tiiviys laitteistojen ja suodattimien kunto, teho ja toimivuus. Siivous ja lopettavat työt 21. Purkutyön valmistuttua työkohde tyhjennetään kalustosta sekä materiaaleista ja siivotaan. Karkea purkujäte kerätään ensin lapiolla tai lastalla ja kootaan tiiviisiin säkkeihin ja astioihin tai pudotetaan suoraan purkukuilun kautta suojatulle jätelavalle tai alipaineistettuun jätekonttiin. Siivousjätteiden siirroissa käytetään purkujätteen mukaisia kuljetusvälineitä, jätevaunuja, -kärryjä, kannellisia astioita, jätesäkkejä yms. Työtilasta poistuttaessa työvaatteet ja suojaimet puhdistaan huolellisesti pölynsuodattimilla varustetulla imurilla. Purkutyön aikana käytetyt kertakäyttöhaalarit ja hengityksensuojainten suodattimet pakataan ja suljetaan säkkeihin, jotka hävitetään muun purkujätteen mukana. 22. Hienojakoinen jäte imuroidaan tehokkaalla ja helposti liikuteltavalla pölynimurilla, joka on varustettu mikro- tai hienosuodattimella ja esierottimella. Kuivaharjausta ei käytetä. Suurissa kohteissa, joissa ei asuta tai ei ole toimintaa korjaustyön aikana, voidaan käyttää keskusimurijärjestelmää siivoukseen ja kohdepoistoon. 23. Suojaukset puretaan ja suojaukseen käytetyt puhtaat materiaalit esim. puutavara käytetään uudelleen ja likaantuneet esim. suojamuovit ja -pahvit kuljetetaan purkujätteen tavoin jätelavalle. 24. Kohteen loppusiivous tehdään mikrotai hienosuodattimilla varustetuilla imureilla, kuivaharjausta ei käytetä. Ilmaa kierrätetään kohteessa vielä siivouksen jälkeen niin, että ilma on puhtaudeltaan suunnitelmien mukainen. 25. Työn päätyttyä alipaineistuslaitteet, pölynimurit ja hienosuodattimet puhdistetaan ja huolletaan ilmastollisesti muusta työympäristöstä eristetyssä tilassa esimerkiksi purku-urakoitsijan huoltovarikolla ja varastoidaan seuraavaa purkutyökohdetta varten. Kuor- mittunutta mikrosuodatinta ei saa puhdistaa ja käyttää uudelleen. Jätteiden kuljetus 26. Purkutyön yhteydessä lajiteltu ja pakattu purkujäte kuljetetaan hyötykäyttöön, kierrätykseen, kaatopaikalle tai ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen purkusuunnitelman sisältämän jätteiden käsittely- ja sijoitussuunnitelman mukaisesti. Suojausmateriaalit, kertakäyttöiset suojavarusteet sekä alipaineistajien, kohdepoistoimurien ja hengityksensuojainten suodattimet kuljetetaan kaatopaikalle yleensä normaalina jätteenä. Tarkastus 27. Suunnittelija, valvoja ja toteuttaja tarkastavat purkutyön, sopivat mahdollisista muutoksista ja jälkiseurannasta sekä hyväksyvät purkutyön, jonka jälkeen kohde luovutetaan seuraavan työvaiheen tekijöille ja tilaajalle.

82-0240 Menetelmät 8 TYÖTURVALLISUUS Ennen Varmistetaan, että suunnitelmissa esitetään Työnantajan on huolehdittava, että Varmistetaan, että Aikana Varmistetaan, että Jälkeen Varmistetaan, että turvallisuuden varmistavat toimenpiteet niin työntoteuttajien kuin ympäristönkin osalta pölyntorjuntatoimenpiteet, suojaustaso sekä käytettävät menetelmät. työkohteen ympäristössä olevia tiedotetaan työstä ja sen vaaroista työntekijöillä ja työtä valvovilla henkilöillä on riittävät tiedot ja kokemus kyseisen työn turvalliseen toteuttamiseen työntekijöille on järjestetty riittävä kohdekohtainen opastus ja perehdyttäminen kyseisen työn turvalliseen toteuttamiseen työntekijät tuntevat työpaikan olosuhteet, oikeat ja turvalliset työmenetelmät, terveysja tapaturmavaarat, koneiden ja laitteiden toimintatavat sekä muut turvallisuuteen vaikuttavat tekijät työntekijöille on järjestetty riittävästi oikean suojaustason mukaisia henkilökohtaisia suojaimia ja suojavarusteita työntekijöille on järjestetty työterveyshuoltolain (743/78) mukainen työterveyshuolto ja terveystarkastus- ja -seurantajärjestelmä. tarvittavat sähkö-, kaasu- ja muut johdot, putket sekä säiliöt on katkaistu, suljettu ja tyhjennetty sekä tarvittaessa huuhdeltu. koneet ja laitteet toimivat ja ovat turvallisia työnaikainen ilmanvaihto on suunniteltu sellaiseksi, että korvausilma virtaa aina puhtaasta tilasta likaiseen päin. suunnitelmien mukaisia turvallisia työtapoja noudatetaan henkilökohtaisia suojavälineitä käytetään osastoinnin tiiviys sekä kohdepoiston ja alipaineistuksen tehokkuus säilyy työkohteen työnaikainen siisteys on riittävä jätteet siirretään turvallisesti ja rakenne ei menetä purkuaikana vakavuuttaan (turvallinen purkujärjestys on käänteinen sille järjestykselle, millä rakenne on tehty). suojaukset, telineet ja tuennat voidaan purkaa korjaustyöstä ei ole jäänyt tai siinä ei ole syntynyt sellaista vahinkoa, josta saattaa myöhemmin aiheutua vaaraa kohteessa oleville työnjälkeisellä siivouksella ja ilmanvaihdolla on saavutettu hyväksyttävä puhtaustaso ja ilmanlaatu. LAADUNVARMISTUS Ennen Aikana Jälkeen Työnantajan on huolehdittava, että työntekijöillä ja työtä valvovilla henkilöillä on riittävät tiedot ja kokemus kyseiseen työhön. Työkohteen vastaanoton yhteydessä tarkistetaan kohteen kunto ja vastaavuus suunnitelmiin. Korjaussuunnitelmien perusteella purkutyön toteuttaja laatii työsuunnitelman, jonka tulee sisältää selvitys tehtävästä työstä, turvallisuus- ja laadunvarmistustoimista. Suunnitellaan pölyntorjuntatoimenpiteet, ilmanvaihdon oikea teho, alipaineistus- ja kohdepoistolaitteiston sijoitus ja asennus. Varataan kohteeseen suljettavia jäteastioita sekä jätesäkkejä ja kohteen ulkopuolelle asianmukaiset kokooma-astiat ja jätelavat. Varustetaan työkohde hyvällä valaistuksella ja rakennetaan turvallisuusmääräykset täyttävät työtelineet ja työtasot. Työt tehdään turvallisia työtapoja ja suunnitelmien mukaisia ratkaisuja noudattaen. Varmistetaan ja tarkkaillaan jatkuvasti suojaustoimenpiteiden tasoa; osastointi, henkilökohtaiset ja ympäristön suojaukset, pölynpoisto ja ilmanvaihto. Tehdään materiaalien poisto huolellisesti, ilman turhaa pölyttämistä. Kohteen loppusiivous tehdään mikrosuodattimilla varustetuilla imureilla. Ilmaa kierrätetään kohteessa vielä siivouksen jälkeen niin, että pöly- ja vaarallisten aineiden pitoisuus on hyväksyttävää tasoa. Purkutyön tulos tarkastetaan yhdessä suunnittelijan, valvojan ja toteuttajan kanssa. Huolehditaan jätteiden ja mikrosuodattimien asianmukaisesta hävittämisestä. Puhdistetaan koneet, laitteet ja hienosuodattimet ennen varastointia.

9 Menetelmät 82-0240 KIRJALLISUUS Työturvallisuuslaki 299/58 Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta 629/94 Valtioneuvoston päätös asbestityöstä 1380/1994 Turvallisuustiedote no 25, STM Kemian työsuojeluneuvottelukunta 1998 Aitomaa et. al. Rakennustöiden turvallisuusmääräykset selityksineen. Rakennusalan Kustantajat. 1999. Ekman Anders. Asbesti korjausrakentamisessa. Rakentajain Kustannus Oy. 1988. Ekman Anders. Asbestipurkutöiden työturvallisuuden ohjaus rakennuttamisessa. Rakennustieto Oy. 1994. Palomäki Eero. Rakennusmateriaalit ja terveys. Työterveyslaitos. 1993. Puhakka Eija et. al. Terveellinen sisäilma. Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy. 1996. Puhakka Eija, Kärkkäinen Jukka. Rakentamisen tavoitteena puhdas sisäilmasto. Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy. 1996. Riala et. al. Rakennusalan kemikaalien turvallinen käsittely. Työterveyslaitos. 1999. Torikka Kirsi et. al. Kosteusvauriokorjausten laadunvarmistus. TTKK. 1999. Heikkilä Tarja. Korjausrakentamisen työturvallisuuden kehittäminen ja ohjaus. TTKK. 1995. Laitevalmistajien ja purku-urakoitsijoiden tuote- ja työesitteet. Ratu-kirjallisuus Ratu-suunnitteluohjeet: 1128-S. Purkusuunnitelman laadintaohje. 1989. 1129-S. Purkusuunnitelman, toimenpiteet, lomakkeen täyttömalli. 1989. 1130-S. Purkutyösuunnitelma, lomakkeen täyttömalli. 1989. 1185-S. Purkutöiden turvallisuus. 1998. Ratu-menetelmä 82-0129. Purkutyö. 1998. Ratu-menetelmä 82-0236. Asbestia sisältävien rakenteiden purkutyö. 2000. Ratu-menetelmä 82-0237. Kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purkutyö. 2000. Ratu-menetelmä 82-0238. Pcb:tä ja lyijyä sisältävien rakenteiden purkutyö. 2000. Ratu-menetelmä 82-0239. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden materiaalien ja rakenteiden purkutyö. 2000. Tämän Ratu-menetelmäkuvauksen laadintaan ovat asiantuntijoina osallistuneet Extor Oy Helsingin kaupungin rakennusvirasto Hesasbest Oy Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy Korjaus-Ratu-asiantuntijaryhmä Rakennusteollisuuden Keskusliitto Rakennustieto Oy Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy Uudenmaan aluetyöterveyslaitos Uudenmaan työsuojelupiiri Uudenmaan Ympäristökeskus