Liikenne ja matkailu 01 Suomalaisten matkailu 01, kevät (1.1.-0..01) Suomalaiset matkailivat innokkaasti kotimaassa tammi-huhtikuussa 01 Suomalaiset matkustivat alkuvuonna 01 runsaasti sekä kotimaassaan että ulkomaille. Kotimaassa maksullisen majoituksen sisältäneitä matkoja tehtiin 5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, helmikuun ollessa suosituin matkustuskuukausi. Vapaa-ajanmatkailu ulkomaille kasvoi prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta Viron ja Espanjan ollessa suosikkikohteina. Suomalaisten vapaa-ajanmatkat, kumulatiivinen kertymä kuukausittain 010 01, ennakkotiedot Helsinki.6.01 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Vuoden 01 ensimmäisellä kolmanneksella 15 8-vuotiaat suomalaiset tekivät lähes 1 miljoonaa matkaa, kun mukaan lasketaan kaikki kotimaan ja ulkomaan vapaa-ajanmatkat sekä työ- ja kokousmatkat. Yöpymisen sisältäneiden matkojen lisäksi matkamäärässä ovat mukana myös ulkomaan päivämatkat. Kotimaan yöpymisen sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja tehtiin tammi-huhtikuussa noin, miljoonaa. Näistä oli ilmaismajoitusmatkoja 5,5 miljoonaa. Matkoja, joiden aikana yövyttiin maksullisessa majoituksessa, tehtiin 1, miljoonaa ja suosituimmat matkakohteet sijaitsivat Uudellamaalla, Lapissa ja Pirkanmaalla. Maksullisen majoituksen sisältäneitä matkoja tehtiin 5 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden tammi-huhtikuussa. Helmikuu oli alkuvuoden suosituin matkustuskuukausi, sillä silloin tehtiin 56 000 kotimaan matkaa, joiden aikana yövyttiin maksullisessa majoituksessa. Ulkomaille tehtiin tammi-huhtikuussa, miljoonaa vapaa-ajanmatkaa, sisältäen kohdemaassa yöpymisen sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat. Ulkomaan vapaa-ajanmatkoista kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä matkoja oli 1 66 000 ja risteilyjä, joiden aikana yövytään ainoastaan laivalla, 8 000. Risteilyt suuntautuivat pääosin Ruotsiin ja Viroon. Naapurimaamme Viro ja Ruotsi houkuttavat suomalaismatkailijoita vuodenajasta riippumatta ja kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä matkoja suuntautui alkuvuodesta Viroon 11 000 ja Ruotsiin 180 000. Espanjaan matkoja suuntautui alkuvuodesta 6 000, näistä 55 prosenttia Kanariansaarille. Suomalaisten talvisuosikiksi nousi kuitenkin Manner-Espanja, jonne matkoja tehtiin lähes 0 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä matkoja tehtiin kokonaisuudessaan prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammi-huhtikuussa. Huhtikuu oli alkuvuoden suosituin matkustuskuukausi, sillä silloin tehtiin 5 000 ulkomaan matkaa, joiden aikana yövyttiin kohdemaassa. Vapaa-ajanmatkojen lisäksi kotimaassa tehtiin 1, miljoonaa työ- ja kokousmatkaa. Ulkomaille suuntautui 55 000 työ- ja kokousmatkaa (ml. kohdemaassa yöpymisen sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat). Kotimaan työmatkat vähenivät 11 prosenttia ja ulkomaan työmatkat 1 prosenttia viime vuodesta. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tutkimuksesta, jota varten haastateltiin helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuussa yhteensä 5 18 iältään 15 8-vuotiasta suomalaista. Vuoteen 011 saakka tiedot kerättiin 15 -vuotiailta. Huomautuksia liitetaulukoihin Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen vuoksi. [] Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarmaa esitettäväksi. [ ] Tutkimuksessa ei ollut yhtään havaintoa. Pyöristysten takia taulukoiden summat eivät aina täsmää.
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaisten matkat ja niiden muutos tammi-huhtikuussa 01. Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain, tammi-huhtikuussa 015 Liitetaulukko. Kotimaanmatkoilla käytetyt kulkuvälineet tammi-huhtikuussa 01.5 Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain tammi-huhtikuussa 016 Liitetaulukko 5. Ulkomaanmatkat syyn ja kohteen mukaan tammi-huhtikuussa 01. Liitetaulukko 6. Matkat Viroon ja Ruotsiin tammi-huhtikuussa 01 ja 01. Laatuseloste: Suomalaisten matkailu 018
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaisten matkat ja niiden muutos tammi-huhtikuussa 01 Matkoja yhteensä Vapaa-aika Työ Kotimaa Yhteensä Maksullinen majoitus Ilmaismajoitus Ulkomaa Yhteensä 1) Kotimaa Yöpyminen kohdemaassa Risteily Päivämatka Yhteensä Ulkomaa Yhteensä 1) Tammikuu 86 1 58 0 1 80 0 85 16 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Tammi-huhtikuu yhteensä 8 1 56 1 58 5 5 15 18 Merkkien selitykset: [] tieto liian epävarma esitettäväksi, [ ] puuttuva tieto 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa 85 066 1 66 5 1 6 6 85 1 18 1 85 85 1 10 0 5 10 0 5 181 11 56 0 1 85 5 1 66 8 0 1 55 Vuosimuutos, % 1-/01-1-/01-5 - 1-11 -1
Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain, tammi-huhtikuussa 01 Kohdemaakunta Matkoja yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland Matkat maksullisessa majoituksessa Matkat 1-/01 1 85 11 5 6 65 15 16 56 185 88 Osuus, % 100 16 6 1 Matkat ilmaismajoituksessa Matkat 1-/01 Osuus, % Merkkien selitykset: [] tieto liian epävarma esitettäväksi, [ ] puuttuva tieto 10 15 5 6 05 15 50 5 15 10 1 01 108 10 505 1 01 100 1 Kotimaan vapaa-ajanmatkat yhteensä Matkat 1-/01 0 1 56 1 16 1 11 18 161 8 5 58 5 15 10 60 0 688 Osuus, % 100 1 10 1 Liitetaulukko. Kotimaanmatkoilla käytetyt kulkuvälineet tammi-huhtikuussa 01 Kotimaanmatkan kulkuväline Vapaa-aika Työ Matkat 1-/01 Osuus, % Matkat 1-/01 Matkoja yhteensä 0 100 Auto 5 581 6 Bussi 1 6 Juna 1 15 16 Lentokone 10 1 Muu Merkkien selitykset: [] tieto liian epävarma esitettäväksi, [ ] puuttuva tieto 866 6 10 Osuus, % 100 6 6 0 5
Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain tammi-huhtikuussa 01 Kohde Matkoja yhteensä Pohjoismaat Ruotsi Venäjä ja Baltia Viro Venäjä Itä- ja Länsi-Eurooppa Ranska Saksa Britannia Etelä-Eurooppa ja Itäisen Välimeren maat Espanjan Kanariansaaret Espanja (ilman Kanariansaaria) Amerikka Afrikka Aasia ja Oseania Thaimaa Matkat 1-/01 1 66 180 1 11 1 5 1 5 8 1 11 8 5 1 0 Osuus, % 100 1 11 6 1 6 18 5 6
Liitetaulukko 5. Ulkomaanmatkat syyn ja kohteen mukaan tammi-huhtikuussa 01 1) Taulukon otsikko korjattu..01. Oli aiemmin 01. Kohde Matkoja yhteensä Pohjoismaat Venäjä ja Baltia Ruotsi Viro Venäjä Itä- ja Länsi-Eurooppa Ranska Saksa Britannia Etelä-Eurooppa ja Itäisen Välimeren maat Amerikka Afrikka Aasia ja Oseania Espanjan Kanariansaaret Espanja (ilman Kanariansaaria) Thaimaa Ulkomaanmatkan syy Vapaa-aika Sukulaisten ja ystävien tapaaminen 55 6 5 0 5 Loma 1 85 Merkkien selitykset: [] tieto liian epävarma esitettäväksi, [ ] puuttuva tieto 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa 66 1 15 5 500 5 18 80 1 11 8 15 0 Muu henkilökohtainen syy 18 68 Vapaa-ajanmatkat yhteensä 55 510 8 585 1 5 1 5 8 1 11 8 5 1 0 Työ Työmatkat yhteensä 55 1 1 6 1 6 Liitetaulukko 6. Matkat Viroon ja Ruotsiin tammi-huhtikuussa 01 ja 01 Matkoja yhteensä 1) Vapaa-aika Työ Yhteensä 1) Yöpyminen kohdemaassa Risteily Päivämatka Yhteensä 1) Viro Matkat 1-/01 Matkat 1-/01 6 585 11 1 11 Merkkien selitykset: [] tieto liian epävarma esitettäväksi, [ ] puuttuva tieto 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa 65 5 1 105 11 1 Ruotsi Matkat 1-/01 6 510 180 8 1 Matkat 1-/01 81 50 6 1
Laatuseloste: Suomalaisten matkailu 01 Tilastotietojen relevanssi Suomalaisten matkailu -tutkimus sisältää tietoa suomalaisten tekemistä matkoista ja vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määristä. Tutkimuksen kohteena ovat yöpymisen sisältäneet matkat kotimaassa ja ulkomaille sekä päivämatkat ulkomaille. Tutkimuksen tietoja käytetään suomalaisten kotimaanmatkailun ja ulkomaille suuntautuvan matkailun seuraamisessa. Tiedot on tarkoitettu erityisesti valtionhallinnon, matkailualan yritysten ja järjestöjen sekä tutkijoiden käyttöön. Valtionhallinnon osalta tietoja käytetään lähinnä Suomen Pankin maksutaselaskelmissa. Tutkimuksen tietoja raportoidaan myös Eurostatille eli Euroopan yhteisön tilastovirastolle matkailutilastoasetuksen (EU) N:o 6/011 mukaan. Tilastokeskus kerää tilaston tiedot otospohjaisella puhelinhaastattelututkimuksella. Otoshenkilöt edustavat Suomessa vakituisesti asuvaa 15 8-vuotiasta väestöä. Tiedot kerätään vapaaehtoisuuteen perustuen. Yksilökohtaiset tutkimustiedot ovat tilastolain (80/00, 1 ) mukaan luottamuksellisia. Matkailun määritelmään liittyy olennaisesti tavanomaisen elinpiirin käsite. Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organisation, WTO) mukaan matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä korkeintaan yhden vuoden. Matkakohteiden luokituksessa käytetään Tilastokeskuksen kunta- ja valtioluokitusta tilastovuodelta. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Suomalaisten matkailu -tutkimus koostuu kahdesta osasta. Kuukausitutkimuksessa kerätään tietoa suomalaisten tekemistä matkoista, niiden lukumääristä ja ominaisuuksista. Kerran vuodessa tehdään ns. vuositutkimus, jonka avulla selvitetään tutkimusvuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määriä. Tutkimus on otospohjainen puhelinhaastattelututkimus, jossa käytetään tietokoneavusteista haastattelulomaketta. Matkatutkimuksen haastattelut tehdään keskitetysti Tilastokeskuksen puhelinhaastattelu- eli CATI-keskuksesta. Tiedot kerätään tutkimusvuoden helmikuun ja tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuun välisenä aikana. Haastattelut käydään heti kuukauden päätyttyä viikon aikana. Matkustaneita henkilöitä selvittävän vuositutkimuksen tiedot kerätään tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Aiemmin Tilastokeskuksen kenttähaastattelijat tekivät vuositutkimuksen haastattelut puhelimitse eri puolilla Suomea. Tilastovuodesta 01 lähtien tutkimuksen vuosiosa liitettiin osaksi CATI-keskuksessa käytävää kuukausihaastattelua. Kummassakin osatutkimuksessa perusjoukkona on väestötietojärjestelmän 15 8-vuotias Suomessa vakituisesti asuva väestö. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät kuitenkin pysyvästi laitoksessa olevat henkilöt. Otokset poimitaan systemaattisella otannalla, ja ne edustavat perusjoukkoa kattavasti iän, sukupuolen, asuinalueen ja äidinkielen suhteen. Matkatutkimuksen otoskoko on vuodesta 01 lähtien yhteensä noin 8 00 henkilöä vuodessa. Tilastovuotta koskevat tiedot saadaan 1 erillisellä otoksella. Kuukausittainen otoskoko on vuodesta 01 lähtien 50 henkilöä, kun se sitä ennen oli 00 henkilöä. Samaa otosta käytetään myös kuukausittaisen kuluttajabarometrin tiedonkeruussa. Haastatteluissa kohdehenkilöiltä kysytään tietoja haastattelukuukautta edeltävän kuukauden aikana päättyneistä matkoista. Tammikuun haastattelujen yhteydessä kysytään lisäksi edeltävän vuoden matkailusta. Vuositutkimuksessa vastaukset esitettyihin kysymyksiin ovat kyllä/ei-muotoa. Haastatteluissa käydään läpi erilaisia matkaryhmiä, ja kohdehenkilöiltä kysytään, oliko hän tehnyt tämän matkaryhmän matkoja viitevuoden aikana. Vastaustiedot korotetaan painokertoimilla perusjoukon tasolle. Vuodesta 01 lähtien kunkin kuukauden painokerroin korotetaan kuukauden väestömäärälle (väestörakenteen ennakkotiedot). Ositteena ovat 8
vastaajan ikäluokka, sukupuoli ja asuinalue (suuralue). Ennen vuotta 01 ositteena käytettiin vain sukupuolta. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Matkatutkimuksen tietosisältöä laajennettiin erityisesti vuosina 15 1 vastaamaan EY:n matkailutilastodirektiivin (5/5/EY) vaatimuksia. Vuonna 16 tutkimuksen piiriin sisällytettiin yöpymisen sisältävien matkojen lisäksi ulkomaille tehdyt päivämatkat, joten nykyisessä laajuudessaan tutkimus antaa varsin kattavan kuvan suomalaisten matkailusta. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät enää ainoastaan kotimaan päivämatkat. Vuoden 01 lomakeuudistuksen jälkeen vastaaja ei enää itse päätä matkan tyyppiä, vaan se päätellään annetuista vastauksista. Matkoilta kysytään kaikki käytetyt yöpymismuodot, joten maksullisen majoituksen matkat saadaan lajiteltua automaattisesti oikein. Tämä vähentää virheitä ja mahdollistaa tarkemman tilastoinnin. Matkatutkimuksen vastauskato vuositasolla on keskimäärin 6 prosenttia. Kato on yksi merkittävämpiä virhelähteitä, sillä kadon suuruus vaikuttaa välittömästi painokertoimien suuruuteen. Mitä suurempi kato on, sitä suuremmiksi painokertoimet muodostuvat. Otannasta aiheutuvaa satunnaisvaihtelua kuvataan matkojen ja matkoja tehneiden henkilöiden vuosiestimaateille laskettujen 5 prosentin luottamusvälien avulla. Taulukko 1. Suomalaisten matkailu -tutkimuksen luottamusvälit matkaryhmittäin vuonna 01 Matkatyyppi N Summa Keskihajonta 5% luottamusväli alaraja yläraja Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa 0 6 80 10 6 166 6 55 Kotimaan vapaa-ajanmatkat ilmaismajoituksessa 6 1 0 1 1 0 0 0 685 Työ- ja kokousmatkat kotimaassa 1 1 108 66 1 Ulkomaan päivämatkat 00 6 Ulkomaan vapaa-ajanristeilyt 06 1 68 6 1 165 1 1 Ulkomaan vapaa-ajanmatkat, yöpyminen kohdemaassa 1 86 5 86 16 5 68 6 0 Ulkomaan työ- ja kokousmatkat 680 1 80 0 06 Tulokset esitetään tuhannen tarkkuudella. Ennen vuotta 01 alle 10 000 olevia lukumääriä ei julkistetettu, vaan ne merkittiin epävarmaksi tiedoksi. Vuodesta 01 lähtien alle 50 000 merkitään epävarmaksi tiedoksi. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tietoja matkojen määristä julkaistiin vuoteen 011 asti kuukausittain 5 viikon kuluttua tilastokuukauden päättymisestä. Vuodesta 01 lähtien tietoja julkaistaan neljän kuukauden välein viikon sisällä jakson päättymisestä. Vuositiedot julkaistaan Suomalaisten matkailu -tutkimuksen kotisivuilla 1 kuukauden kuluttua vuoden päättymisestä. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tiedot julkaistaan vain Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Suomalaisten matkailu -vuosijulkaisua tuotettiin painettuna tilastovuoteen 008 asti. Vuositietoja matkoista on saatavilla matkaryhmittäin ja kohdealueittain Internet-sivujen tietokantapalvelussa. Matkaryhmittäiset aikasarjat alkavat vuodesta 11 ja kohdealueittaiset vuodesta 000.
Tilastojen vertailukelpoisuus Säännöllisesti matkatutkimusta on tehty vuodesta 11 alkaen. Vuosina 11 1 Tilastokeskus tuotti matkatutkimusta Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toimeksiannosta. Nämä vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia, sillä käytössä olivat yhdenmukaiset menetelmät. Vuonna 15 tutkimus siirtyi kokonaan Tilastokeskukselle. Samana vuonna aloitetut sisältö- ja menetelmämuutokset ovat vaikuttaneet tietojen vertailukelpoisuuteen vuosien 15 1 välillä. Matkatutkimuksen tietosisältö sekä laskenta- ja tiedonkeruumenetelmät pysyivät ennallaan vuosina 000 00. Vuosina 010 ja 01 tapahtuneiden tiedonkeruun muutosten takia luvut lähtien eivät ole täysin vertailukelpoiset edellisiin vuosiin. Vuoden 000 alussa tutkimusta alettiin tehdä joka kuukausi yhdessä Kuluttajabarometrin kanssa keskitetysti. Tätä ennen tutkimuksen tiedot kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä, neljännesvuosittain vuosina 16 1 ja sitä ennen kolmannesvuosittain. Vuonna 000 matkan enimmäispituus muuttui 0 päivästä 65 päivään Maailman matkailujärjestön (WTO) ohjeiden mukaisesti. Tietojen vertailtavuutta heikentää jonkin verran myös se, että alkaneiden matkojen sijaan tilastovuodesta 000 alkaen kohdehenkilöiltä on kysytty tietoja tutkimusjaksolla päättyneistä matkoista. Tiedonkeruuta muutettiin vuonna 010 siten, että haastattelukuukauden tutkimusjaksoa on lyhennetty kahdesta kuukaudesta yhteen kuukauteen, eli tiedustelu koskee vain haastattelukuukautta välittömästi edeltäneen kuukauden aikana päättyneitä matkoja aiemman kahden edellisen kuukauden sijaan. Aikaisemmin lopulliset tiedot kunkin kuukauden matkojen määristä saatiin kahden eri otoksen keskiarvona, muutoksen jälkeen luvut perustuvat yhteen otokseen. Vuodesta 01 lähtien matkailutilastot laaditaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 6/011 mukaan. Samalla kohdejoukko laajeni 15 -vuotiaista 15 8-vuotiaisiin, otettiin käyttöön tarkemmat painokertoimet ja haastattelulomakkeelle tehtiin merkittäviä muutoksia. Uudistuksen takia tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. Ikäryhmän laajentaminen kasvatti matkaryhmittäisiä summia 5 prosenttia. Painokertoimen tarkentaminen kasvatti matkaryhmittäisiä summia prosenttia. Muuttuneiden kysymysten vaikutusta saatuihin tuloksiin on vaikea määritellä. Matkatyypin päättely annetuista vastauksista (vastaajan oman luokittelun sijaan) on siirtänyt osan matkoista toiseen ryhmään. Tarkentuneella ohjeistuksella on pyritty vähentämään tavanomaiseen elinpiiriin kuuluvan liikkumisen määrää tilastossa. Tiedot matkustaneista henkilöistä ovat vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Vuositutkimusta matkustaneista henkilöistä tehtiin 11 011 työvoimatutkimuksen yhteydessä ja sen jälkeen matkatutkimuksen liitteenä. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Suomalaisten matkailu -tutkimus tilastoi matkailun kysyntää. Matkailun tarjontaa Suomessa kuvataan kuukausittain ja vuosittain julkaistavassa Tilastokeskuksen Majoitustilastossa. Se sisältää tietoja mm. hotellien majoituskapasiteetista ja sen käytöstä sekä yöpymisistä majoitusliikkeissä matkailijan asuinmaan mukaan eriteltyinä. Rajahaastattelututkimus selvittää puolestaan Suomessa käyvien ulkomaisten matkailijoiden määrää, ulkomaisten matkailijoiden motiiveja tulla Suomeen ja heidän rahankäyttöään Suomessa oleskelun aikana. Rajahaastattelututkimuksen raportit ovat luettavissa Matkailun edistämiskeskuksen Internet-sivuilla. Rajahaastattelututkimus on Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) ja Tilastokeskuksen yhteistyöhanke. Suomen ja ulkomaiden välistä matkustajaliikennettä tilastoivat meriliikenteen osalta Liikennevirasto ja lentoliikenteen osalta Finavia. Näistä tilastoista ei kuitenkaan käy ilmi matkailijoiden kotimaa. Suomen matkatoimistoalan liitto (SMAL) julkaisee vuosittain nettisivuillaan tilaston Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat ja markkinaosuudet, josta selviää matkatoimistojen kautta ostettujen matkojen määrä kohdemaittain. 10
Liikenne ja matkailu 01 Lisätietoja Taru Tamminen 0 1 Mervi Härkönen 0 1 5 Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala liikenne.matkailu@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Suomalaisten matkailu, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu, Tilastokeskus puh. 0 1 0 www.tilastokeskus.fi ISSN 16-0 = Suomen virallinen tilasto ISSN 18 88 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 00 50 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi